Puutarhan teemat, itämaista mystiikkaa.

Torstai 2.3.2023 - Sirkku

Puutarhan suunnittelua itämaiseen tapaan. 

Itämainen puutarhasuuntaus ja sen mukaan suunniteltava ja rakennettava piha on maailma, jossa tulet törmäämään vanhoihin, vakaisiin perinteisiin ja uskomuksiin, feng shuihin, kasvien avulla parantamiseen, onnen toivottamiseen puutarhan omistajille ja yhdessä luonnon kanssa harmoniassa elämiseen. Kuuluisin itämainen puutarhasuuntaus on varmasti Japanilainen puutarha. Japanilaiseen puutarhaan kuuluu muinaista symboliikkaa ja kuvia, visuaalista juhlaa, sekä ääni- ja tunnekokemuksia. Kiinalaisessa puutarhasuuntauksessa taasen näkyy pitkä Kiinan historia, onhan puutarhasuuntausta kehitetty jo yli 3000 vuoden ajan. Korealaisen puutarhasuuntauksen perusajatuksena on luoda puutarhasta tila, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden nauttia luonnosta ja lähiympäristöstä ja olla osa sitä. Maailmalla muut itämaiset puutarhasuuntaukset ovat tuntuneet kuitenkin jäävän Japanilaisen puutarhan jalkoihin, vaikka kaikki mainitut kolme puutarhasuuntausta perustuvat saamaan ajattelumalliin, harmoniseen lopputulokseen. Kaikissa käytetään lampia, kiviä, rakennettuja elementtejä, paviljonkeja ja kasveja luomaan harmoniaa, mutta niiden yhdistelyssä on pieniä eroja suuntauskohtaisesti. Aloitamme tänään japanilaisesta puutarhasta, muihin itämaisiin puutarhoihin keskitytään myöhemmin.

Japanilainen puutarha. 

Yleinen ajatus japanilaisesta puutarhasta on, että sieltä löytyy kirsikkapuita, lyhtyjä, kaarisiltoja, kiviä, sammalta, bambuaitoja, teehuoneita ja portteja. Nämä kaikki kuuluvat japanilaiseen puutarhaan, mutta ne voidaan jakaa myös sen puutarhasuuntauksen eri tyyleihin.

Japanilaisen puutarhan perustyylit: 

• Lampi ja puropuutarhat.
• Kuivat, kivipuutarhat.
• Teepuutarhat
• Kävelypuutarhat
• Pihapuutarhat

Kaikkiin näihin suuntauksiin kuuluvat myös erilaiset puutarhapatsaat ja monumentit, joilla saadaan säilytettyä kuolemattomia myyttejä ja juhlittua kasveja ja niiden vaihtelua vuoden aikojen mukana. 

Alla olevassa kuvassa, japanilaisen puutarhan henkeä Korkeasaaressa, sisätiloissa.

Lampi ja puropuutarhat. 

Lammet, järvet ja purot ovat aina olleet tärkeitä Japanilaisessa puutarhassa ja sen suunnittelussa. Ne tuovat puutarhassa oleilevalle rauhaa, harmoniaa, iloa ja tyyneyden tunteen. Monet vesielementit, kuten lammet ja purot, on yleensä rakennettu näyttämään täysin luonnollisilta ja maisemaan luontaisesti kuuluvilta, vaikka ne olisikin rakennettu paikalleen keinotekoisesti. Ihmisen rakentamia elementtejä, kuten suihkulähteitä, näistä et yleensä löydä. Tällainen luontoa mukaileva estetiikka, on ollut tärkeää varsinkin aikoina, jolloin luonto on ollut uhattuna Japanissa.

Lampi- ja puropuutarhojen rakentamiseen voi löytää inspiraatiota esimerkiksi Motsu-jin puutarhasta Hiraizumista, joka on yksi harvoista 1100-luvulta säilyneistä lampi-saaripuutarhoista. Vielä nykyäänkin näet Motsu-jin järven ja sitä reunustavat iirispesät ja dramaattiset kivimuodostelmat. Varhaisten lampipuutarhojen järvet olivat leveitä ja hyvin valaistuja, kimaltelivat auringon, kuun ja tähtien alla ja niitä reunustivat itkupajut, jotka huojuivat ja varjostivat rantoja. Tämä puutarhatyyli eroaa myöhemmistä kävelypuutarhoista siinä, ettei siellä ole teetaloja, lyhtyjä ja vesialtaita. Sen sijaan lampi sisälsi saaria, joita yhdistivät usein sillat.

Lampipuutarhat pysyivät suosittuina Japanissa, mutta ne pienentyivät, ja niiden ääriviivat muuttuivat yhä monimutkaisemmiksi, ja niihin kuuluvat kivet ja kalliot sijoiteltiin enemmän taiteellisesti ja maalauksellisesti. Suurin osa näistä myöhemmistä lampi- ja puropuutarhoista on rajattu seinien sisälle, mikä tarkoitti, että niiden koko oli tiukasti rajattu. Tämä helpottaa nykyaikaisen lampi- ja puropuutarhan rakentamista käytännön tasolla. Jos Japanilaista lampi- tai puropuutarhaa halutaan rakentaa nykyisiin, länsimaisiin, kotipuutarhoihin, ne mahtuvat sinne paremmin. Myöhemmin Japanilainen puutarhasuuntaus otti vaikutteita maalareista ja zen- filosofiasta. Heian neriodissa kirjoitettu Sakuteiki nimeää monia lampityylejä, saaripuroja ja vesiputouksia ja mainitsee myös parhaat tekniikat puiden istuttamiseen. Japanissa vanhoja ja suuria puita arvostetaan valtavasti ja koko puun kasvutaivalta istutuksesta puun kuolemaan vaalitaan tarkasti. Puita ei kaadeta mielellään, ja jopa suunniteltujen teiden paikkaa on siirretty, mikäli alueella tiedetään olevan vanhaa puustoa. Puiden halutaan siis kasvavan paikallaan pitkään. Japanissa elottomilla kivillä uskottiin olevan persoonallisuuksia, joita on kohdeltava kunnioittavasti. Tämä ympäröivän arkkitehtuurin muodollisuuden ja puutarhan epämuodollisuuden vastakohtaisuus on yksi Japanilaisen puutarhan vetovoimaa.

Lampipuutarhan tyypillisiä piirteitä:

• Lampi, jonka reunoilla on kiviä ja veteen laskeutuvia mukulakivi- ja hiekkarantoja. Kiviä voidaan sijoittaa myös veteen veden ylityksen astinkiviksi ja sillaksi.
• Yksi tai kaksi saarta, joihin on tyypillisesti istutettu mäntyjä, ruohoja ja kiviä.
• Punaiseksi maalattu Kiinalaistyylinen silta, tai silta, jolla tavoitellaan minimaalista tai neutraalia vaikutusta maisemaan.
• Mutkitteleva puro tai vesiputous, joka kierrättää vettä ja puhdistaa sitä. Huom rakenteet eivät saa näkyä, esim. pumput.
• Aaltoilevat kukkulat lammen ympärillä.
• Kasveja, joissa on näyttävyyttä kukinnassa, lehtimuodossa, kasvutavassa (oksien rytmi), syysvärissä ja talviasussa eri vuodenaikoina. Esimerkiksi kirsikkapuut, japaninvaahterat, atsaleat ja angervot, sekä pionit, iirikset (kurjenmiekat), heinät ja maanpeitekasvit.

Mikäli lammen tai puron Japanilaiseen puutarhaan rakentaa, tulee se olemaan automaattisesti puutarhan vetovoimaisin keskuskohde, koska se on kaunis jokaisena vuodenaikana ja vetää luontaisesti ihmisten katseet puoleensa. Sen puhtaana pitäminen ja huolto onkin syytä miettiä jo lammen rakennusvaiheessa ja huomioitava, että vesiaiheet ovat melko työllistäviä elementtejä puutarhassa. Lammen levättymistä vähentävät, ja sitä kautta vesiaiheen puhtaanapitoa helpottavat veden suodatussysteemit, kuten pumpun avulla vesipuroon tai putoukseen hiljakseltaan kierrätettävä vesi. Pumppu suodattaa omalta osaltaan veden epäpuhtauksia, mutta perinteisessä lampipuutarhassa, ihmisen tekemät rakenteet on syytä piilottaa hyvin ja tehdä rakenteesta luonnollisen näköinen.

Kuivat- dry garden (kivi) puutarhat.  

Kuivilla puutarhoilla, eli "kare-sensui"- puutarhoilla, kuvataan kuivaa vuoristovettä. Tässä Japanilaisen puutarhan suuntauksessa vesi korvataan hiekalla, soralla tai kivillä, mikä tekee kuivasta puutarhasta ns. Zen-puutarhan. Ensimmäiset maininnat kuivista kivipuutarhoista löytyy jo 1000-luvulta, mutta ne viittaavat enemmänkin kivien luonnolliseen sijoittumiseen ruoho- tai sammalalueella, eivätkä näin ollen niinkään puron kuvaamiseen kivien avulla. Mahdolliset ensimmäiset kuivat kivipuutarhat ovat Isen pyhäköt, jotka seisovat valtavissa sorasuorakulmioissa, ja Joeji-in, Yamaguchin lähellä, jossa kivikokoelma laskettiinsammalalueelle temppelin ja lammen väliin. Tämä jälkimmäinen puutarha johtuu Secchusta, suuresta Japanilaisesta taidemaalarista, joka toisti siveltimen vedot, käyttämällä puutarhasta litteitä ja kulmikkaita kiviä.

Kuivia puutarhoja ei luotu sen vuoksi, etteikö luonnon vettä olisi ollut saatavissa. Niiden rakentaminen perustui inspiraatiosekoitukseen Japanilaisen taiteen perinteistä (yksivärisyydestä, vihreydestä) ja filosofiasta. Yksi kuuluisimmista kuivista puutarhoista löytyy Kiotosta, jossa Ryoan-ji- puutarha on esimerkki 1400- luvun lopun puutarhantekijöiden taiteellisuudesta.

Suurin osa kuivista puutarhoista esiintyy Zen- temppeleissä ja siksi ne liittyvät niin voimakkaasti Zen-buddhalaisuuteen. Niitä voidaan pitää maalauksina, jotka esittävät idealisoituja maisemia, esiteltyinä suorakaiteen muotoisissa "kehyksissä". Zenissä voi meditaation avulla kokea ns. "mielen tyhjyyden", jonka Zen on määritellyt ihmisen alkuperäiseksi tilaksi. Puutarhassa sitä rinnastetaan tilaan, jossa on haravoitua hiekkaa, kuivassa ympäristössä. Vaikka puutarhassa vierailijat voivat nähdä puutarhaa katsoessaan vuorenhuippuja sumussa, zenin harjoittajat näkevät yksinkertaisesti heijastuksen äärettömästä avaruudesta, joka sijaitsee syvällä ihmisen sisällä. Soran haravointi on meditatiivinen harjoitus ja joissakin zen-puutarhoissa on buddhalaismunkkien tekemiä mietiskeleviä kivijärjestelyjä, jotka merkitsevät buddhalaisuuden eri puolia.

Suunnitellessasi kuivaa puutarhaa, aloita kuvittelemalla tilaan joet virtaamaan, sumuiset vuoristomaisemat, sekä purot, jossa on kivinen rantamaisema. Mieti mihin veden laineet osuvat ja miltä ne näyttävät. Missä vesi iskee rannikon kareja vastaan ja mihin pisaroista tulevat renkaat leviävät. Muista rakentaa myös luodot ja saari kasveineen.

Kuivan puutarhan tyypillisiä piirteitä:

• Reunakivet tai laatat, jotka muodostavat suorakaiteen muotoisen alueen ja kehystävät puutarhan tai sen osion.
• Mielenkiintoisen muotoiset, erilaiset ja erikokoiset kivet.
• Sora, mieluiten vaaleaa tai harmaata kiveä, joka on mielummin pyöreärakeista ja luonnonhiomaa kuin terävää, murskattua ja kalliosta louhittua kiviainesta.
• Sammalta kivien tyvillä ja päällä, jotta kivet saadaan näyttämään saarilta.
• Ponnahdus/ askelmakivet sora-alueella ja erilaiset lyhdyt, jotka on yleensä valmistettu myös kivestä tai niiden ulkomuoto on kiveä jäljittelevä.
• Taivutettuja ja malliin muotoiltuja Bonsai-mäntyjä ja pieniä ikivihreälehtisiä kasveja kivien ympärillä.
• Leikattuja atsaleoja jäljittelemässä kukkuloita,
• Monesti kivipuutarhaan saatetaan tuoda myös lahoavaa puuainesta kuten sammaleisia kantoja tai paksua puun kaarnaa, jossa on sammalta. Puun osat asetellaan näkymään kauniisti.

Teepuutarhat. 

Alla kuvassa Japanilainen majatalo Yado Oikawa Pukkilassa.

Teepuutarhat on suunniteltu paikoiksi, joissa arvostetaan perinteistä Japanilaista  teeseremoniaa eli sadoa.  Teeseremonia alkaa perinteisesti teepuutarhan ulkopuolelta, joka tunnetaan nimellä ulompi roji. Vieraat johdetaan siitä syvemmälle puutarhaan, jossa sijaitsee teehuone. Matkalla he saattavat kulkea ns. "kumartuvan portin" ali, jonka lähellä on kenties lyhty. Kulkutie on suunniteltu niin, että kulkijan on hidastettava vauhtia, kumarrutava hieman. Tämä kuvaa pienen hetken pakotettua nöyryyttä, joilla herätetään ihminen miettimään aineellista maailmaa, jonka hän jättää hetkeksi taakseen astuessaan teehuoneeseen. Portin alta kuljettuaan, vieraat tulevat teehuonetta ympäröivään rojiin. Tämä puutarhan osa on kuvannut usein erämaa, joka edustaa villiä vuoristomaisemaa, jonka voi kuvitella ympäröivän vanhaa Kiinalaista erakkoa. Vieraat pesevät kätensä ja suunsa matalassa altaassa, jota kutsutaan tsukubaiksi eli ns. kumartuvaksi altaaksi. Tämä, matalampi altaan tyyli kuuluu teehuoneisiin, kun taas korkeampi Chozubachi löytyy usein päärakennuksen verannan lähellä. Puhdistettuaan itsensä, vieraat jatkavat teehuoneeseen, riisuvat kenkänsä ja pääsevät sisään pienen ja matalan sisäänkäynnin, nigiriguchin kautta.

Sisällä vieraat voivat ihailla kausiluonteista kukka-asetelmaa ja alkovissa roikkuvaa kääröä, jota kutsutaan tokonomaksi. Teepuutarhat ja niihin liittyvät rakennukset edustavat taukoa, matkalla kiireisestä kaupungista syrjäiselle maaseudulle.

Buddhalaiset munkit joivat alunperin teetä, joka auttoi heitä pysymään hereillä pitkien meditaatiotuntien aikana. Buddhalaiset munkit yhdistivät Zen- buddhalaisuuden, runouden, hienon posliinin ja taiteen arvostuksen luomalla ns. teeseremonian, joka yhdistää yksinkertaisen teen luomisen ja taiteen. Teehuoneet ja teepuutarhat ovat osa Japanin kulttuuria jo 1600- luvulta, josta esimerkkinä ovat kuvainnolliset "kaupunkien vuoristopaikat". Teepuutarhojen kehittyminen toi puutarharakentamisen kaupunkien asukkaiden takapihoille. Esimerkiksi Kyotosta, Narasta ja Sakaista näitä löytyy. Teepuutarhat symboloivat ensisijaisesti pyhiinvaeltajien polkuja viisaiden erakkojen luo. Teepuutarha tai roji tarkoittaa kasteista polkua tai kasteista maata, joka tuo mieleen vuoristopolut. 1700- luvulla polut olivat usein tehty muodollisista neliön muotoisista kivistä tai myllynkivistä. Teepuutarhojen kehittyessä, niistä tuli hienostuneempia, avoimempia ja vähemmän nöyriä.

Nykyään teepuutarhat ovat kehittyneet teelehdoiksi, joissa teetä juodaan puutarhassa ihaillen samalla puutarhan kauneutta. Teehuone rakennetaan usein ulkoasultaan ns. vanhan näköiseksi, vaikka sen rakentamiseen on käytetty hienointa höylättyä puuta. Teepuutarhassakin rakennettu ympäristö, vanhanaikainen ja rustiikkinen teehuone ja pelkistetty luontopuutarha, luovat yhdistelmän, joka saa puutarhan käyttäjän rauhoittumaan ja ihailemaan puutarhaa.

Tyypillisiä teepuutarhan piirteitä: 

• Sisäänkäyntiportti.
• Mutkainen polku, jossa on astinkiviä.
• Vesiallas, jonka ympärillä on mukulakiviä.
• Lyhdyt polun ja altaan valaisemiseen.
• Odotushuone tai penkki vierailijalle.
• Matala portti, joka pistää kulkijan nöyräksi ja pysäyttää ajattelemaan.
• Teehuone.
• Istutusalue, josta löytyy japaninvaahteroita, kamelioita, bambuja sekä saniaisia ja heiniä kivien ympärillä.

Kävelypuutarhat. 

Kävelypuutarhassa vierailijaa kannustetaan kuljeskelemaan hitaasti polkuja pitkin, jotka  kiertävät lammen tai järven tai puron ympärillä. Se on yksi tutuimmista japanilaisista puutarhatyyleistä varsinkin siksi, koska se sisältää niin monia muita japanilaisen puutarhan tyylejä. Sieltä löytyy yleensä teepuutarha, josta löydät astinkivipolkuja ja portteja, sekä lyhtyjä, teehuoneita ja vesialtaita. Sieltä löytyy kuiva puutarha haravoituine hiekkoineen yleensä läheltä päärakennusta. Siellä on myös vesielementti, eli lampi, puro tai järvi ja niistä löytyy vesiputouksia tai kaloja. Muita elementtejä voivat olla bambuaidat ja kaikenlaiset sillat. Siellä saatat nähdä kuvitetun näkymän kohtauksista, jotka ovat kopioitu historiallisista tai kuuluisista paikoista ympäri Japania tai jopa Kiinaa.

Kun kävelypuutarhat kehitettiin, "hengellisyys" ei ollut enää niin määrittelevä elementti puutarhan suunnittelussa. Siellä oli enemmän leikkisyyttä, sekä halua ylellisyyteen ja kauneuteen ja siellä haluttiin näkyvän puutarhan omistajan ymmärrys taiteesta. Kävelypuutarhoista ei kuitenkaan tullut liian ylenpalttisia, koska niissä käytettiin edelleen monia teepuutarhaan sopivia elementtejä, kuten hillittyjä värimaailmoja. Tämä puutarhasuunnittelun rajoitus tunnettiin termillä shibumi. Suomeksi tätä voitaisiin kuvata sanalla supistava tai minimalistinen, vaatimaton ja hillitty kauneus.

Kävelypuutarhan koko voi olla vain 25m2 tai se voi olla useita kymmeniä hehtaareja. Pienikin puutarha voi toteuttaa kaikki osa-alueet, jos tilan käyttö suunnitellaan hyvin. Tilan huolellisella käytöllä ja mutkittelevilla poluilla puutarha saadaan näyttämään huomattavasti suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Yksi väline, jota kävelypuutarhoissa käytetään tilan lisäämiseksi, on ns. "lainaaminen". Tuolloin puutarhan rajojen ulkopuolella olevia kaukaisia kohteita, kuten etäisiä rakennuksia, tai maisemoita, käytetään kauneusarvona kävelypuutarhassa. Sinne siis avataan maisemaa ja näkymää, jonne ei kuitenkaan kuljeta mitään polkua pitkin. Tästä tekniikasta käytetään nimeä shakkei.

Kävelypuutarhaan kuuluvat myös äänet. Sieltä löytyvät myös bambusta tehdyt shishi-odoshit, eli vesielemetit tai altaat, jossa on bambuista tehtyjä peuran pelottimia. Shishi- odoshissa käytetään juoksevaa vettä hyödyksi. Vesi ohjataan bambukouruun ja kourun täyttyessä, kouru heilahtaa päin kiviallasta. Tästä syntyy kova, paukahtava ääni. Bambu on yksi maailman kestävimpiä puumateriaaleja ja se kestää hyvin toistuvat veden voimasta heilahduksen ja osumisen kiviallasta päin. 

Kävelypuutarhan tyypillisiä piirteitä: 

• Lampi, puro tai järvi ja vesiputous. 
• Kiviset tai puiset sillat virtaavan veden yli tai kulku saarelle.
• Kivet kasvien joukossa veden äärellä.
• Pienet kukkulat, joissa on kääpiö- tai leikattuja mäntyjä (Bonsai).
• Kiertelevät polut sora- tai katukivipäällysteisinä ja astinkivillä.
• Portit teepuutarhaan ja visteria-köynnökset portin pielissä.
• Teehuone, odotustila ja penkki, sekä teehuoneen kasvit.
• Puutarhaa ympäröivät ja rajaavat aidat.
• Shakkei eli lainattu maisema.
• Lyhdyt ja vesialtaat oikein sijoitettuna.
• Laajat istutukset, joissa kasveina ovat mm. kirsikat, luumut, japaninvaahterat ja muut vaahterat, leikatut atsaleat ja männyt, bambujen ja hortensioiden ryhmät, ikivihreät puut, ja ruoho- sekä heinämäiset kasvit ja vuokot.

Pihapuutarhat: 

Pihapuutarhojen kehittyminen alkoi 1700- luvulla, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan rakennuksen vieressä olevaa pientä, suljettua tilaa, johon suunnitellaan japanilaistyylinen "maisema". Pihapuutarhat ovat yleensä yksinkertaisia, ne on joskus suunniteltu talon laajennukseksi ja rakennukset on tuolloin varustettu suurilla ovilla tai ikkunoilla, jolloin puutarhaa on tarkoitus ihailla lasin takaa. Ne voi olla myös sijoitettu avoimiin atriumeihin, joita luodaan nyt moniin paikkoihin alkaen Helsingin lentokentästä, moniin museoihin ja yritysten pääkonttoreihin tai yksityiskoteihin.

Aiemmin pihapuutarhat tai tsubot olivat pieniä suljettuja tiloja, joissa oli ehkä yksi kasvi, jota hoidettiin huolella. Myöhemmin kauppiaat keräsivät varallisuutta, mutta olivat silti yhteiskunnan alhaisinta luokkaa, jonka omaisuus voitiin takavarikoida. Tämän seurauksena kehitettiin arkkitehtuurisia huonekomplekseja, joilla oli suljetut sisäpihat. Nämä machiyat sijaitsevat monesti vaatimattoman myymälän takana. Näissä pihoissa lainattiin suunnitteluelementtejä aikaisemmista puutarhasuunnittelutyyleistä, kuitenkaan noudattamatta niitä täsmällisesti esim. uskonnollisen filosofian perusteella. Jotkut näistä Edo-tai tsuboniwa tyylien puutarhoista ovat edelleen nähtävissä kaupunkialueilla Japanissa. tämä pihapuutarhatyyli on juuri nyt nousussa, vaikka tämä johtuu enemmänkin nykyisten pihojen pienuudesta ja tilanpuutteesta kuin piilottamisen tarpeesta.

Pihapuutarhan tyypillisiä elementtejä: 

• Liukuovet tai verhot, pienet aitapaneelit tai seinäkkeet, materiaalina bambu ja kaihtimet yksityiselle alueelle.
• Dry garden- elementit yhdellä tai kahdella kivellä ja haravoidulla soralla.
• Lyhtyjen reunustama kivipäällyste.
• Askelkivet tai laudat.
• Leikatut ikivihreät kasvit, kuten alppiruusut, mahoniat ja männyt. Muut leikatut kasvit kuten atsaleat ja bambut.
• Kiiltävät ikivihreät pensaat, kuten kameliat, sekä varjon kasvit kuten saniaiset ja sammalet.
• Pienet sillat ja altaat.

Tämän blogikirjoituksen lähteinä on käytetty kirjoja: Charles Chesshire: How to make a Japanese garden (hermeshouse, Anness publishing ltd 2015) ja Gill Hale, puutarhanhoidon käsikirja Fengshui puutarhassa, Anness publishing ltd 2000 ja 2004, Suomeksi: puutarhakustannus 2006, suomennos Jan Pesonen.

Pihakasvien valintaa, puutarhan teemat ja värit.

Torstai 16.2.2023 - Sirkku

Kasvitoiveet. 

Kun menen tapaamaan asiakkaita pihakonsultoinnin ja neuvonnan merkeissä heidän pihalleen, tai tapaan heitä esim. messuilla tai puutarhamyymälöissä, pihan mietintä alkaa monesti asiakkaan toivomasta puutarhateemasta. Monesti asiakas kertoo ensimmäisenä ne toivekasvit ja puutarhasuuntauksen, jonka tapaisista puutarhoista hän pitää. Tämä on toki tärkeää minullekin tietää, jotta osaan antaa vinkkejä oikeaan suuntaan kasvivalintoihin ja istutuspaikkoihin liittyen, mutta kuten olen jo edellisissä blogikirjoituksissa sanonut, on perusasiat mietittävä ennen kuin kasvia voi valita. Siksi se ammattilainen saattaa lähteä neuvonnassaan liikkeelle jostain muusta seikasta kuin kasvilajikkeista. Asiakkaasta se saattaa tuntua vähän turhalta ja turhauttavalta, mutta sillä tähdätään toimivaan ja helppohoitoiseen pihaan. Silloin haetaan juuri sinun pihaasi sopivia kasveja, ja silloin on mietittävä monta asiaa ennen kasvilajia ja sen kukintaa. Toki ammattilainen osaa ehdottaa sinulle pihastasi sopivaa kasvupaikkaa toivomallesi kasville, tai hän ehdottaa kasveja tai sen lajikkeita sinun antamiisi raameihin perustuen. Heti kun on nähnyt pihan. Vinkkinä minulla asiakkaalle onkin, että jos tapaat puutarhasuunnittelijaa messuilla tai puutarhamyymälässä ja toivot häneltä kasvineuvoja, kuvaa pihaasi joka puolelta vaikka puhelimella ennen neuvojen pyytämistä ja näytä kuvat siellä myymälässä. Silloin saat täsmävinkit omaan pihaasi paremmin soveltuvana kun neuvoja ei anneta sokkona.

Olen moneen kertaan tässä blogisarjassa maininnut, että periaatteessa oikeaa ja väärää kasvien yhdistelytapaa esim. kukintojen värien mukaan ei ole. Ne värit mitkä jonkun toisen mielestä ei missään nimessä sovi yhteen, voi sinun mielestäsi näyttää yhdessä kauniilta. Ei ole myöskään oikeata ja väärää puutarhasuuntausta. Jos puutarha on sinun, sinä saat rakentaa sen juuri sellaiseksi mistä itse pidät kunhan huolehdit ettet aiheuta luonnolle ja ympäristölle haittaa ja noudatat kaavamääräyksiä. Luota omaan makuusi, koska se on ainoa keino saada piha ja lähiympäristö jossa viihdyt. 

Myös meidän ammattilaisten on neuvoja antaessamme muistettava, ettemme ole rakentamassa pihaa itsellemme. Jos asiakas toivoo pihaa ja sellaisia kasvivalintoja, joista emme itse pidä, tai jotka tiedämme hankaliksi hoitaa, voimme kertoa miksi emme itse kasvia suosittele, mutta siitä huolimatta asiakas tekee lopullisen valinnan. Ammattilainen ei saa antaa omien mieltymystensä ohjata kasvineuvontaa silloin, jos perusteltua syytä kasvin valitsematta jättämiselle ei ole.  Perusteltu syy voisi olla, esim. kasvin voimakas leviäminen (viljelykarkulaisuus), kasvin mahtuminen sille suunniteltuun piha-alueeseen, myrkyllisyys jos pihassa on paljon pieniä lapsia, tai kasvin hinta ja riski siihen, ettei se menesty Suomen olosuhteissa. Mikäli asiakas toimii ammattilaisen neuvoista poiketen tai valitessaan kasveja ilman neuvoja, hänen kannattaa huolehtia, että istutettava kasvi voi hyvin sillä paikalla mihin olet sen istuttamassa. Mieti siis edellisten blogikirjoitusten ohjeiden mukaisesti, kasvin valon sietokyky, ravinteet, maaperä ja veden tarpeet ja tee istutusalue, johon laitetaan saman kasvupaikan kasveja samaan alueeseen.

Teemapuutarhat.  

Puutarhateemoja on varmasti juuri niin monta kuin puutarhan rakentajiakin on. Vaikka kuinka yrittäisit orjallisesti noudattaa jotain tiettyä tunnettua puutarhasuuntausta, kasvivalinnat on aina tehtävä pihan lainalaisuudet huomioiden ja soveltamista on siis pakko tehdä.

Esimerkkejä puutarhateemoista:

• Englantilainen puutarha, cottage garden ja sen rönsyilevät istutukset.
• Harmonisen itämainen puutarha, esim. Japanilainen puutarha. Huom. Kiinalainen puutarha eroaa hieman Japanilaisesta puutarhasta.
• Suomalaisen metsäpuutarha.
• Aistipuutarha, joka huomioi muutkin kuin näköaistin.
• Väriteemainen puutarha.
• Pölyttäjäystävällinen puutarha.
• Luonnon monimuotoisuuteen keskittyvä puutarha.
• Sadepuutarha.
• Pelaamista ja leikkiä kestävän puutarha.
• Tai voit sekoittaa näitä kaikkia aineksia omassa pihassasi ja rakentaa pihan eri osat eri teemoilla tai luoda oman puutarhasuuntauksen. 

Teen jatkossa erillisiä blogikirjoituksia suurimmista ja tunnetuimmista puutarhasuuntauksista, mutta tänään otan käsittelyyn puutarhan värit. Käythän lukemassa edellisistä blogikirjoituksista tekstit: Pölyttäjiä pihaan, hulevedet hyötykäyttöön, perustetaan niitty, parannetaan monimuotoisuutta/ lahopuutarha ja hieman asiaa puutarhan lehdistä, joissa kerrotaan jo paljon monesta puutarhateemasta!

Puutarhan värit. 

• Puutarhan istutusten värien ja istutusalueiden muotojen tulisi suurilta linjoiltaan sopia ympäröiviin rakenteisiin ja rakennusten arkkitehtuuriin, varsinkin silloin, jos puutarhalta haetaan harmoniaa.
• Tasapainottavana tekijänä ja voimakkaiden kasvivärien rauhoittajana voidaan käyttää vihreän eri sävyjä, jotka rauhoittavat silmää ja luovat oikein sijoiteltuina erilaisia tiloja puutarhaan.
• Suunnittelussa olisi tärkeää löytää tasapaino rakenteiden, kukintojen ja lehtien värien sekä vihreän välille.
• Mietittäessä istutusalueen kasvien sopimista väreiltään yhteen, on osattava ottaa  huomioon vuodenaikojen vaihtelut ja niiden vaikutus kasvien väreihin. Joillakin kasveilla koristearvo voi olla näyttävä kukinta (esim. nauhukset, hortensiat, syreenit ja ruusut), joillakin se on näyttävä syysväri (villiviini ja koivuangervo), jotku kasvit valitaan pihaan upean lehtimuodon ja sen värin mukaan (sormivaleangervo, jättipoimulehti ja korallikeijunkukka), joitakin kasveja käytetään vihreyden vuoksi (havut, heinät ja sammalet) ja toisten tehtävä on näyttää hyvältä talvella (kanukat, havut ja talventöröttäjäperennat). Onkin tiedettävä kasveista monta asiaa ennen kuin niitä voi yhdistellä värin mukaan. Monella kasvilla itse kukinta kestää vain 2-3 vkoa ja silloin muun osan vuodesta kasvia katsellaan täysin muun värisenä.
• Istutusalueen tulisi näyttää silmään hyvältä koko vuoden. Siksi väriä, kukintaa ja näyttävyyttä olisi oltava aikaisesta keväästä aina myöhäiseen syksyyn ja talveen.
• Jos kuitenkin haluat miettiä yhteensopivia värejä, kannattaa muistissa pitää perus  sateenkaarenvärit. Sateenkaaressa värit ovat lähellä toisiaan ja lähellä olevat värit ovat varma valinta, varsinkin jos niihin yhdistetään vihreän eri sävyt ja puhdistava valkoinen. Mustaa kukintaa ei ole muuta kuin värjättynä (harvinainen!) ja jos mustaa puutarhaansa haluaa, sitä onkin tuotava sinne rakenteissa. Valkoista kukintaa ei oikeasti ole olemassa, on vain terälehtien ilmakuplista heijastuvaa valoa.
• Puutarhaan voi tuoda myös ns. shokkivärejä. Tällä tarkoitetaan esim. pastellinsävyiseen, harmoniseen istutusalueeseen tuotua yhtä kirkkaan oranssia kohtaa. Se piristää, hätkähdyttää ja saattaa ärsyttääkin joidenkin silmää, mutta kohtuudella käytettynä se istutusalueeseen sopii. Liiallisuuteen ei kannata kuitenkaan mennä, jos shokkivärejä on paljon, istutusalueesta tulee helposti levoton.
• Rauhoittava vaikutus on myös samojen kasvien, kasviyhdistelmien ja värien toistamisella, eli monistamisella, eri kohdissa istutusaluetta ja puutarhaa. Omakotitalopihan suunnitteluun voi riittää 10 eri kasvilajia ja siltikään piha ei näytä tylsältä. Tuolloin kasvit yhdistetään istutusalueiksi, eikä niitä ripotella yksittäin ympäriinsä, ja käytetään suunnittelussa pihan erilaisia tiloja hyödyksi, voi näkymä olla aina uusi, vaikka kasvit olisivatkin samoja. On muistettava, että vaikka puutarhassa ei olisi näyttävää kukintaa lainkaan, voi räväkkyyttä tuoda geometrisilla kuvioilla, kivillä ja muilla rakenteilla (aidat, majat, grillit, pylväät, vesiaiheet ja patsaat), jotka voidaan maalata pihan väriteemaan sopivaksi.

Eri puutarhatyyleissä, väreillä on oma merkityksensä.

Englantilaistyyppisessä puutarhassa  arvostetaan kirkkaita värejä ja siellä käytetäänkin paljon esim. runsaasti kukkivia ruusuja ja laventelia, sekä näyttävän syysvärin omaavia suuria lehtipuita. Japanilaistyyppisessä puutarhassa fengshui on tärkeä ja siellä puutarhan toivotaan kuvastavan harmonista mieltä. Siellä värimaailmat ovat siis niukkoja, käytetään paljon vihreää ja kiveä tai sitten kasvit istutetaan tietyllä väriteemalla. 

Yleisimpiä väriteemoja eri puutarhasuuntaustyyleissä:

• Punainen, dominoi puutarhaa jos se on suurina alueina ja saattaa tehdä pihasta rauhattoman. Punaiset kasvit toimivat katseen kiinnittäjinä. Kiinalaisessa puutarhassa punainen väri tuo taloon ja siinä asuville henkilöille onnea ja Kiinalaisesta puutarhasta on löydyttävä aina punainen elementti. Se voi olla kasvi, pylväs, lyhty, aita tai patsas tai sitä väriä voi löytyä esim. talon ulkoseinästä.
• Valkoinen ja hopea. Raikkaita ja puhtaita ja ne loistavat iltavalossa. Tarvitsee vihreää pehmentämään näkymää.
• Keltainen, yhdistetään kevääseen ja loppusyksyyn. Rikas ja elämäniloinen väri, mutta haaleampisävyisenä tai valkoiseen yhdistettynä, voi tuntua epämiellyttävältä ja sotkuiselta.
• Vihreä, rauhoittaa ja tasoittaa. Kiinalaisessa puutarhassa vihreä on vallitseva väri.
• Sinistä sisältävillä kukkapenkeillä on rauhoittava vaikutus, mutta ilman vaihtelua se voi näyttää tylsältä tai jopa synkältä. Sinisen kanssa voi yhdistää valkoisia, hopeaisia sekä pehmeän vaaleanpunaisia tai liiloja kukkia.
• Purppura, voi olla samanaikaisesti loistelias ja rauhoittava. Sekoita yhteen valkoisen, sinisen ja vaaleanpunaisen kanssa.
• Vaaleanpunainen, lämmin väri ja se vetää ihmisiä puoleensa. Hempeämmät värit sopivat silmälle paremmin suurina alueina. Varsinkin Japanilaisesta puutarhasta löytyy yleensä vähintään yksi vaaleanpunainen kukkija.
• Oranssi, rikas, lämmin ja iloinen väri. Sopii parhaiten vihreän eri sävyjen kanssa.

Puutarhurin kalenteri

Torstai 2.2.2023 - Sirkku

Ajankohtaiset puutarhatyöt. 

Pidetään pieni paussi kasvisuunnittelusta ja siirretään katseet hetkeksi jo tulevaan kesään. Oletko sinä aikonut kasvattaa kasveja, jotka vaativat esikasvatusta? Nyt alkaa viimeistään olla oikea hetki tilata siemenet tai suunnata kohti puutahamyymälää katsomaan valikoimia. Osa siemenistä on syytä pistää jo kasvuunkin. Samalla kannattaa tehdä inventaario kotona oleville siemenpusseille, irtosiemenille, työvälineille, kylvökipoille, lämpöalustoille ja kasvivaloille. Onko niitä tarpeeksi ja onko kaikki kunnossa alkavaa kasvukautta varten.

Viime vuonna hankin kylvösten alle pienen lämpömaton, joka minusta oli hyvä hankinta. Se takasi tasaiset lämpöolosuhteet ja vähensi näin omalta osaltaan itämisen aikana näkyviä kasvitauteja, kuten esim. taimipoltetta. Taimipolte on maalevintäinen sienitauti, joka iskee juuri itäneisiin taimiin ja kuihduttaa ne. Se voi tarttua taimiin saastuneesta maa-aineksesta, kasvupurkista tai työvälineestä tai sitten sitä voi olla jo itse siemenessä. Paras ehkäisy taimipoltteeseen on käyttää terveeksi tutkittuja siemeniä, puhdasta ja uutta kasvualustaa, sekä hyvin desinfioituja tai uusia taimipurkkeja/potteja. Taimipoltteen iskiessä, kannattaa kylvöksen pinta pitää kuivana esim. hiekkaisen maa-aineksen avulla ja pitää kylvös muuten tasaisen kosteana, mutta ei märkänä. Lämpömatto sinällään ei taimipoltetta estä, mutta se mahdollistaa taimelle stressittömämmän kasvuunlähdön ja sitä kautta auttaa taimea kestämään paremmin ulkoiset kasvuun vaikuttavat tekijät. Kasvi jaksaa siis paremmin taistella itse kasvitauteja vastaan. Lämpömaton ja kasvualustan väliin jos vielä laittaa altakastelumattoa niin kylvöksen pinta pysyy kuivana ja kasvualusta siltikin kosteana. edellyttäen tietenkin, että muistat kastella sen kastelumaton joskus. Muistathan kuitenkin tarkastaa kylvöpussin kyljestä sopivan idätyslämpötilan? On olemassa myös kasveja jotka pitävät viileässä itämisestä, esim. salaatti itää paremmin viileässä kuin lämpömaton tai lattialämmityksen päällä.

Kylvömullasta olen kirjoittanut aikaisempina vuosina täällä blogissa jo useampaan kertaan, mutta oma kokemukseni on, että tällä hetkellä myytävistä valmismultaseoksista se sammal-kasvualusta oli paras. Kylvömullan tulee olla kasvitaudeista ja tuholaisista puhdasta, mielellään hiekka- ja turve sisältöistä multaa, jossa ei ole paljon typpeä. Siihen ovi lisätä vermikuliittia kosteutta tasaamaan. Kotimaisia turvetuotteita on ollut tietystä syystä melko vähän saatavilla, joten tuo sammaltuote tuli sen tilalle. Minullakin oli melko suuria epäluuloja sitä kohtaan, mutta silloin taimikasvatus onnistuikin hyvin. Tiedä sitten johtuiko kasvatuksen onnistuminen nimenomaan kasvualustasta vai oliko silloin muuten vain kaikki taivaankappaleiden paikat kohdilleen?

Oikea kylvöaika on laji- ja lajikekohtaisesti sanottuna ensisijaisesti siemenpussin kyljessä. Huomioithan, että jopa saman kasvilajin eri lajikkeilla saattaa olla eri pituiset kasvuajat. Esimerkkinä nyt tulee mieleen ensin maanviljelyn puolelta viljat. On olemassa pitkän kasvukauden vehnää ja lyhyemmän kasvukauden vaativaa vehnää. Kasvien kohdalla kun yksi jalostusperusteista on kasvukausi- ja lämpösummatarve sadon tuottoon. Kasvukautta halutaan lyhyemmäksi ja lämpösummatarvetta matalammaksi, jotta ruokaa voidaan tuottaa myös pohjoisempana. Tarkista siis aina pussin kylki! Esimerkkejä kylvöaikaan löydät listattuna kuitenkin myös alta:

Tammikuu- helmikuu:

Chilit, munakoiso, latva-artisokka, ruotiselleri, mukulaselleri, jotkin kasvihuonekurkut, rosmariini,  jättiverbena, heliotrooppi, Dianat, karjalanneito, orvokit, hentohöyhenheinä, suklaakosmos, kelloköynnös, keijunmekko, laventeli ja kultatesma.

Helmi- maaliskuun kylvöt:

Tomaatit, paprikat, ananaskirsikka, pinaatti, lehtiselleri, basilika, yrtti-iiso, sitruuna-ajuruoho, iisoppi, ryytisalvia, timjami, mäkimeirami, mintut, talvisipuli, jättisipuli, purjo ja keräsalaatti. Kesäkukista: ahkeraliisa, lobelia, petunia, kesäneilikka, isosamettikukka, koristetupakka, hopeavillakko ja daalia.

Huhtikuun kylvöt:

Kaalit, salaattifenkoli, kyntelit, venäjänrakuuna, avomaantomaatti, meloni ja vesimelonikrassit, herneet ja pavut (ei välttämättä tarvitse esikasvattaa, jolloin kylvetään vasta myöhemmin). kesäkukista: auringonkukka, kesämalvikki, silkkikukat, kääpiösamettikukka, kesäsypressi, palsamit, koristekaali, italianpantaheinä, jänönhäntä, jättiolkikukka ja lyhtykoiso. Muista myös idättää perunat!

Toukokuu:

Avomaankurkku, kesäkurpitsa, sokerimaissi, kurpitsat, kirjorevonhäntä ja tuoksuampiaisyrtti.

Askelmerkit onnistuneeseen taimikasvatukseen:

•  Hanki tarkastetut, terveet siemenet, taimimultaa ja puhtaat kylvöastiat.
• Täytä astiat kuohkealla kasvualustalla, kostuta se ja kylvä taimet pussin ohjeen mukaan. Kannattaa vähän nähdä vaivaa siihen, että kasvupurkit täytetään suurinpiirtein samalle korkeudelle, niin siemenetkin tulee kylvettyä samaan korkeuteen ja ne itävät suurin piirtein samaan aikaan silloin, joka taasen helpottaa taimikasvatusta.
• Kylvä siemenet ohjeen mukaan. Pieniä siemeniä on helpompi levittää jos ne on sekoitettu hiekkaan.
• Peitä siemenet tarvittaessa ja tiivistä multa kevyesti. Peitä kylvös muovilla, jossa on pari ilmareikää. Muovi poistetaan kun taimet ovat kasvussa.
• Tarvittaessa tee kylmäkäsittely.
• Laita purkit tasaisen lämpölähteen päälle, tarkasta sopiva idätyslämpötila siemenpussista. Pidä kasvualusta kosteana, mutta ei liian märkänä.
• Lisää kasvivaloa heti kun itu tulee näkyviin. Tuo kasvi ikkunalle ja anna tarvittaessa lisävaloa. Luonnonvalo, aurinkoisella eteläikkunalla riittää aikaisintaan maaliskuussa, sitä ennen taimikasvatuksessa on käytettävä kasvivaloja. Punainen valosävy lisää yhteyttämistä, itämistä ja kasvua, sininen väri vahvistaa kasvin vartta ja saa kasvin tuottamaan sadon valmiiksi. Molempia valosävyjä tarvitaan hyvään taimikasvatukseen ja tukevan kasvin kasvatukseen. Muista tuoda lisävalo riittävän lähelle kasvia, ettei valonsäde hajoa liikaa ja valomäärä riittää kasville. Tarkista kasvivalon pakkauksesta kuinka lähelle kasvia valaisin on tarkoitettu.
• Aloita mieto lannoitekastelu 2 viikkoa itämisen jälkeen.
• Kouli taimet isompaan kasvatusastiaan n. 4-5 viikon välein, voit myös tarvittaessa latvoa taimia jos valoa on ollut liian vähän ja taimi on kasvanut honteloksi ja pitkäksi. Koulimisen yhteydessä pidetään kahden viikon paussi lannoituksessa, jolloin kasvin annetaan keskittyä juurtumiseen. 
• Lisää kastelua asteittain taimen kasvaessa.
• Tarvittaessa voit tukea hyvin kasvavat taimet koulinnan yhteydessä. Kasvihuoneeseen tai ulos vietäessä taimessa tulisi olla tukeva varsi ja tumman vihreä väritys ja esim. tomaatissa tulisi olla ensimmäiset kukat jo aukeamassa.
• Totuta taimet tuulensuojaisessa, lämpimässä ja puolivarjoisessa paikassa lisääntyneeseen luonnonvaloon, tuuleen ja ulkolämpötilaan ennen kasvihuoneeseen, avomaalle tai ruukkuihin istutusta. Silloin taimet muuttavat päiväksi ulos ja yöksi sisään 1-2 viikon ajan. 

Muita ajankohtaisia puutarhatöitä:

• Toivottavasti muistit tammikuussa laittaa havujen ja ikivihreiden kasvien päälle varjostuskankaat?
• Maalis-huhtikuussa leikataan havuja, havuaitoja, pensaita ja omena- sekä päärynäpuita. Työjärjestys on: aloita havuista ja lopeta hedelmäpuihin. Hedelmäpuiden leikkuun kanssa kannattaa odottaa siihen kun lumet ovat vajuneet alas, mutta kasvu ei ole lähtenyt vielä käyntiin, eli silmut eivät ole vielä turvonneet.
• Muutoin näin talviaikaan, pudotellaan toisilta kasveilta lumia pois päältä ja toisille niitä lisätään. Tykkylumi siis puiden ja aitojen päältä pois ja kasaa lunta talvenarkojen kasvien päälle.

Citykanit

Torstai 10.11.2022 - Sirkku

Mikä tuolta puskasta lähti? 

Elokuussa, asiakkaan pihalla, pihatöitä tehdessäni, kitkin marjapuskan juurelta rikkaruohoja pois. Saman puskan toisella puolella taisi olla jonkun koti, koska rymyämiseni pensaan juurelle sai aikaan ketjureaktion, jonka kaikki osapuolet varmasti säikähtivät tarpeeksi. Minä kumarruin ottamaan rikkaruohoja ja pensaan toiselta puolelta laukkasi paniikissa yksi musta vilaus pihan poikki. Tämä vilaus taasen säikäytti liikkeelle myös naapuripensaasta hänen tumman kaverin. Vilahtelijoita oli siis kaksi. Ensimmäinen ajatukseni oli, että pomppipa kissa omituisesti, mutta sitten tajusin katsoa jälkiä tarkemmin. Jälkien jättäjän oli pakko olla jäniksen sukuinen.

Etsiskelin hetken eläintä liikkumalla hiljaksiin pitkin pihaa ja viimein se löytyi. Olin nähnyt kiireessä värin lähes oikein, korvat olivat ruskeat ja muuten koko kani oli kiiltävän mustan karvan peitossa. Kyse oli pakko olla siis citykanista tai kanin ja rusakon risteytyksestä. Itse veikkaan jälkimmäistä, koska pupu oli rusakon kokoinen.

Voi ei! Ajattelin. Nyt on sitten citykanit löytäneet tiensä jo Järvenpäähänkin. Se ei ollut yllätys, koska Tuusulassa ja Keravalla niitä oli ollut jo useana vuonna. Itse kuitenkin törmäsin Järvenpäässä Citykaniin nyt kesällä 2022 ensimmäistä kertaa. Olen työskennellyt Keski-Uudenmaan alueella jo vuodesta 2008, joten jonkun verran minulla on tästä alueesta jo kokemusta ja väitän, ettei näitä Järvenpäässä ole ollut kovin kauaa.

Melkein heti tämän jälkeen törmäsin citykaniin myös toisessa Järvenpääläisessä pihassa. Pihojen etäisyys toisistaan oli n. 5km linnun tietä, joten en usko, että on sama kani kyseessä.

Citykanit ovat ns. Euroopan villikaniineja, joita on kasvatettu ja vapaaksi päästetty suomalaisista kodeista. Syitä vapaaksi päästöön on varmasti monia, on väsymistä hoitamiseen, tullut yllätyspoikueita tms. ja ei ole pystytty hoitamaan eläimen oikeanlaista lopetusta tai uuden kodin etsintää, koska on tunneside lemmikkiin. Pakko kyllä tähän sanoa, että vastuulliseen eläimen pitoon kuuluu myös se, että huolehtii eläimestä alusta loppuun saakka. Lemmikit eivät kuulu yksin vapaana luontoon, koska voi olla, että ne eivät osaa löytää ruokaa tai niillä ei ole siihen soveltuvaa turkkia ja silloin kuolema on hidas kun se tulee nälkiintymällä tai jäätymällä. On myös meidän aikuisten vastuulla huolehtia, ettei lasten lemmikit päädy eläinlääkärin tai uuden kodin sijasta vapaaksi luontoon jos niistä ei jakseta enää huolehtia. Tämäkin citykani sai minut miettimään, mikä on ollut taustalla sillä ihmisellä joka kanin sukulaisen on aikanaan luontoon päästänyt? Liittyykö lemmikille uuden kodin etsimiseen ihmisillä niinsuuria häpeän tunteita, että mielummin päästetään lemmikki vapaaksi pihalle kuin etsitään uusi koti ja ehkä myönnetään, etten jaksanutkaan hoitaa sitä? Toki lemmikit voivat myös karata.

Miksi citykanin ilmaantuminen on ongelma? 

• Citykani ei kuulu Suomen luontoon eikä luonnonvaraisiin eläimiin. Sillä ei välttämättä ole riittävää karvaa, jotta se pärjäisi Suomen talvessa ja silloin se saattaa paleltua hengiltä hitaasti. Citykanilla ei myöskään ole kunnon suojaväriä, tämä minunkin tapaamani oli suurilta osin musta, ja silloin se on talvella helposti petojen havaittavissa.
• Koska kaniinit voivat tehdä useita poikueita vuodessa, on niiden leviäminen nopeaa. Ne siis valtaavat alaa meidän luonnon eläimiltä, kuten esim. metsäjäniksiltä.
• Liika populaatio levittää jänisruttoa (Francisella tularensis) ja virustauteja. Jänisrutto-bakteeri voi tarttua myös ihmiseen hyttysten tai muiden pistävien eläinten kuten punkkien avulla, se voi tarttua myös maaperän pölyn tai saastuneen veden tai ruoka-aineiden välityksellä. Ensisijaisesti se kuitenkin tarttuu toisiin jäniksiin ja eläimiin.
• Lisääntyvä populaatio myös ruokkii ja levittää esim. punkkeja ja saa ne lisääntymään runsaasti.
• Citykani tekee puutarhoissa samaa tuhoa kuin metsäjänikset ja rusakotkin, mutta se myös kaivaa käytäviä ja koloja ja saattaa näin tuhota suurienkin puiden juuristoja ja tehdä puista myrskyriskejä. Kollegoilta olen kuullut kauhutarinoita kanien tuhoamista puistoista Helsingistä ja Espoosta, toivottavasti asiaan puututtaisiin Keski-Uudellamaalla ennen kuin tilanne menee todella hankalaksi.

Citykanien poisto. 

Poisto tuntuukin olevan yllättävän haastavaa lähinnä sen vuoksi, että asuintaajamissa ei voi ns. "käydä jänismetsällä" ja citykanien metsästykseen esim. jousella erikoistuneita metsästäjiä ei löydy ihan helposti jokaisesta metsästysseurasta. Useamman metsästäjän kanssa asiasta juttelin ja heidän ohjeensa oli, että kanit tulisi loukuttaa ennen kaatoa. Korkeasaari on joskus ottanut näitä kaadettuja citykaneja vastaan ravinnoksi kissaeläimille, en ole ihan varma, ottavatko he näitä vastaan vielä.

Ilmoitus Eviralle ja luonnonvarakeskukselle. 

Evira pitää yllä nettilomaketta, johon voi ilmoittaa Suomen luontoon kuulumattomien eläinten ja kasvien havaintoja ja leviämistä. Lomake löytyy osoitteesta: www.vieraslajit.fi , joka ohjaa sinut Luonnonvarakeskuksen eli LUKE:n sivuille. Myös Citykanin leviämistä Suomessa seurataan tätä kautta. Minäkin ilmoitin sinne havaintoni kuvan kanssa. Toivon, että jokainen meistä tekee näin mikäli Citykaniin tai muuhun Suomen luontoon kuulumattoman eläimen, kasvin tai kasvitaudin kanssa joutuu tekemisiin.

Kasvien talvisuojausta

Torstai 3.11.2022 - Sirkku

Syyshommia.

Lehtipuhalluksen, kasvihuoneen ja puutarhavälineiden  huollon ja pesun lisäksi, syksyn töihin kuuluu puuvartisista kasveista huolehtiminen. Nyt alkaa olla se hetki kun puutarhurin on pidettävä huoli siitä, että hedelmäpuut, marjapensaat, koristepensaat sekä havut selviävät talven yli. Tämä teettää pientä puuhaa pihalla myös minulle. Muistan kyllä hoitaa asiakkaiden pihoilla omenapuiden verkotukset ja ruusujen syysleikkaukset ja talvisuojauksen, mutta miten käykään omalla pihalla? Viimeiset kolme vuotta on käynyt niin, että se ensimmäinen kovempi pakkasyö ehtii tulla ennen kuin havahdun siihen, että nuoret omenapuut olisi syytä verkottaa. Ja joka syksy peurat, kauriit tai jänikset ovat ehtineet käydä aterialla. Pihastani on syöty säännöllisesti Antonovka-omena, sekä Aamurusko- koristeomena ja viime keväänä oli kelvannut myös tyttären lahjaksi saama päärynä, joka oli kylläkin verkolla suojattu. Lunta oli vain liikaa ja jänis oli päässyt loikkaamaan verkkojen sisälle kovan hangen päältä. Tänä syksynä aion siis toimia toisin ja suuntaan kohti puutarhamyymälää ostamaan napakoita tukiseipäitä ja korkeaa, yli 2m:n korkuista aitaverkkoa.

Hedelmäpuun suojaus. 

• Hedelmäpuun suojauksen saat tehtyä puun tukemiseen tarvittavien seipäiden ympärille, mikäli olet käyttänyt kunnollista, vähintään 5cm:n paksuista seivästä, jonka olet laittanut löyhään V:n muotoon taimen ympärille istutuksen yhteydessä.
• Mikäli seipäitä puun ympärille ei vielä ole, nyt on hyvä aika ne hankkia ja käsitellä ne tarvittaessa puunsuoja-aineella. Seipäitä tarvitaan latvuksen koosta ja mallista riippuen 2-3 ja ne laitetaan puun ympärille V:n muotoon, eli hieman yläosastaan  avautuvaksi, jotta latvus mahtuisi verkkojen sisälle paremmin. Viereisessä kuvassa näkyvä rusokirsikka on helppo suojata verkoilla, kun tukiseipäät pitävät verkon irti rungosta myös kovana lumitalvena. Kuvan seipäät saisivat olla hiukkasen pidemmät, mutta kelpaavat kun latvus ei ole liian tiuha. Verkkojen tulee ulottua latvukseen saakka.
• Katso etteivät oksat hakkaa tuulessa seipäisiin ja junttaa seipäät paikalleen. Tarvittaessa voit tukea puun samalla näihin seipäisiin, mikäli tuennat puuttuvat tai ovat huonokuntoisia. Hillittykasvuiset hedelmäpuut tarvitsevat tuennan koko elinajakseen, normaalikasvuisille riittää kun tuenta on paikoillaan ensimmäiset 5-10 vuotta.
• Sahaa seipäät oikeaan mittaan, niin, että ne ulottuvat n. 1/3 latvuksen korkeudelle.
• Viritä seipäiden ulkopuolelle riittävän korkeaa ja napakkaa jänis- tai jyrsijäverkkoa. Ihannetilanne olisi, jos leveyssuunnassa koko latvus mahtuisi verkon sisään, tärkeintä kuitenkin on, että puun runko on suojattu. Puuta ei niinkään haittaa se, että latvuksesta oksien kärkiä napsitaan poikki, mutta jos runko syödään, menevät kasvin nestettä kuljettavat rungon osat pilalle ja kasvi saattaa kuivattaa koko latvuksen.
• Hedelmäpuut kannattaa suojata nyt, koska puutarhatuholaiset tulevat pihaan heti kun luonnosta ei ruokaa löydy yhtä helposti. Tämä siis meidän pihassamme tarkoittaa heti ensimmäistä pakkasyötä.

Havut kuntoon talvea varten. 

• Havuille (varsinkin tuijille) kannattaa pitää syksyllä kahden viikon tehostetun kastelun jakso, jossa havuille annetaan vettä runsaasti, joka toinen päivä, vaikka olisi sateista säätä. Havut haihduttavat vettä neulasistaan koko talven ajan ja koska maa on jäässä, ne eivät saa uutta vettä haihduttamansa veden tilalle. Syksyn kastelujaksolla pyritään huolehtimaan siitä, että kasvi on mahdollisimman hyvässä nestejännityksessä talvea varten ja näin ollen ehkäisemään talviruskettumista.
• Mikäli pihassasi on nuori havu tai vanhan havun valo-olosuhteet ovat muuttuneet radikaalisti, esim. ympäröivien puiden poiston vuoksi, on havu syytä talvisuojata liialta auringon kuivattavalta vaikutukselta. Tämä tarkoittaa, että tammikuussa havun päälle on syytä laittaa talvisuojaverkot.
• Talvisuojaverkot laitetaan vasta tammikuussa, mutta niitä ei koskaan kannattaisi laittaa suoraan havun päälle, vaan havun ja suojaverkon välissä tulisi olla ilmatila. Tämä on helpointa toteuttaa niin, että havun ympärille laitetaan seipäät (jotka on laitettava valmiiksi paikalleen nyt), johon verkko kiinnitetään esim. niittaamalla kiinni. Havujen suojaverkkoja on monenlaisia. Itse olen käytössä parhaimmaksi todennut sen vihreän, muovisen verkon, joka kuivuu nopeasti ja on pinnaltaan liukas, jolloin lumi ei jää sen päälle kinoksiksi niin kovin helposti.
• Verkot poistetaan havujen päältä vasta kun maa on sulanut, eli toukokuussa.

Kylmänarkojen kasvien juuriston suojaus. 

Moni meistä rakastaa matkoilla nähtyjä, mutta meillä huonosti talven vuoksi menestyviä kasveja kuten esim. ruusuja ja pallohortensioita. Monet näidenkin kasvien lajikkeista on hyvin kylmänarkoja ja näille kasveille kaikista pahin sää talviaikaan on lumeton ja sateinen syksy, jonka perään tulevat heti kovat pakkaset. Tuolloin lumipeite puuttuu ja maaperässä on paljon jäätyvää vettä juuriston lähellä ja maaperän ilmaraot ovat ns. jään vallassa. Maaperässä on samoin kuten meidän ihmisten taloissa. Ilmaraot ovat niitä, jotka pitävät juuret lämpimänä, ilma siis eristää kylmältä. 

Mikäli haluat näitä kylmänarkoja kasveja kasvattaa, on syytä huolehtia jo penkin rakennusvaiheessa muutamasta asiasta.

• Perusta penkit pihan lämpimimmälle kohdalle, paras paikka olisi etelän puoleinen rinne, jonka pengertäisit luonnonkiviä tai tummia betonikiviä käyttäen. Maata pengerrettäessä on syytä muistaa, että silloin kylmä ilma pääsee juurien kimppuun kahdelta suunnalta, päältä ja sivulta. Näistä sivuttaisen kylmän ilman saat estettyä laittamalla pengerkivien ja kasvualustan väliin vähintään patolevyn ja tarvittaessa myös routaeristeen pystyyn.
• Pohjamaa voi olla savea, mutta juuria ympäröivän maaperän tulisi olla rakenteeltaan ilmavampaa maaperää kuten savi/ hiekka/ turve/ komposti sekoitusta. Hiekkapitoisempi maaperä on lämpimämpi, mutta se jossain tilanteissa kuljettaa vettä liiankin nopeasti. Saattaakin vaatia hieman vaivannäköä löytää oikea balanssi kasvualusta-ainesten välille. Vuosittain maaperään kannattaa myös lisätä hajoavaa ainesta kuten syksyn lehtiä, joka houkuttelee paikalle myös hajottajaeliöitä kuten lieroja, jotka taasen ilmaavat maaperää.
• Esimerkiksi tietyt ruusut leikataan syksyllä, jotta niiden talven kestävyys paranisi. Tämän jälkeen taimen ympärille, kasvualustan päälle, levitetään katekerros, joka lämmittää maaperää. itse olen käyttänyt katteena rouheampaa hiekkaa/soraa, sepeliä ja ruukkusoraa. Minusta toimivin on ollut ruukkusora. Se on kevyttä, helppoa levittää ja siivota pois ja edullista. Olen levittänyt katetta n. 10-20cm:n paksuiseksi kerrokseksi koko juuristoalueelle, eli sinne saakka mihin kasvin uloimmat oksankärjet ulottuvat.
• Katekerroksen ja oksiston päälle voidaan levittää vielä havuja tai tarvittaessa jopa pakkaspeitto. Muista kuitenkin, ettei kenenkään metsästä saa mennä ottamaan havuja ilman lupaa ja, että jos laitat havuja tai peittoja päälle, on välissä oltava jotain mikä jättää kasvin ja suojan väliin ilmaraon, ettei kasvi homehdu.
• Monet kasvit hyötyvät löyhästä lumesta juuristoalueellaan, siksi näillekin kasveille lunta kannattaa kasata päälle varovasti. Älä kuitenkaan junttaa lunta tiiviiksi.
• Kovina talvina, vaikka olisit kuinka hyvin suojannut kasvit, saattaa monivuotisetkin puuvartiset kasvit palelluttaa kaikki lumen päälle jäävät oksansa. Tämä tapahtuu monesti esim. pallohortensioille ja siksi ne leikataankin yleensä maalis-huhtikuussa n. 10cm:n tapille. Niistä siis leikataan kaikki paleltuneet osat pois. Kasvi jatkaa sitten kasvuaan siitä leikatusta pinnasta. Hortensioilla voimakas leikkaus myös lisää kukintaa.

Alla olevassa kuvassa lahjaksi saatu Matshurianjalopähkinä vielä odottelee lämpökerrastoa, havuja ja korkeampaa verkkoa ylleen. Siinä sitä taas puuhaa riittää tulevalle viikonlopulle. Toivottavasti en ole omenapuiden suojausasian kanssa tänä syksynä myöhässä. Mukavaa marraskuuta kaikille!

Kasvukausi muuttaa eri ajankohtaan.

Keskiviikko 12.10.2022 - Sirkku

Joko olet päässyt haravointihommiin? 

Kysyi tuttavani tänään puhelimessa. No en ole päässyt ja totta puhuakseni yritän haravaa viimeiseen asti lehtien poistossa muutenkin vältellä ja tehdä lehtien kasaamiset lehtipuhaltimella, mutta ymmärsin kysymyksen pointin. Nyt on kolmas syksy peräkkäin kun tuntuu, että Etelä-Suomessa lehdet ovat kiinni puissa kuin tauti. Eli eivät tule alas millään. Alkuperäisen työkalenterin mukaan minun piti olla tänään tekemässä jo lehtipuhalluksia, mutta työ oli pakko siirtää, koska työtä on turha mennä tekemään jos suurin osa puista on vielä täynnä lehtiä ja jopa omassa pihassani, missä syksy tulee yleensä aikaisemmin, esim. syreenit ovat enemmän vihreitä kuin keltaisia. Minusta on jo useamman vuoden ajan tuntunut, että kasvukausi siirtyy hiljalleen eteenpäin. Tämä tunne sai minut kaivamaan vanhat työkalenterini esiin ja tarkistamaan onko kasvukausi oikeasti siirtynyt eteenpäin vai onko tunne pelkkää muistin aiheuttamaa harhaa. Vertailin ajankohtia erään hoitopihani näkökulmasta, ihanaa kun on asiakkaita, jotka ovat pysyneet yritykseni mukana ihan alusta asti.

Ei ollut harhaa ainakaan minun työtilannettani katsoessa. Yritykseni alkuaikoina, vuosina 2009-2010 ensimmäisiin nurmikonleikkauksiin päästiin reilusti ennen äitienpäivää ja lehtipuhallukset ja haravoinnit aloitettiin syyskuun viimeisellä viikolla. Viime vuonna nurmikon leikkaukset alkoivat toukokuun viimeisellä/ kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tänä vuonna kesäkuun ensimmäisellä/ toisella viikolla. Lehtipuhallukset aloitettiin 2021 lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla ja nyt näyttää, että tämän työn aloitus menee samoihin aikoihin. Myös puiden ja pensaiden leikkauksessa muutoksen huomaa. 10 vuotta sitten omenapuut sai leikattua helposti maaliskuun aikana, tänä keväänä lumen vuoksi ei ollut mitään asiaa omenapuiden luokse ennen huhtikuun toista viikkoa. Havujen syysleikkaukset oli tehtynä 2009 marraskuun toisella viikolla, nyt mennään varmasti reilusti joulukuun puolelle kuten viime vuonnakin mentiin. Toki vuosissa on aina eroja, mutta kyllä näin suuressa kasvukauden siirtymässä taitaa olla kyse muustakin.

Mikä siirtymää aiheuttaa? 

Yksi syy kasvukauden muuttumiseen syksyn osalta, voi olla väärään aikaan tehty liiallinen typpilannoitus. Mutta mikäli lannoitusvirhe on jonain vuonna tapahtunut, sitä tuskin tulee seuraavana vuonna enää toistettua, vai mitä? Typpeä monivuotisille kasveille annetaan vain heinäkuun alkuun saakka ja silloinkin kasvikohtaisen ohjeistuksen mukaisesti ja elokuun loppuun mennessä annetaan jo syyslannokset. Kesäkukat saavat pienen määrän typpeä koko kasvukauden ajan kasteluveden mukana.

Ikävä kyllä suurin syypää kasvukauden siirtymiselle taitaa olla ilmaston yleinen lämpeneminen. Tämä vaikuttaa kasvukauden molemmissa päissä. Keväisin töihin ei tahdota lumimassojen tai vesisateista johtuvan maan pehmeyden vuoksi päästä ajallaan kun taas syksyllä kasvit eivät älyä valmistautua talveen, koska ilma on lämmin ja sateinen. Syynä tähän ovat sulat ja lämpimät vesialueet ja meret, jotka päästävät ilmaan vesihöyryä, joka joko sataa vesisateena maahan (sateiset ja harmaat syksyt) tai törmätessään kylmään ilmamassaan, muuttuvat lumisateiksi, joita ainakin viime talvena tuli ihan kiitettävästi tässä Uudenmaan alueella. Runsaalla sademäärällä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ongelmana on se, että meidän perinteiset puutarha- ja metsäkasvimme eivät ole tottuneet näihin olosuhteisiin ja väkisinkin joudumme muokkaamaan kasvivalintojamme tulevaisuudessa niin puutarhoissa, pelloilla kuin metsissäkin.

Syksyn ja talven sademäärien lisääntymisen hyvät ja huonot puolet: 

Hyvät:

• Kaksi viimeistä kesää ovat olleet kuivia ja kuumia. Ilman sateista syksyä moni kasvi olisi näiden kesien vuoksi kuollut talven aikana. Liika kuumuus ja kuivuus ovat molemmat kasville stressin aiheita. Sateisilla syksyillä vesivajetta on saatu paikattua, jotta kasvi kestää paremmin pakkasen, maan jäätymisen ja talvihaihduttamisen.
• Lumi suojaa arkoja kasveja ja niiden juuristoja, sekä vähentää ikivihreiden maanpeitekasvien talviruskettumista.
• Kuivien kesien jäljiltä vesistöt, pohjavedet ja vedet kaivoissa ovat alhaalla jopa meillä Suomessa. Tällöin on hyvä, että maaperä saa täytettyä vesivarantoja. Huom. Tämä onnistuu vain jos veden liian nopeaa kulkua pois pihapiiristä on pyritty estämään tekemällä imeytysalueita ja niihin hulevesi-istutusalueita ja valitsemalla kasveja, jotka imevät itseensä vettä pihapiiristä.

Huonot:

• Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät home- ja lahottajasienten leviämistä ja antavat sellaisillekin sienille pidemmän kasvuajan Suomen olosuhteissa, jotka eivät meillä muuten talvella viihdy. 
• Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät myös kasvitautien, kasvivirusten ja tuholaisten leviämistä ja saattavat mahdollistaa myös niiden talvehtimista meidän olosuhteissa. Meille siis saattaa levitä kasvitauteja tai tuholaisia, joihin meidän kasvimme eivät ole tottuneet. Näitä voisi olla esim. päärynöillä ja omenoilla esiintyvä tulipolte, jota ei tällä hetkellä Suomesta löydy, mutta jota löytyy jo esim. Virosta. Levitessään Suomeen tämä tauti voi tuhota laajalta alueelta omena-, päärynä ja marjaviljelmiä ja aiheuttaa myös suuria taloudellisia tappioita. Niin yksityisille kuin yrittäjille.
• Mikäli talvi pysyy niin lämpimänä, ettei lumimassaa tule kasvien ja juurten päälle yhtään, on kylmänarat kasvit yleensä mennyttä talven jälkeen. Uudellamaalla meni pari talvea sitten suuria ja vanhoja perenna- sekä alppiruusualueita juuri tämän syyn vuoksi. Pitkään paikallaan kasvaneet kasvit eivät kestäneetkään Suomen talvea ilman lunta. Tämän syyn vuoksi nykyään kasvi- ja taimimyymälöistä ei saa kasvuunlähtötakuuta talven yli. Meistä kukaan ei voi luvata selviääkö jokin meillä tuttu lajike talven yli uudessa kasvupaikassa jos talviolosuhteet muuttuvat radikaalisti ja lunta ei tule.
• Sulasta merestä nouseva vesihöyry muuttuu kylmään ilmamassaan törmätessään lumisateiksi. Viime talvena näistä saatiin jo useita maistiaisia ja Etelä-Suomessakin oli todella paksu ja painava lumipeite. Varsinkin jos lumi on märkää, tulee suuriinkin puihin helposti lumivaurioita, joille alttiita kasveja tuntuvat olevan varsinkin pilarikatajat ja tuijat. Lumivauriopuiden leikkausta oli todella moni asiakas tänä keväänä vailla ja moneen pihaan oli kasveihin tullut niin pahoja vaurioita, että puut oli kaadettava kokonaan. Tykkylunta kannattaisi aina tietysti käydä karistelemassa kasvien päältä, mutta varsinkin kaupunkialueilla ongelmana on myös lumen läjityspaikkojen vähyys. Viime talvena lunta tuli niin paljon, ettei se tahtonut mahtua minnekään. Sitä oli siis pakkokin lastata osittain kasvien ja aitojen päälle. 
• Lumimassan alla lämpötila on nollan tuntumassa, varsinkin jos lumi on ns. puuterilunta eli pakkaslunta. Tämä lumi on pehmeää ja mahdollistaa sen ettei maa jäädy eli routaannu. Tämä taasen mahdollistaa jyrsijöiden kuten myyrien, kontiaisten ja rottien lisääntymisen ja liikkumisen lumimassan alla, turvassa petoeläimiltä ja linnuilta.

Miten kasvukauden siirtyminen vaikuttaa puutarhatyökalenteriin? 

• Talvityöt, kuten havujen talvisuojien paikoilleen laitto (tammikuu), lumityöt, lumen pudistelu kasvien päältä ja kasaaminen arkojen kasvien juuristojen päälle pysyvät käytännössä ennallaan. Lumettomina talvina arkojen kasvien juuristoja saattaa joutua suojaamaan normaalia enemmän esim. paksulla ruukkusorakerroksella, havuilla ja pakkaspeitoilla, jotka on viritetty kasvin ympärille laitetun pensastuen päälle ja ympärille. Ilmarako pakkaspeiton ja kasvin välillä on siis syytä muistaa.
• Mikäli lunta on paljon, hedelmäpuiden, pensaiden ja havuaitojen leikkaus saattaa siirtyä maaliskuulta reilusti huhtikuun puolelle ja tämä lyhentää leikkauksen teon aikaikkunaa. Leikkaukset kun on tehtävä silloin kun kasvi on vielä lepotilassa eli silmut eivät ole lähteneet turpoamaan.
• Kevään ja kesän siirtyminen eteenpäin myöhästyttää kevätkylvöjä ja kesäkasvien ulos vientiä, jotka taasen vaikuttavat käytettäviin lajikkeisiin. On käytettävä kasveja ja niiden lajikkeita, joilla on lyhyempi kasvukausitarve ja jotka tarvitsevat vähemmän lämpösummaa sekä punaista valoa tehdäkseen satonsa valmiiksi. Punaista valoa on meillä Suomessa luontaisesti paljon, mutta sen määrä syksyllä vähenee nopeasti ja silloin ilmassa on enemmän sinistä valoa.
• Entisaikaan sanottiin, että talvivastat ( tai vihdat) kannatti tehdä juhannuksena, koska silloin koivu on parhaimmassa kasvussaan. Kevään siirtyessä paras kasvukin siirtyy. Kasvien kesäleikkaukset, eli valoleikkaukset tehdään tässä parhaan kasvun vaiheessa. Aikaisemmin näitä leikkauksia aloiteltiin juhannuksena, nyt niiden leikkausten teko on siirtynyt eteenpäin ja ne pyritään tekemään heinä-elokuun vaihteessa, viimeistään elokuun loppuun mennessä. Siirto on tarpeen senkin vuoksi, ettei kasvi kuivuisi liikaa leikkauksen jälkeen. Kuumat ja kuivat kesät lisäävät kasvin stressiä joka tapauksessa, siihen ei kaivata enää leikkauksesta tulevaa stressiä. Odotetaan siis, että olisi hieman enemmän luontaista kosteutta maassa tarjolla.
• Lehtipuiden ja pensaiden kohdalla, olen itse pyrkinyt juuri sateisten syksyjen suuremman tautiriskin vuoksi, mahdollisuuksien mukaan, lopettamaan syksyleikkaukset kokonaan. Eli, pyrin tekemään ne rajut rakenne- ja hoitoleikkaukset keväällä tai kesällä. Toki aina näitä leikkauksia ei voi syksyllä välttää (kumivuoto- ja mahlavuotopuut), mutta ainakin suurimman osan voi siirtää keväälle tai kesälle.
• Syksytöiden kuten sadonkorjuun, lehtien poiston, kynnön tai maan muokkauksen aikatauluista on hirveän vaikeaa sanoa etukäteen. Esim. minä en ole vieläkään nostanut perunoita maasta pois (kuiva kesä, epäilen ettei siellä mitään korjattavaa olekaan) ja tosiaan lehdet eivät tule puusta ollenkaan tänä vuonna. Tai siltä ainakin tuntuu.
• Kasvihuoneen pesu odottaa vielä varmasti pitkän aikaa, koska sato ei ole vielä läheskään valmista. Paljon olisi tomaatteja tulossa, mutta epäilen niiden jäävän vihreiksi. Tosin täällä syynä on todennäköisesti kasvihuoneen uusi multa, joka taisi olla melko typpipitoista.

Näillä mietteillä täällä mennään syksyä eteenpäin. Toivottavasti jo sinäkin pääset kohta "haravointihommia" tekemään!

Helppohoitoinen piha

Torstai 29.9.2022 - Sirkku

Helppohoitoinen piha, onko sellaista? 

Tässä taannoin auringonkukkapellon laitamilla kävellessäni, tulin miettineeksi termiä "helppohoitoinen piha" ja ajattelin, että siitä on vielä kirjoitettava blogiin lisää. Pihasuunnittelua koskevassa blogikirjoituksessani olen jo miettinyt tätä asiaa kasvisuunnittelun kannalta. Mitä muuta termiin "helppohoitoinen piha" voi kuulua?

Pihakonsultointeja ja pihasuunnitelmia tehdessäni toistuu aina sama toive, "haluan helppohoitoisen pihan" ja varsinkin nurmikko,perennat ja suuret lehtipuut koetaan pihan hoidon kannalta suuritöisiksi. Tällä hetkellä puutarhamuotina on korvata näitä suuritöisiksi koettuja elementtejä kuntalla, havuilla, luonnonkivillä, kiveyksillä ja terasseilla. Näillä valinnoilla haetaan ns. perinteistä Suomalaista metsämaisemaa, joka sulautuisi Suomen luontoon ja joka onnistuessaan toki on erittäin kaunis.

Minullekin on vastaan tullut pihoja, johon istutukset halutaan helppohoitoisuuden vuoksi hyvin selkeästi rajatuiksi istutusaltaiksi ja muut pinnat laitetaan terasseille, kiveyksille tai asfaltille. Toki nykyiset pihat ovat kooltaan paljon pienempiä kuin ennen ja voi olla, ettei edes omakotitalopihassakaan piha-alueneliöitä ole kuin 100-300m2, mutta silti monesti puutarhuria vihreyden puute ja voimakkaasti rakennettu ympäristö välillä hirvittää. Toki sellaisen suunnittelen ja rakennan jos asiakas näin haluaa, mutta itsellä silloin pyörii mielessä varsinkin hulevesien liian nopea liikkuminen pihasta pois, pölyttäjien ja pieneläinten hyvinvointi tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla ja myös alueella asuvien ihmisten hyvinvointi. Myös meille ihmisille ympäröivä vehreys tuo helpotusta kiireiseen elämäntapaan ja stressiin ja onpa taidettu jossain tutkimuksessa myös todeta, että puutarhassa tai luonnossa liikutun ajan jälkeen, ihmisten stressin laskiessa laskee myös elimistön tulehdustilat. Liian voimakkaasti rakennettu ja liian vähän luonnon hajoavaa materialiaalia sisältävä lähiympäristö ei myöskään tarjoa luonnoneläimille lepo- ja suojapaikkoja ja esim. siilit ovat vähentyneet liiallisen pihojen siivoamisen ja kasvien yksipuolistumisen vuoksi voimakkaasti.

Onko rakennettu ympäristö aina automaattisesti helppohoitoinen?

Rakennettu ympäristö vaatii huoltoa ja hoitoa siinä missä vihreällä pinnalla olevakin ja varsinkin jos rakennettu pinta on tehty väärin, tai ei ole osattu rakennettaessa ottaa ympäröiviä tekijöitä huomioon, voi rakennettukin pinta olla melkoinen työllistäjä. Toki viikottainen nurmikonleikkaus ehkä jää pois, mutta esim. huonosti tehty kiveys saattaa viedä kesän aikana yhtä paljon työaikaa kuin nurmikonleikkuu, jos kivisaumat kasvavat rikkaa tai sammalta ja pihan hoitoon ei haluta käyttää kemikaaleja. Kunttaa asennettaessa on taasen muistettava, että pohjamaan on oltava hyvin rikkaruohoton ja lähellä ei kannattaisi olla lehtipuita tai heiniä, joista tulee runsaasti siemeniä. Huonoon pohjamaahan istutetusta kuntasta kasvaa herkästi rikat läpi ja esim. koivu ja heinät taasen kylvävät siemeniään niin nopeasti, että kunttamatto saa pian kilpailla kasvutilasta ja kitkentää kaivataan säännöllisesti.

Monesti asiakkaille on tullut yllätyksenä myös irtokivialueiden suuri työllistävyys. Pihoihin on rakennettu ns. kivipuroja tai havuistutusalueita, joissa kasvien väleihin on laitettu seulanpääkiviä tai suuren koon kalliolouhetta kiviröykkiöiksi. Alle on ehkä muistettu laittaa jonkinlainen maisemointikangas, jonka päälle kasataan röykkiöittäin pyöreitä seulanpää- tai rantakiviä, joiden kiviväleihin pääsee lentämään ympäröivien puiden lehdet, neulaset ja siemenet. Ohuen kankaan läpi puskevat myös juuririkkaruohot. Nämä kivivälit pitäisi käydä säännöllisesti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, sekä poistaa juuririkat juurineen heti kun niitä havaitsee, muutoin rikat alkavat kasvamaan vauhdilla ja hetken päästä aluetta on melko mahdoton hoitaa ilman kemikaaleja. Mikäli näitä kivialueita pihaan haluaa, on paksu suodatinkangas välttämättömyys kivien alla ja suosittelen laittamaan kivet maakosteaan betoniin, se ei vie ongelmaa kokonaan pois, mutta se helpottaa alueen hoitoa huomattavasti.

Myös terasseja, kiveyksiä ja asfalttia täytyy hoitaa ja huoltaa, mutta toki näiden työmäärä on pienempi kuin elävän pinnan työmäärä on. Lähinnä näissä ongelmia aiheuttaa routiva pohjamaa ja nastakengät sekä -renkaat, jotka rouhivat pintoja.

Voisiko vaikealta tuntuva pihan hoito johtua vääristä välineistä?

Uskoisin, että suurilta osin tunne vaikeasti hoidettavasta pihasta johtuu siitä, että kasvivalinnat ja kasvien istutuspaikat eivät ole osuneet nappiin ja, että kasveja hoidetaan huonokuntoisilla ja pihan tai kasvin kokoon sopimattomilla välineillä. Varmasti työskentelytekniikoissa ja työskentelyajankohdissa voi olla opittavaa ja korjattavaa, mutta lisää tietoa puutarhanhoidosta löytyy helposti esim. kansalaisopistoista, mikäli kiinnostusta oppimiseen vain riittää.

Yritystä perustaessani opin nopeasti tuomaan hoitopihoihin mukanani niin kottikärryt, lapiot, kastelukannut kuin haravatkin, koska niin useasta pihasta ne puuttuivat tai vähintään kottikärryjen rengas oli tyhjä, jolloin työskentely oli huomattavasti vaikeampaa ja raskaanpaa. Siksi totesin, että mielummin pesen välineet jokaisen asiakkaan jälkeen, kuin yritän työskennellä huonokuntoisilla välineillä. Monesti voi myös olla, että puutarhuri on tilattu pihaan juuri sen vuoksi, että jokin pihan hoidon väline kotoa puuttuu. Esim pensasleikkuria ei jokaisesta autotallista löydy ja silloin ymmärtää, että ammattilainen pihaan soitetaan.

Puutarhan suurien pintojen materiaalia miettiessä kannattaa pitää muistissa myös, ettei nurmikkoa ehkä tarvitsekaan olla itse leikkaamassa. Mikäli piha on suurin piirtein yhdessä tasossa ja alueet helposti rajattavissa, voi nurmikon leikkauksen tehdä itselle helpoksi jo pihan rakennusvaiheessa. Nurmikkoalueet rajataan selkeästi ja rajauksen reunaan laitetaan pinnan alle robottileikkuria ohjaava piuha. Nykyään robottileikkurivalmistajat kehittävät leikkureita paremmin tunnistamaan myös pieneläimet, mutta toki siinä on vielä lisäkehittymisen paikka.

Mitä puutarhanhoitovälineitä ja koneita kotiin kannattaa hankkia?

- Teleskooppimallinen, jämäkkä, metallinen pitkä jatkovarsi, jolla ylettää myös niihin omenapuun yläoksiin ja johon saa kiinnitettyä useita erilaisia saksia, sahoja ja muita työvälineitä (kuten esim. oksasakset narulla, oksasaha, omenapoimuri ja ränniputsari). Varsissa on yleensä pitkät takuuajat, ja tässä ei ehkä halvinta kannata ostaa.

- Lyhyempi saman valmistajan jatkovarsi, johon sopivat ne samat työvälineet kiinni kuin siihen pitkään varteen. Lisäksi tähän voi hankkia irroitettavan haravan lavan ja heiluriharan (helpottaa kivituhkapintojen läpikäymistä).

- Leveälapainen, muovinen harava.

- Kapealapainen metalliharava.

- Muovinen/ metallinen rautaharava kevyellä varrella.

- Pitkävartinen pistolapio, näitä löytyy sekä alumiini-, että metallivarrella. Alumiininen on kevyempi käyttää. Pitkä varsi tekee työskentelystä ergonomisempaa. Lapion lavan olisi hyvä olla sellaista metallia, että lapion voi terottaa.

- Tasakärkinen, pitkävartinen lapio. esim. lumilapio käy tähän. Käytetään mm. pihan siivouksessa ja haravoinnissa apuna.

- Istutuslapio, voikukkarauta ja sipulikaira sekä puukko.

- Raivaussakset (sekä ohileikkaava, että alasinmalli) teleskooppivarsilla sekä pienet oksasakset/ sekatöörit. Saksia ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että terät voi irroittaa toisistaan helposti. Tällöin saksia pystyy terottamaan ja huoltamaan helpommin.

- Riittävän suuret kottikärryt, jotka huolletaan säännöllisesti.

- 2 x 10 litran kastelukannut. 2 kastelukannua työergonomian vuoksi, kun molemmilla puolilla kantaa yhtä suurta painoa, pysyy selkä suorassa ja noston voi tehdä jaloilla. Kantaminen on siis huomattavasti helpompaa.

- Letkukärryt+ riittävän suuri ja pitkä paineletku+ kunnossa olevat liittimet ja hanat sekä niihin hanoihin avaimet. Letkuun voi halutessaan hankkia suihkupään tai tihkuletkujärjestelmän. Suihkupäätä on kuitenkin käytettävä harkiten kasvien kastelussa, koska näistä vesi tulee yleensä liian suurella paineella ja valuu kasvin juuristoalueelta helposti pois.

- Lumityövälineet.

- Suojaimet ja visiirit.

Koneet:

Pieneen pihaan riittää kun hankkii hyviä perusakkuja 2-3kpl ja tähän akkusarjaan sopivia työskentelypäitä. Esim. Stihl, Husqvarna ja Makita ovat koneita, joihin löytyy paljon erilaisia vaihtopäitä.

Kotipihassa saatat tarvita seuraavia:

- Siimaleikkuri (siimapää) tai ruohoraivuri (kolmioterä). Bensakoneista löytyy tähän käyttöön myös raivaussaha, johon saa näiden lisäksi myös raivausterän kiinni, jolla voi kaataa myös pieniä puita tai suuria pensaita, akkukoneiden tehot eivät tahdo näihin töihin suurilla aloilla riittää.

- Pensasleikkuri.

- Lehtipuhallin.

- Oksasaha tai moottorisaha.

- Ruuvinväännin.

- Kiveysten putsari.

- Ruohonleikkuri.

Pölyttäjiä pihaan.

Perjantai 30.4.2021 - Sirkku

Hei!

Kevät tuntuu junnaavan tänä vuonna paikoillaan ja ulkona on vallinnut perinteinen vappu- tai juhannussää, räntää ja vettä siis tiedossa. Puutarha-alan ammattilaiselle viileä kevät on antanut aikaa hoitaa kaikki lumikinoksen alta paljastuneet pensasvauriot ilman, että päivä on venynyt ympäripyöreäksi, mutta pikkuhiljaa olisi kiva päästä siirtämään katsetta puutarhan kesätöihin kevättöiden sijasta. Tomaatin taimet alkavat olla sen korkuisia, että mieluusti veisin ne jo kasvihuoneeseen, mutta vielä en ole muuttoa uskaltanut tehdä. Pakkasöitä on ollut täällä etelä-Suomessakin koko viime viikon, joten muuttoa kannattaa vielä odotella, vaikka kasvihuoneessa olisikin lämmitys. Hedelmäpuut ovat lähes talvitilassa ja uskon, että vaatii vähintään viikon lämpimän ilman jakson, ennen kuin kasvu- ja kukinta lähtee käyntiin.

Vedin menneenä talvena useampia puutarhakursseja ja lähes kaikissa kursseissa minulle tuli kysymyksiä sadon lisäämisestä omalla piha-alueella ja siitä voisiko pölyttäjiä jotenkin houkutella satokasvien luokse ja samalla toimia omalla pihallaan niin, että tulisi suojelleeksi hyönteisiä. Pölyttäjien luontainen elintila on kaventunut luonnon niittyjen ja niissä kasvavien kasvien vähennyttyä ja rakennetun ympäristön lisäännyttyä. Ojan- ja teiden pientaria niitetään kesäisin ja samalla vähenevät ne kostean paikan kasvit, joista pölyttäjät saisivat runsaimmin mettä myös kuivina kesinä. Kevään hitaasti edetessä onkin ehkä hyvää aikaa miettiä hetki pölyttäjiä? Viime blogikirjoituksessani keskityin pölyttäjien hyvinvointiin lahopuun lisäämisen näkökannalta, nyt on ehkä syytä miettiä muita kasvivalintoja ja pihan hoitotapoja millä pölyttäjien elinolosuhteita voitaisiin lisätä yksityispihoissa.

Pihan istutusalueiden monimuotoistuminen lisää pölyttäjien hyvinvointia:

Kuva oikealla: www.pihatimpuri.fi , hyönteishotelli.

Pölyttäjien hyvinvointi piha-alueella on useamman osatekijän summa. Tässä muutama esimerkki, millä jokainen meistä pystyy auttamaan pölyttäjiä omalla piha-alueellaan:

• Huolehdi, ettei hulevedet liiku pihassasi liian nopeasti, vaan imeytä sade- ja sulamisvedet piha-alueelle tekemällä pihaasi kostean kasvupaikan istutusalue johon hulevedet ohjataan pintakallistuksilla. Vedet imeytetään ensisijaisesti tälle alueelle ja vasta ylijäämävesi ohjataan joko hulevesiviemäreihin tai ojiin. Tällä vähennetään hukkalannoitusta eli kontrolloidaan typpi- ja fosforivalumia ja vähennetään näin ollen myös vesistöjen rehevöitymistä. Meistä jokainen voi vesistöjen hyvinvointiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen tällä tavoin vaikuttaa. Aina sen muutoksen ei tarvitse lähteä isosta toimijasta kuten maatilasta.
• Huolehdi, että pölyttäjille riittää ruokaa koko kasvukauden ajaksi. Alkaen kevättalvesta ja jatkuen ensimmäisiin syyspakkasiin. Istuta kasveja, jotka tuottavat mettä ja antavat pölyttäjille sopivasti lepopaikkoja ja suojaa. Pölyttäjiä houkuttelevat myös kasvien voimakkaat värit ja kukintojen tuoksut. Kasvivalinnoilla on siis merkitystä.
• Pölyttäjät pitävät boheemimmasta puutarhanhoidosta. Ole siis luvan kanssa hieman laiska puutarhuri ja jätä piha-alueelle paikkoja, joita et siivoa ja hoida niin usein. Tällä saat pihastasi myös helppohoitoisemman. Puiden alla ei tarvitse olla nurmikkoa (eikä puut siitä nurmikosta juuristollaan myöskään pidä), vaan kylvä sinne niittykasveja tai istuta perennoja.
• Kaikki kasvit hyötyvät ristipölytyksestä, mieti kasvien paikkoja ja sitä mitä kautta tuuli useimmin käy pihaasi. Satokasveja ja pölyttäjien houkutuskasveja kannattaa laittaa sekaisin ja tehdä tärkeimmästä pölytysalueesta kohtuullisesti tuulensuojainen paikka, jotta pölyttäjät jaksavat pölyttää mahdollisimman monta kukkaa yhdellä lentokerralla.
• Voit myös tuoda pihaasi pölyttäjille lepopaikkoja eli ns hyönteishotelleja. Näitä voit ostaa valmiina kaupasta tai nikkaroida itse mieleisesi. Hyönteishotelli kannattaa kiinnittää kiinteään rakenteeseen kuten esim. autotallin varjoisalle seinustalle kiinni. Muista vain jättää hotellin ja seinän väliin ilmarako. Elävään puuhun hotellin voi laittaa vain jos se roikkuu oksasta, mikään puu ei kestä runkoon naulattua hyönteishotellia. Mikäli kiinnität hyönteishotellin runkoon kiinni muulla tavoin, muista tarkastaa kiinnitykset säännöllisesti, etteivät ne vahingoita puun runkoa millään tavalla.
• Tuo pihaan pistiäisten pesän tekoon tarvitsemaa lahopuuta ja jätä kaadettujen puiden ja pensaiden kantoja piha-alueelle. Esim. kaadetun koivun kannosta saa hyönteisille keväällä mahlabaarin jossa levähtää.
• Pölytystä voi myös lisätä tuomalla piha-alueelle esim. mehiläispesän. Huomioithan kuitenkin että mehiläinen suojelee pesäänsä aloittamalla pölytyksen muutaman sadan metrin päähän pesästään. Pölytystehokin tuolloin menee sinne. Lisätietoja mehiläistarhauksesta saat Suomen Mehiläistarhaajien Liitosta www.mehilaishoitajat.fi. 
• Vältä hyönteisruiskutustoimia. Ruiskuta tuholaisia vain pitkän harkinnan jälkeen ja kaikkia varo-ohjeita noudattaen. Muista että kasvi pystyy taistelemaan itse tuholaisia vastaan mikäli lannoitus ja vesitalous on kohdillaan, maaperän pH on kasvin kasvulle sopiva, istutusalue ja kasvin oksisto on riittävän ilmava ja leikkaus- sekä muut hoitotoimenpiteen on tehty oikea-aikaisesti, oikealla tekniikalla ja säännöllisesti.

Pölyttäjiä houkuttelevia kasveja:

Keväällä kukkivat:

• Pajut (tärkein kevättalvella kukkiva), leppä, vaahtera, hedelmäpuut, orapihlaja, isotuomipihlaja, hevoskastanja, aronia, pähkinäpensas ja marjapensaat. 
• Leskenlehti, voikukka, mansikka, mustikka, vuokot, metsätähti, kevättähti, lumikellot, helmihyasintit (helmililja), krookus, kevättaskuruoho ja narsissi.
• Mätäsleimut, rönsyleimut ja tarhakylmänkukat. 

Kesällä kukkivat: 

• Lehmus, vadelma, karhunvatukka, puolukka, juolukka, ruusut, hanhikit, humala, jasmike, hunajamarja, köynnöshortensia ja köynnöskuusama.
• Maitohorsma, ajuruoho (timjami), mäkimeirami, laukat, unikot, salvia, valkomesikkä, tähkälaventeli, tädykkeet, apilat, koiranputket ja muut putkikasvit, mesiangervo, perhoangervo, huiskuangervo, virnat, kurjenpolvet, ampiaisyrtit, voikukat, kellokukat, päivänkakkarat, kärsämöt ja liljat.
• Herneet, pavut, hunajakukka ja iisopit. 

Syksyllä kukkivat: 

• Kehäkukat, auringonkukat, yrtit kuten sitruunamelissa, minttu ja basilika, malvat, malvikit, reseda ja siniviuhka.
• Pensasangervot, ruusut, hortensiat ja kanervat.
• Tarhasalkoruusu, rantakukka, ohdakkeet, kultapiisku, punatähkä, punahattu, punalatva, asterit, nauhukset, syysmaksaruohot, syysmaitiainen ja kultapallo.

Minun pihassani: 

Omassa pihassani on luontainen kosteikko alue, jossa notkon pohjalla kosteus tulee osittain valumavesinä, kahteen suuntaan tulevista jyrkistä rinteistä. Todennäköisesti alueella on myös lähteitä, josta nousee pohjavettä ylös. Tänne alueelle tuli myös myrskytuhoja vanhaan puustoon, joka vaikutti veden liikkumiseen. Vesi seisoo tuolla myös kuivana kesänä ja sinne onkin istutettu ensihätään hopeasalavia ja verivaahteroita valmiiksi hieman isompina kasveina, jotka viihtyvät tuolla harjuun istutettuna ja alkavat sitoa vettä ja ravinteita luonnostaan itseensä. Myöhemmin istutimme myös koivuja ja metsäkuusia. Tavoitteena olisi saada alueelle monimuotoinen ja eri-ikäisistä puista koostuva pihametsä, jonka juuristolle voisi kylvää metsäkukkaniityn. Monia metsäpohjan niittykukkia sieltä jo löytyykin, mutta suuntaan blogin kirjoituksen jälkeen www.niittysiemen.fi sivustolle etsimään mieleistäni niittykukkaseosta. Haluan alueelle varsinkin maitohorsmaa, lemmikkiä ja muita pölyttäjiä houkuttavia mesi- sekä lehdon kasveja, joita alueella ei tällä hetkellä löydy vanhan, kaatuneen havukasvuston vuoksi. Havut toki tuovat piha-alueelle suojaa ja ovat ikivihreitä, mutta niistä tippuvat neulaset myös happamoittavat maaperää. Onneksi kuitenkin perinteiset Suomen metsäkasvit kestävät happaman maaperän, eikä pihametsän maaperän pH:ta tarvitse lähteä muuttamaan. Lisääntynyt valo auttaa näiden kasvuun lähdössä.

Kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu ja pihatimpuri.

Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha.

Keskiviikko 24.3.2021 - Sirkku

Nyt alkaa etelä- Suomessa olemaan oikea aika leikata omenapuita ja monia pensaita. Oksamassaa tulee paljon ja moni miettii, mitä niille oksille voi tehdä. Oksat voi tosiaan viedä sorttiasemalle jossa niitä käytetään kompostoinnissa tai kaatopaikkojen maisemoinnissa hyödyksi, ne voi hakettaa ja käyttää katteena puille ja pensaille ja käyttää hakkeen hyödyksi kompostin välikerroksissa tai sitten lahopuuta voi hyödyntää puutarhassa lisäämällä luonnon monimuotoisuutta, rakentamalla lahopuuainesta sisältäviä puutarhaelementtejä.

Miksi lahopuu hyödyttää pienessäkin puutarhassa?

Lahopuun lisääminen tuo pienellekin kaupunkipihalle lisää elämää.

• Monet pölyttäjät kuten mesipistiäiset ja kovakuoriaiset tarvitsevat kuolleiden puiden osia lisääntyäkseen ja ne hyötyvät varsinkin suurikokoisten kuolleiden lehtipuiden rungoista, kannoista ja oksista. Aikuiset kuoriaiset ja pistiäiset munivat puun koloihin ja toukat joko käyttävät lahopuuainesta ravinnokseen tai ne kasvavat kolossaan aikuisen varastoiman ravinnon turvin.
• Lahopuuaines houkuttaa myös pölyttäjiä jotka tarvitsevat lepopaikkoja ja kuljettavat lahopuuta pesänsä rakennusmateriaaliksi. Lahopuu tuo pihaan myös kääpiä ja muita lahottajasieniä.
• Lahottajaeliöt, käävät ja maaperän sienirihmastot lisäävät maaperän pieneliötoimintaa ja tasapainottavat bakteerikantaa, joka hyödyttää myös ihmisiä ja lemmikkejä. Allergiaherkkyys ja tulehdustautitaipumukset vähenevät kun ihminen siedättyy laajempaan luonnolliseen bakteerikantaan.
• Rikastunut pieneliötoiminta hyödyttää myös maaperää. Kuollut eloperäinen aines kuten kasvijätteet ja lahoava puuaines vapauttaa maaperään hiiltä ja ravinteita, pieneliöt lahottaessaan muokkaavat maahan käytäviä, joka parantaa maaperän vesitalouden hallittavuutta varsinkin savimaalla, jolloin kasvien juuret voivat paremmin ja kasvu ja sato on runsaampaa ja terveempää. Tämä hyödyttää niin satoa syöviä ihmisiä kuin ruohovartisia kasveja syöviä eläimiä. Huomioithan kuitenkin että lahoava aines sekä vapauttaa, että käyttää lahotessaan maaperän ravinnevarastoja (typpeä).

Meidän pihan monimuotoisuus.

Meillä monimuotoisuutta on parannettu pikkuhiljaa. Myrsky kaatoi pihapuita muutama vuosi takaperin. Osasta meni latva ja lisääntyneet tuuli- ja valo-olosuhteet otettii lapsiperheessä hyötykäyttöön. Puiden "kannot" jätettiin pitkiksi ja niihin ripustettiin pyykkinarut. Pihaan jätettiin myös järeämpiä puupölkkyjä joista osa on koristusmielessä istutusalueen laidassa ja osa nuotiopaikan laidalla istuinpölkkyinä. Ne saavat siellä hiljalleen sammaloitua ja lahota.

Lapsillani on ollut myös mielenkiintoisia lahoaidan rakennusleikkejä. Vanhin lapseni rakasti pienenä polkea polkutraktorilla pitkin pihametsää ja kerätä (kuormata) traktorin kyytiin oksia ja kasata niitä "pinoille" pihan nurkille. Eilen pihaa kiertäessäni huomasin että kasat ovat siellä edelleen, osittain maatuneina lahopuuaitoina.

Meillä kaadettujen puiden kantoja on jätetty myös lyhyempinä paikoilleen, osaa niistä on käytetty nuotioalustoina niin että päälle on laitettu vanha traktorin metallinen vanne jossa on sitten poltettu nuotiota. Osa kannoista on palanut osittain keskeltä joka tuo maaperän hiiltä ja muuttaa happaman maaperän ph:ta lempeästi. 

Lahopuuaitojen ja lahokantojen sekä lahopuupökkelöiden lisäksi meille pihametsään on rakennettu myös lahopuurytö. Tämä tuli sinne ihan luonnostaan, koska myrsky tosiaan vahingoitti vanhoja puita pahasti ja pienessä pihametsässämme jouduttiin tekemään puiden kaatoa isommassa mittakaavassa vanhojen puiden ollessa rakenteeltaan vaarallisia. Syksy oli silloin kovin sateinen ja osa pihastamme on perin suomaastoa, eikä oksia lähdetty kuljettelemaan märkyyden vuoksi metsästä pois. Ne kasattiin kasalle. Nyt muutama vuosi tuhon jälkeen, nuorin lapseni rakentelee kuivuneista oksista majoja, siellä näkyy myös kauriin ja jäniksen jälkiä. Suojaa nämä eläimet taitavat risukasan läheltä yöksi hakea. Lahopuukasat antavat metsissä suojaa myös metsän jyrsijöille ja käärmeille. Tämä seikka olisikin syytä muistaa myös laajemmilla metsäalueilla missä suoritetaan puiden korjuuta. Koneet muokkaavat maastoa liikkuessaan siellä, mutta metsään jätetyillä oksilla ja latvoilla on tärkeä tehtävä metsäluonnon uudistuksessa ja ne koneiden jäljetkin luonto korjaa nopeasti. Metsänhoitotyöt oikein mitoitettuina, myös hoitavat metsiä.

Rakastan tarkkailla pihapiirin hiljaista muutosta. Pihaamme on tullut lahopuun lisäämisen jälkeen laajempi pikkulintukanta. Mustarastaan laulu kuului eilenkin voimakkaana ja palokärki ja vihertikka vierailevat pihassa säännöllisesti. Lahopuun lisääminen on tuonut pihaamme myös haukkoja ja pöllöjä. Eräänä juhannusaattona istuimme pihalammen rannassa nuotiolla ja kuuntelimme metsästä kuuluvia linnunhuutoja. Pari päivää myöhemmin näimme kelopuun latvassa kaksi uteliasta silmäparia. Sarvipöllön poikaset kurkistelivat meitä yhtä yllättyneinä kuin me niitä. En jäänyt niitä kuvaamaan vaan annoin heille pöllöilyrauhan, mutta kuva poikasista jäi melko vahvasti meille kaikille mieleen. Samaisena juhannusiltana ihmettelimme, että mikä tuossa lammen yläpuolella lentelee? Se oli lepakko joka pyydysti hyönteisiä. Seuraavana syksynä hankimme metsään pöllönpöntön ja sarvipöllön lisäksi pihassamme on nähty varpuspöllö ja lehtopöllön ääni kuului vuosi sitten iltaisin. Sitä emme kyllä onnistuneet näkemään. Oma operaationsa on pöllönpöntön hankkiminen, kiinnitys (nostettava n. 6m:n korkeuteen) ja huoltotyöt. Varsinkin kun pönttö on oltava valmiina jo tammikuussa jolloin pöllöt etsiskelevät jo pesintäpaikkoja. 

Miten sinä voit rakentaa lahopuutarhan pihaasi?

• Rakenna hyönteishotelleilla pölyttäjille lepopaikkoja ja tuo niissä lahopuuta piha-alueelle.
• Suojele puuvanhuksia (varsinkin jalolehtipuita ja haapoja) mikäli ne eivät ole raken-teeltaan vaarallisia eivätkä aiheuta myrskyvaurioriskiä. Tutkituta vanhat puut arboristilla.
• Mikäli puu on kaadettava, jätä mahdollisuuksien mukaan korkea kanto tai jätä kanto maaperään muuten lahoamaan.
• Käytä puutarharakentamisessa hyödyksi hitaasti lahoavat puun osat. Niitä voi käyttää esim. istutusalueiden rajaamisessa tai istuinpölkkyinä pihan eri osissa. Voit myös tehdä vaikka lahoavan kannon sisään esim. kesäkukkaistutuksen.
• Huomioi, että moni puutarhasuuntaus pitää sisällään lahoavien puun osien tai oksien hyötykäytön viherrakentamisessa. Esim. itämaishenkisessä puutarharakentamisessa puunrunkoja jätetään piha-alueelle sammaloitumaan tai kivipuutarhoihin tuodaan kelopuunosia kaunistukseksi. Muistathan kuitenkin, että puunrunkoja, oksia tai kelopuita ei saa lähteä poistamaan metsäalueilta ilman maanomistajan lupaa.
• Voit rakentaa pihaasi lahopuuaidan, hyötykäyttämällä pihasta tulevat risut ja oksat. Kasaa oksat 50-100cm:n etäisyydelle toisistaan laitettujen pystypuiden väliin. Eri lahopuuainesten maatuminen vaihtelee sen mukaan mitä puuainesta aitaan on laitettu. Verratessa esim. omenapuun ja tammen oksaa pihlajan ja pajun oksaan, omenapuu ja tammi kasvavat todella paljon hitaammin ja ovat siksi kovempaa puuainesta joka maatuu hitaasti. Lahopuuaidalla voit rajata pihaa pienempiin tiloihin luonnonmukaisesti, esim. kasvimaan reunalle tämä tuo tuulensuojaa ja rouheutta.
• Mikäli pihassasi on tilaa, voit perustaa pihaan lahopuukasan tai - rydön. Kasaa oksia puolivarjoiseen ja ei niin silmän alla olevaan paikkaan. 
• Voit käyttää oksista tehtävää haketta istutusalustojen pinnan katteeksi tai kompostin välikerrokseksi tuomaan kompostiin ilmavuutta ja rakennetta. ilmavassa kompostissa viihtyvät myös madot. Täältä kalastaja saa siis myös onkimadot tarvittaessa.

Tämän blogitekstin pohjatiedon tarkistukseen on käytetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarhaopasta. Tekijät: Lauri Saaristo ja Risto Sulkava. Kiitos selkokielisestä oppaasta tekijöille.

Pihasuunnittelua

Torstai 18.2.2021 - Sirkku

Pihasuunnittelun kiemuroita. 

Minkälainen on toimiva piha?

Toimivassa pihassa sisääntulo on tehty niin selkeäksi, että vieraallekin tulee ensisilmäyksellä selville se, mikä on julkista aluetta, eli missä pihassa säännöllisesti työskentelevät henkilöt saavat liikkua ( kuten esim. jätehuollon työntekijät). Missä osassa pihaa saa liikkua satunnaisesti myös muut kuin tontilla asuvat henkilöt? Tämä koskee lähinnä asuinrakennuksen sisääntuloa ja parkkitilaa, tämäkin tila on erotuttava vierailijalle helposti. Ensisilmäyksellä on myös selvittävä mikä osa pihasta on yksityistä jonne ei ole ulkopuolisilla asiaa ilman tontin omistajan kutsua. Kaikki tämä olisi käytävä pihaan tullessa selville. Pihan sisääntulon jako toteutetaan käyttämällä kulkemisen ohjaukseen rakenteita, kasveja, valaistusta ja erilaisia käytävä- ja pintamateriaaleja.

Toimivassa pihassa pihan tärkeät toiminnot kuten parkkitilat, pihavarastot, polttopuut, pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä muut tarvittavat toiminnot on suunniteltu niin, että niissä ja niihin on helppo kulkea, niiden sijainti tontilla on kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisia, kulkukäytävät on tehty materiaaleista joilla voi liikkua mihin vuodenaikaan tahansa ilman että pinta liettyy. Käytävät on suunniteltu riittävän leveiksi ja niiden käyttöturvallisuus ja helppohoitoisuus on mietitty myös talviaikana.

Tontin hulevesistä huolehditaan ja sade- sekä lumensulamisvesien kulkua viivytetään ja ne pyritään aina ensisijaisesti imeyttämään omalle tontille ja käyttämään niitä apuna viheralueiden kastelussa. Vasta tämän jälkeen ylijäämävesi voi ohjautua sadevesiviemäreihin tai muuhun hulevesijärjestelmiin jotka kaava tonttialueelle määrää. Tarvittaessa kuivina kausina sadevesiviemäreissä olevaa vettä käytetään myös pihan kasteluun pumppuja asentamalla ja kierrättämällä hulevettä piha-alueella useaan kertaan. Hulevesisuunnittelulla vältetään veden liian nopeaa liikkumista ja siitä aiheutuvia lannoitevalumia vesistöihin ja vähennetään kastelutarvetta ja näin ollen lasketaan pihan hoitokuluja.

Toimivassa pihassa rakenteet on valittu maalajille sopiviksi ja ne on perustettu oikein. Ne kestävät myös routimisen. Pihan pengerrys on tehty turvallisesti ja muureissa on huomioitu myös niiden takana kasvavien kasvien juuriston talven kestävyys. Lumitöiden tekoakin pihasuunnittelussa mietitään, suunnittelijalla on oltava tieto millä lumitöitä tullaan tekemään ja kuinka paljon pihaan on varattava lumisäiliötilaa. Lunta koskee samat säädökset kuin hulevesiä. Toisen tontin puolelle ei kumpiakaan saa kuljettaa, myös pieneltä pihalta on siis löydyttävä niille tilaa.

Toimivassa pihassa tontille on valittu oikeat kasvit oikeaan paikkaan, piha ja sen istutukset on suunniteltu jo lähtökohtaisesti helppohoitoiseksi ja helposti perheen elämäntilanteen mukaan muokattavaksi. Lapsiperhe tarvitsee pihaa erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin esim. aikuiset ihmiset. Pihan kalleimpien rakenteiden on oltava toimivia nyt ja niiden on kestettävä aikaa. Pihaa voi stailata ja päivittää mm. kasvien osalta vaikka vuosittain jos asukas näin haluaa, mutta suunnittelijana en usko, että kiveyksien väriä ja muotoa ollaan valmiita muuttamaan muutaman vuoden välein, siksi ne on mietittävä kerralla toimiviksi. Pihasuunnitelman yhteydessä myös tontin olemassa olevien kasvien kunto tarkastetaan, merkitää pihasuunnitelmaan ja tarvittaessa huonokuntoiset tai pihan rakennuksessa vaurioituvat suurikokoiset kasvit poistetaan tai niiden kanssa toimitaan kaupungin/ kunnan ohjeistusten mukaisesti (suojellut puut huomioidaan suunnitelmassa). Kasvien valinnassa on myös huomioitu asukkaiden kasvi- ja puutarhasuuntaustoiveet mikäli ne menestyvät ja toimivat kyseisellä kasvupaikalla.

Toimivassa pihassa on myös valaistus joka ohjaa kulkua, toimii tarvittaessa katseen vangitsijana ja /tai näkösuojana. Toimivassa pihassa on myös riittävästi ulkopistorasioita pihan huoltotoimenpiteitä varten ja riittävästi vesipisteitä eri puolilla pihaa.

Toimiva piha on myös asukkailleen sopivan suojainen. Liika näkyvyys, tuuli, melu ja pöly on ohjattu pois oikeilla istutuksilla ja rakenteilla. Rakenteissa kuten esim. pergoloissa, terasseissa, altaissa ja puutarharakennuksissa huomioidaan kaupungin ja kunnan rakennusjärjestys, kaavamääräykset ja lupakäytännöt.

Mistä osista pihasuunnitelman hinta koostuu? 

- Pohjatietojen kuten pohjamaaselvityksen, karttakuvien, korkotietojen, rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten ja muiden pohjatietojen hankinnasta. Nämä tiedot voi toimittaa suunnittelijalle myös tilaaja, mutta siinä tapauksessa jos tilaaja ei kykene niitä toimittamaan esim. peruskorjauskohteen olemassa olevien karttatietojen iän vuoksi, suunnittelija arvioi onko esim. korkojen ja muun pihan mittauksen uusimiselle tarvetta.

- Tarvittaessa olemassa olevien puuvartisten kasvien kuntokartoituksesta.

- Piha- ja istutussuunnittelusta. LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelu on luvanvaraista toimintaa ja näitä varten saatetaan tarvita erilliset suunnitelmansa ko. alojen ammattilaisilta. Pihasuunnittelussa näihin osa-alueisiin otetaan kantaa yleensä yleisellä tasolla. Kuten edeltä käy ilmi pihasuunnittelu on todella paljon muutakin kuin pelkästään kasvien suunnittelua, siksi pihasuunnittelun hinta vaihtelee kohteen, tarvittavien rakenteiden ja muiden huomioitavien asioiden mukaan. Suunnittelija arvioi suunnitelman hintaa miettiessään kohteen suunnitteluun kuluvat työtuntinsa, yleensä suunnitelman hinta nousee mitä enemmän kiveyksiä ja rakenteita pihaan suunnitellaan. Kasveja pihaan suunnittelee nopeasti, rakenteet ja kiveykset vaativat huomattavasti enemmän työtä suunniteltaessa siksi niiden suunnittelu on kalliimpaa. Myös leikkialueet ja pelastustiet vaativat suunnittelijalta paljon työaikaa ja niiden suunnittelu on silloin myös hitaampaa.

- Pihasuunnitelmaan liittyvistä kirjallisista materiaaleista.

- Pihasuunnitelman tekoon liittyvistä suunnittelukokouksista ja niihin kuluvista työajoista.

- Suunnitelman toimitus, sähköinen pihasuunnitelma ja tarvittavat printit.

Mitä suunnittelija miettii suunnitelmaa piirtäessään? 

- Rakennusjärjestystä, rakennustapaohjeita ja muita kaavamääräyksiä. Tiedossa olevia tulevia lakimuutoksia esim. taloyhtiöt ja sähköautojen latauspisteet.

- Helppohoitoisuutta. Tämä pitää sisällään toiminnot ja niille kulkemisen, lumisäilöt, hulevedet, kasvit, kasvi-istutusten paikat ja kasvien hoito.

- Pihan turvallisuutta. Pelastustyöt, pihavalaistus, kallistukset, portaat, luiskat, pudotukset ja niihin tarvittavat kaiteet ja pintamateriaalit sekä pihan aitarakenteet ja niiden läpinäkyvyys ja korkeus.

- Pihan rakentamisen aikataulua ja toteutetaanko koko piha kerralla. Rakentamisen budjettia. Tähän kohtaan liittyy myös perheen ja tilaajan elämäntilanne.

- Valittujen tuotteiden hinta-laatu suhteita. Valittujen tuotteiden kestävyyttä Suomen olosuhteissa ja tarvittaessa huollon ja varaosien saamista.

- Perheen elämäntilannetta, toiveita ja harrastuksia. Tarvittaessa myös tämän hetken puutarhamuotia kasvien ja helposti muokattavien rakenteiden osalta. Pihasisustusta.

Noudattaako pihasuunnittelija aina tilaajan toivetta? 

- Pihasuunnittelijan on aina muistettava ettei hän tee suunnitelmaa itselleen vaan tilaajalle, joten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pihasuunnittelija yleensä noudattaa tilaajan toivetta.

- Pihasuunnittelija voi suositella kasveja, toimintoja, rakenteita ja tuotteita pihaan, mutta pääsääntöisesti asiakas ratkaisee onko ne hänen pihaansa sopivia. Pihasuunnittelijalla onkin oltava hyvät perusteet asiakkaan toiveista poikkeaviin ratkaisuihin. Itse näkisin että ainoa syy tällaiseen olisi esim. toivotun kasvin menestymättömyys Suomen olosuhteissa tai että esim. maaperä tai valo-olosuhteet ovat ko kasville tai rakenteelle niin hankalat että rakentaminen ja pihan hoito tulisi olemaan poikkeuksellisen kallista. Tällaisissa tapauksissa pihasuunnittelijan kokemus pihan rakentamisesta ja kasvien hoidosta tulee tärkeäksi osaksi suunnittelua. Tilaajalla ei aina ole käsitystä siitä mitä esim. television puutarhaohjelmassa nähdyt piharakenteen hinta on ollut ja voiko sitä käyttää Suomessa ja ko maaperällä.

- Taloyhtiöiden pihoja suunniteltaessa voi toisistaan poikkeavia toiveita olla hyvinkin voimakkaasti ilmaistuina paljonkin ja silloin pihasuunnittelija voi pyytä taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä ns. linjanvedon eli enemmistöpäätöksen tiettyihin pihasuunnittelukohtiin joka koskee yhteisiä piha-alueita ja yhteisiä rakenteita kuten esim. aitoja. Näissä suunnitelmissa saattaa ikävä kyllä tulla tilanteita joissa yksittäisen osakkaan toiveita ei voida huomioida jos ne ovat enemmistöpäätöksen vastaisia.

Kuinka paljon rakennettu omakotitalopiha maksaa? 

- Etelä-Suomessa, missä rakennamme monen metrin paksuisen savipatjan päälle rakennetun pihan hinta vaihtelee n.15-20% tontin ja rakennuksen hinnasta. Hintaan vaikuttavat halutut rakenteet ja kasvit. Pelkät kasvit+ niiden istutusalueet ja uusittavat nurmikot ovat edullisempia kuin rakenteet, terassit, kiveykset ja piharakennusten pohjatyöt. Savimaalla joudumme perustamaan (tuomaan kiviainesta rakenteiden alle) ja se on kallista.

- Moreenipohjamaalla piharakentaminen on edullisempaa.

Mummin santut.

Perjantai 12.2.2021 - Sirkku

Saintpaulia, paavalinkukka, santtu ja pyhä Pave. Näillä kaikilla nimillä olen kuullut tätä kasvia kutsuttavan.

Minulle tämä kasvi on ikuisesti Mummin Santtu. Olen siis aikanaan saanut ihka ensimmäiset omat viherkasvini lahjaksi omalta mummiltani. Olin arviolta n. 12 vuotias ja sain ne lahjaksi uuteen kotiin muuton yhteydessä, silloin kun sain oman huoneen. Lahja annettiin suoraan omalta ikkunalaudalta. Mummilla oli rivi santtuja omassa yksiössään ja käsitin tuolloin, että vaikka mummi ei sitä ääneen sanonut, kasvien antaminen minulle oli sitä mummin tapaa osoittaa rakkautta. Santut olivatkin ainoat mummin asunnon viherkasvit, koska yksiö oli pimeähkö ja viileä. Mummi oli tarkan markan nainen. Sähkövaloja ei poltettu päiväsaikaan ja lämmityksessäkin taidettiin säästää. Kasvivalot olivat turhaa humputusta ja siksi ikkunalla kasvoikin kukkia, jotka varmasti olosuhteet kestivät ja taisipa olla niin, että niistäkin oli osa muovisia. Minulla Mummin santut olivat vaihtelevasta hoidosta huolimatta hengissä yli 10 vuotta. Lopulta ne vei kovalla pakkaskelillä auki jätetystä ikkunasta puhaltanut kylmä viima. Se oli nuorelle ihmiselle niin kova paikka etten 20 vuoteen ostanut uusia. Mummille en kehdannut koskaan kertoa mitä hänen santuilleen tapahtui, uskon kuitenkin että hän olisi ollut pikemminkin yllättynyt siitä, että ne elivät lapsen ja nuoren ihmisen hoidossa yli 10 vuotta ja muuttivat myös siis hänen mukanaan omasta huoneesta ensimmäiseen omaan kotiin.

Koska kuitenkin olen päättänyt että tänä talvena otan haltuun viherkasvien hoidon, suuntasin eilen pihasuunnittelun ja pihaneuvonnan yhteistyöyritykseni Kodin terra Tuusulan myymälään ostamaan viherkasveille uutta multaa, isompia ruukkuja ja kastelulannoksia. Samalla ajattelin tsekata mitä uutuuksia viherkasvirintamalla tuotteiden puolella oli nähtävissä. Kiersin myös puutarhapuolta laajemmin ja tulin kolunneeksi myös Fiskarssin ja Gardenan hyllyt saksien, varsien ja sahojen sekä kastelujärjestelmien osalta.

Sieltä siis itseni löysin, viherkasvitarvikehyllyn viereltä ja heti paikalle tullessani tajusin etten ollut muistanut mitata kasveilla käytössä olleiden ruukkujen kokoja. Oli siis ostettava summamutikassa suurin piirtein oikean kokoisia ruukkuja. Arvatkaapa millä menestyksellä? Riittää varmaan, kun kerron että sain nyt pariksi vuodeksi hienon uuden lankakorin. Onneksi edes jokin uusista ostoksistani osui myös kohdalleen, joten mullanvaihtohommiinkin pian päästään. Ostoslistalla oli mullan ja ruukkusoran lisäksi myös uusi amppeli ja pojan huoneen jukkapalmulle tukiseiväs. 

Multahylly olikin mielenkiintoinen. Löytyy kukkamultaa, viherkasvimultaa, orkideamultaa, 

kaktusmultaa, altakastelumultaa, savimineraalia ja taimimultaa. Heittäydyin hurjaksi ja ostin peruskukkamullan lisäksi myös orkideamullan. Kastelu ja lannoitehyllylle päästessäni löysin ihania uutuuksia. Ruukkukastelijoita joissa on keraaminen anturi joka työnnetään mullan sisään. Olen käyttänyt keraamisella anturilla olevaa kastelujärjestelmää kasvihuoneessa jo usean vuoden ajan ja olen kokenut sen käteväksi. Käsittelemättömän savianturin läpi tihkuu vettä sopivalla vauhdilla ja kasvi saa tarvitsemansa veden ja ravinteet pikkuhiljaa. Minulla on käytössä anturit johon saa laitettua tihkujärjestelmän vaikkapa vesisäiliöstä kiinni, mutta kotona olen kiertänyt anturiosaan kiinni vesipullon. Kieltämättä nämä lintuset ovat paljon kauniimpia kuin ylösalaisin käännetty limpparipullo. 

Vielä siis lannoitteet hyllystä mukaan, viherkasveille omansa ja orkideoille omansa ja sitten kohti viherkasvialuetta. Ja mikä sieltä osui ensimmäisenä kasvina silmään? Vanha tuttu Saintpaulia! Ihan täsmälleen en Mummin santun värisiä kasveja löytänyt, mutta ei se haittaa. Mummi ei ole täällä enää santuntaimia antamassa, mutta ehkä se sitten pikkuhiljaa on minun vuoroni alkaa kasvattamaan niitä seuraaville sukupolville? Ehdin ehkä keräämään niiden kasvatuksesta usean vuoden ajan tietoa, mutta sitten jonain päivänä jaan taimet, kasvatusneuvot ja tämän tarinan eteenpäin. Ja siihen ne santut muutti, alkuun nyt tuvan ikkunalaudalle, myöhemmin ehkä keittiön avohyllylle hieman vähemmän valoisaan paikkaan. 20 vuoden jälkeen olemme siis santullinen koti uudestaan.

Saintpaulia- paavalinkukka.

Istutus- ja hoito-ohje:

- Kasvi kasvaa luontaisesti Itä-Afrikassa sademetsän aluskasvina. Saintpaulia pitääkin lämpimästä kasvupaikasta, kostehkosta ilmasta ja puolivarjoisesta valo-olosuhteesta.

- Kasvit kannattaa istuttaa uudelleen parin vuoden välein ravinteikkaaseen kukkamultaan.

- Paavalinkukkaa lannoitetaan maaliskuusta marraskuun alkuun joko kastelulannoksella tai kasvualustaan laitettavilla ravinnepuikoilla. 

-Kastelu kannattaa suorittaa aluslautaselle josta kasvi imee kasteluveden itse. Karvapintaisille lehdille jäävät vesipisarat vahingoittavat lehtiä. Kastelu on oltava tasaista, mutta seisova vesi kannattaa kaataa aluslautaselta pois. Talvikaudella multa saa kuivahtaa. Vanha hyvä keino saada santut kukkimaan on kaataa kuumaa vettä (+60 astetta) aluslautaselle joka saa kasvin virittymään kukintaan. Muista huolehtia riittävästä ilmankosteudesta sumuttelemalla kasvien ympäristöä.

- Hyvin hoidettu kasvi saattaa kukkia ympäri vuoden. Mikäli kukinta hiipuu talviaikaan, siirrä paavalinkukka aurinkoisemmalle paikalle tai lisää valaistusta kasvivalon avulla.

- Paavalinkukkia on helppoa lisätä pistokkaiden avulla. Tällöin nuori, jo täyteen kokoon kasvanut lehti leikataan ruoteineen emokasvista irti, lyhennetään 3-5cm:n pituiseksi ja pistetään viistosti kasvamaan vähätyppiseen taimimultaan.

Istutus- ja hoito-ohjeiden lähde: www.kekkila.fi/saintpaulia 

Mitä tapahtuu pihakonsultoinnissa?

Tiistai 2.2.2021 - Sirkku

Kuvauksia palveluistamme:

Pihakonsultointi

Mitä tarkoitetaan pihakonsultoinnilla? 

Tiivistetysti voisi sanoa, että pihakonsultoinnissa asiantuntija ja asiakas käyvät yhdessä läpi pihan eri osa-alueet ja kunnon.

Vanhoissa pihoissa katsotaan olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kunto ja mietitään niitä keinoja millä kuntoa saadaan parannettua ja pihaa ylläpidettyä. Ammattilainen saattaa pihaan tullessaan kiinnittää huomiota asioihin, joita pihaa pitkään käyttänyt asiakas ei ole tullut miettineeksi ollenkaan. Siinä siis annetaan ideoita ja vinkkejä pihan kunnon parantamiseen, uusiin ja jo olemassa oleviin toimintoihin, helppohoitoisuuteen, valaistukseen, käyttöturvallisuuteen ja kasvivalintoihin, joskus myös pohditaan pihan ongelmakohtiin ratkaisuja. 

Uudisrakennuspihoissa ammattilainen pyydetään yleensä siinä vaiheessa pihaan kun talo on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla. Silloin keskitytään pihan tuleviin toimintoihin, kulkuteihin, valaistukseen ja käytäviin, piharakentamisen lainsäädäntöihin, pintakallistuksiin, rakenteiden pohjaratkaisuihin ja myös kasvivalintoihin.

Kenelle pihakonsultointi-tuote on suunnattu? 

Pihakonsultointia tilaavat niin uudisrakentajat, jotka tarvitsevat apua uuden pihan rakentamisen ratkaisuihin ja kasvivalintoihin, kuin pihan peruskunnostajatkin. Peruskunnostusasiakkailla syyt ovat varmasti moninaisemmat puutarhurin pihaan tilaamiselle kuin uudisrakennusasiakkailla. Silloin pihassa on yleensä selkeästi jokin ongelmakohta jota monesti on yritetty ratkaista itse,  jolloin kaivataan lisätietoja rakentamiseen tai hoitoon ja on huomattu ettei omat tiedot asiasta riitä. Joskus kasvien kunto mietityttää ja halutaan ohjeita siihen millä ne saisi kukoistamaan parhaiten. On mahdollisesti huomattu, ettei piha tunnu perheen tarpeisiin sopivalta ja toimivalta ja sen hoitoon kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pihan ulkonäköä voidaan haluta piristää tuomalla sinne jotain uutta tai rakentamalla sitä paremmin puutarhatrendeihin sopivaksi. Myös perheen uudet harrastukset saattavat vaikuttaa pihan käyttötarpeeseen ja tilavarauksiin. 

Pihakonsultointi on tuote jossa asiakkaalle saatetaan antaa neuvo tilata jokin toinenkin palvelu pihaan. Silloin yleensä puhutaan joko pihasuunnittelusta, valaistussuunnittelusta tai hulevesi-/LVI suunnittelusta tai puiden kunnon tarkastuksesta ja mahdollisesta kaadosta tai suuremmista viherrakennus- tai viheralueiden hoito- urakoista. 

Velvoittaako pihakonsultointi jatkotilauksiin? 

Ei velvoita. Pihakonsultoinnissa annetaan ideoita, rakennus- ja hoito-ohjeita ja peruskunnostusohjeita joiden perusteella asiakas voi itse päättää haluaako hän tilata lisäpalvelua ja asiakas voi niiden perusteella miettiä keneltä hän palvelut tilaa.

Monesti saatan myös omista taidoistaan epävarmalle asiakkaalle sanoa, että hei. Kyllä sinä tämän osaat näillä ohjeilla tehdä itsekin.

Miksi pihakonsultoinnin tuntihinta on kalliimpi kuin vihertöiden tuntihinta on? 

Puutarhurin tullessa pihaan vihertöihin hän tietää ennalta mitä tehdä, millä välineillä, miten se työ tehdään oikein ja turvallisesti ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon jotta työ saadaan onnistumaan. Näistä töistä esimerkkinä on mm. istutusalueen rakentaminen, kasvien istutus ja istutuskastelut tai pensasaidan leikkaus, oksien poiskuljetus, lannoitus ja kalkitus. Hänellä on tarvittu ammattitaito ja välineet kyseisen työn tekemiseen ja yleensä työtehtävä rajoittuu muutamaan pihatöihin liittyvään työkohtaan.

Pihakonsultoinnissa ammattilaiselta ulosmitataan parissa tunnissa koko hänen vuosien varrella keräämänsä tietopankki. On osattava antaa asiakkaalle tietoja kasveista ja niiden menestymisestä Suomessa, kaupunkien ja kuntien kaavamääräyksistä ja rakennustapaohjeista, kivirakentamisesta, betonirakentamisesta, asfaltoinnista, maanalaisista rakenteista kullakin maalajilla, valuista ja raudotuksista sekä routasuojauksista, puurakentamisesta, hulevesien kulkemisesta tontilla ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä perustiedot pihan sähkövienneistä lakeineen ja kaikkien näiden töiden tekemiseen tarvittavista koneista ja kuluista. Pihakonsultoinnissa ammattilaisen on pystyttävä katsomaan pihan olemassa olevia toimintoja kriittisestikin ja antamaan nopeasti kehitysehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Pitää olla silmää pihasuunnittelulle ja kokemusta toimivista ja helppohoitoisista kasveista ja rakenteista. Pitää ottaa myös huomioon se mikä asiakkaan lähtötilanne on oman pihansa suhteen. Joskus ohjeistus pitää aloittaa hyvin perusasioista kuten esim. mikä on salaoja ja mikä sen tehtävä on ja miksi sitä muurin alle on syytä laittaa ja jossain tapauksissa riittää kun sanoo että tuohon tulee muuri jonka perustukset on syytä pitää routimattomana. On osattava myös ottaa huomioon pihan toimivuus nyt, viiden vuoden päästä, 10 vuoden päästä ja 20 vuoden päästä. On osattava myös miettiä asiakkaan budjettia. Kaikki ohjeistus on osaltava soveltaa asiakkaan taitoihin, liikuntakykyyn, perhetilanteeseen ja harrastuksiin sopiviksi. Pihakonsultoinnissa asiakas saa huomattavasti laajemman paketin käyttöönsä parin tunnin ajaksi ja siksi se on kalliimpaa tuntihinnaltaan kuin puutarhurin pihassa tekemä vihertyö. 

Mitkä ovat ne asiat joita mietit aina Pihakonsultointia tehdessäsi vaikkei asiakas niitä erikseen muistaisi mainita? 

- Pihan rakenteiden, ylläpitotöiden ja kasvien helppohoitoisuus.

- Rakentamisen budjetti. Yritän miettiä keinoja jolla asiakas saa rakennettua pihan edullisemmin.

- Lainsäädäntö, kaavaohjeistus ja rakennustapamääräykset.

- Oikeat kasvit oikeaan paikkaan.

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Hei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

Hieman asiaa mullasta.

Keskiviikko 3.6.2020 - Sirkku

Hei!

Yhteistyö on voimaa

Perjantai 27.3.2020 - Sirkku

Keväällä 2020 yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Viimepäivinä olen saanut taas kerran ihmetellä sitä miten kummallinen talvi on kyseessä. Tähän asti omituisuus on liittynyt lämpötiloihin, sateisuuteen ja lumettomuuteen, mutta viimeiset pari viikkoa on minun elämääni ja kaikkien maapallon muidenkin ihmisten elämään vaikuttanut huomattavasti akuutimpi ongelma. Yhtään väheksymättä maapallon liikaa lämpenemistä on covid19 muistuttanut meille siitä mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Olen aina ollut arkielämän fani. Rakastan arkea ja arjen tylsyyttä ja rytmiä niin paljon kuin nyt kolmen lapsen äiti, yrittäjä ja maatilan emäntä voi rakastaa. Elämän rytmi on kiireistä, mutta helposti suunniteltavaa. Uskon että sitten joskus, kun nuorinkin lapseni on muuttanut pois kotoa, tulen kaipaamaan tätä jaksoa elämässäni hyvin paljon. Minulla on tunne, että arki sellaisena kuin olemme sen tähän asti tunteneet, tulee muuttumaan pitkäksi aikaa tämän jälkeen.

Korona tulee iskemään yrityksiin ja työelämään kovalla kädellä, mutta omassa arjessani olen toistaiseksi nähnyt sen vaikutukset hieman erilaisesta vinkkelistä. Ihmisillä on ollut aikaa olla kotona ja miettiä ja keskittyä myös siihen lähiympäristöön. On myös selkeästi haluttu auttaa pienyrittäjiä ja on tilattu lähiyrittäjien palveluita ja teetetty niitäkin töitä jotka ovat ehkä odotelleet tekijää jo useamman vuoden ajan. Halutaan pitää raha liikkeessä ja ehkäistä lamaa. Asiakkaiden toiveissa näkyy myös se että puutarhasuunnittelijaltakin tilataan pihaan nimen omaan Suomalaista designia puutarhatuotteisiin. Halutaan että tuotteet ovat Suomalaisilta firmoilta, Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja. Tänä keväänä olen huomannut myös että asiakkaat pääsääntöisesti haluavat maksaa laskunsa heti eivätkä jää odottamaan eräpäivää. Kiitos teille kaikille jotka tilaatte juuri nyt Suomalaista työtä, designia ja tuotteita! Yhdessä toimimalla selviämme!

Hyvä yhteistyöverkosto on myös hyvin toimivan yrityksen yksi tärkeimmistä kannattimista. Olen toiminut yrittäjänä 11-vuotta ja vuosien varrella olen löytänyt lähelleni toisia yrityksiä ja yrittäjiä joilta saan apua, neuvoa ja tukea ja joita olen toivottavasti myös vastavuoroisesti pystynyt omalla työlläni ja osaamisellani auttamaan. Jokainen näistä yrityksistä myy tuotetta tai palvelua jota voin omassa työssäni hyvällä omalla tunnolla suositella. Tuotteet ja palvelut ovat toimivia ja työn jälki sellaista että sitä kehtaa omalla nimellään mainostaa tai suositella asiakkaalle. Alla esimerkkejä yhteistyöstämme eri yritysten ja tahojen kanssa, en varmasti muistanut nyt kaikkia, mutta jatketaan listaa toisella kertaa:

• https://www.kirami.fi/blog/pihasuunnittelija-auttaa-paljun-paikan-valinnassa osoitteesta löytyy blogiteksti Suomeksi, missä kerrotaan tarkemmin pihasuunnittelijan työstä ja mitä on otettava huomioon jos on hankkimassa kylpytynnyriä pihaansa. Blogiteksti Englanniksi: https://www.kirami.fi/en/blog/yard-designer-helps-you-choose-place-your-tub . Blogiteksti ruotsiksi: https://www.kirami.fi/sv/blog/tradgardarkitekten-hjalper-dig-att-hitta-ratt-plats-din-badtunna . Kiitos #kirami inspiroivasta yhteistyöstä ja kiitos myöskin niille asiakkaille joiden pihakuvia sain käyttää tämän blogin yhteydessä.
• https://www.kodinterra.fi/Tuusula . Yhteistyömme koskee pääsääntöisesti pihasuunnittelua, pihakonsultointia, viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa. Asiakkaille näkyvin osa tapahtuu kevät- ja syysmessuilla ja tulevana kesänä myös Tuusulan asuntomessuilla. Kiitos menneestä yhteistyöstä ja innolla odotan tulevia vuosia!
• www.minimaansiirto.fi ja www.eliittipihat.fi useita yhteistyökohteita vuosien varrella ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! Kaivureita ja koneita saatavissa tätä kautta myös pieniin pihoihin.
• www.kannustalo.fi . Yhteistyö joka on jatkunut useiden pihasuunnitelmien muodossa. Ihana ja kannustava ilmapiiri ja ihania asiakkaita joiden pihat olen saanut suunnitella. Yhteistyö Kannustalon kanssa toivottavasti jatkuu ja laajenee.
• www.jarvenpaanpihapalvelu.fi .Yhteistyötä, hyvää palvelua ja ystävyyttä. Taimiosaamista laajalla skaalalla, saatavissa myös lähituottajien taimimateriaalit. Tätä kautta olen saanut tilattua myös ne erikoisemmat kasvit, palloteltua ideoiden toimivuutta ja saanut pienyrittäjyyden vertaistukea ja yrittäjäsparrausta. Täältä saat näin Koronavirusaikaan tilattua kasvit Uudenmaan alueelle myös kotiinkuljetuksella. 
• www.jamera.fi kiitos mielenkiintoisesta yhteistyöstä Tuusulan asuntomessut 2020- Downtown house- kohteessa johon sain tehdä yleisten alueiden kasvisuunnittelun. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu joskus myöhemmin.
• www.ebaka.fi Monen vuoden yhteistyöhön mahtuu pihasuunnittelua ja viherrakentamista. Täältä saatavissa minun kohteisiin suuremmat maansiirtokoneet, kivirakentaminen, puurakentaminen ja sähköalan ammattilaiset. Kiitos yhteistyöstä tähän mennessä, toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessa.
• www.pihatimpuri.fi Laidasta laitaan viheralueiden hoitotyöt onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla. Loistava palvelu! Kiva tehdä yhteistyötä teidän kanssa!
• www.kannonjyrsintaa.fi Tmi Arho Kalkkinen. Tätä kautta saa mm puunkaadot ja kannonjyrsinnän sekä oksien pois kuljetuksen kohtuulliseen hintaan, hyvällä palvelulla ja hyvällä työnjäljellä.
• www.pihamaina.fi Pihasuunnittelukohteideni korkomittaus ja vihervalvonta. Todellinen ammattilainen jolta on tiukan paikan tullen voinut kysyä myös neuvoa. Kiitos Kirsi!
• Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä haluan mainita yhteistyökumppaneista Jussilan tilan emännän Pornaisista. Kiitos Mari Vuori, olet ehdottomasti yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja ystävistä jota ilman olisi moni työ jäänyt tekemättä. Kiitos myös ystävyydestä ja kaikesta muusta henkisestä tuesta! Toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! 

Puunleikkausta

Tiistai 10.3.2020 - Sirkku

Kosteat terveiset täältä ikuisen marraskuun vaivaamalta ja kaatosateiselta Uudeltamaalta!

Viime blogi-kirjoituksen jälkeen vihertyökausi suorastaan räjähti käyntiin. Samalla räjähti myös puutarhurin kalenteri. Kukapa olisi joulukuussa uskonut, että talvi tulisi menemään näin, että tammikuussa ihastellaan uusia silmuja ja jopa lehtiä pihapuissa ja pensaissa ja muut pihatyöt, mukaan lukien rakentamisen saisi aloittaa roudan puuttumisen vuoksi helmi- maaliskuussa! Tämä puutarhuri oli buukannut helmi-maaliskuun taitteeseen kaikkien yrittäjän arjessa tarpeellisten korttien opiskelua ja tietenkin silloin kun istut sisällä opiskelemassa, olisi ulkona mitä parhain työskentelykeli! Mutta ei auta. Lakisääteiset kortit ovat nyt käytynä ja viimeisimpinä työturvallisuus ja EA-kortti päivitettynä. Korttisulkeiset jatkuvat taas EA:n osalta kolmen vuoden kuluttua ja muiden korttien osalta viiden vuoden kuluttua. Murphyn laki tietysti sanelee, että nyt kun ulkona taas ollaan töissä niin ilma on hyvin itkuinen morsian. Vettä tulee taivaan täydeltä, mutta onneksi on kunnon varusteet.

Viime kirjoituksessani sivusinkin jo hedelmäpuiden leikkausta oman pihani osalta. Kevätlämpö aiheutti sen ettei etelärinteen omenapuita voinut enää leikata, mutta kylmemmän kasvupaikan omenapuut leikkasin tuossa pari viikkoa sitten. Uudellamaallakin vaihtelee vielä todella paljon pihakohtaisesti voiko kevätleikkauksen vielä tehdä vai ei. Tämän viikon aikana olen käynyt asiakkaiden pihoissa tekemässä kevätleikkauksia kylmemmän kasvupaikan omenapuille. Jos mietit voiko omassa pihassa kasvavaa puuta vielä tänä keväänä leikata, kohdista katseesi puun silmuihin. Mikäli silmut ovat vielä pienet ja ns. talviasuiset, ei puun nesteenkierto ole vielä käynnissä ja puun voi leikata. Mutta mikäli silmut ovat jo turvonneet tai silmussa on vihreää näkyvissä, on puu siirtämässä ravinteita yms. lehtiin, eli nesteenkierto on käynnissä ja silloin puuta voi leikata seuraavan kerran vasta täyden lehden aikaan eli keskikesällä. Ensimmäiseen itse tehtävään omenapuun leikkaukseen kannattaa käyttää aikaa ja opetella oikeat tekniikat esim. puunleikkauskurssilla tai pyytää ammattilainen pihaan neuvomaan hedelmäpuunleikkauksen työtavat. Myös hyviin ja helposti huollettaviin välineisiin kannattaa satsata hieman rahaa kiinni. Olemassa olevat työvälineet huolletaan, teroitetaan ja desinfioidaan ennen puunleikkausta, varsinkin terät huolletaan kunnolla. Kunnon työskentelyvälineillä, joilla yltää riittävän korkealle, työ on turvallista ja leikkauksen jälkeen sekä sinä että puu olette vielä kunnossa, varsinkin jos olet muistanut käyttää myös suojalaseja ja kypärää. Tikkailta ja A-telineiltä ei saa leikata mitään! Vahvasti suosittelen, että mikäli et jatkovarrellisella leikkurilla yllä leikkaamaan oksaa, palkkaa pihaan arboristi joka käy köysien varassa madaltamassa puun sopivaan korkeuteen. Arboristi on puunhoidon- ja leikkauksen ammattilainen ja saat vähennettyä hänen laskunsa verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Kun siellä hedelmäpuun ympärillä pyörii, kannattaa samalla tarkastaa puun tuenta ja muukin puun kunto. Mikäli olet laittanut rungon ympärille muovisia ns. myyräsuojia ota ne samalla kertaa pois, jänisverkot saavat olla hedelmäpuun ympärillä siihen saakka kun nurmikko on kunnolla kasvussa. Alla olevasta kuvasta huomaat syyn miksi itse en laita koskaan istutettavan puun ympärille muovista myyräsuojaa. Siitä on monesti enemmän haittaa kuin hyötyä jos sitä ei muista poistaa ajallaan puun ympäriltä pois. Myyräthän kaivelevat maanpinnan alapuolella joten rungon ympärille laitetusta suojasta ei sinänsä ole hyötyä niiden torjunnassa ollenkaan ja jänis menee tuosta läpi. Peurasta ei olekaan minulla kokemusta, voisiko kova muovi säikäyttää latvoja kaluavan peuran? Mikäli sinulla on kokemusta asiasta, laita kommenttia alle.

Suoja on kovaa ja terävää muovia joka hyvin helposti vahingoittaa puun kuorta ja saa sen tekemään villiversoja jalonnuskohdan alapuolelta kuten kuvasta näkyy. Mikäli villiversoja ei poista, alkaa puu yleensä kasvattamaan niitä ja kuivattaa latvuksessa olevan lajikkeen kokonaan. Silloin puu saattaa edelleen olla omenapuu, mutta lajike ei olekaan esim. punakaneli mikä alkuperäinen latvus oli, vaan puu tekeekin keltaisia ja happamia omenoita (jotka sopivat erinomaisesti hilloihin) ja lajike onkin Antonovka. Kuvassa oleva puu on kirsikka ja siitä poistin kaikkia leikkausohjeita vastaan nuo villiversot. Kirsikka on siis kumivuotopuu ja sitä ei normaalisti leikata ollenkaan keväällä, vaan niiden leikkausajankohta on heinä-elokuu tai syksy kun lehdet on tippuneet. Hoito-ohjeeksi tällaiseen tilanteeseen on runsas puun kastelu silloin kun kumivuoto on runsaimmillaan, ettei puu pääse kuivattamaan itseään.

Herääkö puunleikkauksesta ja jänissuojauksesta kysymyksiä tai onko sinulla omakohtaisia kokemuksia? Lisää kysymyksesi ja omakohtaiset kokemukset kommenttikenttään.

Vetisin puunleikkausterveisin, Puutarhuri-Sirkku.

Puutarhurin talvielämää

Keskiviikko 26.2.2020 klo 14.12 - Sirkku, Viherpalvelu Maununkarhu

Täällä sitä ollaan ja ihmetellään Uudellamaalla käynnissä olevan talven kulkua!

Normaalisti puutarhuri vaipuu talvihorrokseen tuossa joulun tietämillä, raottaa silmiään helmi- maaliskuun vaihteessa pikaisesti kasvihuoneen kylvöjen ajaksi ja heräilee toimintaan vasta maaliskuun lopulla kun havujen leikkausaika koittaa. Tämä talvi on kuitenkin ollut poikkeus. Liekö tämä nyt sitten ilmastonmuutoksen syytä, mutta Etelä-Suomessa ei lunta ole näkynyt kuin vilaukselta. Maa on roudaton ja käytännössä koko talven on voinut pihoja rakentaa.

Tämä on näkynyt minun yrityksessäni mm. siinä että koskaan ennen en ole tehnyt pihakonsultointeja tammikuussa paitsi tänä vuonna. Normaalisti lumi estää pihakonsultointien teon, mutta nyt sesonkikausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja konsultointikäyntejäkin on tehty säännöllisesti viikoittain. Asiakkaat ovat myös heränneet pyytämään tarjouksia pihasuunnittelusta jo hyvissä ajoin ja sesonki on silläkin saralla jo alkanut.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu kaikkialla niin paljon, että sen ei luulisi enää yllättävän ketään, mutta myönnettävä on, että vihertöihin se tuo mukanaan kummallisuuksia joita ei osaa aina etukäteen huomioida.

Esimerkiksi vierellä näkyvässä kuvassa: talven tärkeä työtehtävä on jäänyt kokonaan tekemättä tänä vuonna täällä Etelä- Suomessa. Siinä vastaistutettu kuusiaita on suojattu auringolta oikeaoppisen ilmavasti tukikeppien avulla. Mikäli luet blogiani pohjoisempana jossa maa on roudassa, ja sinulla on havuja kasvamassa aurinkoisella paikalla ja joita et ole vielä suojannut, niin viimeistään nyt on syytä lähteä laittamaan suojia paikalleen. Havut haihduttavat vettä neulasistaan koko ajan ja jäätyneestä maasta ei saa uutta vettä tilalle, siksi liika haihtuminen on pyrittävä estämään varjostamalla kasvia. Varjostuspeitteen ja kasvin väliin on jäätävä ilmarako ja tuulen on päästävä peitteestä läpi, ettei kasvi homehdu. Meillä täällä uudellamaalla varjostuspeitteitä ei tänä vuonna ole toistaiseksi tarvittu, kun vettä on satanut hyvin runsaasti ja maa ei ole jäässä, mutta meilläkin tilannetta on syytä tarkkailla maan jäätymisen osalta. Mikäli maa routaantuu, on suojat syytä laittaa. Suojat poistetaan havuilta maan sulettua toukokuussa. Maan sulamisen jälkeen kannattaa havuille ottaa kahden viikon tehostetun kastelun jakso, joiden yhteydessä voi myös levittää havujen kevätlannoitteet.

Tässä kuvaa myös ajankohtaisesta työstä jonka voi pihassa jo tehdä. Havuaidat leikataan kahden ämmän välissä, eli perinteisesti marraskuussa ja maaliskuussa olisi optimaaliset leikkausajat. Työt on tänä vuonna päässyt aloittamaan jo reilusti etuajassa. Tässä sama aita molemmilta sivuilta kuvattuna, ennen ja jälkeen leikkuun kuvaversiona. Kyllä perinteinen kuusiaita on kaunis kun sen säännöllisistä leikkauksista muistetaan huolehtia joka vuosi. 

Lue lisää »