Torstai 23.1.2025 - Sirkku
Omaa pohdintaani permakulttuurisen pihan suunnittelusta.
- Edellistä blogitekstiä permakulttuurista tehdessäni, tutustuin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin ja julkaisuihin. Tässä omaa pohdintaani niihin liittyen.
- Julkaisuja yhdistävänä puutarhasuunnitteluteemana voisi sanoa olevan, että puutarhat pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan sellaisiksi, että niissä vältellään öljyä.
Esim. polttomoottorikoneiden käyttö ja muovin käyttö pyritään pitämään minimissä. Molempien raaka-aine on fossiilinen uusiutumaton luonnonvara, eli öljy. Koneen polttoaine on öljypohjainen ja muovi itsessään sisältää öljyä. Itse lisäisin siihen myös, että jos koneita tai tarvikkeita hankitaan, kannattaa miettiä sitä, että se olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja myös helposti huollettavissa. Huollot on myös syytä tehdä säännöllisesti. Liian moni kotikone hankitaan näitä miettimättä ja silloin kalliskin ostos voi muuttua kertakäyttöiseksi ja se on ihan turhaa luonnon kuormittamista. Muovia on nykyään melko vaikea välttää kokonaan, esim. kasteluletkuissa ja vettä keräävissä järjestelmissä sitä tulee vastaan melko väkisinkin, mutta silloinkin voidaan miettiä, onko tuote tehty pitkäikäiseksi ja onko se valmistettu kierrätysmuovista tai voidaanko tarvittu tuote ehkä valmistaa itse kierrätetystä jo kotona olevasta muovituotteesta, jota ei enää tarvita.
- Puutarhan hoidossa ja kasvivalinnoissa pyritään jäljittelemään luontoa. Kasvit sijoitetaan pihalle niiden omien tarpeiden mukaan, ei niinkään ihmisten mieltymysten ja tarpeiden mukaan.
Esimerkiksi: Kasvi-istutukset tehdään tontin reuna-alueille, johon hulevesien pintavirtaus suuntaa (tontin pintakallistukset). Tällä saadaan luontaista kastelua kasveille, veden mukana maaperästä irtoavat ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja vähennetään lisätyn lannoituksen tarvetta. Mikäli istutusalustan alle on mahdollista rakentaa vettä keräävä salaoja, josta vesi kootaan kokoojakaivoon, saadaan hulevettä hyötykäytettyä kastelussa kuivina jaksoina. Jos vettä ei pystytä keräämään, kannattaa sen kulkua pois tontilta kuitenkin hidastaa. Kasvivalinnat tuolla alueella on mietittävä sellaisiksi, että kasvit sitoisivat vettä mahdollisimman paljon. Valumavesialueelle kannattaa siis istuttaa kostean paikan kasveja, ja kasveja, jotka tarvitsevat paljon vettä tuottaakseen kunnon sadon. Näillä toimilla siis vähennetään huuhtoumaa, vähennetään vesieroosiota ja sato kasvaa suuremmaksi (yksittäisestä omenasta tulee suurempi, kun ravinteet ja vesi tulee kasvin juuristolle myös kuumimpaan kesäaikaan, jolloin sato tuotetaan). Kuiviin ja paahteisiin paikkoihin voidaan kylvää esim. maanpeiteyrttejä, kedon kasveja ja matalia typensitojakasveja, kuten mäkimeiramia, ajuruohoa (timjami), siankärsämöä ja valkoapilaa.
- Tarkoituksena on viljellä alaa monipuolisesti välttäen maaperän väsymistä, jolloin myös tuholaisten ja tautien esiintyminen vähenee. Kasvien vuorotus sinällään ei ole mikään uusi asia, se hyödyttää viljelyssä aina ja siitä olen kirjoittanut blogiini aiemminkin. Myös kursseilla ja luennoilla olen tästä puhunut paljon. Tehkää hyvät ihmiset viljelymuistiinpanoja ja käyttäkää kasvin vuorotusta! Se hyödyttää sadon tuottoa ja kasvien ja lähiympäristösi hyvinvointia.
- Typensitojakasvit ja syväjuuriset kasvit viljellään viljelykasvien lomassa tai alla, tai suurilla peltoaloilla voidaan pitää ns. maaperän tankkausvuosia, jolloin viljellään vain näitä kasveja tai niitä viljellään esim. kauran kaverina. Tätä on tehty ns. normaalissakin peltoviljelyssä jo usean vuoden ajan ja moni EU-tuki sitä myös edellyttää. Tämä siis myös muilla kuin luomu- pelloilla.
- Muista tehdä havaintoja kasvien tarpeista ja myös niiden hyödyllisyydestä muille kasveille, hyönteisille ja koko ekosysteemille. Pienikin kasvi voi hyödyttää hyvin laajasti ympäristöä.
Esimerkiksi moni köynnöskasvi kuten viiniköynnös tai köynnösruusu tarvitsevat lämpimän ja suojaisan kasvupaikan. Köynnökset kannattaa istuttaa talon läheisyyteen, terassin vierelle. Huom! Ei seinään kiinni koskaan! Näin istutettuna ne saavat talosta suojaa ja lämpöä, samalla ne varjostavat terassia liian kuumalta ja paahtavalta auringolta. Varjostus saattaa viilentää myös talon sisäosia.
- Vältä nurmikkoa ja suosi niittyä. Mitä enemmän on kukkia, sitä paremmin voi pölyttäjät. Muista kuitenkin poistaa vieraslajikasvit, kuten lupiinit.
- Vältä haravointia. Maahan varisseet lehdet voi silputa maaperän pintaan katteeksi. Samalla ne lannoittavat maaperää.
- Leikkaa perennat vasta keväällä. Näin suojaat juurakoita ja tarjoat linnuille ruokaa sekä hyönteisille talvehtimispaikkoja.
- Luonto hakee tasapainoa, kun sille antaa aikaa. Tällä tarkoitetaan esim. sitä, että jos jonain kesänä on paljon tuholaisia, loppukesästä petohyönteisten munia on runsaasti, jolloin luonto korjaa tuholaistilanteen itse seuraavaan vuoteen. Tällöin kuoriutuu runsaasti petohyönteisiä, jotka pitävät tuholaiset kurissa. Tai vaihtoehtoehtoisesti, on tainnut säätutkakuvissa näkyäkin, että runsaina kirvakesinä, rajan yli lentää leppäkerttuarmeija syömään meidän kirvojamme.
- Hyödynnä viljelyssä ja kasvien kasvattamisessa kerroksellisuus (se mihin kasvien latvukset asettuvat). Niin luontokin tekee. Puiden alle laitetaan matalampia kasveja kuten perennoja sitomaan kosteutta maaperään, hedelmäpuiden väliin voidaan istuttaa syväjuurisia yksivuotisia kasveja, jotka muokkaavat maaperää ja parantavat vesitaloutta yms.
- Suosi monivuotisia kasveja. Näiden lannoitus- ja veden tarve on yleensä vähäisempää kuin yksivuotisten kasvien on.
- Pidä mielessä peruskasvualustan rakennusohje. 1 osa savea, 1 osa moreenia ja 1 osa eloperäistä ainesta. Sillä pääsee aika pitkälle.
Listasin alle omia, aiemmin julkaistuja blogitekstejäni, josta voit hakea lisätietoja moniin permakulttuuriin liittyvistä puutarhanhoidon osa-alueista. Ne löydät, kun selaat blogitekstejä eteenpäin.
- 23.2.2024 Biohiili- teksti.
- 1.2.2024 Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan?
- 30.11.2023 Potageriunelmia.
- Joulukuu 2022- Helmikuu 2023 Pihakasvien valintaa, useita kirjoituksia.
- 20.10.2022 Hieman asiaa syksyn lehdistä.
- 5.4.2022 Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.
- 6.10.2021 Voihan hiilinielu!
- 31.8.2021 Perustetaan niitty.
- 30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan.
- 24.3.2021 Parannetaan monimuotoisuutta, Lahopuutarha.
- 3.6.2020 Hieman asiaa mullasta.
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Permakulttuuri,
permanent agriculture,
kestävä viljely,
kestävä maanviljely,
pihasuunnittelu,
puutarhasuunnittelu,
ekologisuus,
ekosysteemi,
kompostointi,
kotivaraviljely,
kotiviljely,
luonnonmukainen viljely,
permakulttuurinen piha
|
Torstai 16.1.2025 - Sirkku
Permanent agriculture eli permakulttuuri (pysyvä/ kestävä maanviljely).
Oletko sinä törmännyt permakulttuuri- termiin puutarhakirjoja ja lehtiä selatessasi ja miettinyt, että mitähän tuollakin mahdetaan tarkoittaa? Minulla termi on tullut vastaan säännöllisesti vuosien varrella ja toki tiedän sen pääsääntöiset periaatteet, mutta ajattelin nyt avata termiä hieman tarkemmin. Jos vaikka oppisin itsekin hieman lisää? Jaan tekstin kahteen blogikirjoitukseen, niin ei tule liikaa asiaa yhteen tekstiin.
Permakulttuurin perusajatus:
Permakulttuuri perustuu alkuperäiskansojen oppeihin ja sen kehittelivät nykymuotoonsa australialaiset Bill Mollison ja David Holmgren 1970- luvulla. Muita permakulttuurin edelläkävijöitä on mm. Itävaltalainen Sepp Holzer.
Permakulttuurilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista viheralueiden suunnittelua ekologisesti kestävältä pohjalta. Siinä maatalous ja viheralueet, kuten puutarhat, puistoalueet, metsät ja muut viheralueet, kuten katuympäristöt suunnitellaan ekologisesti kestäviksi kokonaisuuksiksi. Permakulttuurissa myös pyritään omavaraisuuteen viljelyn kaikissa osa-alueissa, ja näin ollen myös suurin osa ihmisen syömästä ruuasta olisi itse, omassa viljelyssä, tuotettua. Myös kasvualustat ja sen valmistukseen tulevat tarvikkeet, sekä vedenkiertojärjestelmät tehdään itse. Jätettä ei saisi jäädä. Permakulttuurista voisi siis sanoa, että se on kokonaisvaltainen suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhanhoidon, viljelyn, arkkitehtuurin, ekologian, rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun.
Permakulttuurin kolme pääperiaatetta:
- Earth care- maapallosta huolehtiminen.
- People care- ihmisistä huolehtiminen.
- Fair share- reilu jako, kulutukselle ja kasvulle rajojen asettaminen, ja ylijäämän palautus kiertoon.
Näitä teesejä miettiessäni, tulee vaan mieleen, että vielä näiden saavuttamiseen on matkaa. Lisäksi pohdituttaa, että kuinka monella meistä on taitoa ja tilaa viljellä ja säilyttää sellainen määrä ruokaa, jolla pitäisi itsensä ja perheensä ruuassa talven yli. Pidän perhettäni jonkin verran omavaraisena, mutta ei tuo tuollaisenaan taitaisi onnistua edes meiltä. Varsinkin, jos edes kasvualustoja ja siemeniä ei saisi ostaa kaupasta. Suurempaan omavaraisuuteen pääseminen vaatisi usean vuoden työn.
Mitä permakulttuuri tarkoittaa maanviljelyssä:
Tavoite olisi, että viljelyä kehitetään maaperää hoitavaksi ja innovoidaan myös maaperää hoitavia ja lannoittavia viljelymenetelmiä. Pyörää ei toki tarvitse keksiä uudestaan, jos hyvä ja toimiva menetelmä on jo kehitetty, mutta täälläkin pyritään mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen ja kierrätykseen.
- Minusta yhtenä esimerkkinä tästä voisi vaikkapa olla veden kierto viljelyssä. Istutusalueet pyritään rakentamaan niin, että ns. ostettua juomavettä tarvitaan mahdollisimman vähän, vaan voitaisiin pärjätä tontilla olevilla ja sinne satavilla vesivarannoilla. Tämä voisi tarkoittaa satavan, maaperän läpi tulevan ja suodattuvan veden keräämistä ja pumppaamista uudelleen kasvien käyttöön. Tämä vesi on ravinnepitoista jo itsessään, toki laimeampaa kuin lannoitettu vesi. Vesi voitaisiin pumpata kokoojakaivosta esim. aurinkoenergiaa hyödyntäen, jolloin ostettua sähköä ei tarvittaisi.
Veden kierron ja uudelleen kasteluun käyttämisen lisäksi permaviljelyssä käyttöön tulevat myös:
- Typensitojakasvit ja juuristollaan maata muokkaavat kasvit, sekä maaperän kasvipeitteisyys (hiilensidonta ja eroosion vähentäminen) ja maaperän pinnan kattaminen (veden haihtuminen).
- Komposti ja kompostimullalla maaperän parantaminen.
- Kasvijätekompostin valumavesien keräys, laimennus ja käyttö lannoituksessa.
- Puuceen tai muun biovessan kompostin käyttö maaperän parantamisessa. Huom! kiinteitä jätteitä on kompostoitava pidempään kuin esim. lehtijätettä, jotta syötäviin tuotteisiin ei tule kolibakteerivaaraa. Kompostointiaika on pidempi kuin tavallisella talousjätekompostilla. Kuiva käymäläjäte on jatkokompostoitava astiassa, jossa on kiinteä pohja ja kansi, ja josta ei tule valumia ympäristöön. Käymäläjäte voidaan levittää välikerroksiksi lehtijätekompostiin em. ehtojen täyttyessä, minimikompostointiaika on yksi vuosi, jonka jälkeen valmista kompostimassaa voidaan käyttää koristekasvien kasvualustaan laimennettuna. Syötäville kasveille kompostimassan on valmistuttava pidempään, jopa 2-3 vuotta. Jatkokomposteja tarvitaankin pihassa useita, joten tilaa ne valitettavasti vievät. Biovessaan kertyvä virtsa voidaan myös kerätä ja hyötykäyttää laimennettuna kastelulannoitteena esim. yksivuotisille koristekasveille. Virtsa tai urea pitää sisällään typpeä ja sillä voidaan herätellä myös jäätynyttä kompostia.
Mitkä ovat permakultturisen pihan suunnitteluperiaatteet? David Holmgren
- Havainnoi ja vuorovaikuta.
- Kerää ja varastoi energiaa.
- Hanki tuotoksia.
- Käytä itsesääntelyä ja ota vastaan palautetta.
- Käytä ja arvosta uusiutuvia luonnonvaroja ja palveluita.
- Älä tuota jätettä.
- Suunnittele maaleista yksityiskohtiin.
- Yhdistele erottelun sijaan.
- Käytä hitaita ja pieniä ratkaisuja.
- Käytä ja arvosta monimuotoisuutta.
- Käytä reunoja ja reuna-alueita.
- Hyödynnä muutosta luovasti ja vastaa siihen.
Tässäpä sitä on sopivan ympäripyöreitä lauseita, se mitä niillä mahdetaan tarkoittaa, on varmasti vähän tulkitsijakohtaista? Omaa, ihan arkiseen perhepihaan tulevaa pohdintaani yritän avata hieman seuraavassa blogitekstissä. Mitä em. kohdat sinulle tarkoittavat? Kirjoita kommenttiosioon mitä sinulle niistä tulee mieleen.
|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Permakulttuuri,
permanent agriculture,
kestävä viljely,
kestävä maanviljely,
pihasuunnittelu,
puutarhasuunnittelu,
ekologisuus,
ekosysteemi,
kompostointi,
kotivaraviljely,
kotiviljely,
luonnonmukainen viljely,
permakulttuurinen piha
|
Keskiviikko 12.10.2022 - Sirkku
Joko olet päässyt haravointihommiin?
Kysyi tuttavani tänään puhelimessa. No en ole päässyt ja totta puhuakseni yritän haravaa viimeiseen asti lehtien poistossa muutenkin vältellä ja tehdä lehtien kasaamiset lehtipuhaltimella, mutta ymmärsin kysymyksen pointin. Nyt on kolmas syksy peräkkäin kun tuntuu, että Etelä-Suomessa lehdet ovat kiinni puissa kuin tauti. Eli eivät tule alas millään. Alkuperäisen työkalenterin mukaan minun piti olla tänään tekemässä jo lehtipuhalluksia, mutta työ oli pakko siirtää, koska työtä on turha mennä tekemään jos suurin osa puista on vielä täynnä lehtiä ja jopa omassa pihassani, missä syksy tulee yleensä aikaisemmin, esim. syreenit ovat enemmän vihreitä kuin keltaisia. Minusta on jo useamman vuoden ajan tuntunut, että kasvukausi siirtyy hiljalleen eteenpäin. Tämä tunne sai minut kaivamaan vanhat työkalenterini esiin ja tarkistamaan onko kasvukausi oikeasti siirtynyt eteenpäin vai onko tunne pelkkää muistin aiheuttamaa harhaa. Vertailin ajankohtia erään hoitopihani näkökulmasta, ihanaa kun on asiakkaita, jotka ovat pysyneet yritykseni mukana ihan alusta asti.
Ei ollut harhaa ainakaan minun työtilannettani katsoessa. Yritykseni alkuaikoina, vuosina 2009-2010 ensimmäisiin nurmikonleikkauksiin päästiin reilusti ennen äitienpäivää ja lehtipuhallukset ja haravoinnit aloitettiin syyskuun viimeisellä viikolla. Viime vuonna nurmikon leikkaukset alkoivat toukokuun viimeisellä/ kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tänä vuonna kesäkuun ensimmäisellä/ toisella viikolla. Lehtipuhallukset aloitettiin 2021 lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla ja nyt näyttää, että tämän työn aloitus menee samoihin aikoihin. Myös puiden ja pensaiden leikkauksessa muutoksen huomaa. 10 vuotta sitten omenapuut sai leikattua helposti maaliskuun aikana, tänä keväänä lumen vuoksi ei ollut mitään asiaa omenapuiden luokse ennen huhtikuun toista viikkoa. Havujen syysleikkaukset oli tehtynä 2009 marraskuun toisella viikolla, nyt mennään varmasti reilusti joulukuun puolelle kuten viime vuonnakin mentiin. Toki vuosissa on aina eroja, mutta kyllä näin suuressa kasvukauden siirtymässä taitaa olla kyse muustakin.
Mikä siirtymää aiheuttaa?
Yksi syy kasvukauden muuttumiseen syksyn osalta, voi olla väärään aikaan tehty liiallinen typpilannoitus. Mutta mikäli lannoitusvirhe on jonain vuonna tapahtunut, sitä tuskin tulee seuraavana vuonna enää toistettua, vai mitä? Typpeä monivuotisille kasveille annetaan vain heinäkuun alkuun saakka ja silloinkin kasvikohtaisen ohjeistuksen mukaisesti ja elokuun loppuun mennessä annetaan jo syyslannokset. Kesäkukat saavat pienen määrän typpeä koko kasvukauden ajan kasteluveden mukana.
Ikävä kyllä suurin syypää kasvukauden siirtymiselle taitaa olla ilmaston yleinen lämpeneminen. Tämä vaikuttaa kasvukauden molemmissa päissä. Keväisin töihin ei tahdota lumimassojen tai vesisateista johtuvan maan pehmeyden vuoksi päästä ajallaan kun taas syksyllä kasvit eivät älyä valmistautua talveen, koska ilma on lämmin ja sateinen. Syynä tähän ovat sulat ja lämpimät vesialueet ja meret, jotka päästävät ilmaan vesihöyryä, joka joko sataa vesisateena maahan (sateiset ja harmaat syksyt) tai törmätessään kylmään ilmamassaan, muuttuvat lumisateiksi, joita ainakin viime talvena tuli ihan kiitettävästi tässä Uudenmaan alueella. Runsaalla sademäärällä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ongelmana on se, että meidän perinteiset puutarha- ja metsäkasvimme eivät ole tottuneet näihin olosuhteisiin ja väkisinkin joudumme muokkaamaan kasvivalintojamme tulevaisuudessa niin puutarhoissa, pelloilla kuin metsissäkin.
Syksyn ja talven sademäärien lisääntymisen hyvät ja huonot puolet:
Hyvät:
- Kaksi viimeistä kesää ovat olleet kuivia ja kuumia. Ilman sateista syksyä moni kasvi olisi näiden kesien vuoksi kuollut talven aikana. Liika kuumuus ja kuivuus ovat molemmat kasville stressin aiheita. Sateisilla syksyillä vesivajetta on saatu paikattua, jotta kasvi kestää paremmin pakkasen, maan jäätymisen ja talvihaihduttamisen.
- Lumi suojaa arkoja kasveja ja niiden juuristoja, sekä vähentää ikivihreiden maanpeitekasvien talviruskettumista.
- Kuivien kesien jäljiltä vesistöt, pohjavedet ja vedet kaivoissa ovat alhaalla jopa meillä Suomessa. Tällöin on hyvä, että maaperä saa täytettyä vesivarantoja. Huom. Tämä onnistuu vain jos veden liian nopeaa kulkua pois pihapiiristä on pyritty estämään tekemällä imeytysalueita ja niihin hulevesi-istutusalueita ja valitsemalla kasveja, jotka imevät itseensä vettä pihapiiristä.
Huonot:
- Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät home- ja lahottajasienten leviämistä ja antavat sellaisillekin sienille pidemmän kasvuajan Suomen olosuhteissa, jotka eivät meillä muuten talvella viihdy.
- Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät myös kasvitautien, kasvivirusten ja tuholaisten leviämistä ja saattavat mahdollistaa myös niiden talvehtimista meidän olosuhteissa. Meille siis saattaa levitä kasvitauteja tai tuholaisia, joihin meidän kasvimme eivät ole tottuneet. Näitä voisi olla esim. päärynöillä ja omenoilla esiintyvä tulipolte, jota ei tällä hetkellä Suomesta löydy, mutta jota löytyy jo esim. Virosta. Levitessään Suomeen tämä tauti voi tuhota laajalta alueelta omena-, päärynä ja marjaviljelmiä ja aiheuttaa myös suuria taloudellisia tappioita. Niin yksityisille kuin yrittäjille.
- Mikäli talvi pysyy niin lämpimänä, ettei lumimassaa tule kasvien ja juurten päälle yhtään, on kylmänarat kasvit yleensä mennyttä talven jälkeen. Uudellamaalla meni pari talvea sitten suuria ja vanhoja perenna- sekä alppiruusualueita juuri tämän syyn vuoksi. Pitkään paikallaan kasvaneet kasvit eivät kestäneetkään Suomen talvea ilman lunta. Tämän syyn vuoksi nykyään kasvi- ja taimimyymälöistä ei saa kasvuunlähtötakuuta talven yli. Meistä kukaan ei voi luvata selviääkö jokin meillä tuttu lajike talven yli uudessa kasvupaikassa jos talviolosuhteet muuttuvat radikaalisti ja lunta ei tule.
- Sulasta merestä nouseva vesihöyry muuttuu kylmään ilmamassaan törmätessään lumisateiksi. Viime talvena näistä saatiin jo useita maistiaisia ja Etelä-Suomessakin oli todella paksu ja painava lumipeite. Varsinkin jos lumi on märkää, tulee suuriinkin puihin helposti lumivaurioita, joille alttiita kasveja tuntuvat olevan varsinkin pilarikatajat ja tuijat. Lumivauriopuiden leikkausta oli todella moni asiakas tänä keväänä vailla ja moneen pihaan oli kasveihin tullut niin pahoja vaurioita, että puut oli kaadettava kokonaan. Tykkylunta kannattaisi aina tietysti käydä karistelemassa kasvien päältä, mutta varsinkin kaupunkialueilla ongelmana on myös lumen läjityspaikkojen vähyys. Viime talvena lunta tuli niin paljon, ettei se tahtonut mahtua minnekään. Sitä oli siis pakkokin lastata osittain kasvien ja aitojen päälle.
- Lumimassan alla lämpötila on nollan tuntumassa, varsinkin jos lumi on ns. puuterilunta eli pakkaslunta. Tämä lumi on pehmeää ja mahdollistaa sen ettei maa jäädy eli routaannu. Tämä taasen mahdollistaa jyrsijöiden kuten myyrien, kontiaisten ja rottien lisääntymisen ja liikkumisen lumimassan alla, turvassa petoeläimiltä ja linnuilta.
Miten kasvukauden siirtyminen vaikuttaa puutarhatyökalenteriin?
- Talvityöt, kuten havujen talvisuojien paikoilleen laitto (tammikuu), lumityöt, lumen pudistelu kasvien päältä ja kasaaminen arkojen kasvien juuristojen päälle pysyvät käytännössä ennallaan. Lumettomina talvina arkojen kasvien juuristoja saattaa joutua suojaamaan normaalia enemmän esim. paksulla ruukkusorakerroksella, havuilla ja pakkaspeitoilla, jotka on viritetty kasvin ympärille laitetun pensastuen päälle ja ympärille. Ilmarako pakkaspeiton ja kasvin välillä on siis syytä muistaa.
- Mikäli lunta on paljon, hedelmäpuiden, pensaiden ja havuaitojen leikkaus saattaa siirtyä maaliskuulta reilusti huhtikuun puolelle ja tämä lyhentää leikkauksen teon aikaikkunaa. Leikkaukset kun on tehtävä silloin kun kasvi on vielä lepotilassa eli silmut eivät ole lähteneet turpoamaan.
- Kevään ja kesän siirtyminen eteenpäin myöhästyttää kevätkylvöjä ja kesäkasvien ulos vientiä, jotka taasen vaikuttavat käytettäviin lajikkeisiin. On käytettävä kasveja ja niiden lajikkeita, joilla on lyhyempi kasvukausitarve ja jotka tarvitsevat vähemmän lämpösummaa sekä punaista valoa tehdäkseen satonsa valmiiksi. Punaista valoa on meillä Suomessa luontaisesti paljon, mutta sen määrä syksyllä vähenee nopeasti ja silloin ilmassa on enemmän sinistä valoa.
- Entisaikaan sanottiin, että talvivastat ( tai vihdat) kannatti tehdä juhannuksena, koska silloin koivu on parhaimmassa kasvussaan. Kevään siirtyessä paras kasvukin siirtyy. Kasvien kesäleikkaukset, eli valoleikkaukset tehdään tässä parhaan kasvun vaiheessa. Aikaisemmin näitä leikkauksia aloiteltiin juhannuksena, nyt niiden leikkausten teko on siirtynyt eteenpäin ja ne pyritään tekemään heinä-elokuun vaihteessa, viimeistään elokuun loppuun mennessä. Siirto on tarpeen senkin vuoksi, ettei kasvi kuivuisi liikaa leikkauksen jälkeen. Kuumat ja kuivat kesät lisäävät kasvin stressiä joka tapauksessa, siihen ei kaivata enää leikkauksesta tulevaa stressiä. Odotetaan siis, että olisi hieman enemmän luontaista kosteutta maassa tarjolla.
- Lehtipuiden ja pensaiden kohdalla, olen itse pyrkinyt juuri sateisten syksyjen suuremman tautiriskin vuoksi, mahdollisuuksien mukaan, lopettamaan syksyleikkaukset kokonaan. Eli, pyrin tekemään ne rajut rakenne- ja hoitoleikkaukset keväällä tai kesällä. Toki aina näitä leikkauksia ei voi syksyllä välttää (kumivuoto- ja mahlavuotopuut), mutta ainakin suurimman osan voi siirtää keväälle tai kesälle.
- Syksytöiden kuten sadonkorjuun, lehtien poiston, kynnön tai maan muokkauksen aikatauluista on hirveän vaikeaa sanoa etukäteen. Esim. minä en ole vieläkään nostanut perunoita maasta pois (kuiva kesä, epäilen ettei siellä mitään korjattavaa olekaan) ja tosiaan lehdet eivät tule puusta ollenkaan tänä vuonna. Tai siltä ainakin tuntuu.
- Kasvihuoneen pesu odottaa vielä varmasti pitkän aikaa, koska sato ei ole vielä läheskään valmista. Paljon olisi tomaatteja tulossa, mutta epäilen niiden jäävän vihreiksi. Tosin täällä syynä on todennäköisesti kasvihuoneen uusi multa, joka taisi olla melko typpipitoista.
Näillä mietteillä täällä mennään syksyä eteenpäin. Toivottavasti jo sinäkin pääset kohta "haravointihommia" tekemään!

|
Kommentoi kirjoitusta.
Avainsanat:
Kasvukausi,
puutarhatyöt,
ilmaston lämpeneminen,
ilmastonmuutos,
puutarhan syystyöt,
haravointi,
lehtipuhallus,
kompostointi,
ajankohtaista puutarhassa
|
|