pihan-ja-puutarjan-kuva.jpg

Tervetuloa tutustumaan yritykseemme!

Viherpalvelu Maununkarhu on Uudellamaalla toimiva viheralan yritys. Teemme pihakonsultointia, istutussuunnitelmia, pihan ja puutarhan suunnittelua, puiden- ja pensaiden leikkausta, viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa, juuri asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöitynä palveluna. Yrityksemme kautta saat tilattua myös metsänhoitotöitä. Kaiken tämän teemme luotettavasti ja ammattitaitoisesti. Uutuutena palveluihimme on tullut viheralan kurssitus. Räätälöimme kurssit asiakkaan tarpeisiin soveltuviksi. Olemme luotettava kumppani ja siksi Viherpalvelu maununkarhun tilaajavastuuraportit löytyvät osoitteesta: www.tilaajavastuu.fi .

Yrityksemme on saanut tehdä ja tulee tekemään yhteistyötä monien hienojen Suomalaisten yritysten kanssa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan yhden yhteistyön tuloksia. Kiitos Kirami Oy hienosta yhteistyöstä! Blogi suomeksi: https://www.kirami.fi/blog/pihasuunnittelija-autta... . Blogi ruotsiksi: https://.www.kirami.fi/sv/blog/tradgardsarkitekten-hjalper-... . Blogi englanniksi: https://www.kirami.fi/en/blog/yard-designer-helps-... .


Tykkää meistä facebookissa:

fb1.png

Viherrakentamis- ja pihasuunnittelupalvelut

Suunnittelemme, rakennamme, hoidamme ja kunnostamme monipuolisesti ja osaavasti kaikenlaiset pihat, puutarhat ja viheralueet. Viherpalvelut-sivun kautta pääset tutustumaan tarkemmin osaamiseemme.

Millaista apua sinä tarvitset pihallesi tai puutarhaasi?

Jos tarvitset apua pihan tai puutarhan suunnitteluun, pihasi kunnostukseen, puutarhan hoitoon tai koko komeuden rakentamiseen, Viherpalvelu Maununkarhu palvelee ystävällisesti ja asiantuntevasti - koko Uudenmaan alueella. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää!

Anna lahjaksi lahjakortti!
Voit ostaa meiltä myös lahjakortin, jonka saaja voi käyttää palveluhimme parhaaksi katsomallaan tavalla. Lue lisää!

Muistathan tarkastaa joulutarjouksemme 15.12.2021 mennessä, täältä oiva idea pukinkonttiin!


Voihan hiilinielu!

Keskiviikko 6.10.2021 - Sirkku

Hiilen sidontaa ja muuta puutarhurin normiarkea. 

Omassa työssäni saan käydä vierailemassa erilaisissa pihoissa lähes kaikentyyppisissä kasvuympäristöissä mitä Etelä-Suomesta löytyy. On tiukasti rakennettua ympäristöä taajamassa ja taajaman ulkopuolella, boheemeja ja lähellä luonnontilaista kasvua olevia pihoja, sotien jälkeen rakennettuja pihoja, jotka perustuvat hyötykasvien viljelyyn ja kansan ruokkimiseen ja lasten vitamiinien saantiin. Vastaan on tullut myös niitä betonilähiöitä, joihin halutaan tuoda vihreää seinille, katoille ja parvekkeille ja ollaan kiinnostuneita näiden kasvien huleveden sitomiskyvystä.

Monista asioista on pihoissa keskusteltu. Varsinkin luonnon monimuotoisuuden palautus tai ennallistaminen kiinnostaa nyt monia ja pölyttäjistä sekä niiden tarvitsemista puutarhoista puhutaan jo melko säännöllisesti. Olinkin jo vähän miettinyt, että perusasiat alkavat löytymään itseltä jo tietopankista, mutta väärässä olin. Olen toiminut yrittäjänä jo vuodesta 2009, mutta vasta tänä syksynä on tullut vastaan ensimmäiset asiakkaiden kysymykset ja pohdinnat hiilinieluista omalla piha-alueella. Toki tiedän hiilinieluista ne pohjatiedot, mitä mediassa vastaan tulee, mutta yksittäisten puiden hiilidioksidin sidontamääristä minulla ei ollut hajuakaan. Asia on mielenkiintoinen ja päätinkin käyttää tänään toimistotyöpäivän itseni kouluttamiseen. Onneksi korona-aika on tuonut monet kurssit nettiin ja lyhyelläkin työpäivän suunnittelulla saa hankittua itselleen asiaan koulutusta. Tässä hieman referointia perustietoihin kasvien hiilensidontakyvystä sekä hiilinieluista.

Miten hiili liikkuu ympäristössämme? 

  • Jokaiselle on varmasti koulun biologian tunneilta tuttu kaaviokuva auringosta, maaperän vesivarannoista, omenapuusta sato-omenoineen, sekä hiilidioksidi- ja happimolekyyleistä. Yhteyttämisestähän siinä puhuttiin. Kasvit ottavat ilmakehästä hiilidioksidia, juurilla maasta vettä ja ravinteita ja muuttavat ne sokereiksi satoon. Puilla glukoosi muuttuu edelleen muiksi aineiksi, kuten selluloosaksi. Samalla ilmaan vapautuu vesihöyryä ja happea. Kasvi tarvitsee myös valoa ja lämpöä yhteyttääkseen.
  • Yhteytysprosessissa kasviin tulleet hiilimolekyylit varastoituvat kasviin. Jokainen kasvussa oleva kasvi toimii siis hiilinieluna, eli kasvi kasvaessaan haukkoo hiilimolekyylejä ilmasta pois. Näissä kasveissa hiilinielun haukkomat hiilimolekyylit siis varastoituvat eli muuttuvat hiilivarastoiksi. Hiilivarastoissa hiilidioksidi on säilössä siihen saakka kunnes se sieltä vapautuu/ vapautetaan esim. polttamalla tai aineksen lahoamisen yhteydessä.
  • Mikäli puuaines haketetaan tai kasvin kuihtuvat osat jätetään maahan karikkeeksi, toimii se lyhytaikaisena hiilivarastona. Hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina karikkeen maatuessa.
  • Hiiltä on maaperässä myös fossiilisissa hiilivarastoissa. Nämä ovat maaperässä olevia ikiaikaisia fossiilisia polttoaineita kuten esim. öljy. Ihmisen toimesta näitä varastoja on alettu käyttämään ja niitä ei saada koskaan maaperään takaisin. Näiden polttamisesta ilmakehään tulee lisää mm. hiilidioksidia, josta osa sitoutuu kasveihin, osa meriin ja osa maaperän pintaan. 
  • Myös ihmisten ja eläinten hengityksestä ja elämisestä tulee hiilidioksidipäästöjä, joka kasvien tulisi saada varastoitua itseensä.

Miksi hiilidioksidilla on väliä? 

  • Hiilidioksidi sitoo itseensä auringon lämpöä ja on näin ollen kasvihuonekaasu.
  • Maapallon liika lämpeneminen taas aiheuttaa ihmisille, eläimille ja kasveille ääriolosuhteita. Ruuan viljeleminen hankaloituu, eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät yms.
  • Koska fossiilisia polttoaineita käytetään ihmisen toimesta yhä enenevässä määrin on hiilidioksidin määrä lisääntynyt ilmakehässä, joka siis lämpenee liikaa.

Nämä ovat niitä pohjatietoja mistä lähdetään hiilensidonnan korjaustoimia selvittämään piha-alueilla, siis sitä, mitä meistä jokainen voi omassa elämässään ja elinympäristössään tehdä jotta saisimme kompensoitua meidän aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Miksi vain puista puhutaan hiilinieluina?  

  • Kuten edellä totesin, kaikki kasvit toimivat hiilinieluina kasvunsa ajan. Pensaat sekä ruohovartiset kasvit sitovat itseensä hiiltä myös, mutta niiden aktiivisen kasvun aika on hyvin paljon lyhyempi kuin perinteisen Suomalaisessa metsässä kasvavan puun kasvuaika on.
  • Kasvi sitoo itseensä hiiltä kasvukauden aikana eli pääsääntöisesti silloin kun maa ei ole jäässä ja juuret saavat maaperästä vettä ja kasvi pystyy lehdistään tai neulasistaan haihduttamaan saadun veden vesihöyrynä ja happena ilmakehään. Tarvitaan siis myös lämpöä ja vettä, jotta yhteytys toimii.
  • Varsinkin kovimmassa kasvuvaiheessa oleva kasvi sitoo itseensä hiiltä tehokkaasti, koska silloin sen yhteytys on kaikkein kiivainta. Kuten lapsilla kasvupyräyksen aikana, silloin tarvitaan vettä ja ravinteita runsaasti, jotta rungosta tulee vahva, sama toimii myös puilla ja pensailla. Kasvuvaiheen mentyä ohi, puun hiilinielukyky pienenee ja vanhat metsät toimivatkin lähinnä hiilivarastoina.
  • Kasvin hiilensidontakyky vaihtelee vuosittain. Kesä jolloin vettä ja lämpöä on ollut riittävästi, kasvu ja hiilinielu on suuri. Kuivana ja kylmänä kesänä hiilinielu ja kasvu pienenee.
  • Lämpiminä ja sateisina syksyinä metsä on hiilen lähde. Kuihtuvat kasvien osat varisevat maahan ja hajotessaan ne vapauttavat maaperään ja ilmakehään hiilidioksidia, jolloin yksittäisen puunkin hiilivarasto pienenee. 

Onko yksittäinen puu vain hiilinielu vai voiko kasvin kasvattaminen rasittaa luontoa? 

  • Taimituotanto, maanmuokkaus niin metsän uudistamisen kuin taimikasvatukseen tarvittavan maamassan yhteydessä, taimien kasvatuksen kasteluvesien ravinnevalumat, taimikasvatuksen mahdollinen lämmitys, koneiden käyttö ja maanpinnan rikkoutuminen hakkuissa, sekä puutuotteiden valmistus, jalostus ja kuljetus lisää sekä suoria hiilidioksidipäästöjä, että tuottavat myös muita ympäristökuormituksia kuten vesistöjen rehevöitymistä tai happamoitumista.
  • Eri puun jalostuksen tuotemuodot muuttavat hiilen kierron nopeutta, se ei tuo kiertoon uutta hiiltä.
  • Lahoamisesta ja polttamisesta tulee ilmakehään puuhun varastoituja hiilidioksidipäästöjä.
  • Kasvien hiilensidonta- ja ravinteiden sidontakyvyn vuoksi pitkäikäisten kasvien kasvattaminen hiilinieluiksi kuitenkin kannattaa.

Paljonko puu voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia? 

  • 1kg puuta tarvitsee kasvaakseen keskimäärin 1,55kg ilman hiilidioksidia ( lähde: www.metsagroup.com).
  • Ilmakehästä sitoutuneen hiilen määrä kotimaisilla puulajeilla on n. 50% puun kuivapainosta. Havupuun kuivapaino on lajista riippuen 380-403kg/m3, jolloin havupuuhun on sitoutunut n. 195kg hiiltä eli 715kg hiilidioksidia (lähde Luonnonvarakeskus ja Hamberg, Henttonen ja Tuomainen 2016, s.18-19).
  • Rakentamisen esimerkkinä: 1m2 puuseinää varastoi 80kg hiiltä ja aiheuttaa 30kg:n hiilidioksidipäästöt. Tätä kun verrataan 1m:n betoniseinään, joka rakennettaessa päästää ilmoille 120kg:n hiilidioksidipäästöt, ero on huikea. Sidotun hiilidioksidin määrä on siis sama, mutta puussa se on hiilivarastossa ja vapautuu ilmaan hitaammin.

Mitä kasveja minun kannattaa kasvattaa, jotta saan toimivan hiilinielun? 

  • Yksityispihoilla hiilensidonnassa olisi tärkeintä muistaa piharakentamisen perusohjeet: 
  1. Oikeat kasvit, oikeaan paikkaan. Ei hutiostoja.
  2. Huolla ja hoida pihaa säännöllisesti. Säännölliset ja oikein tehdyt leikkaukset, saavat puuvartiset kasvit kasvamaan kymmeniä, jossei satoja vuosia. Mikään piha ei pysy kauniina ilman ylläpitoa, kun pihaa rakentaessa käytät hieman enemmän aikaa ja rahaa pihan suunnitteluun on ylläpito helpompaa. Mitä harvemmin joudut kerran rakennettua pihaa muokkaamaan, sitä paremmin hiilivarastot pysyvät paikoillaan ja sitä vähemmän aiheutat toimillasi hiilidioksidipäästöjä.
  3. Mikäli haluat kasvattaa puun nimenomaan hiilensidontatarpeisiin ja hiilinieluksi valitse puu, joka pihaasi sopii kokonsa ja maaperätarpeensa puolesta ja jolla olisi tilaa kasvaa paikallaan jopa satoja vuosia.
  • Metsästä tekee hyvän hiilinielun se, että metsän kasvaminen on pensaiden ja ruohovartisten kasvien kasvua hitaampaa ja silloin kasveihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin siitä vapautuu ilmaan.
  • Puut sitovat hiiltä runkoon, oksistoon, juuriin ja lehtiin/neulasiin.
  • Puut voivat kasvaa paikoillaan 40 vuodesta useaan sataan vuoteen.
  1. Lyhytikäisistä puista puhutaan kun puu kasvaa alle 100 vuotiaaksi ja on silloin kaatokunnossa. Nämä puut ovat kovan kasvuvauhdin puita ja ne sitovat keskimääräistä enemmän hiiltä itseensä/vuosi. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että ne myös vapauttavat hiilen nopeammin takaisin kiertoon. Näitä puita on mm. rauduskoivu, leppä, haapa, salavat ja pihlaja.
  2. Havupuut kuten lehtikuuset, metsäkuuset eri muotoineen, metsämännyt ja katajat kasvavat hitaammin, jolloin niiden vuotuinen hiilinielu voi olla pienempi, mutta ne saattavat kasvaa paikallaan useita satoja jos ei jopa tuhansia vuosia. Havuista nuorena nopeimmin kasvava taitaa olla siperianlehtikuusi, joka siis sitoo hiiltä tehokkaasti ensimmäisinä kymmeninä elinvuosinaan, mutta toisaalta, se myöskin vapauttaa hiilidioksidia joka syksy kun se tiputtaa neulasensa maahan. Kataja taasen kasvaa todella hitaasti, vain muutamia senttejä vuodessa, mutta vanhin kataja taitaa olla yli 2000 vuotta vanha jolloin kasvuaika ja hiilinieluaika on todella pitkä.

Muutamia esimerkkejä hiilen varastoitumisesta ja vapautumisesta takaisin kiertoon: 

Leppäpuusta tehdyt saunan lauteet: 

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna olo n. 60 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilimäärän lasku varastossa.
  3. Hiilivarasto (lauta), vapautuva hiilidioksidi ja fossiiliiset polttoaineet (työvaiheet)
  4. Käytössä oleva laude on hiilivarasto.
  5. Huonokuntoinen, poistettu laude on joko hiilidioksidin lähde (poltto) tai lyhytaikainen hiilivarasto (haketus, maatuminen ja hitaasti vapautuva hiilidioksidi). 

Koivupuulämmitys talossa:

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna 100-120 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilimäärän lasku varastossa.
  3. Puu hiilivarastona n. 1 vuoden eli puun kuivumisen ajan.
  4. Polttaminen jolloin hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään.

Puurakennus mäntylauta. 

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna 100-200 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilinielun lasku varastossa.
  3. Kaato, kuljetus ja sahaus fossiiliset polttoaineet ja vapautuva hiilidioksidi.
  4. Puu hiilivarastona useita kymmeniä vuosia.
  5. Jossain vaiheessa huonokuntoisten puuosien poisto. Näille poltto, haketus tai maatuminen jolloin hiilidioksidi vapautuu.

Vielä muutamia puutarhurin pohdintoja asiasta. 


Huh, huh. Nyt oli niin iso tietopaketti ja asiakokonaisuus, että tätä joutuu puutarhurikin vähän mielessään sulattelemaan ja pyörittelemään. Päällimmäinen ajatus minulla on se, että Suomessa on kasvatettu hiilinieluja jo kauan ennen hiilinielun keksimistä, mutta eihän se asia taida olla niin yksinkertainen? Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja joskus tuntuu että se 1800 luvun viljelijä on osannut tehdä asiat oikein. Ei käytetty kuin karjan lantaa, työt tehtiin hevosella, ei käytetty fossiilisia polttoaineita ja oltiin omavaraisia. Ainoa huono puoli olisi nykyisin se, ettei silloin ruoka riittäisi kaikille ja omaakin ruoka-aineympyrää joutuisi pienentämään melkoisesti. Ehkä on vain löydettävä keskitie ja sen voi vaikka aloittaa istuttamalla pihaan puun.

Jätin tässä referoinnissa mainitsematta kaikki ne standardit ja tahot jotka näihin hiilinieluasioihin vaikuttaa ja keskityin perusteisiin. Tämä referointi on nyt kokonaisuudessaan tekstitiedosto ja taidan palata tähän aiheeseen kuvien kanssa myöhemmin kun olen saanut asiat pohdittua oikein päin päässäni.

Lähteet:

www.metsagroup.com , www.UPM.com, www.luke.fi , Luontoon lehden, ylen sekä Metsä-lehden artikkelit useilta eri vuosilta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilinielu, hiilivarasto, hiilidioksidi, yhteyttäminen, metsä, puulaji, hiilikompensaatio

Perustetaan niitty.

Tiistai 31.8.2021 - Sirkku

Perustetaan niitty puutarhurin pihaan.

Siinä se on. Minun keväällä kasaamani lahopuuaita.

Lahopuuta_ja_niittypohjaaHyvin ryhtinsä pitäneenä, mutta jo hieman madaltuneena.

Olen koko kesän aikonut kylvää aidan ympärille monivuotisensä kukkaniityn. Kuivan ja kuuman kesän vuoksi siirsin kukkaniityn kylvöä aina niihin seuraaviin sateisiin, joita ei koskaan kuulunut.Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska parhaat ajat monivuotisen niityn kylvöön ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy. Molemmat ajankohdat ovat luontaisesti kosteita, eikä kylvön jälkeistä maaperän kastelua välttämättä tarvita. Viime viikolla saimme Etelä-Suomeenkin vettä runsaasti ja nyt pienen poutajakson tultua ajattelin vihdoin kylvää siemenet maahan.

Valitsin niittysiemenseoksen joka sisälsi sekä 

Siemenseoksetyksivuotisia, että monivuotisia kasveja. Johtuen kesästä, yksivuotiset eivät nyt ehdi sieltä tulla, mutta monivuotisille kasveille kylvöaika on mitä parhain. Maassa siemenet saavat talven aikana kylmäkäsittelyn ja lähtevät sitten keväällä kasvuun. Yksivuotisista kasveista ei kasvuunlähtö takeita ole ja siksi kylvänkin ruisunikon vasta ensi keväänä. Valitsin kasvit jotka pärjäävät puolivarjoisessa maaperässä, jossa pohjamaa-aines on pääsääntöisesti savea. Paikka on melko pintakuiva, koska vieressä on havupuumetsä jossa isot kuuset imevät vettä maaperästä.

Aloitin niityn kylvön rikkomalla pohjamaan pinnan. Pohjamaa oli murustuvaa savea, johon vanhat maatilan perunannostotyövälineet ottivat helposti. Minun kylvöperiaatteena on ns. laikutus. Koska tältä alueelta on jouduttu kaatamaan vanhaa puustoa myrskytuhojen vuoksi pois, on kuusien oksistojen alueelta löytynyt sopivaa rikkaruohotonta maaperään johon niittykasvit voidaan kylvää.

Laikutus

Oma kokemukseni on, että niittykasvit harvoin jaksavat taistella kasvutilasta heinän kanssa, joten jos sinulta ei metsämaaperää löydy valmiina, voit laikuttaa myös nurmikkoalaan niittykasveille tilaa. Silloin kuitenkin heinä kannattaa poistaa kylvöalalta kokonaan. 

Tässä kohteessa rikkaruohoton maaperä kertoo myös varmasti muutakin. Maaperä on kuusista tippuneista neulasista happamoitunut ja niittykasveille se saattaa olla liian hapan. Päädyinkin siihen, että maaperän pH:ta on syytä muuttaa kylvön yhteydessä.

Niittykukkien siemenet ovat niin pieniä, että kylvö helpottuu huomattavasti kun siemenet sekoitetaan hienoon hiekkaan. Tämän hienompaa hiekkaa ei meiltä löytynyt, mutta hyvin kylvö onnistui tälläkin hiekalla.

kylvohiekkaHiekka oli myös kosteaa jolloin pienet siemenet tarttuivat hiekanjyvien pintaan. Näin hiekka toimii myös siementen katteena, eikä siemeniä tarvitse erikseen peittää kylvön jälkeen. Peittämistä siemenille ei yleensäkään suositella.

Luonnonkasvien maaperää ei yleensä kannata lannoittaa kylvön yhteydessä. Niittykasveja ei myöskään kannata kylvää uuteen lannoitettuun ja kalkittuun multaan, se on monesti liian vahvaa luonnonkasveille ja niiden talvensietokyky heikentyy liiasta typestä maaperässä. 

Niittykasvit pitävät happamasta maaperästä joka Suomen metsissä vallitsee, siksi niitty kannattaakin kylvää paikkaan mihin ei ole tuotu parin viime vuoden aikana uutta multaa. Myös kompostit kannattaa käyttää mielummin puutarhakasveille.

Tällä kertaa maaperä oli liian hapan niittykasveillekin ja siksi päätin muuttaa maaperän pH:ta. Kylvön jälkeen levitin kylvöksen pintaan puhdasta puun tuhkaa, jota meiltä tulee saunan uunista. 

tuhka
Tuhka on kalkkiraetta voimakkaampi emäs ja sitä voidaan levittää kalkin sijasta maaperään, huomioiden kuitenkin kyseisen kasvin vaatimukset maaperän pH:n osalta. Esim marjapensaan tuhkamääräksi/ kasvukausi riittää n. 2dl puhdasta puun tuhkaa. Tämän ämpärillisen levitin nyt noin 100m2 metsänpohjaa ja sammaloitunutta nurmikkoa. Tämän jälkeen aluetta ei enää kalkita ennen kuin parin vuoden kuluttua ylläpito kalkituksella.
levitetty_tuhka 
kehakukkien_siemenet

Keräsin sisälle kuivumaan kehäkukkien siemeniä, jotka kylvän alueelle ensi keväänä nyt kylvöä odottamaan jääneiden ruisunikkojen kanssa. Aion lisätä kevään kylvökseen myös niitä yksivuotisia kasveja jotka nyt jäivät myöhäisen kylvön vuoksi alueelle tulematta.

Niittykukat

Tavoitteena minulla olisi saada pihaani koko kesän pölyttäjiä houkutteleva kukkaniitty,  jonka hoidoksi jatkossa riittää se, että syksyllä kukintoajan jälkeen, käyn niittämässä sen alas poutajakson aikana. Annan niittojätteen ensin kuivua muutaman päivän ja sitten ravistelen siemenet maaperään. Tämän jälkeen kasvin varret ja lehdet haravoidaan kompostiin. Niittojätettä ei kannata jättää maaperään, se tukahduttaa alleen uudet kukat jotka niitylle tulevat taas seuraavana vuonna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, niitty, niittykasvit, metsäniitty, pihan monimuotoisuus, lahopuu, hyönteishotellit, pölytys

Pölyttäjiä pihaan.

Perjantai 30.4.2021 - Sirkku

Omenapuun_latvuksen_lomastaHei!

Kevät tuntuu junnaavan tänä vuonna paikoillaan ja ulkona on vallinnut perinteinen vappu- tai juhannussää, räntää ja vettä siis tiedossa. Puutarha-alan ammattilaiselle viileä kevät on antanut aikaa hoitaa kaikki lumikinoksen alta paljastuneet pensasvauriot ilman, että päivä on venynyt ympäripyöreäksi, mutta pikkuhiljaa olisi kiva päästä siirtämään katsetta puutarhan kesätöihin kevättöiden sijasta. Tomaatin taimet alkavat olla sen korkuisia, että mieluusti veisin ne jo kasvihuoneeseen, mutta vielä en ole muuttoa uskaltanut tehdä. Pakkasöitä on ollut täällä etelä-Suomessakin koko viime viikon, joten muuttoa kannattaa vielä odotella, vaikka kasvihuoneessa olisikin lämmitys. Hedelmäpuut ovat lähes talvitilassa ja uskon, että vaatii vähintään viikon lämpimän ilman jakson, ennen kuin kasvu- ja kukinta lähtee käyntiin.

Vedin menneenä talvena useampia puutarhakursseja ja lähes kaikissa kursseissa minulle tuli kysymyksiä sadon lisäämisestä omalla piha-alueella ja siitä voisiko pölyttäjiä jotenkin houkutella satokasvien luokse ja samalla toimia omalla pihallaan niin, että tulisi suojelleeksi hyönteisiä. Pölyttäjien luontainen elintila on kaventunut luonnon niittyjen ja niissä kasvavien kasvien vähennyttyä ja rakennetun ympäristön lisäännyttyä. Ojan- ja teiden pientaria niitetään kesäisin ja samalla vähenevät ne kostean paikan kasvit, joista pölyttäjät saisivat runsaimmin mettä myös kuivina kesinä. Kevään hitaasti edetessä onkin ehkä hyvää aikaa miettiä hetki pölyttäjiä? Viime blogikirjoituksessani keskityin pölyttäjien hyvinvointiin lahopuun lisäämisen näkökannalta, nyt on ehkä syytä miettiä muita kasvivalintoja ja pihan hoitotapoja millä pölyttäjien elinolosuhteita voitaisiin lisätä yksityispihoissa.

Pihan istutusalueiden monimuotoistuminen lisää pölyttäjien hyvinvointia:

Hotelli_pihatimpuri_hyonteishotelli.png

Kuva oikealla: www.pihatimpuri.fi , hyönteishotelli.

Pölyttäjien hyvinvointi piha-alueella on useamman osatekijän summa. Tässä muutama esimerkki, millä jokainen meistä pystyy auttamaan pölyttäjiä omalla piha-alueellaan:

  • Huolehdi, ettei hulevedet liiku pihassasi liian nopeasti, vaan imeytä sade- ja sulamisvedet piha-alueelle tekemällä pihaasi kostean kasvupaikan istutusalue johon hulevedet ohjataan pintakallistuksilla. Vedet imeytetään ensisijaisesti tälle alueelle ja vasta ylijäämävesi ohjataan joko hulevesiviemäreihin tai ojiin. Tällä vähennetään hukkalannoitusta eli kontrolloidaan typpi- ja fosforivalumia ja vähennetään näin ollen myös vesistöjen rehevöitymistä. Meistä jokainen voi vesistöjen hyvinvointiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen tällä tavoin vaikuttaa. Aina sen muutoksen ei tarvitse lähteä isosta toimijasta kuten maatilasta.
  • Huolehdi, että pölyttäjille riittää ruokaa koko kasvukauden ajaksi. Alkaen kevättalvesta ja jatkuen ensimmäisiin syyspakkasiin. Istuta kasveja, jotka tuottavat mettä ja antavat pölyttäjille sopivasti lepopaikkoja ja suojaa. Pölyttäjiä houkuttelevat myös kasvien voimakkaat värit ja kukintojen tuoksut. Kasvivalinnoilla on siis merkitystä.
  • Pölyttäjät pitävät boheemimmasta puutarhanhoidosta. Ole siis luvan kanssa hieman laiska puutarhuri ja jätä piha-alueelle paikkoja, joita et siivoa ja hoida niin usein. Tällä saat pihastasi myös helppohoitoisemman. Puiden alla ei tarvitse olla nurmikkoa (eikä puut siitä nurmikosta juuristollaan myöskään pidä), vaan kylvä sinne niittykasveja tai istuta perennoja.
  • Kaikki kasvit hyötyvät ristipölytyksestä, mieti kasvien paikkoja ja sitä mitä kautta tuuli useimmin käy pihaasi. Satokasveja ja pölyttäjien houkutuskasveja kannattaa laittaa sekaisin ja tehdä tärkeimmästä pölytysalueesta kohtuullisesti tuulensuojainen paikka, jotta pölyttäjät jaksavat pölyttää mahdollisimman monta kukkaa yhdellä lentokerralla.
  • Voit myös tuoda pihaasi pölyttäjille lepopaikkoja eli ns hyönteishotelleja. Näitä voit ostaa valmiina kaupasta tai nikkaroida itse mieleisesi. Hyönteishotelli kannattaa kiinnittää kiinteään rakenteeseen kuten esim. autotallin varjoisalle seinustalle kiinni. Muista vain jättää hotellin ja seinän väliin ilmarako. Elävään puuhun hotellin voi laittaa vain jos se roikkuu oksasta, mikään puu ei kestä runkoon naulattua hyönteishotellia. Mikäli kiinnität hyönteishotellin runkoon kiinni muulla tavoin, muista tarkastaa kiinnitykset säännöllisesti, etteivät ne vahingoita puun runkoa millään tavalla.
  • Tuo pihaan pistiäisten pesän tekoon tarvitsemaa lahopuuta ja jätä kaadettujen puiden ja pensaiden kantoja piha-alueelle. Esim. kaadetun koivun kannosta saa hyönteisille keväällä mahlabaarin jossa levähtää.
  • Pölytystä voi myös lisätä tuomalla piha-alueelle esim. mehiläispesän. Huomioithan kuitenkin että mehiläinen suojelee pesäänsä aloittamalla pölytyksen muutaman sadan metrin päähän pesästään. Pölytystehokin tuolloin menee sinne. Lisätietoja mehiläistarhauksesta saat Suomen Mehiläistarhaajien Liitosta www.mehilaishoitajat.fi. 
  • Vältä hyönteisruiskutustoimia. Ruiskuta tuholaisia vain pitkän harkinnan jälkeen ja kaikkia varo-ohjeita noudattaen. Muista että kasvi pystyy taistelemaan itse tuholaisia vastaan mikäli lannoitus ja vesitalous on kohdillaan, maaperän pH on kasvin kasvulle sopiva, istutusalue ja kasvin oksisto on riittävän ilmava ja leikkaus- sekä muut hoitotoimenpiteen on tehty oikea-aikaisesti, oikealla tekniikalla ja säännöllisesti.

Pölyttäjiä houkuttelevia kasveja:

Keväällä kukkivat:

Tarhakylmankukka_sininen
  • Pajut (tärkein kevättalvella kukkiva), leppä, vaahtera, hedelmäpuut, orapihlaja, isotuomipihlaja, hevoskastanja, aronia, pähkinäpensas ja marjapensaat. 
  • Leskenlehti, voikukka, mansikka, mustikka, vuokot, metsätähti, kevättähti, lumikellot, helmihyasintit (helmililja), krookus, kevättaskuruoho ja narsissi.
  • Mätäsleimut, rönsyleimut ja tarhakylmänkukat. 

Kesällä kukkivat: 

  • Lehmus, vadelma, karhunvatukka, puolukka, juolukka, ruusut, hanhikit, humala, jasmike, hunajamarja, köynnöshortensia ja köynnöskuusama.
  • Maitohorsma, ajuruoho (timjami), mäkimeirami, laukat, unikot, salvia, valkomesikkä, tähkälaventeli, tädykkeet, apilat, koiranputket ja muut putkikasvUnikotit, mesiangervo, perhoangervo, huiskuangervo, virnat, kurjenpolvet, ampiaisyrtit, voikukat, kellokukat, päivänkakkarat, kärsämöt ja liljat.
  • Herneet, pavut, hunajakukka ja iisopit. 

Syksyllä kukkivat: 

  • Kehäkukat, auringonkukat, yrtit kuten sitruunamelissa, minttu ja basilika, malvat, malvikit, reseda ja siniviuhka.
  • Pensasangervot, ruusut, hortensiat ja kanervat.
  • Tarhasalkoruusu, rantakukka, ohdakkeet, kultapiisku, punatähkä, punahattu, punalatva, asterit, nauhukset, syysmaksaruohot, syysmaitiainen ja kultapallo.

Minun pihassani: 

Omassa pihassani on luontainen kosteikko alue, jossa notkon pohjalla kosteus tulee osittain valumavesinä, kahteen suuntaan tulevista jyrkistä rinteistä. Todennäköisesti alueella on myös lähteitä, josta nousee pohjavettä ylös. Tänne alueelle tuli myös myrskytuhoja vanhaan puustoon, joka vaikutti veden liikkumiseen. Vesi seisoo tuolla myös kuivana kesänä ja sinne onkin istutettu ensihätään hopeasalavia ja verivaahteroita valmiiksi hieman isompina kasveina, jotka viihtyvät tuolla harjuun istutettuna ja alkavat sitoa vettä ja ravinteita luonnostaan itseensä. Myöhemmin istutimme myös koivuja ja metsäkuusia. Tavoitteena olisi saada alueelle monimuotoinen ja eri-ikäisistä puista koostuva pihametsä, jonka juuristolle voisi kylvää metsäkukkaniityn. Monia metsäpohjan niittykukkia sieltä jo löytyykin, mutta suuntaan blogin kirjoituksen jälkeen www.niittysiemen.fi sivustolle etsimään mieleistäni niittykukkaseosta. Haluan alueelle varsinkin maitohorsmaa, lemmikkiä ja muita pölyttäjiä houkuttavia mesi- sekä lehdon kasveja, joita alueella ei tällä hetkellä löydy vanhan, kaatuneen havukasvuston vuoksi. Havut toki tuovat piha-alueelle suojaa ja ovat ikivihreitä, mutta niistä tippuvat neulaset myös happamoittavat maaperää. Onneksi kuitenkin perinteiset Suomen metsäkasvit kestävät happaman maaperän, eikä pihametsän maaperän pH:ta tarvitse lähteä muuttamaan. Lisääntynyt valo auttaa näiden kasvuun lähdössä.

Kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu ja pihatimpuri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, hyönteishotellit, perennat, pihasuunnittelu, puutarhanhoito

Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha.

Keskiviikko 24.3.2021 - Sirkku

Omenapuun_oksankallus.jpgNyt alkaa etelä- Suomessa olemaan oikea aika leikata omenapuita ja monia pensaita. Oksamassaa tulee paljon ja moni miettii, mitä niille oksille voi tehdä. Oksat voi tosiaan viedä sorttiasemalle jossa niitä käytetään kompostoinnissa tai kaatopaikkojen maisemoinnissa hyödyksi, ne voi hakettaa ja käyttää katteena puille ja pensaille ja käyttää hakkeen hyödyksi kompostin välikerroksissa tai sitten lahopuuta voi hyödyntää puutarhassa lisäämällä luonnon monimuotoisuutta, rakentamalla lahopuuainesta sisältäviä puutarhaelementtejä.

Miksi lahopuu hyödyttää pienessäkin puutarhassa?

Lahopuun lisääminen tuo pienellekin kaupunkipihalle lisää elämää.

  • Monet pölyttäjät kuten mesipistiäiset ja kovakuoriaiset tarvitsevat kuolleiden puiden osia lisääntyäkseen ja ne hyötyvät varsinkin suurikokoisten kuolleiden lehtipuiden rungoista, kannoista ja oksista. Aikuiset kuoriaiset ja pistiäiset munivat puun koloihin ja toukat joko käyttävät lahopuuainesta ravinnokseen tai ne kasvavat kolossaan aikuisen varastoiman ravinnon turvin.
  • Lahopuuaines houkuttaa myös pölyttäjiä jotka tarvitsevat lepopaikkoja ja kuljettavat lahopuuta pesänsä rakennusmateriaaliksi. Lahopuu tuo pihaan myös kääpiä ja muita lahottajasieniä.
  • Lahottajaeliöt, käävät ja maaperän sienirihmastot lisäävät maaperän pieneliötoimintaa ja tasapainottavat bakteerikantaa, joka hyödyttää myös ihmisiä ja lemmikkejä. Allergiaherkkyys ja tulehdustautitaipumukset vähenevät kun ihminen siedättyy laajempaan luonnolliseen bakteerikantaan.
  • Rikastunut pieneliötoiminta hyödyttää myös maaperää. Kuollut eloperäinen aines kuten kasvijätteet ja lahoava puuaines vapauttaa maaperään hiiltä ja ravinteita, pieneliöt lahottaessaan muokkaavat maahan käytäviä, joka parantaa maaperän vesitalouden hallittavuutta varsinkin savimaalla, jolloin kasvien juuret voivat paremmin ja kasvu ja sato on runsaampaa ja terveempää. Tämä hyödyttää niin satoa syöviä ihmisiä kuin ruohovartisia kasveja syöviä eläimiä. Huomioithan kuitenkin että lahoava aines sekä vapauttaa, että käyttää lahotessaan maaperän ravinnevarastoja (typpeä).

Kotipihan_lahopuun_hyotykayttoMeidän pihan monimuotoisuus.

Meillä monimuotoisuutta on parannettu pikkuhiljaa. Myrsky kaatoi pihapuita muutama vuosi takaperin. Osasta meni latva ja lisääntyneet tuuli- ja valo-olosuhteet otettii lapsiperheessä hyötykäyttöön. Puiden "kannot" jätettiin pitkiksi ja niihin ripustettiin pyykkinarut. Pihaan jätettiin myös järeämpiä puupölkkyjä joista osa on koristusmielessä istutusalueen laidassa ja osa nuotiopaikan laidalla istuinpölkkyinä. Ne saavat siellä hiljalleen sammaloitua ja lahota.

Lapsillani on ollut myös mielenkiintoisia lahoaidan rakennusleikkejä. Vanhin lapseni rakasti pienenä polkea polkutraktorilla pitkin pihametsää ja kerätä (kuormata) traktorin kyytiin oksia ja kasata niitä "pinoille" pihan nurkille. Eilen pihaa kiertäessäni huomasin että kasat ovat siellä edelleen, osittain maatuneina lahopuuaitoina.

Meillä kaadettujen puiden kantoja on jätetty myös lyhyempinä paikoilleen, osaa niistä on käytetty nuotioalustoina niin että päälle on laitettu vanha traktorin metallinen vanne jossa on sitten poltettu nuotiota. Osa kannoista on palanut osittain keskeltä joka tuo maaperän hiiltä ja muuttaa happaman maaperän ph:ta lempeästi. 

Kantonuotio

Lahopuuaitojen ja lahokantojen sekä lahopuupökkelöiden lisäksi meille pihametsään on rakennettu myös lahopuurytö. Tämä tuli sinne ihan luonnostaan, koska myrsky tosiaan vahingoitti vanhoja puita pahasti ja pienessä pihametsässämme jouduttiin tekemään puiden kaatoa isommassa mittakaavassa vanhojen puiden ollessa rakenteeltaan vaarallisia. Syksy oli silloin kovin sateinen ja osa pihastamme on perin suomaastoa, eikä oksia lähdetty kuljettelemaan märkyyden vuoksi metsästä pois. Ne kasattiin kasalle. Nyt muutama vuosi tuhon jälkeen, nuorin lapseni rakentelee kuivuneista oksista majoja, siellä näkyy myös kauriin ja jäniksen jälkiä. Suojaa nämä eläimet taitavat risukasan läheltä yöksi hakea. Lahopuukasat antavat metsissä suojaa myös metsän jyrsijöille ja käärmeille. Tämä seikka olisikin syytä muistaa myös laajemmilla metsäalueilla missä suoritetaan puiden korjuuta. Koneet muokkaavat maastoa liikkuessaan siellä, mutta metsään jätetyillä oksilla ja latvoilla on tärkeä tehtävä metsäluonnon uudistuksessa ja ne koneiden jäljetkin luonto korjaa nopeasti. Metsänhoitotyöt oikein mitoitettuina, myös hoitavat metsiä.

Rakastan tarkkailla pihapiirin hiljaista muutosta. Pihaamme on tullut lahopuun lisäämisen jälkeen laajempi pikkulintukanta. Mustarastaan laulu kuului eilenkin voimakkaana ja palokärki ja vihertikka vierailevat pihassa säännöllisesti. Lahopuun lisääminen on tuonut pihaamme myös haukkoja ja pöllöjä. Eräänä juhannusaattona istuimme pihalammen rannassa nuotiolla ja kuuntelimme metsästä kuuluvia linnunhuutoja. Pari päivää myöhemmin näimme kelopuun latvassa kaksi uteliasta silmäparia. Sarvipöllön poikaset kurkistelivat meitä yhtä yllättyneinä kuin me niitä. En jäänyt niitä kuvaamaan vaan annoin heille pöllöilyrauhan, mutta kuva poikasista jäi melko vahvasti meille kaikille mieleen. Samaisena juhannusiltana ihmettelimme, että mikä tuossa lammen yläpuolella lentelee? Se oli lepakko joka pyydysti hyönteisiä. Seuraavana syksynä hankimme metsään pöllönpöntön ja sarvipöllön lisäksi pihassamme on nähty varpuspöllö ja lehtopöllön ääni kuului vuosi sitten iltaisin. Sitä emme kyllä onnistuneet näkemään. Oma operaationsa on pöllönpöntön hankkiminen, kiinnitys (nostettava n. 6m:n korkeuteen) ja huoltotyöt. Varsinkin kun pönttö on oltava valmiina jo tammikuussa jolloin pöllöt etsiskelevät jo pesintäpaikkoja. 

Miten sinä voit rakentaa lahopuutarhan pihaasi?

  • Rakenna hyönteishotelleilla pölyttäjille lepopaikkoja ja tuo niissä lahopuuta piha-alueelle.
  • Suojele puuvanhuksia (varsinkin jalolehtipuita ja haapoja) mikäli ne eivät ole raken-teeltaan vaarallisia eivätkä aiheuta myrskyvaurioriskiä. Tutkituta vanhat puut arboristilla.
  • Mikäli puu on kaadettava, jätä mahdollisuuksien mukaan korkea kanto tai jätä kanto maaperään muuten lahoamaan.
  • Käytä puutarharakentamisessa hyödyksi hitaasti lahoavat puun osat. Niitä voi käyttää esim. istutusalueiden rajaamisessa tai istuinpölkkyinä pihan eri osissa. Voit myös tehdä vaikka lahoavan kannon sisään esim. kesäkukkaistutuksen.
  • Huomioi, että moni puutarhasuuntaus pitää sisällään lahoavien puun osien tai oksien hyötykäytön viherrakentamisessa. Esim. itämaishenkisessä puutarharakentamisessa puunrunkoja jätetään piha-alueelle sammaloitumaan tai kivipuutarhoihin tuodaan kelopuunosia kaunistukseksi. Muistathan kuitenkin, että puunrunkoja, oksia tai kelopuita ei saa lähteä poistamaan metsäalueilta ilman maanomistajan lupaa.
  • Voit rakentaa pihaasi lahopuuaidan, hyötykäyttämällä pihasta tulevat risut ja oksat. Kasaa oksat 50-100cm:n etäisyydelle toisistaan laitettujen pystypuiden väliin. Eri lahopuuainesten maatuminen vaihtelee sen mukaan mitä puuainesta aitaan on laitettu. Verratessa esim. omenapuun ja tammen oksaa pihlajan ja pajun oksaan, omenapuu ja tammi kasvavat todella paljon hitaammin ja ovat siksi kovempaa puuainesta joka maatuu hitaasti. Lahopuuaidalla voit rajata pihaa pienempiin tiloihin luonnonmukaisesti, esim. kasvimaan reunalle tämä tuo tuulensuojaa ja rouheutta.
  • Mikäli pihassasi on tilaa, voit perustaa pihaan lahopuukasan tai - rydön. Kasaa oksia puolivarjoiseen ja ei niin silmän alla olevaan paikkaan. 
  • Voit käyttää oksista tehtävää haketta istutusalustojen pinnan katteeksi tai kompostin välikerrokseksi tuomaan kompostiin ilmavuutta ja rakennetta. ilmavassa kompostissa viihtyvät myös madot. Täältä kalastaja saa siis myös onkimadot tarvittaessa.

Hyonteisten_puutarhamokki.jpgTämän blogitekstin pohjatiedon tarkistukseen on käytetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarhaopasta. Tekijät: Lauri Saaristo ja Risto Sulkava. Kiitos selkokielisestä oppaasta tekijöille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahopuutarha, puutarhan monimuotoisuus, luonnon monimuotoisuus, maaperän hyvinvointi, pieneliöt, lahottajat, kääpä, käävät, lahopuuaita, lahopuurytö, pölyttäjä, hyönteishotelli, puutarha, pihasuunnittelu, piharakentaminen, viherrakentaminen

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tomaatit multaan. 
Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistäKasvusammal kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.
Perinteisesti kylvöt on tehty meillä vähätyppiseen kasvuturpeeseen, eli joko turvelevyihin, turvenappeihin tai kylvömultaan, mutta viime vuonna tutustuin tähän uuteen kasvualustatuotteeseen, eli kasvusammaleeseen. Ikinä ei ole minulla kylvöt onnistuneet niin hyvin kuin viime vuonna, taimet tulivat pintaan nopeasti ja pysyivät terveinä, joten ajattelin myös tänä vuonna hankkia tätä tuotetta. tänä keväänä en sattunut sitä kuitenkaan myymälästä löytämään, joten ostin perinteistä kylvömultaa ja turvenappeja. Monen vuoden käyttökokemus on myös niistä joten eiköhän ne taimet onnistu niihinkin kylvettynä.
Avainsanana kylvettäville siemenille on, että käytä mieluiten tutkittuja ja siemenpussissa ostettavia siemeniä ja puhdasta vähätyppistä kasvualustaa. Kaupan tomaateista, paprikoista, chileistä yms.
Taimiruukut
otettuja siemeniä otetaan käyttöön vain jos tiedät varmasti tuotteet Suomessa tuotetuiksi ja terveiksi, ettet saa kasvihuoneeseesi hankalaa kasvitautia siementen mukana. Lajeja ja lajikkeita on valtavasti, niiden tutkailuun kannattaa käyttää hieman aikaa ja miettiä mikä on se sinun tarpeisiin sopivin lajike. Kannattaa myös miettiä hieman minkä tyyliset lajikkeet ovat edellisinä vuosina tuottaneet parhaimman sadon sillä kasvupaikalla.
Valitset  nyt yksittäiskylvön taimipotteihin tai hajakylvön (kuten kuvasta näkee, vaihtoehtoja on). Täytä potit/ruukut puhtaalla kasvualustalla n. 3/4 korkeuteen. Voit laittaa kylvösten alle altakastelumattoa joka tasaa kosteutta ja ravinteiden saantia, mutta muista myös huolehtia, että liika vesi pääsee valumaan kylvöastiasta pois. Pyri välttämään paljain käsin astioiden sisäpintojen koskettelua ja käytä aina puhdistettuja ja tarvittaessa desinfioituja astioita. Näin vältellään mm. taimipoltetta joka tuhoaa pieniä taimia. Tämän jälkeen pohjakasvualusta kastellaan, kylvetään siemenet (vilkaise pussin ohjeita lajikkeen vaatimasta kylvösyvyydestä) ja tarvittaessa peitä siemenet puhtaalla kasvualustalla. Kylvös sumutetaan viimeiseksi kosteaksi. Omat siemenlajikkeeni, myös se tomaatti jota en ole vielä ostanut, kylvetään n. 0,5cm:n syvyyteen ja olisin peittänyt siemenet hiekalla jos sitä olisi juuri nyt ollut. Koska hiekkaa ei juuri nyt ollut, peitin siemenet kylvömullalla ja sumutin kylvöksen. Omaan kasvatusastiaani kuuluu ns. kasvihuonekansi, mutta jos käytät muovipussia tai kelmua, muista jättää kylvöksen ja muovin väliin ilmarako ja tee muoviin muutama reikä jottei kylvös ole liian märkä. Kasvihuonekannen ja kylvöastian väliin itse teippailen tulitikun, jotta ilma vaihtuu edes vähän kannen alla.
Tämän jälkeen kylvöastia olisi hyvä laittaa joko lämpömaton tai vaikka kylpyhuoneen lattialämmityksen tai lämminvesivaraajan päälle siksi aikaa kunnes taimi nousee kasvualustasta pintaan. Minä olen kasvattamassa chiliä ja tomaattia ja nämä pitävät lämpimästä kylvön jälkeen. Oma kokemukseni on, että näille saisi olla tasaisesti +22- +25 astetta lämmintä kylvön jälkeisinä päivinä. Silloin taimet tulevat nopeahkosti pintaan, mutta mikäli siemenpussin kasvatusohjeissa ei ole lämpötilaa mainittu, pidä kylvös huoneenlämmössä. Taimien itämisnopeus vaihtelee hyvissäkin olosuhteissa paljon, on siis täysin normaalia vaikka esim. chilin taimien pintaan nousua joutuu odottelemaan 15-30vrk ja tomaatilla taimettuminen voi kestää 2vrk tai 3 viikkoa. Jos sinulla on vanhoja, edellisvuotisia tai sitä vanhempia siemeniä, testaa niiden itävyys kylvämällä siemenet paria viikkoa aiemmin kun normaalisti kylväisit. Näin ehdit hankkimaan uudet siemenet huonojen siementen tilalle, mikäli ensimmäinen kylvös ei onnistu.
Taimien tultua pintaan, tuodaan ne kylppäristä lattialämmityksen päältä pois, huoneen lämpöön ja ikkunan eteen. Valoa pienet taimet tarvitsevat paljon. Ikkunat kannattaa siis pyyhkäistä kasvien edestä puhtaiksi ja lisätä taimille kasvivalot. Punainen kasvivalo olisi tähän alkuvuoteen paras mahdollinen valaistus. Punainen kasvivalo parantaa taimien itämistä ja juurtumista ja saa taimet kasvattamaan uutta kasvua lehtiin ja tekemään kukka-aiheita. Se on siis pääsääntöisesti alkukesän tärkein valon väri. Sininen valo taasen saa kasvin tukevoittamaan vartta ja auttaa valmistamaan sadon, se on siis pääsääntöisesti syksyn tärkein valon väri, mutta sitä tarvitaan pieninä annoksina myös keväällä. Perus kasvivaloissa on näitä molempia. Led-valonauhassa näytti mainintana olevan auringonvalon väri tai päivänvalon väri. Näistä minulla ei ole omaa käyttökokemusta, mutta aion ottaa ne tulevaisuudessa testiin. Mikäli sinulla käyttökokemusta on, laita vaikka viestiä, mielelläni kuulen kokemuksia siitä miten nämä kasvivalot ovat toimineen pienten taimien kanssa.
Mistä tietää, että kasvi saa riittävästi valoa? Uusi kasvu on terhakkaa ja kasvin varsi on tukeva eikä kasvi lähde kilpailemaan vähästä valosta kasvattamalla pitkää ja honteloa vartta. Tämän hetken led-kasvivalot voi tuoda melko lähelle kasvin lehtiä, se ei tee polttovaurioita lehtiin samalla tavalla kuin vanhat valot tekivät. Valaistus kannattaa muutenkin tuoda melko lähelle sen vuoksi että valon määrä tippuu nopeasti valolähteestä etäännyttäessä. 2m:n päässä olevan valaisimen valokeila on jo niin hajaantunut, että kasvivalo vastaa käytännössä vanhan ajan hehkulamppua.
Kastelulannokset
Taimettumisen jälkeen taimia kastellaan parin viikon ajan pelkällä vedellä kunnes sitten siirrytään laimeaan lannoitekasteluun. Tuotteita nestemäisiksi lannoitteiksi kyllä riittää, mutta minä valitsin ihan perinteisen viherkasvien kukkalannoksen. Alkuun laimeampana versiona ja sitten vähän tuhdinpana.
Tomaatit ja chilit koulitaan isompiin istutusastioihin sirkkalehtien ja ensimmäisten oikeiden lehtien ilmestyttyä näkyviin ja avauduttua kunnolla. Kouliminen on minusta aina vähän kinkkinen juttu. Jos et ole muistanut kylvää siemeniä riittävän pieneen ensimmäiseen astiaan, voi tulla koulimisvaiheessa ongelmia koska riittävän suuria koulintapurkkeja ei tahdo löytyä mistään vaan niitä saa sitten itse askarrella esim. maitopurkeista ja sanomalehdestä (joka ei onneksi ole vaikeaa). Koulimisessa taimi siirretään isompaan astiaan. Uutta multaa tulisi saada taimen alle, sivuille ja päälle. juuret pitäisi saada astiaan levälleen, niitä voidaan koulinnan yhteydessä typistää esim. terävällä veitsellä tai saksilla, mutta älä revi juuria. Taimi tulisi saada uuteen astiaan sirkkalehtiä myöden ja tämä voi olla haastavaa mikäli valoa on ollut liian vähän tarjolla ja kasvi on päässyt kasvamaan kovin pitkäksi. Vartta voi varovasti kiertää ruukkuun spiraalille vaikka sukkapuikon avulla, jos se on liian pitkä ruukkuun muuten. Kouliminen tehdään taas vähätyppiseen kylvö- tai taimimultaan koska koulimisen jälkeen taimen ensimmäinen työ on juurtua uuteen kasvualustaan ja kasvattaa uutta juuristoa varren osalle. 2 viikon lannoitustauko on siis tässä välissä tarpeen. Tomaattia saattaa joutua kevään aikana koulimaan 2-3 kertaa ennen kuin taimen voi viedä kasvihuoneeseen. Sama operaatio on siis edessä vielä ainakin toistamiseen.
Kasvituet
Perinteisesti toukokuussa meillä kotona on joka ainoa vapaa taso täynnä taimiruukkuja ja pikkutaimia, joita on taas tullut reilusti yli omien tarpeiden. Perhe tympääntyy niihin ja he ovat jostain syystä kovin iloisia kun alkaa taimien karaisuvaihe jolloin tomaatintaimet muuttavat päiväksi ulos harsojen alle ja tulevat sitten yöksi sisälle, koska silloin on jo tiedossa että kohta ne muuttavat kasvihuoneeseen harsojen alle.
Kasvihuoneeseen muuttaessaan esim. tomaatin olisi hyvä olla väriltään tumman vihreä ja kasvaa kovaa vauhtia. Siinä olisi hyvä olla ensimmäiset kukat näkyvissä vähintään nuppuina ja voi olla että taimi on ollut pakko latvoa kertaalleen jottei pituuskasvu lähde käsistä ja siihen on saatettu laittaa jo ensimmäiset tuennat.
Tätä kohti aion siis tänäkin keväänä mennä. Aloitan hankkimalla jostain tomaatin siemeniä ja sitten suunnataan perheen nuorimman kanssa kylvöhommiin. Epäilen että muita perheenjäseniä en seuraksi tule saamaan ja nuorimmankin kanssa on puutarhainnostus pyrittävä tartuttamaan parin vuoden sisällä, ennen teini-iän päälle pukkaamista. Iloisia taimikasvatushetkiä kaikille viljelijöille sekä koteihin että ammattilaisillekkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvihuoneviljely, taimien esikasvatus, taimikasvatus, tomaatti, kasvihuonekurkku, kylvömulta, kasvukausi, avomaan viljely, hyötyviljely, kasvilava, Kodinterra Tuusula

Pihasuunnittelua

Torstai 18.2.2021 - Sirkku

Pihasuunnittelu

Pihasuunnittelun kiemuroita. 

Minkälainen on toimiva piha?

Toimivassa pihassa sisääntulo on tehty niin selkeäksi, että vieraallekin tulee ensisilmäyksellä selville se, mikä on julkista aluetta, eli missä pihassa säännöllisesti työskentelevät henkilöt saavat liikkua ( kuten esim. jätehuollon työntekijät). Missä osassa pihaa saa liikkua satunnaisesti myös muut kuin tontilla asuvat henkilöt? Tämä koskee lähinnä asuinrakennuksen sisääntuloa ja parkkitilaa, tämäkin tila on erotuttava vierailijalle helposti. Ensisilmäyksellä on myös selvittävä mikä osa pihasta on yksityistä jonne ei ole ulkopuolisilla asiaa ilman tontin omistajan kutsua. Kaikki tämä olisi käytävä pihaan tullessa selville. Pihan sisääntulon jako toteutetaan käyttämällä kulkemisen ohjaukseen rakenteita, kasveja, valaistusta ja erilaisia käytävä- ja pintamateriaaleja.

Toimivassa pihassa pihan tärkeät toiminnot kuten parkkitilat, pihavarastot, polttopuut, pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä muut tarvittavat toiminnot on suunniteltu niin, että niissä ja niihin on helppo kulkea, niiden sijainti tontilla on kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisia, kulkukäytävät on tehty materiaaleista joilla voi liikkua mihin vuodenaikaan tahansa ilman että pinta liettyy. Käytävät on suunniteltu riittävän leveiksi ja niiden käyttöturvallisuus ja helppohoitoisuus on mietitty myös talviaikana.

Tontin hulevesistä huolehditaan ja sade- sekä lumensulamisvesien kulkua viivytetään ja ne pyritään aina ensisijaisesti imeyttämään omalle tontille ja käyttämään niitä apuna viheralueiden kastelussa. Vasta tämän jälkeen ylijäämävesi voi ohjautua sadevesiviemäreihin tai muuhun hulevesijärjestelmiin jotka kaava tonttialueelle määrää. Tarvittaessa kuivina kausina sadevesiviemäreissä olevaa vettä käytetään myös pihan kasteluun pumppuja asentamalla ja kierrättämällä hulevettä piha-alueella useaan kertaan. Hulevesisuunnittelulla vältetään veden liian nopeaa liikkumista ja siitä aiheutuvia lannoitevalumia vesistöihin ja vähennetään kastelutarvetta ja näin ollen lasketaan pihan hoitokuluja.

Toimivassa pihassa rakenteet on valittu maalajille sopiviksi ja ne on perustettu oikein. Ne kestävät myös routimisen. Pihan pengerrys on tehty turvallisesti ja muureissa on huomioitu myös niiden takana kasvavien kasvien juuriston talven kestävyys. Lumitöiden tekoakin pihasuunnittelussa mietitään, suunnittelijalla on oltava tieto millä lumitöitä tullaan tekemään ja kuinka paljon pihaan on varattava lumisäiliötilaa. Lunta koskee samat säädökset kuin hulevesiä. Toisen tontin puolelle ei kumpiakaan saa kuljettaa, myös pieneltä pihalta on siis löydyttävä niille tilaa.

Toimivassa pihassa tontille on valittu oikeat kasvit oikeaan paikkaan, piha ja sen istutukset on suunniteltu jo lähtökohtaisesti helppohoitoiseksi ja helposti perheen elämäntilanteen mukaan muokattavaksi. Lapsiperhe tarvitsee pihaa erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin esim. aikuiset ihmiset. Pihan kalleimpien rakenteiden on oltava toimivia nyt ja niiden on kestettävä aikaa. Pihaa voi stailata ja päivittää mm. kasvien osalta vaikka vuosittain jos asukas näin haluaa, mutta suunnittelijana en usko, että kiveyksien väriä ja muotoa ollaan valmiita muuttamaan muutaman vuoden välein, siksi ne on mietittävä kerralla toimiviksi. Pihasuunnitelman yhteydessä myös tontin olemassa olevien kasvien kunto tarkastetaan, merkitää pihasuunnitelmaan ja tarvittaessa huonokuntoiset tai pihan rakennuksessa vaurioituvat suurikokoiset kasvit poistetaan tai niiden kanssa toimitaan kaupungin/ kunnan ohjeistusten mukaisesti (suojellut puut huomioidaan suunnitelmassa). Kasvien valinnassa on myös huomioitu asukkaiden kasvi- ja puutarhasuuntaustoiveet mikäli ne menestyvät ja toimivat kyseisellä kasvupaikalla.

Toimivassa pihassa on myös valaistus joka ohjaa kulkua, toimii tarvittaessa katseen vangitsijana ja /tai näkösuojana. Toimivassa pihassa on myös riittävästi ulkopistorasioita pihan huoltotoimenpiteitä varten ja riittävästi vesipisteitä eri puolilla pihaa.

Toimiva piha on myös asukkailleen sopivan suojainen. Liika näkyvyys, tuuli, melu ja pöly on ohjattu pois oikeilla istutuksilla ja rakenteilla. Rakenteissa kuten esim. pergoloissa, terasseissa, altaissa ja puutarharakennuksissa huomioidaan kaupungin ja kunnan rakennusjärjestys, kaavamääräykset ja lupakäytännöt.

Mistä osista pihasuunnitelman hinta koostuu? 

- Pohjatietojen kuten pohjamaaselvityksen, karttakuvien, korkotietojen, rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten ja muiden pohjatietojen hankinnasta. Nämä tiedot voi toimittaa suunnittelijalle myös tilaaja, mutta siinä tapauksessa jos tilaaja ei kykene niitä toimittamaan esim. peruskorjauskohteen olemassa olevien karttatietojen iän vuoksi, suunnittelija arvioi onko esim. korkojen ja muun pihan mittauksen uusimiselle tarvetta.

- Tarvittaessa olemassa olevien puuvartisten kasvien kuntokartoituksesta.

- Piha- ja istutussuunnittelusta. LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelu on luvanvaraista toimintaa ja näitä varten saatetaan tarvita erilliset suunnitelmansa ko. alojen ammattilaisilta. Pihasuunnittelussa näihin osa-alueisiin otetaan kantaa yleensä yleisellä tasolla. Kuten edeltä käy ilmi pihasuunnittelu on todella paljon muutakin kuin pelkästään kasvien suunnittelua, siksi pihasuunnittelun hinta vaihtelee kohteen, tarvittavien rakenteiden ja muiden huomioitavien asioiden mukaan. Suunnittelija arvioi suunnitelman hintaa miettiessään kohteen suunnitteluun kuluvat työtuntinsa, yleensä suunnitelman hinta nousee mitä enemmän kiveyksiä ja rakenteita pihaan suunnitellaan. Kasveja pihaan suunnittelee nopeasti, rakenteet ja kiveykset vaativat huomattavasti enemmän työtä suunniteltaessa siksi niiden suunnittelu on kalliimpaa. Myös leikkialueet ja pelastustiet vaativat suunnittelijalta paljon työaikaa ja niiden suunnittelu on silloin myös hitaampaa.

- Pihasuunnitelmaan liittyvistä kirjallisista materiaaleista.

- Pihasuunnitelman tekoon liittyvistä suunnittelukokouksista ja niihin kuluvista työajoista.

- Suunnitelman toimitus, sähköinen pihasuunnitelma ja tarvittavat printit.

Mitä suunnittelija miettii suunnitelmaa piirtäessään? 

- Rakennusjärjestystä, rakennustapaohjeita ja muita kaavamääräyksiä. Tiedossa olevia tulevia lakimuutoksia esim. taloyhtiöt ja sähköautojen latauspisteet.

- Helppohoitoisuutta. Tämä pitää sisällään toiminnot ja niille kulkemisen, lumisäilöt, hulevedet, kasvit, kasvi-istutusten paikat ja kasvien hoito.

- Pihan turvallisuutta. Pelastustyöt, pihavalaistus, kallistukset, portaat, luiskat, pudotukset ja niihin tarvittavat kaiteet ja pintamateriaalit sekä pihan aitarakenteet ja niiden läpinäkyvyys ja korkeus.

- Pihan rakentamisen aikataulua ja toteutetaanko koko piha kerralla. Rakentamisen budjettia. Tähän kohtaan liittyy myös perheen ja tilaajan elämäntilanne.

- Valittujen tuotteiden hinta-laatu suhteita. Valittujen tuotteiden kestävyyttä Suomen olosuhteissa ja tarvittaessa huollon ja varaosien saamista.

- Perheen elämäntilannetta, toiveita ja harrastuksia. Tarvittaessa myös tämän hetken puutarhamuotia kasvien ja helposti muokattavien rakenteiden osalta. Pihasisustusta.

Noudattaako pihasuunnittelija aina tilaajan toivetta? 

- Pihasuunnittelijan on aina muistettava ettei hän tee suunnitelmaa itselleen vaan tilaajalle, joten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pihasuunnittelija yleensä noudattaa tilaajan toivetta.

- Pihasuunnittelija voi suositella kasveja, toimintoja, rakenteita ja tuotteita pihaan, mutta pääsääntöisesti asiakas ratkaisee onko ne hänen pihaansa sopivia. Pihasuunnittelijalla onkin oltava hyvät perusteet asiakkaan toiveista poikkeaviin ratkaisuihin. Itse näkisin että ainoa syy tällaiseen olisi esim. toivotun kasvin menestymättömyys Suomen olosuhteissa tai että esim. maaperä tai valo-olosuhteet ovat ko kasville tai rakenteelle niin hankalat että rakentaminen ja pihan hoito tulisi olemaan poikkeuksellisen kallista. Tällaisissa tapauksissa pihasuunnittelijan kokemus pihan rakentamisesta ja kasvien hoidosta tulee tärkeäksi osaksi suunnittelua. Tilaajalla ei aina ole käsitystä siitä mitä esim. television puutarhaohjelmassa nähdyt piharakenteen hinta on ollut ja voiko sitä käyttää Suomessa ja ko maaperällä.

- Taloyhtiöiden pihoja suunniteltaessa voi toisistaan poikkeavia toiveita olla hyvinkin voimakkaasti ilmaistuina paljonkin ja silloin pihasuunnittelija voi pyytä taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä ns. linjanvedon eli enemmistöpäätöksen tiettyihin pihasuunnittelukohtiin joka koskee yhteisiä piha-alueita ja yhteisiä rakenteita kuten esim. aitoja. Näissä suunnitelmissa saattaa ikävä kyllä tulla tilanteita joissa yksittäisen osakkaan toiveita ei voida huomioida jos ne ovat enemmistöpäätöksen vastaisia.

Kuinka paljon rakennettu omakotitalopiha maksaa? 

- Etelä-Suomessa, missä rakennamme monen metrin paksuisen savipatjan päälle rakennetun pihan hinta vaihtelee n.15-20% tontin ja rakennuksen hinnasta. Hintaan vaikuttavat halutut rakenteet ja kasvit. Pelkät kasvit+ niiden istutusalueet ja uusittavat nurmikot ovat edullisempia kuin rakenteet, terassit, kiveykset ja piharakennusten pohjatyöt. Savimaalla joudumme perustamaan (tuomaan kiviainesta rakenteiden alle) ja se on kallista.

- Moreenipohjamaalla piharakentaminen on edullisempaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, piharakentaminen, pihan helppohoitoisuus, viherrakentaminen, pihavalot, puutarha, piha, puutarhatuotteet, terassi, kiveys, puut, pensaat, perennat

Mummin santut.

Perjantai 12.2.2021 - Sirkku

SaintpauliaSaintpaulia, paavalinkukka, santtu ja pyhä Pave. Näillä kaikilla nimillä olen kuullut tätä kasvia kutsuttavan.

Minulle tämä kasvi on ikuisesti Mummin Santtu. Olen siis aikanaan saanut ihka ensimmäiset omat viherkasvini lahjaksi omalta mummiltani. Olin arviolta n. 12 vuotias ja sain ne lahjaksi uuteen kotiin muuton yhteydessä, silloin kun sain oman huoneen. Lahja annettiin suoraan omalta ikkunalaudalta. Mummilla oli rivi santtuja omassa yksiössään ja käsitin tuolloin, että vaikka mummi ei sitä ääneen sanonut, kasvien antaminen minulle oli sitä mummin tapaa osoittaa rakkautta. Santut olivatkin ainoat mummin asunnon viherkasvit, koska yksiö oli pimeähkö ja viileä. Mummi oli tarkan markan nainen. Sähkövaloja ei poltettu päiväsaikaan ja lämmityksessäkin taidettiin säästää. Kasvivalot olivat turhaa humputusta ja siksi ikkunalla kasvoikin kukkia, jotka varmasti olosuhteet kestivät ja taisipa olla niin, että niistäkin oli osa muovisia. Minulla Mummin santut olivat vaihtelevasta hoidosta huolimatta hengissä yli 10 vuotta. Lopulta ne vei kovalla pakkaskelillä auki jätetystä ikkunasta puhaltanut kylmä viima. Se oli nuorelle ihmiselle niin kova paikka etten 20 vuoteen ostanut uusia. Mummille en kehdannut koskaan kertoa mitä hänen santuilleen tapahtui, uskon kuitenkin että hän olisi ollut pikemminkin yllättynyt siitä, että ne elivät lapsen ja nuoren ihmisen hoidossa yli 10 vuotta ja muuttivat myös siis hänen mukanaan omasta huoneesta ensimmäiseen omaan kotiin.

Koska kuitenkin olen päättänyt että tänä talvena otan haltuun viherkasvien hoidon, suuntasin eilen pihasuunnittelun ja pihaneuvonnan yhteistyöyritykseni Kodin terra Tuusulan myymälään ostamaan viherkasveille uutta multaa, isompia ruukkuja ja kastelulannoksia. Samalla ajattelin tsekata mitä uutuuksia viherkasvirintamalla tuotteiden puolella oli nähtävissä. Kiersin myös puutarhapuolta laajemmin ja tulin kolunneeksi myös Fiskarssin ja Gardenan hyllyt saksien, varsien ja sahojen sekä kastelujärjestelmien osalta.

RuukutViherkasvien_tuet

Sieltä siis itseni löysin, viherkasvitarvikehyllyn viereltä ja heti paikalle tullessani tajusin etten ollut muistanut mitata kasveilla käytössä olleiden ruukkujen kokoja. Oli siis ostettava summamutikassa suurin piirtein oikean kokoisia ruukkuja. Arvatkaapa millä menestyksellä? Riittää varmaan, kun kerron että sain nyt pariksi vuodeksi hienon uuden lankakorin. Onneksi edes jokin uusista ostoksistani osui myös kohdalleen, joten mullanvaihtohommiinkin pian päästään. Ostoslistalla oli mullan ja ruukkusoran lisäksi myös uusi amppeli ja pojan huoneen jukkapalmulle tukiseiväs. 

Multahylly olikin mielenkiintoinen. Löytyy kukkamultaa, viherkasvimultaa, orkideamultaa, 

Ruukkukastelijat

kaktusmultaa, altakastelumultaa, savimineraalia ja taimimultaa. Heittäydyin hurjaksi ja ostin peruskukkamullan lisäksi myös orkideamullan. Kastelu ja lannoitehyllylle päästessäni löysin ihania uutuuksia. Ruukkukastelijoita joissa on keraaminen anturi joka työnnetään mullan sisään. Olen käyttänyt keraamisella anturilla olevaa kastelujärjestelmää kasvihuoneessa jo usean vuoden ajan ja olen kokenut sen käteväksi. Käsittelemättömän savianturin läpi tihkuu vettä sopivalla vauhdilla ja kasvi saa tarvitsemansa veden ja ravinteet pikkuhiljaa. Minulla on käytössä anturit johon saa laitettua tihkujärjestelmän vaikkapa vesisäiliöstä kiinni, mutta kotona olen kiertänyt anturiosaan kiinni vesipullon. Kieltämättä nämä lintuset ovat paljon kauniimpia kuin ylösalaisin käännetty limpparipullo. 

Vielä siis lannoitteet hyllystä mukaan, viherkasveille omansa ja orkideoille omansa ja sitten kohti viherkasvialuetta. Ja mikä sieltä osui ensimmäisenä kasvina silmään? Vanha tuttu Saintpaulia! Ihan täsmälleen en Mummin santun värisiä kasveja löytänyt, mutta ei se haittaa. Mummi ei ole täällä enää santuntaimia antamassa, mutta ehkä se sitten pikkuhiljaa on minun vuoroni alkaa kasvattamaan niitä seuraaville sukupolville? Ehdin ehkä keräämään niiden kasvatuksesta usean vuoden ajan tietoa, mutta sitten jonain päivänä jaan taimet, kasvatusneuvot ja tämän tarinan eteenpäin. Ja siihen ne santut muutti, alkuun nyt tuvan ikkunalaudalle, myöhemmin ehkä keittiön avohyllylle hieman vähemmän valoisaan paikkaan. 20 vuoden jälkeen olemme siis santullinen koti uudestaan.

Tuvan_ikkuna

Saintpaulia- paavalinkukka.

Istutus- ja hoito-ohje:

- Kasvi kasvaa luontaisesti Itä-Afrikassa sademetsän aluskasvina. Saintpaulia pitääkin lämpimästä kasvupaikasta, kostehkosta ilmasta ja puolivarjoisesta valo-olosuhteesta.

- Kasvit kannattaa istuttaa uudelleen parin vuoden välein ravinteikkaaseen kukkamultaan.

- Paavalinkukkaa lannoitetaan maaliskuusta marraskuun alkuun joko kastelulannoksella tai kasvualustaan laitettavilla ravinnepuikoilla. 

-Kastelu kannattaa suorittaa aluslautaselle josta kasvi imee kasteluveden itse. Karvapintaisille lehdille jäävät vesipisarat vahingoittavat lehtiä. Kastelu on oltava tasaista, mutta seisova vesi kannattaa kaataa aluslautaselta pois. Talvikaudella multa saa kuivahtaa. Vanha hyvä keino saada santut kukkimaan on kaataa kuumaa vettä (+60 astetta) aluslautaselle joka saa kasvin virittymään kukintaan. Muista huolehtia riittävästä ilmankosteudesta sumuttelemalla kasvien ympäristöä.

- Hyvin hoidettu kasvi saattaa kukkia ympäri vuoden. Mikäli kukinta hiipuu talviaikaan, siirrä paavalinkukka aurinkoisemmalle paikalle tai lisää valaistusta kasvivalon avulla.

- Paavalinkukkia on helppoa lisätä pistokkaiden avulla. Tällöin nuori, jo täyteen kokoon kasvanut lehti leikataan ruoteineen emokasvista irti, lyhennetään 3-5cm:n pituiseksi ja pistetään viistosti kasvamaan vähätyppiseen taimimultaan.

Istutus- ja hoito-ohjeiden lähde: www.kekkila.fi/saintpaulia 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saintpaulia, paavalinkukka, vihersisustus, viherkasvit, koti, puutarha, ruukut, lannoitteet, Kodinterra Tuusula,

Mitä tapahtuu pihakonsultoinnissa?

Tiistai 2.2.2021 - Sirkku

Kuvauksia palveluistamme:

Pihakonsultointi

Mitä tarkoitetaan pihakonsultoinnilla? 

Tiivistetysti voisi sanoa, että pihakonsultoinnissa asiantuntija ja asiakas käyvät yhdessä läpi pihan eri osa-alueet ja kunnon.

Vanhoissa pihoissa katsotaan olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kunto ja mietitään niitä keinoja millä kuntoa saadaan parannettua ja pihaa ylläpidettyä. Ammattilainen saattaa pihaan tullessaan kiinnittää huomiota asioihin, joita pihaa pitkään käyttänyt asiakas ei ole tullut miettineeksi ollenkaan. Siinä siis annetaan ideoita ja vinkkejä pihan kunnon parantamiseen, uusiin ja jo olemassa oleviin toimintoihin, helppohoitoisuuteen, valaistukseen, käyttöturvallisuuteen ja kasvivalintoihin, joskus myös pohditaan pihan ongelmakohtiin ratkaisuja. 

Uudisrakennuspihoissa ammattilainen pyydetään yleensä siinä vaiheessa pihaan kun talo on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla. Silloin keskitytään pihan tuleviin toimintoihin, kulkuteihin, valaistukseen ja käytäviin, piharakentamisen lainsäädäntöihin, pintakallistuksiin, rakenteiden pohjaratkaisuihin ja myös kasvivalintoihin.

Kenelle pihakonsultointi-tuote on suunnattu? 

Pihakonsultointia tilaavat niin uudisrakentajat, jotka tarvitsevat apua uuden pihan rakentamisen ratkaisuihin ja kasvivalintoihin, kuin pihan peruskunnostajatkin. Peruskunnostusasiakkailla syyt ovat varmasti moninaisemmat puutarhurin pihaan tilaamiselle kuin uudisrakennusasiakkailla. Silloin pihassa on yleensä selkeästi jokin ongelmakohta jota monesti on yritetty ratkaista itse,  jolloin kaivataan lisätietoja rakentamiseen tai hoitoon ja on huomattu ettei omat tiedot asiasta riitä. Joskus kasvien kunto mietityttää ja halutaan ohjeita siihen millä ne saisi kukoistamaan parhaiten. On mahdollisesti huomattu, ettei piha tunnu perheen tarpeisiin sopivalta ja toimivalta ja sen hoitoon kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pihan ulkonäköä voidaan haluta piristää tuomalla sinne jotain uutta tai rakentamalla sitä paremmin puutarhatrendeihin sopivaksi. Myös perheen uudet harrastukset saattavat vaikuttaa pihan käyttötarpeeseen ja tilavarauksiin. 

Pihakonsultointi on tuote jossa asiakkaalle saatetaan antaa neuvo tilata jokin toinenkin palvelu pihaan. Silloin yleensä puhutaan joko pihasuunnittelusta, valaistussuunnittelusta tai hulevesi-/LVI suunnittelusta tai puiden kunnon tarkastuksesta ja mahdollisesta kaadosta tai suuremmista viherrakennus- tai viheralueiden hoito- urakoista. 

Velvoittaako pihakonsultointi jatkotilauksiin? 

Ei velvoita. Pihakonsultoinnissa annetaan ideoita, rakennus- ja hoito-ohjeita ja peruskunnostusohjeita joiden perusteella asiakas voi itse päättää haluaako hän tilata lisäpalvelua ja asiakas voi niiden perusteella miettiä keneltä hän palvelut tilaa.

Monesti saatan myös omista taidoistaan epävarmalle asiakkaalle sanoa, että hei. Kyllä sinä tämän osaat näillä ohjeilla tehdä itsekin.

Miksi pihakonsultoinnin tuntihinta on kalliimpi kuin vihertöiden tuntihinta on? 

Puutarhurin tullessa pihaan vihertöihin hän tietää ennalta mitä tehdä, millä välineillä, miten se työ tehdään oikein ja turvallisesti ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon jotta työ saadaan onnistumaan. Näistä töistä esimerkkinä on mm. istutusalueen rakentaminen, kasvien istutus ja istutuskastelut tai pensasaidan leikkaus, oksien poiskuljetus, lannoitus ja kalkitus. Hänellä on tarvittu ammattitaito ja välineet kyseisen työn tekemiseen ja yleensä työtehtävä rajoittuu muutamaan pihatöihin liittyvään työkohtaan.

Pihakonsultoinnissa ammattilaiselta ulosmitataan parissa tunnissa koko hänen vuosien varrella keräämänsä tietopankki. On osattava antaa asiakkaalle tietoja kasveista ja niiden menestymisestä Suomessa, kaupunkien ja kuntien kaavamääräyksistä ja rakennustapaohjeista, kivirakentamisesta, betonirakentamisesta, asfaltoinnista, maanalaisista rakenteista kullakin maalajilla, valuista ja raudotuksista sekä routasuojauksista, puurakentamisesta, hulevesien kulkemisesta tontilla ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä perustiedot pihan sähkövienneistä lakeineen ja kaikkien näiden töiden tekemiseen tarvittavista koneista ja kuluista. Pihakonsultoinnissa ammattilaisen on pystyttävä katsomaan pihan olemassa olevia toimintoja kriittisestikin ja antamaan nopeasti kehitysehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Pitää olla silmää pihasuunnittelulle ja kokemusta toimivista ja helppohoitoisista kasveista ja rakenteista. Pitää ottaa myös huomioon se mikä asiakkaan lähtötilanne on oman pihansa suhteen. Joskus ohjeistus pitää aloittaa hyvin perusasioista kuten esim. mikä on salaoja ja mikä sen tehtävä on ja miksi sitä muurin alle on syytä laittaa ja jossain tapauksissa riittää kun sanoo että tuohon tulee muuri jonka perustukset on syytä pitää routimattomana. On osattava myös ottaa huomioon pihan toimivuus nyt, viiden vuoden päästä, 10 vuoden päästä ja 20 vuoden päästä. On osattava myös miettiä asiakkaan budjettia. Kaikki ohjeistus on osaltava soveltaa asiakkaan taitoihin, liikuntakykyyn, perhetilanteeseen ja harrastuksiin sopiviksi. Pihakonsultoinnissa asiakas saa huomattavasti laajemman paketin käyttöönsä parin tunnin ajaksi ja siksi se on kalliimpaa tuntihinnaltaan kuin puutarhurin pihassa tekemä vihertyö. 

Mitkä ovat ne asiat joita mietit aina Pihakonsultointia tehdessäsi vaikkei asiakas niitä erikseen muistaisi mainita? 

- Pihan rakenteiden, ylläpitotöiden ja kasvien helppohoitoisuus.

- Rakentamisen budjetti. Yritän miettiä keinoja jolla asiakas saa rakennettua pihan edullisemmin.

- Lainsäädäntö, kaavaohjeistus ja rakennustapamääräykset.

- Oikeat kasvit oikeaan paikkaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihakonsultointi, puutarha, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, pihavalaistus, viherrakentaminen, pihan toiminnot, istutussuunnittelu, hulevesisuunnittelu, hulevesien imeyttäminen tontille, kasvivalinnat, kasvien menestymisvyöhykkeet

Huonekasvit, tämän puistopuutarhurin painajainen.

Tiistai 26.1.2021 - Sirkku

Palmu

Kuulutko niihin ihmisiin jonka koti on täynnä köynnöksiä, viherkasveja ja erilaisia kukkivia orkideoja joita sumutellaan useasti, kastellaan säännöllisesti ja niille jutellaan ja jopa lauletaan jotta ne saavat riittävästi hiilidioksidia. Hienoa jos kuulut, mutta nyt on kyllä rehellisesti myönnettävä että minä en kuulu. Minä kuulun niihin joka aina äitienpäiväksi ja syntymäpäiväksi saa lahjaksi orkidean. Kolme olen saanut pidettyä miten kuten hengissä, usempi on ehtinyt matkan varrella kuolemaan joko hoidon puutteeseen tai liikaan hoitoon. Limoviikunani alkaa olla tällä hetkellä melko kalju, lehtiä on tippunut joulukuusen sisälle tulosta saakka eikä loppua näy. Minun viherkasvini ovat kaktuksista lähtien altakasteluruukuissa ja silloin harvoin kuin muistan niihin lisätä vettä, alkavat kaktukset hätäpäissään kukkimaan vuodenajasta riippumatta. Luulevat varmasti reppanat, että nyt on paras alkaa tekemään kukkia ja siemeniä koska ei voi tietää milloin kuolo korjaa emokasvin. On siis parempi alkaa lisääntymään heti, vaikka marraskuussa.

Orkidea_ja_jouluvalot

Osa orkideoistani on toiminut ansiokkaasti myös jouluvalotelineenä. Valoja pois ottaessani havahduin sisäkasvieni kuntoon. Suorastaan hävettää kun olen laiminlyönyt niiden hoidon vedoten ruuhkavuosiin ja kiireeseen. Hoitotöiden ongelmana osittain oikeasti on tuo kiire. Varsinkin kesäaikana pihatyöt ja yrityksen pyöritys sekä perheen yhdessäolo vievät kaiken hereilläoloajan, joten missään nimessä en ole mitään vaateliaita kasveja kotiini edes hankkinut, mutta kun nekin voivat selkeäsi huonosti, on tämän puutarhurin syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja selvittää millä poloisten viherkasvieni tila korjataan! Kaivelin kirjahyllystä kaikki kasvikirjani ja yllätyksekseni löysin vain yhden sisäkasvikirjan (puutarhakirjoja on reilusti parin kymmenen päälle). Kyseessä oli Suomalainen kodin kukoistavat kasvit- kirja (WSOY 2001, Visa Lipponen ja Seppo Hilpo). Kirja sopii meille "himoharrastajille", eli tietoa on paljon alkaen niistä perustiedoista ja päätyen kasvien erityistarpeisiin. Kävin myös  https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/ osoitteessa. Mietin tässä mielessäni, että kyllä on hienoa, että meillä täällä Suomessa on järjestö nimeltä Martat. Käsittämättömän paljon näiltä sivustoilta löytyy apua ja neuvoja. Suosittelen tutustumaan jos et ole sivuilla käynyt!

Näiden kahden tahon ohjeilla ja neuvoilla lähden nyt päättämään viherkasvieni näivettymisen päivät ja yritän saada ne komeaan uuteen kukoistukseen. Kirjoitin ylös niin itseäni mietityttäviä kysymyksiä kuin niitä seikkoja joita arvelen myös muiden miettivän ja etsin niihin vastauksia. Toki osa vastauksista tulee myös oman mielenkiintoni ja osaamiseni puolelta, eli puutarha- ja kasvihuoneviljelystä.

Miksi huonekasvit voivat monesti huonosti talvella? 

Oirekuvana on se, että huonekasvit tiputtavat lehtiä ja kasvu käytännössä pysähtyy.

Syy:

  • Kova pakkanen ja kuiva ilma ulkona. Silloin sisällä lämmitetään ja ilma kuivuu entisestään. Mittarina voisi käyttää ihmisen omaa tuntemusta, jos limakalvot ja iho tuntuvat kuivilta ja hiukset ovat jatkuvasti sähköiset, voit olettaa ettei se kasvin olotila ole yhtään sen parempi. Ilma on liian kuivaa ja lämmintä.
  • Ulkona on liian pimeää eikä kasvi saa riittävästi oikean väristä valoa jatkaakseen kasvua ja silloin se menee ns. säästöliekille jolloin kasvu rauhoittuu.
  • Liikakastelu. Kun kasvi on lepotilassa valon puutteen vuoksi, ei sen nesteenkierto toimi samalla tavalla kuin kesällä. Yhteytykseen tarvitaan lisää oikean väristä valoa, jolloin kasvu lähtee käyntiin ja nesteet kasvissa taas liikkuvat paremmin.

Miten tilannetta korjataan? 

  • Lisää huoneilman kosteutta sumuttamalla muita kuin nukkapintaisia kasveja säännöllisesti. Voit myös lisätä ilmankosteutta muilla keinoilla kuten ilmankostuttimella, kuivattamalla pyykkiä huoneessa tai laittamalla patterin päälle laakean vesiastian.
  • Voit myös sijoitella kasveja usean kasvin ryhmiin ja tuoda niiden tyvelle laakean vesiastian josta haihtuva vesi nousee suoraan kasvin lehdistölle.
  • Vähennä kastelua ja laita lannoitus tauolle jo marraskuussa. Kukkivia kasveja lannoitetaan myös talvella kukinnan ylläpitämiseksi. Kastele kasveja vasta kun multa on parin sentin syvyydeltä selvästi kuiva, altakasteluruukuissa vesisäiliö täytetään vasta kun säiliö on ollut usean päivän ajan tyhjillään.
  • Kestätkö viileämpää huonelämpötilaa tai onko kodissasi viileä ja valoisa viherhuone tai autotalli? Siirrä kasvit sinne talviajaksi. Monet kasvit viihtyisivät talvella valoisassa ja viileässä tilassa. Viileys saa ne lepotilaan ja virittäytymään tulevaa kukintaa varten. Talvella viileää vaativia huonekasveja ovat mm. gerbera, huone-esikko, ihmeköynnös, jalopelargonit ja jouluruusu. Viileässä viihtyviä kasveja taasen ovat mm. aasinkorva, anopinkieli, etelänkissus, huonearalia, joulukaktus, kiiltojukka ja kiinanruusu.

Huonekasvit tarvitsevat talvella myös valoa. 

  • Pitkä pimeä talvi tuo Suomeen lähinnä sinisen sävyisiä valoja. Sininen sävy valokartassa saa kasvin valmistamaan sadon, pudottamaan lehdet syksyllä ja vetäytymään talvilepoon eli meillä luonnossa kasvaville kasveille se kertoo että nyt on tulossa talvi ja on syytä varautua siihen.
  • Huonekasvit ovat yleensä niitä kasveja joita ei Suomessa pysty kasvattamaan talvenkestonsa vuoksi ulkona ja niiden valovaatimukset vastaavat sitä paikkaa missä niitä tavataan luonnossa, eli useimmin ne tulevat maista jossa on lämmin ja aurinkoinen päivä ja pimeä yö ympäri vuoden. Vuodenajan siellä yleensä erottaa selvimmin sademääristä. On sadekausi ja kuivakausi, eli kasvukausi ja lepokausi. Valon määrä on siis meillä näille kasveille liian vähäinen ja valon väri on väärä.
  • Suihkutetut_viherkasvit
  • Jos kasvisi siis voivat tähän aikaan yhtä huonosti kuin minulla, ensimmäinen askel on poistaa kasvin kuolleet lehdet ja muut kasvinosat ja saada pöly pois lehdiltä jotta kasvi saa hyödynnettyä valon paremmin. Itse ratkaisin asian viemällä kasvit suihkuun. Liikakastelulle ei meidän perheessä ollut riskiä, joten sinne ne kiikutettiin, maatilan kellariin sumusuihkuun. Samalla tsekkasin lehtien alapinnat ja lehtihangat ettei siellä ollut tuholaisia, niiden munia tai kehitysasteita ja ettei kasvien huono vointi johtunut siitä. Pölyt voi myös pyyhkiä kostealla liinalla tai jos kasvi on nukkapintainen, voi pölyt pyyhkiä vaikka pölyhuiskalla. 
  • Kasvia käsitellessä on hyvä muistaa, että käsistä kulkeutuu lehtiin aina suoloja, rasvoja ja viruksia/bakteereita. Mitä vähemmällä suoralla kosketuksella vihreisiin osiin pääset tässä työssä, sen parempi kasville.
  • Pölyjen poiston jälkeen kasvit kannattaa sijoitella paikkaan missä on mahdollisimman paljon luonnonvaloa tarjolla. Siis verhot auki ja kasvit tarvittaessa pöytien ja jakkaroiden päälle. Muista että valon määrä vähenee nopeasti ikkunasta poispäin edetessä.
  • Viimeisenä mietitään onko lisävalolle tarvetta. Kasvivaloja on monenlaisia ja valoa hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota valon värispektriin (löytyy yleensä lampun paketin kyljestä). Kasville talviaikaan olisi eniten hyötyä punasävyisistä valoista jotka kiihdyttävät uutta kasvua. Led-lamput ovat pitkäikäisiä eivätkä ne lämmitä ilmaa lampun läheltä jolloin lehden polttovaurioriskiä ei ole vaikka lamppu olisi hyvinkin lähellä kasvia. Led-lampuissa ei välttämättä ole samaa värispektriä paketin kyljessä näkyvissä vaan siellä käyttötarkoitus on saatettu mainita toisin. E27- kannalla olevia lamppuja pystyy yleensä laittamaan myös tavallisiin valaisimiin. Kasvivaloa annetaan kasville päiväaikaan lisävalona ja päivää voidaan niiden avulla myös pidentää muutamalla tunnilla, mutta ne sammutetaan yöksi. Lepotilassa oleva kasvi tarvitsee myös pimeän ajan jolloin kasvivalo ei ole päällä.

Kohti uutta kasvua. 

  • Viherkasvien lepotila on keskimäärin marraskuu- helmikuun loppupuoli, jolloin kasveja ei siis lannoiteta. Kasvukausi on taasen maaliskuusta lokakuun loppuun jolloin lannoitetaan. Noin karkeasti arvioiden.
  • Maaliskuun alussa siirrä katse ruukkuun. Onko se riittävän kokoinen, tarvitaanko lisämultaa tai ehkä kokonaan mullan ja ruukun vaihto? Ruukku on vaihdettava suurempaan jos kasvi on lakannut kasvamasta, juuria on näkyvissä pinnalla tai niiden kärjet ovat kasvaneet ruukun pohjasta läpi. 
  • Mieti uutta ruukkua valitessasi kasvin kastelutarve. Kastellaanko kasvi päältä (ei nukkapintaisille), altakastelu tassilta vaiko kokonaan altakasteluruukku tai tarvitseeko juuret pääsääntöisesti valoa ja ilmaa ja kastelu tapahtuu upottamalla ruukku veteen kerran viikossa? Pinnoittamattomia ruukkuja tarvitsee yleensä kastella useammin, mutta ilmankosteuden ollessa korkea ja kasvualustan kuiva, saattavat kasvit vetää kosteutta itseensä ilmasta ja tämä ruukku sopiikin esim. pelargonialle hyvin. Muille viherkasveille sopiva ruukku on yleensä pinnoitettu tai muovinen, kunhan pohjassa on reikä josta liika vesi pääsee valumaan pois.
  • Nopeakasvuiset kasvit ruukutetaan vuosittain n. 1cm:n halkaisijaltaan entistä suurempiin ruukkuihin vuosittain, hitaampikasvuisilla ruukku vaihdetaan n. 2-3 vuoden välein ja silloin uusi ruukku saa olla 2-3cm suurempi halkaisijaltaan kuin vanha. Välivuosina kuoritaan juuriston päältä vanhaa multaa pois ja tuodaan tuoretta kukkamultaa tilalle joka on jo lannoitettua.
  • Valitse oikea multa oikealle kasville niin kasvi voi paremmin. Yleiskukkamulta sopii perus viher- ja kukkiville kasveille. Altakastelumulta sopii niille kasveille joita uudelleen istutetaan harvemmin. Kaktukset pitävät hiekkaisemmasta ja kuivemmasta kasvualustasta jossa vesi liikkuu nopeasti ja niille onkin oma kasvualustaseoksensa. Orkideat taas luonnossa kasvavat puiden rungoilla ja lehdillä ja siksi niille sopivassa kasvualustassa onkin kaarnaa ja hiiltä.
  • Voit tarvittaessa typistää ja leikata puuvartisia kasveja tässä vaiheessa huomioiden kasvin omat leikkaussuositukset.
  • Aloita lannoitus pari viikkoa mullan vaihdon jälkeen niin kasvi on tottunut uuteen kasvualustaan ja juuret pystyvät taas ottamaan ravinteita vastaan. Lannoitetta valittaessa vaihtoehtoja on hurjasti ja mihin vaihtoehtoon päädytkään, noudata purkin/ pakkauksen ohjetta! Itse taidan päätyä kasvualustaan laitettaviin lannoitepuikkoihin ja niiden lisäksi annan tarvittaessa kastelulannosta. Orkideoille annan koko kasvukauden niille tarkoitettua kastelulannosta.

Näillä vinkeillä minä lähden kohti viherkasvien uutta kasvukautta. Nyt siis lähden virittelemään paikalleen kasvivaloja ja varustaudun säännöllisesti kasvien hoitoon myös pölyrätin kanssa. Nyt yritän myös huolehtia ettei minulla ole liian kiire huomatakseni kasvieni ahdinko. Jos en nyt sentään juttele ja laula niin yritän ainakin jumpata kasvien läheisyydessä. Luulisi sitä siitäkin tulevan riittävästi hiiilidioksidia ilmaan tällä kunnolla ;) . Vielä kerran kiitos upeasta Suomalainen Kodin kukoistavat kasvit- kirjasta tekijöille ja yhtä iso kiitos myös Martoille kaikista niistä vinkeistä, ohjeista ja neuvoista.

Onko sinulla hyviä kokemuksia ja vinkkejä viherkasvien hoidosta? Jaa kommenttikentässä omat kokemuksesi ja vinkkisi, saa kertoa myös ne huonot kokemukset ja epäonnistumiset. pohditaan yhdessä mikä meni pieleen :) .

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huonekasvi, viherkasvi, orkidea, kasvivalo, lannoitus, kastelu

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Liila_GeraniumHei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.Orapihlaja-aita

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

1 kommentti . Avainsanat: Puutarha, Piha, Pihasuunnittelu, Hyötyviljely, Kasvihuone, puutarhakurssit

Hieman asiaa mullasta.

Keskiviikko 3.6.2020 - Sirkku

Omenan_kukat.jpgHei!
Kevät on jotenkin hujahtanut työn merkeissä ohi, kausi starttasi ajoissa, enkä ole ehtinyt blogia päivittämään saatika hetkeksi pysähtymään ja ihmettelemään kevään etenemistä.
Aika on kulunut pitkälti pihasuunnitelmien parissa, nenä kiinni tietokoneen ruudussa. Toki työtehtäviin on mahtunut myös asiakaskäyntejä, ja monella uuden ja ennestään tutun asiakkaan pihalla olen saanut kevään aikana vierailla.
Oma piha taasen on ollut aivan hunningolla. Viime sunnuntaina otin asiakseni viedä tomaatit ja kesäkurpitsat tuulikaapista kasvihuoneeseen ja kompostin päälle kasvamaan. Samalla kaivoin esille rakkaan "Tilhini", pistin äänikirjan napeista korviin kuulumaan ja laitoin visiiri-kuulosuojain kypärän päähän ja suuntasin heinän niittoon. Koko kevään olin uskotellut itselleni, että on ollut niin viileää ettei rikat vielä jaksa meidän pihassa kasvaa... no ei se ihan niin sitten ollutkaan!
Viime kesänä rakensimme uuden istutusalueen ja annoin mullan hakijalle selvät ohjeet mistä multa pitää hakea. Vaadin korkealuokaista multaa, joka ei sisällä rikkoja. Arvatkaapa oliko pihaan tuotu sitä kasvualustaa mitä pyysin? Taisi isännällä iskeä nuukuus ostohetkellä, mutta meidän uudessa istutusalueessa kasvaa nyt lupiinia. Tästäkin nähdään että kasvualustan/ mullan hankintapaikalla todellakin on väliä! Lupiini on vieraslaji joka tappaa alleen meidän omaan luontoon kuuluvat kasvit. Lupiini on kaksivuotinen, mutta leviää erittäin herkästi siemenien avulla ja siemenet säilyvät maassa pitkään. Meidän piha on säilynyt lupiinittomana tähän saakka ja harmittaa että sitä tuli mullan mukana tuohon uuteen istutusalueeseen, vaatii ison työn saada se sieltä pois. Vinkkinä sinulle joka olet ehkä uutta istutusaluetta rakentamassa, mullan mukana kuuluu tulla tuoteseloste josta selviää mm. kasvualustan ravinnepitoisuus ja se mitä kasvualusta sisältää (esim. turve, hiekka, savi, komposti prosenttimäärinä) tai tiedot pitäisi kasvualustatoimittajalta olla saatavissa jos pyydät niitä. Kuten edeltä selviää, jos nämä puuttuu, saattaa edestään löytää ikäviä yllätyksiä.
Toki lupiinin löytyminen kasvualustasta on pieni asia, varsinkin kun miettii sitä mittakaavaa millaisia ongelmia maailmassa on tänä keväänä ollut, mutta huonon tai kohteeseen sopimattoman mullan mukana saattaa pihaan tulla isompiakin ongelmia. Esimerkiksi tämä ihmisen jätöksistä kompostoimalla tehty kasvualusta. Tuo multa on erittäin hyvää kasvualustaa esim. nurmikkopohjiin ja tuija-aidoille, koska se sisältää paljon typpeä. Ongelmia tämän mullan kanssa voi tulla silloin jos kasvualustan kierto on liian nopeaa, eli sitä ei kompostoida yli kahta vuotta tai sitä ei kuumenneta yli 70 asteen lämpöiseksi. Tällöin kasvualusta saattaa sisältää mm.kolibakteereita. Tätä kasvualustaa ei saisikaan käyttää tuotteille jotka saatetaan syödä suoraan (pesemättä ja kypsentämättä), esim. salaatti. Ilman tuoteselostetta asiakkaan on vaikea tietää mistä materiaalista kyseinen kasvualusta on tehty, onko kyse kasvijätekompostista vai ihmisen jätöksistä tehdystä kompostista. 
Oikean kasvualustan valinnalla on väliä myös sen vuoksi että eri kasveilla on erilaiset vaatimukset kasvualustalle. On kalkin suosijat ja karttajat. Karkea päälinjaus puissa ja pensaissa on, että havut, rhodot, hortensiat ja mustikat happamaan maahan ja muut pääsääntöisesti kalkittuun. Poikkeuksena sääntöön tulee mieleen havuista tuijat jotka kestävät istutuksen kalkittuun maahan ja kirsikat jotka taasen kestävät myös hapanta maata. Tietyt kasvit pitävät hiekkapitoisesta maasta jossa vesi ei jää seisomaan juuristolle ja joka on tuolloin talvella hieman lämpimämpää kasvualustaa juurille. Kasvualustaa hankkiessa kannattaa miettiä sitä missä tämän lajin kasvit normaalisti kasvavat. Löytääkö kasvia kuivilta kankailta kuten esim. katajat vai asusteleeko se lehdossa kuten esim. haapa. Katajille siis sitä kuivempaa ja happamampaa kasvualustaa ja lehdon kasveille humusta ja savea sisältävää. Perennat taas vaatisivat hieman laimeampaa ja vähätyppisempää kasvualustaa, jotta ne saadaan juurtumaan hyvin ja pakkashävikkiä tulee vähemmän. Ja mitä tulee niihin tuijiin, se on lähtökohtaisesti suokasvi, joten kosteutta tarvitaan ja paljon!
Mikäli et ole varma mitä kasvualustaa ostaa, kysy suositusta kasvualustatoimittajalta.
Minun viimeviikon ainoa vapaapäiväni kului siis kotipihan heinänniitossa ja kitkemisessä. Lopuksi ymmärsin katsoa ympärillenikin. Omenapuut ja kirsikat ovat mielettömässä kukassa. Menin hetkeksi seisomaan omenapuun alle ja pölyttäjätkin tuntuivat olevan liikenteessä kun omenapuu surisi varsin kovaan ääneen. Ajattelin viritellä riippukeinun puiden alle ja siirtyä iltapäivästä hetkeksi sinne. Lomaa en ehdi kesällä pitämään, mutta pienet lepohetket tekevät mielelle ihmeitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito

Yhteistyö on voimaa

Perjantai 27.3.2020 - Sirkku

Keväällä 2020 yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Viimepäivinä olen saanut taas kerran ihmetellä sitä miten kummallinen talvi on kyseessä. Tähän asti omituisuus on liittynyt lämpötiloihin, sateisuuteen ja lumettomuuteen, mutta viimeiset pari viikkoa on minun elämääni ja kaikkien maapallon muidenkin ihmisten elämään vaikuttanut huomattavasti akuutimpi ongelma. Yhtään väheksymättä maapallon liikaa lämpenemistä on covid19 muistuttanut meille siitä mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Olen aina ollut arkielämän fani. Rakastan arkea ja arjen tylsyyttä ja rytmiä niin paljon kuin nyt kolmen lapsen äiti, yrittäjä ja maatilan emäntä voi rakastaa. Elämän rytmi on kiireistä, mutta helposti suunniteltavaa. Uskon että sitten joskus, kun nuorinkin lapseni on muuttanut pois kotoa, tulen kaipaamaan tätä jaksoa elämässäni hyvin paljon. Minulla on tunne, että arki sellaisena kuin olemme sen tähän asti tunteneet, tulee muuttumaan pitkäksi aikaa tämän jälkeen.

Korona tulee iskemään yrityksiin ja työelämään kovalla kädellä, mutta omassa arjessani olen toistaiseksi nähnyt sen vaikutukset hieman erilaisesta vinkkelistä. Ihmisillä on ollut aikaa olla kotona ja miettiä ja keskittyä myös siihen lähiympäristöön. On myös selkeästi haluttu auttaa pienyrittäjiä ja on tilattu lähiyrittäjien palveluita ja teetetty niitäkin töitä jotka ovat ehkä odotelleet tekijää jo useamman vuoden ajan. Halutaan pitää raha liikkeessä ja ehkäistä lamaa. Asiakkaiden toiveissa näkyy myös se että puutarhasuunnittelijaltakin tilataan pihaan nimen omaan Suomalaista designia puutarhatuotteisiin. Halutaan että tuotteet ovat Suomalaisilta firmoilta, Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja. Tänä keväänä olen huomannut myös että asiakkaat pääsääntöisesti haluavat maksaa laskunsa heti eivätkä jää odottamaan eräpäivää. Kiitos teille kaikille jotka tilaatte juuri nyt Suomalaista työtä, designia ja tuotteita! Yhdessä toimimalla selviämme!

Hyvä yhteistyöverkosto on myös hyvin toimivan yrityksen yksi tärkeimmistä kannattimista. Olen toiminut yrittäjänä 11-vuotta ja vuosien varrella olen löytänyt lähelleni toisia yrityksiä ja yrittäjiä joilta saan apua, neuvoa ja tukea ja joita olen toivottavasti myös vastavuoroisesti pystynyt omalla työlläni ja osaamisellani auttamaan. Jokainen näistä yrityksistä myy tuotetta tai palvelua jota voin omassa työssäni hyvällä omalla tunnolla suositella. Tuotteet ja palvelut ovat toimivia ja työn jälki sellaista että sitä kehtaa omalla nimellään mainostaa tai suositella asiakkaalle. Alla esimerkkejä yhteistyöstämme eri yritysten ja tahojen kanssa, en varmasti muistanut nyt kaikkia, mutta jatketaan listaa toisella kertaa:

  • https://www.kirami.fi/blog/pihasuunnittelija-auttaa-paljun-paikan-valinnassa osoitteesta löytyy blogiteksti Suomeksi, missä kerrotaan tarkemmin pihasuunnittelijan työstä ja mitä on otettava huomioon jos on hankkimassa kylpytynnyriä pihaansa. Blogiteksti Englanniksi: https://www.kirami.fi/en/blog/yard-designer-helps-you-choose-place-your-tub . Blogiteksti ruotsiksi: https://www.kirami.fi/sv/blog/tradgardarkitekten-hjalper-dig-att-hitta-ratt-plats-din-badtunna . Kiitos #kirami inspiroivasta yhteistyöstä ja kiitos myöskin niille asiakkaille joiden pihakuvia sain käyttää tämän blogin yhteydessä.
  • https://www.kodinterra.fi/Tuusula . Yhteistyömme koskee pääsääntöisesti pihasuunnittelua, pihakonsultointia, viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa. Asiakkaille näkyvin osa tapahtuu kevät- ja syysmessuilla ja tulevana kesänä myös Tuusulan asuntomessuilla. Kiitos menneestä yhteistyöstä ja innolla odotan tulevia vuosia!
  • www.minimaansiirto.fi ja www.eliittipihat.fi useita yhteistyökohteita vuosien varrella ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! Kaivureita ja koneita saatavissa tätä kautta myös pieniin pihoihin.
  • www.kannustalo.fi . Yhteistyö joka on jatkunut useiden pihasuunnitelmien muodossa. Ihana ja kannustava ilmapiiri ja ihania asiakkaita joiden pihat olen saanut suunnitella. Yhteistyö Kannustalon kanssa toivottavasti jatkuu ja laajenee.
  • www.jarvenpaanpihapalvelu.fi .Yhteistyötä, hyvää palvelua ja ystävyyttä. Taimiosaamista laajalla skaalalla, saatavissa myös lähituottajien taimimateriaalit. Tätä kautta olen saanut tilattua myös ne erikoisemmat kasvit, palloteltua ideoiden toimivuutta ja saanut pienyrittäjyyden vertaistukea ja yrittäjäsparrausta. Täältä saat näin Koronavirusaikaan tilattua kasvit Uudenmaan alueelle myös kotiinkuljetuksella. 
  • www.jamera.fi kiitos mielenkiintoisesta yhteistyöstä Tuusulan asuntomessut 2020- Downtown house- kohteessa johon sain tehdä yleisten alueiden kasvisuunnittelun. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu joskus myöhemmin.
  • www.ebaka.fi Monen vuoden yhteistyöhön mahtuu pihasuunnittelua ja viherrakentamista. Täältä saatavissa minun kohteisiin suuremmat maansiirtokoneet, kivirakentaminen, puurakentaminen ja sähköalan ammattilaiset. Kiitos yhteistyöstä tähän mennessä, toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessa.
  • www.pihatimpuri.fi Laidasta laitaan viheralueiden hoitotyöt onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla. Loistava palvelu! Kiva tehdä yhteistyötä teidän kanssa!
  • www.kannonjyrsintaa.fi Tmi Arho Kalkkinen. Tätä kautta saa mm puunkaadot ja kannonjyrsinnän sekä oksien pois kuljetuksen kohtuulliseen hintaan, hyvällä palvelulla ja hyvällä työnjäljellä.
  • www.pihamaina.fi Pihasuunnittelukohteideni korkomittaus ja vihervalvonta. Todellinen ammattilainen jolta on tiukan paikan tullen voinut kysyä myös neuvoa. Kiitos Kirsi!
  • Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä haluan mainita yhteistyökumppaneista Jussilan tilan emännän Pornaisista. Kiitos Mari Vuori, olet ehdottomasti yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja ystävistä jota ilman olisi moni työ jäänyt tekemättä. Kiitos myös ystävyydestä ja kaikesta muusta henkisestä tuesta! Toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! 
Yhteistyössä on voimaa! Osta Suomalaista, osta lähellä tuotettua!
#uudenmaanyrittajat #tueyrittajaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito, kylpytynnyri, palju, Kirami, Kodin Terra Tuusula, Järvenpään pihapalvelu, Pihatimpuri, Ebaka, Minimaansiirto, Eliittipihat, Kannustalot, Jämerä

Puunleikkausta

Tiistai 10.3.2020 - Sirkku

Kosteat terveiset täältä ikuisen marraskuun vaivaamalta ja kaatosateiselta Uudeltamaalta!

Viime blogi-kirjoituksen jälkeen vihertyökausi suorastaan räjähti käyntiin. Samalla räjähti myös puutarhurin kalenteri. Kukapa olisi joulukuussa uskonut, että talvi tulisi menemään näin, että tammikuussa ihastellaan uusia silmuja ja jopa lehtiä pihapuissa ja pensaissa ja muut pihatyöt, mukaan lukien rakentamisen saisi aloittaa roudan puuttumisen vuoksi helmi- maaliskuussa! Tämä puutarhuri oli buukannut helmi-maaliskuun taitteeseen kaikkien yrittäjän arjessa tarpeellisten korttien opiskelua ja tietenkin silloin kun istut sisällä opiskelemassa, olisi ulkona mitä parhain työskentelykeli! Mutta ei auta. Lakisääteiset kortit ovat nyt käytynä ja viimeisimpinä työturvallisuus ja EA-kortti päivitettynä. Korttisulkeiset jatkuvat taas EA:n osalta kolmen vuoden kuluttua ja muiden korttien osalta viiden vuoden kuluttua. Murphyn laki tietysti sanelee, että nyt kun ulkona taas ollaan töissä niin ilma on hyvin itkuinen morsian. Vettä tulee taivaan täydeltä, mutta onneksi on kunnon varusteet.

Viime kirjoituksessani sivusinkin jo hedelmäpuiden leikkausta oman pihani osalta. Kevätlämpö aiheutti sen ettei etelärinteen omenapuita voinut enää leikata, mutta kylmemmän kasvupaikan omenapuut leikkasin tuossa pari viikkoa sitten. Uudellamaallakin vaihtelee vielä todella paljon pihakohtaisesti voiko kevätleikkauksen vielä tehdä vai ei. Tämän viikon aikana olen käynyt asiakkaiden pihoissa tekemässä kevätleikkauksia kylmemmän kasvupaikan omenapuille. Jos mietit voiko omassa pihassa kasvavaa puuta vielä tänä keväänä leikata, kohdista katseesi puun silmuihin. Mikäli silmut ovat vielä pienet ja ns. talviasuiset, ei puun nesteenkierto ole vielä käynnissä ja puun voi leikata. Mutta mikäli silmut ovat jo turvonneet tai silmussa on vihreää näkyvissä, on puu siirtämässä ravinteita yms. lehtiin, eli nesteenkierto on käynnissä ja silloin puuta voi leikata seuraavan kerran vasta täyden lehden aikaan eli keskikesällä. Ensimmäiseen itse tehtävään omenapuun leikkaukseen kannattaa käyttää aikaa ja opetella oikeat tekniikat esim. puunleikkauskurssilla tai pyytää ammattilainen pihaan neuvomaan hedelmäpuunleikkauksen työtavat. Myös hyviin ja helposti huollettaviin välineisiin kannattaa satsata hieman rahaa kiinni. Olemassa olevat työvälineet huolletaan, teroitetaan ja desinfioidaan ennen puunleikkausta, varsinkin terät huolletaan kunnolla. Kunnon työskentelyvälineillä, joilla yltää riittävän korkealle, työ on turvallista ja leikkauksen jälkeen sekä sinä että puu olette vielä kunnossa, varsinkin jos olet muistanut käyttää myös suojalaseja ja kypärää. Tikkailta ja A-telineiltä ei saa leikata mitään! Vahvasti suosittelen, että mikäli et jatkovarrellisella leikkurilla yllä leikkaamaan oksaa, palkkaa pihaan arboristi joka käy köysien varassa madaltamassa puun sopivaan korkeuteen. Arboristi on puunhoidon- ja leikkauksen ammattilainen ja saat vähennettyä hänen laskunsa verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Kun siellä hedelmäpuun ympärillä pyörii, kannattaa samalla tarkastaa puun tuenta ja muukin puun kunto. Mikäli olet laittanut rungon ympärille muovisia ns. myyräsuojia ota ne samalla kertaa pois, jänisverkot saavat olla hedelmäpuun ympärillä siihen saakka kun nurmikko on kunnolla kasvussa. Alla olevasta kuvasta huomaat syyn miksi itse en laita koskaan istutettavan puun ympärille muovista myyräsuojaa. Siitä on monesti enemmän haittaa kuin hyötyä jos sitä ei muista poistaa ajallaan puun ympäriltä pois. Myyräthän kaivelevat maanpinnan alapuolella joten rungon ympärille laitetusta suojasta ei sinänsä ole hyötyä niiden torjunnassa ollenkaan ja jänis menee tuosta läpi. Peurasta ei olekaan minulla kokemusta, voisiko kova muovi säikäyttää latvoja kaluavan peuran? Mikäli sinulla on kokemusta asiasta, laita kommenttia alle.

Suoja on kovaa ja terävää muovia joka hyvin helposti vahingoittaa puun kuorta ja saa sen tekemään villiversoja jalonnuskohdan alapuolelta kuten kuvasta näkyy. Mikäli villiversoja ei poista, alkaa puu yleensä kasvattamaan niitä ja kuivattaa latvuksessa olevan lajikkeen kokonaan. Silloin puu saattaa edelleen olla omenapuu, mutta lajike ei olekaan esim. punakaneli mikä alkuperäinen latvus oli, vaan puu tekeekin keltaisia ja happamia omenoita (jotka sopivat erinomaisesti hilloihin) ja lajike onkin Antonovka. Kuvassa oleva puu on kirsikka ja siitä poistin kaikkia leikkausohjeita vastaan nuo villiversot. Kirsikka on siis kumivuotopuu ja sitä ei normaalisti leikata ollenkaan keväällä, vaan niiden leikkausajankohta on heinä-elokuu tai syksy kun lehdet on tippuneet. Hoito-ohjeeksi tällaiseen tilanteeseen on runsas puun kastelu silloin kun kumivuoto on runsaimmillaan, ettei puu pääse kuivattamaan itseään.

Herääkö puunleikkauksesta ja jänissuojauksesta kysymyksiä tai onko sinulla omakohtaisia kokemuksia? Lisää kysymyksesi ja omakohtaiset kokemukset kommenttikenttään.

Vetisin puunleikkausterveisin, Puutarhuri-Sirkku.

Myyrasuojat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omenapuun leikkaus, pensaiden leikkaus, aronian leikkaus, aronian alasleikkaus, pensaiden alasleikkaus, pensaiden hoitoleikkaus, puutarha, piha, ajankohtaiset pihatyöt

Puutarhurin talvielämää

Keskiviikko 26.2.2020 klo 14:12 - Sirkku, Viherpalvelu Maununkarhu

Täällä sitä ollaan ja ihmetellään Uudellamaalla käynnissä olevan talven kulkua!

Normaalisti puutarhuri vaipuu talvihorrokseen tuossa joulun tietämillä, raottaa silmiään helmi- maaliskuun vaihteessa pikaisesti kasvihuoneen kylvöjen ajaksi ja heräilee toimintaan vasta maaliskuun lopulla kun havujen leikkausaika koittaa. Tämä talvi on kuitenkin ollut poikkeus. Liekö tämä nyt sitten ilmastonmuutoksen syytä, mutta Etelä-Suomessa ei lunta ole näkynyt kuin vilaukselta. Maa on roudaton ja käytännössä koko talven on voinut pihoja rakentaa.

Tämä on näkynyt minun yrityksessäni mm. siinä että koskaan ennen en ole tehnyt pihakonsultointeja tammikuussa paitsi tänä vuonna. Normaalisti lumi estää pihakonsultointien teon, mutta nyt sesonkikausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja konsultointikäyntejäkin on tehty säännöllisesti viikoittain. Asiakkaat ovat myös heränneet pyytämään tarjouksia pihasuunnittelusta jo hyvissä ajoin ja sesonki on silläkin saralla jo alkanut.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu kaikkialla niin paljon, että sen ei luulisi enää yllättävän ketään, mutta myönnettävä on, että vihertöihin se tuo mukanaan kummallisuuksia joita ei osaa aina etukäteen huomioida.SAM_29852.JPG

Esimerkiksi vierellä näkyvässä kuvassa: talven tärkeä työtehtävä on jäänyt kokonaan tekemättä tänä vuonna täällä Etelä- Suomessa. Siinä vastaistutettu kuusiaita on suojattu auringolta oikeaoppisen ilmavasti tukikeppien avulla. Mikäli luet blogiani pohjoisempana jossa maa on roudassa, ja sinulla on havuja kasvamassa aurinkoisella paikalla ja joita et ole vielä suojannut, niin viimeistään nyt on syytä lähteä laittamaan suojia paikalleen. Havut haihduttavat vettä neulasistaan koko ajan ja jäätyneestä maasta ei saa uutta vettä tilalle, siksi liika haihtuminen on pyrittävä estämään varjostamalla kasvia. Varjostuspeitteen ja kasvin väliin on jäätävä ilmarako ja tuulen on päästävä peitteestä läpi, ettei kasvi homehdu. Meillä täällä uudellamaalla varjostuspeitteitä ei tänä vuonna ole toistaiseksi tarvittu, kun vettä on satanut hyvin runsaasti ja maa ei ole jäässä, mutta meilläkin tilannetta on syytä tarkkailla maan jäätymisen osalta. Mikäli maa routaantuu, on suojat syytä laittaa. Suojat poistetaan havuilta maan sulettua toukokuussa. Maan sulamisen jälkeen kannattaa havuille ottaa kahden viikon tehostetun kastelun jakso, joiden yhteydessä voi myös levittää havujen kevätlannoitteet.

P_20191107_140557_vHDR_On.jpg

Tässä kuvaa myös ajankohtaisesta työstä jonka voi pihassa jo tehdä. Havuaidat leikataan kahden ämmän välissä, eli perinteisesti marraskuussa ja maaliskuussa olisi optimaaliset leikkausajat. Työt on tänä vuonna päässyt aloittamaan jo reilusti etuajassa. Tässä sama aita molemmilta sivuilta kuvattuna, ennen ja jälkeen leikkuun kuvaversiona. Kyllä perinteinen kuusiaita on kaunis kun sen säännöllisistä leikkauksista muistetaan huolehtia joka vuosi. 

P_20191113_101223_BF.jpg

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhan talvityöt, omenapuiden leikkaus, kuusiaidan leikkaus, tuija-aidanleikkaus, pihasuunnittelu, pihakonsultointi, pensaiden leikkaus, alasleikkaus, harvennusleikkaus