Uusi vuosi alkoi pakkasessa, miten käy kasvien?

Torstai 8.1.2026 - Sirkku

Uusi kasvukausi starttaa taas.

Sieltä se taas pikkuhiljaa alkaa. Uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Ensimmäisiä kylvöjä tehdään  jo. Chilien siemenet laitetaan maahan nyt tammikuussa ja siitä se kasvukausi alkaa. Vielä ehdit tehdä hyvin niille siemenille kylmäkäsittelyn ulkona, jotka sitä kaipaavat. Ainakin ulkona on nyt riittävän kylmää. Ei muuta kuin siemenet kylvöpotteihin niille sopivaan kasvualustaan, pottien kostutus ja kylvös ulos ja lunta pinnalle, ettei pinta plussakelien tullessa kuivu heti.

Monivuotiset kasvit pakkasessa. 

Nyt on se kova talvi kasveille. Maa jäätyy näillä pakkasilla syvälle ja keväällä roudan  sulaminen tulee liikuttelemaan suurienkin kasvien juuristoja. Kova pakkanen ja lumeton kasvualusta (kuten kuvasta näkyy) kasvien ympärillä vaatii meiltä puutarhureilta pikaisia toimenpiteitä. Syksy oli pitkään sateinen ja varsinkin savimailla maaperä oli litimärkä pakkasten alkaessa. Ja kun pakkaset tulivat, ne tulivat kerralla kovina. Vesi maaperässä tulee jäätymään kasvien juuristojen ympärille ja tekee maaperästä normaalia kylmemmän. Näyttää myös siltä, että pakkaset jatkuvat melko pitkään, joka taas vaikuttaa oksistoihin ja muihin maanpäällä oleviin osiin. Suuresta osasta Suomea puuttuu se ilmava lumikerros, joka suojaisi kasveja pakkasvaurioilta. Lunta on ajankohtaan nähden hyvin vähän ihan Oulun korkeudelle saakka. Varsinkin Etelä- ja Keski-Suomi, sekä Pohjois-Karjala ja länsirannikko ovat tällä hetkellä vähälumisia ja siellä kovat pakkaslukemat voivat aiheuttaa monivuotisille kasveille isoja pakkasvaurioita. Kasvi-istutusalueita saattaa jopa tuhoutua tämän vuoksi. Nyt on siis syytä suojata arempien kasvien juuristoja pakkaselta. Miten se tehdään?

• Ilmavasti kasattu lumi on paras eriste. Lumitöitä tehdessäsi, lapioi lunta istutusalueille, mutta älä tamppaa sitä tiiviiksi. Lumi auttaa myös keväämmällä, kun se pitää mullan pintaa kosteampana ja viileämpänä. Näin perennat ja kukkasipulit eivät lähde liian aikaisin kasvuun, jos kevätaurinko istutuspenkkiä pääsee lämmittämään.
• Olethan rakentanut arimmille kasveille juuriston ja oksiston suojat + kehikot lisäpeittoja varten jo syksyllä? Kunnon kehikkoihin on helppo lisätä pakkaspeittoja kovina pakkasjaksoina. Pakkaspeitot voidaan laittaa kasvien päälle, kunhan maaperän pinta on jäätynyt, mutta maaperä ei ole vielä roudassa eli syväjäässä. Talvisuojien rakentamisesta olen kirjoittanut syystöiden yhteydessä useampaankin blogitekstiin jo useana vuonna. Talvisuojauksessa on syytä muistaa, että myös täällä ilma on se, joka eristää. Laita lisäpeitot ilmavasti tukien päälle, niin että kasvin ja peiton väliin jää ilmarako. Varsinkin jaloruusut (ryhmä-, köynnös- ja puistoruusut) ja arat köynnökset (viiniköynnökset sekä jalokärhöt) ovat niitä, joita eteläisimmässäkin Suomessa on syytä suojata pitkinä ja kovina pakkasjaksoina, niin juuristoiltaan kuin oksistoiltaankin. Syksyisin arkojen kasvien juuristot suojataan esim. ruukkusorakerroksella, talvisuojaturpeella sekä havuilla. Tämän lisäksi pakkasten alettua kasvin oksiston ja juuriston päälle voidaan laittaa pakkaspeittoja tai jopa routalevyjä. Köynnösten kohdalla oksistot suojataan joko rakentamalla suojaus köynnöstuen ympärille, tai laskemalla oksat maan pinnalle, jossa ne suojataan.
• Puita ja pensaita suojataan pakkasvaurioilta välttämällä niiden leikkausta ennen pakkasjakson alkua, tai sen aikana. Jos siis aikomuksenasi on leikata havuaitoja tai lehtipuita, älä leikkaa niitä kovimman pakkasen aikaan, ja katso sääennusteita leikkausta seuraavien viikkojen ajalle. Pieni pakkanen on ok, mutta jos aletaan menemään päivälämpötiloissa alle -10 asteen useana päivänä, kannattaa leikkausta siirtää lämpimämpään ajankohtaan. Leikkauskohtaan nousee yleensä puun nesteitä, jotka kovassa pakkasessa jäätyvät ja saattavat halkaista runkoa. Tämä halkeama on taasen otollinen kasvualusta lahottajasienille, bakteereille ja viruksille.

Muuta muistettavaa tammikuussa:

• Ikivihreille kasveille laitetaan varjostuspeitot niskaan. Muistithan laittaa tuet maaperään varjostuskankaita varten ennen maan routaantumista? Itse olen kokenut, että se muovinen vihreä varjostuskangas on paras, koska se on kevyttä, ilmavaa ja vähentää riskiä kasvin homehtumiselle kankaan alla, vaikka lumi saattaisikin painaa kankaan kasviin kiinni. Myös täällä pitää kutinsa se ilmarako kasvin ja kankaan välissä, ilman on päästävä kiertämään kankaan sisällä, ettei kasviin iske homesienet. Ikivihreitä kasveja varjostetaan vähintään 5 ensimmäistä vuotta, tarvittaessa varjostusta jatketaan pidempään. Kasveja saatetaan joutua myös varjostamaan, jos valo-olosuhteet syystä tai toisesta muuttuvat kasvin ympärillä äkisti. Esim. vanhan puuston kaato vaikuttaa ikivihreiden kasvien valon saantiin paljon. Varjostuskankaat poistetaan kasvien ympäriltä huhti- toukokuussa kun routa on sulanut maaperästä.
• Muista käydä tiputtamassa nuoskalumet ja tykkylumet kasviaitojen, pensasaidanteiden sekä havujen päältä säännöllisesti. Lumi painaa paljon ja puut eivät kestä märän lumen painoa. Harja siis vain heilumaan, samalla saa hyvää arkiliikuntaa.
• Tarkasta säännöllisesti, että jänisverkot ovat paikoillaan ja ettei jänis ole päässyt painamaan verkkoja alas. Kauris ja peura onkin hankalampi tapaus. Nuoria puita voi suojata laittamalla latvuksen suojaverkon sisälle, mutta vanhemmille puille tämä on hankalampaa toteuttaa. Tällöin on vain pakko pyrkiä suojaamaan runko niin hyvin kuin pystyy ja antaa kauriiden napsia oksien kärkiä.
• Vähäluminen ja syväroutainen talvi vähentää yleensä myyrä- ja muutakin jyrsijäkantaa, joka vähentää niiden aiheuttamia tuhoja.
• Vähennä kompostin tuuletusta, siirrä se sellaiseen paikkaan, jossa aurinko pääsee sitä lämmittämään ja vältä turhaa lämpökompostorin avausta, jottei lämmöt karkaa kompostin sisältä. Hyvinkin toimiva komposti saattaa jäätyä kovina pakkasjaksoina ja siitä ei kannata hätääntyä, vaan odotella lauhempaa keliä, nostaa komposti aurinkoon ja lauhalla säällä lisätä kompostiin kompostiherätettä tai ureaa kompostorivalmistajan ohjeiden mukaan. Myös kanankakka voi toimia, jos komposti ei ole kuin pinnaltaan kohmeessa. Valmis massa kompostorissa jäähtyy ja siksi keittiöjätekompostori kannattaa tyhjentää säännöllisesti ja viimeistään valmis massa kannattaa ottaa jatkokompostoitumaan lehtikompostin sekaan loppusyksystä. Tällöin keittiöjätekompostorissa on tilaa täyttää kompostia talven aikana, vaikka komposti jäätyisikin. Varsinkin talvella, vältä nesteiden laittamista kompostoriin ja muista pitää komposti ilmavana, lämmin ilma nousee kompostissakin ylöspäin ilmakäytävien/rakojen ansioista.
• Routainen maa auttaa puunkaadoissa. Jos olit miettinyt, että pihakoivu tai mänty on tullut kasvuaikansa päähän ja puun kaato olisi ajankohtaista, nyt on oikea hetki näille töille. Kun maa on jäässä ja lunta ei ole paljon, työ saadaan tehtyä siististi ja jäljet on helppo siivota ja nurmikko pysyy ehjänä. Maa myös kantaa jos kaatoon tarvitaan raskaanpaa kalustoa pihalle. Asemakaava-alueilla muista varmistaa ennen puun kaatoa, että alueellasi saadaan kaataa pihapuita ilman viranomaislupaa ja naapureiden kuulemista.

Blogitekstin kuvat ovat Viherpalvelu Maununkarhun omaisuutta eikä niitä saa käyttää ilman lupaa muissa yhteyksissä.

Kasvukausi muuttaa eri ajankohtaan.

Keskiviikko 12.10.2022 - Sirkku

Joko olet päässyt haravointihommiin? 

Kysyi tuttavani tänään puhelimessa. No en ole päässyt ja totta puhuakseni yritän haravaa viimeiseen asti lehtien poistossa muutenkin vältellä ja tehdä lehtien kasaamiset lehtipuhaltimella, mutta ymmärsin kysymyksen pointin. Nyt on kolmas syksy peräkkäin kun tuntuu, että Etelä-Suomessa lehdet ovat kiinni puissa kuin tauti. Eli eivät tule alas millään. Alkuperäisen työkalenterin mukaan minun piti olla tänään tekemässä jo lehtipuhalluksia, mutta työ oli pakko siirtää, koska työtä on turha mennä tekemään jos suurin osa puista on vielä täynnä lehtiä ja jopa omassa pihassani, missä syksy tulee yleensä aikaisemmin, esim. syreenit ovat enemmän vihreitä kuin keltaisia. Minusta on jo useamman vuoden ajan tuntunut, että kasvukausi siirtyy hiljalleen eteenpäin. Tämä tunne sai minut kaivamaan vanhat työkalenterini esiin ja tarkistamaan onko kasvukausi oikeasti siirtynyt eteenpäin vai onko tunne pelkkää muistin aiheuttamaa harhaa. Vertailin ajankohtia erään hoitopihani näkökulmasta, ihanaa kun on asiakkaita, jotka ovat pysyneet yritykseni mukana ihan alusta asti.

Ei ollut harhaa ainakaan minun työtilannettani katsoessa. Yritykseni alkuaikoina, vuosina 2009-2010 ensimmäisiin nurmikonleikkauksiin päästiin reilusti ennen äitienpäivää ja lehtipuhallukset ja haravoinnit aloitettiin syyskuun viimeisellä viikolla. Viime vuonna nurmikon leikkaukset alkoivat toukokuun viimeisellä/ kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tänä vuonna kesäkuun ensimmäisellä/ toisella viikolla. Lehtipuhallukset aloitettiin 2021 lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla ja nyt näyttää, että tämän työn aloitus menee samoihin aikoihin. Myös puiden ja pensaiden leikkauksessa muutoksen huomaa. 10 vuotta sitten omenapuut sai leikattua helposti maaliskuun aikana, tänä keväänä lumen vuoksi ei ollut mitään asiaa omenapuiden luokse ennen huhtikuun toista viikkoa. Havujen syysleikkaukset oli tehtynä 2009 marraskuun toisella viikolla, nyt mennään varmasti reilusti joulukuun puolelle kuten viime vuonnakin mentiin. Toki vuosissa on aina eroja, mutta kyllä näin suuressa kasvukauden siirtymässä taitaa olla kyse muustakin.

Mikä siirtymää aiheuttaa? 

Yksi syy kasvukauden muuttumiseen syksyn osalta, voi olla väärään aikaan tehty liiallinen typpilannoitus. Mutta mikäli lannoitusvirhe on jonain vuonna tapahtunut, sitä tuskin tulee seuraavana vuonna enää toistettua, vai mitä? Typpeä monivuotisille kasveille annetaan vain heinäkuun alkuun saakka ja silloinkin kasvikohtaisen ohjeistuksen mukaisesti ja elokuun loppuun mennessä annetaan jo syyslannokset. Kesäkukat saavat pienen määrän typpeä koko kasvukauden ajan kasteluveden mukana.

Ikävä kyllä suurin syypää kasvukauden siirtymiselle taitaa olla ilmaston yleinen lämpeneminen. Tämä vaikuttaa kasvukauden molemmissa päissä. Keväisin töihin ei tahdota lumimassojen tai vesisateista johtuvan maan pehmeyden vuoksi päästä ajallaan kun taas syksyllä kasvit eivät älyä valmistautua talveen, koska ilma on lämmin ja sateinen. Syynä tähän ovat sulat ja lämpimät vesialueet ja meret, jotka päästävät ilmaan vesihöyryä, joka joko sataa vesisateena maahan (sateiset ja harmaat syksyt) tai törmätessään kylmään ilmamassaan, muuttuvat lumisateiksi, joita ainakin viime talvena tuli ihan kiitettävästi tässä Uudenmaan alueella. Runsaalla sademäärällä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ongelmana on se, että meidän perinteiset puutarha- ja metsäkasvimme eivät ole tottuneet näihin olosuhteisiin ja väkisinkin joudumme muokkaamaan kasvivalintojamme tulevaisuudessa niin puutarhoissa, pelloilla kuin metsissäkin.

Syksyn ja talven sademäärien lisääntymisen hyvät ja huonot puolet: 

Hyvät:

• Kaksi viimeistä kesää ovat olleet kuivia ja kuumia. Ilman sateista syksyä moni kasvi olisi näiden kesien vuoksi kuollut talven aikana. Liika kuumuus ja kuivuus ovat molemmat kasville stressin aiheita. Sateisilla syksyillä vesivajetta on saatu paikattua, jotta kasvi kestää paremmin pakkasen, maan jäätymisen ja talvihaihduttamisen.
• Lumi suojaa arkoja kasveja ja niiden juuristoja, sekä vähentää ikivihreiden maanpeitekasvien talviruskettumista.
• Kuivien kesien jäljiltä vesistöt, pohjavedet ja vedet kaivoissa ovat alhaalla jopa meillä Suomessa. Tällöin on hyvä, että maaperä saa täytettyä vesivarantoja. Huom. Tämä onnistuu vain jos veden liian nopeaa kulkua pois pihapiiristä on pyritty estämään tekemällä imeytysalueita ja niihin hulevesi-istutusalueita ja valitsemalla kasveja, jotka imevät itseensä vettä pihapiiristä.

Huonot:

• Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät home- ja lahottajasienten leviämistä ja antavat sellaisillekin sienille pidemmän kasvuajan Suomen olosuhteissa, jotka eivät meillä muuten talvella viihdy. 
• Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät myös kasvitautien, kasvivirusten ja tuholaisten leviämistä ja saattavat mahdollistaa myös niiden talvehtimista meidän olosuhteissa. Meille siis saattaa levitä kasvitauteja tai tuholaisia, joihin meidän kasvimme eivät ole tottuneet. Näitä voisi olla esim. päärynöillä ja omenoilla esiintyvä tulipolte, jota ei tällä hetkellä Suomesta löydy, mutta jota löytyy jo esim. Virosta. Levitessään Suomeen tämä tauti voi tuhota laajalta alueelta omena-, päärynä ja marjaviljelmiä ja aiheuttaa myös suuria taloudellisia tappioita. Niin yksityisille kuin yrittäjille.
• Mikäli talvi pysyy niin lämpimänä, ettei lumimassaa tule kasvien ja juurten päälle yhtään, on kylmänarat kasvit yleensä mennyttä talven jälkeen. Uudellamaalla meni pari talvea sitten suuria ja vanhoja perenna- sekä alppiruusualueita juuri tämän syyn vuoksi. Pitkään paikallaan kasvaneet kasvit eivät kestäneetkään Suomen talvea ilman lunta. Tämän syyn vuoksi nykyään kasvi- ja taimimyymälöistä ei saa kasvuunlähtötakuuta talven yli. Meistä kukaan ei voi luvata selviääkö jokin meillä tuttu lajike talven yli uudessa kasvupaikassa jos talviolosuhteet muuttuvat radikaalisti ja lunta ei tule.
• Sulasta merestä nouseva vesihöyry muuttuu kylmään ilmamassaan törmätessään lumisateiksi. Viime talvena näistä saatiin jo useita maistiaisia ja Etelä-Suomessakin oli todella paksu ja painava lumipeite. Varsinkin jos lumi on märkää, tulee suuriinkin puihin helposti lumivaurioita, joille alttiita kasveja tuntuvat olevan varsinkin pilarikatajat ja tuijat. Lumivauriopuiden leikkausta oli todella moni asiakas tänä keväänä vailla ja moneen pihaan oli kasveihin tullut niin pahoja vaurioita, että puut oli kaadettava kokonaan. Tykkylunta kannattaisi aina tietysti käydä karistelemassa kasvien päältä, mutta varsinkin kaupunkialueilla ongelmana on myös lumen läjityspaikkojen vähyys. Viime talvena lunta tuli niin paljon, ettei se tahtonut mahtua minnekään. Sitä oli siis pakkokin lastata osittain kasvien ja aitojen päälle. 
• Lumimassan alla lämpötila on nollan tuntumassa, varsinkin jos lumi on ns. puuterilunta eli pakkaslunta. Tämä lumi on pehmeää ja mahdollistaa sen ettei maa jäädy eli routaannu. Tämä taasen mahdollistaa jyrsijöiden kuten myyrien, kontiaisten ja rottien lisääntymisen ja liikkumisen lumimassan alla, turvassa petoeläimiltä ja linnuilta.

Miten kasvukauden siirtyminen vaikuttaa puutarhatyökalenteriin? 

• Talvityöt, kuten havujen talvisuojien paikoilleen laitto (tammikuu), lumityöt, lumen pudistelu kasvien päältä ja kasaaminen arkojen kasvien juuristojen päälle pysyvät käytännössä ennallaan. Lumettomina talvina arkojen kasvien juuristoja saattaa joutua suojaamaan normaalia enemmän esim. paksulla ruukkusorakerroksella, havuilla ja pakkaspeitoilla, jotka on viritetty kasvin ympärille laitetun pensastuen päälle ja ympärille. Ilmarako pakkaspeiton ja kasvin välillä on siis syytä muistaa.
• Mikäli lunta on paljon, hedelmäpuiden, pensaiden ja havuaitojen leikkaus saattaa siirtyä maaliskuulta reilusti huhtikuun puolelle ja tämä lyhentää leikkauksen teon aikaikkunaa. Leikkaukset kun on tehtävä silloin kun kasvi on vielä lepotilassa eli silmut eivät ole lähteneet turpoamaan.
• Kevään ja kesän siirtyminen eteenpäin myöhästyttää kevätkylvöjä ja kesäkasvien ulos vientiä, jotka taasen vaikuttavat käytettäviin lajikkeisiin. On käytettävä kasveja ja niiden lajikkeita, joilla on lyhyempi kasvukausitarve ja jotka tarvitsevat vähemmän lämpösummaa sekä punaista valoa tehdäkseen satonsa valmiiksi. Punaista valoa on meillä Suomessa luontaisesti paljon, mutta sen määrä syksyllä vähenee nopeasti ja silloin ilmassa on enemmän sinistä valoa.
• Entisaikaan sanottiin, että talvivastat ( tai vihdat) kannatti tehdä juhannuksena, koska silloin koivu on parhaimmassa kasvussaan. Kevään siirtyessä paras kasvukin siirtyy. Kasvien kesäleikkaukset, eli valoleikkaukset tehdään tässä parhaan kasvun vaiheessa. Aikaisemmin näitä leikkauksia aloiteltiin juhannuksena, nyt niiden leikkausten teko on siirtynyt eteenpäin ja ne pyritään tekemään heinä-elokuun vaihteessa, viimeistään elokuun loppuun mennessä. Siirto on tarpeen senkin vuoksi, ettei kasvi kuivuisi liikaa leikkauksen jälkeen. Kuumat ja kuivat kesät lisäävät kasvin stressiä joka tapauksessa, siihen ei kaivata enää leikkauksesta tulevaa stressiä. Odotetaan siis, että olisi hieman enemmän luontaista kosteutta maassa tarjolla.
• Lehtipuiden ja pensaiden kohdalla, olen itse pyrkinyt juuri sateisten syksyjen suuremman tautiriskin vuoksi, mahdollisuuksien mukaan, lopettamaan syksyleikkaukset kokonaan. Eli, pyrin tekemään ne rajut rakenne- ja hoitoleikkaukset keväällä tai kesällä. Toki aina näitä leikkauksia ei voi syksyllä välttää (kumivuoto- ja mahlavuotopuut), mutta ainakin suurimman osan voi siirtää keväälle tai kesälle.
• Syksytöiden kuten sadonkorjuun, lehtien poiston, kynnön tai maan muokkauksen aikatauluista on hirveän vaikeaa sanoa etukäteen. Esim. minä en ole vieläkään nostanut perunoita maasta pois (kuiva kesä, epäilen ettei siellä mitään korjattavaa olekaan) ja tosiaan lehdet eivät tule puusta ollenkaan tänä vuonna. Tai siltä ainakin tuntuu.
• Kasvihuoneen pesu odottaa vielä varmasti pitkän aikaa, koska sato ei ole vielä läheskään valmista. Paljon olisi tomaatteja tulossa, mutta epäilen niiden jäävän vihreiksi. Tosin täällä syynä on todennäköisesti kasvihuoneen uusi multa, joka taisi olla melko typpipitoista.

Näillä mietteillä täällä mennään syksyä eteenpäin. Toivottavasti jo sinäkin pääset kohta "haravointihommia" tekemään!

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistä kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.