Suomalaisen puutarhasuunnittelun historiaa.Torstai 11.1.2024 - Sirkku Suomalaisen puutarhasuunnittelun historiaa. Hyvää alkanutta vuotta! Vuosi alkoikin hyvin talvisissa merkeissä ja tuntuu myös jatkuvan sellaisissa, joten nythän on hyvää aikaa keskittyä suunnittelemaan tulevaa kesää ja sen istutuksia. Nyt talviaikaan on tarjolla myös useassa kansalaisopistossa puutarhakursseja, joissa pääset päivittämään omaa kasvitietouttasi. Olethan ilmoittautunut jo mukaan? Minut löytää kevättalvella Porvoon kansalaisopistosta ja Mäntsälän kansalaisopistosta luennoimasta. Aiheina pitkillä kursseilla ovat hyötyviljely ja ihanat ruusut (Porvoossa) sekä yhden illan luennot kotipihan hyötykasvipensaista, pienen pihan rakentamisesta ja kasvisuunnittelusta, sekä kotipihan lavatarhasta (Mäntsälä). Vielä mahtuu mukaan, ilmoittaudu rohkeasti! Olen jo parin vuoden ajan, säännöllisen epäsäännöllisesti, kirjoittanut blogitekstejä erilaisista puutarhasuuntauksista, sekä myös pihan rakentamiseen ja kasvivalintoihin liittyvistä asioista. Näitä tekstejä kirjoittaessani, minulla heräsi mielenkiinto siihen, miten Suomalainen pihasuunnittelukulttuuri on kehittynyt. Etukäteen tiesin Elisabet Kochin suuresta vaikutuksesta tavallisten kotien pihojen rakentamiseen, mutta muutoin Suomalaisen puutarhasuunnittelun historia ei ollut niin tarkkaan tiedossa. Tässä blogikirjoituksessa en puhu Elisabet Kochin työstä, haluan omistaa hänelle kokonaan oman kirjoituksen myöhemmin. Omassa työssäni näen hänen vaikutuksensa Suomen puutarhoihin vieläkin erittäin usein. Syksyn aikana olenkin tutustunut Suomen puutarharakentamisen historiaan ja kehitykseen, ja pyrkinyt hankkimaan siitä tietoa. Näissä tutkimuksissa päädyin arkkitehtuurimuseoon ja löysin heidän tietopakettinsa Suomen maisema-arkkitehtuurista ja puutarhasuunnittelusta. Mikäli haluat tutustua tarkemmin Arkkitehtuurimuseon tietopaketteihin löydät ne osoitteesta: www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit . Siellä olevat maisema-arkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun tekstit ovat maisemantutkija Hanna Sorsan sekä Aura Kivilaakson kirjoittamia. Kiitos huomattavista tietopaketeista, joita olen käyttänyt tämän blogikirjoituksen pohjatietona. Miten Suomalainen puutarhasuunnittelu sai alkunsa ja mistä haettiin vaikutteita?
Suomalaisen puutarhan suunnittelutyylit historian saatossa:
Ajatuksiani puutarhasuunnittelun historiasta ja nykypäivästä. Oma ajatukseni Suomalaiseen puutarhasuunnitteluun liittyen on, että pihan ja kaupunkiympäristömme rakennusajankohdan kulloinenkin puutarhamuoti näkyy meidän arkipäivässämme nykyäänkin, ja sitä olisi syytä ymmärtää ja arvostaa. Se kertoo meidän historiastamme. Loppujen lopuksi ihmiset ja toimintatavat eivät ole niin kovin paljon muuttuneet vuosisatojen saatossa. Yhä edelleenkin haemme vaikutteita Suomalaiseen puutarharakentamiseen Suomen ulkopuolelta. Se seikka on muuttunut, että nyt myös me viemme osaamistamme ulkomaille. Käymme puutarhamessuilla- ja matkoilla ulkomailla, seuraamme kansainvälisiä medioita ja pohdimme ja kokeilemme erilaisia kasveja, sekä niiden kasvatustapoja, keräämme tietoa uusista rakennusideoista ja tuotteista. Vuosien saatossa tiedon kulku on muuttunut, nykyään tapahtuu sekunnissa se mihin on aiemmin voinut mennä kuukausia. Tietoa on myös saatavissa joskus jopa liikaa. Puutarha- ja maisemasuunnittelu jatkaa kehittymistään. Puutarhamuotien vaihtuvuus tuntuu kiihtyvän. Pelkästään minun aikanani on tultu siitä 80- luvun suuresta rintamamiestalon hyöty- ja koristekasvipihasta valtavilla ja nopeilla harppauksilla pois. Kasvivalinnat ovat kulkeneet hyöty- ja perennapuutarhasta ensin pensaisiin ja sinisiin havuihin, sitten havujen väri vaihtui kellertäviin ja perusvihreään. Pihojen koot ovat n. 1/3 siitä minun lapsuuden omakotitalopihan koosta, ja ne halutaan täyttää terasseilla, kiveyksillä, toiminnoilla ja korkeintaan ruukuissa tai altaissa olevilla istutuksilla. Onneksi myös hulevesien liian nopeaan kulkuun havahduttiin ja alettiin suunnittelemaan pihoihin viherkattoja, viherseiniä ja hulevesikiveyksiä. Uskon, että tämä työ tulee olemaan tulevien vuosikymmenten suurinta agendaa. Ennustan, että joudumme ottamaan steppejä luonnonmukaisempaan suuntaan, koska liian voimakas rakentaminen on vaikuttanut liikaa lähiympäristön luontoon ja sen kasvi- ja eläinlajeihin, sekä meidän ihmisten terveyteen. Kohti luonnonmukaisempaa istutustapaa on jo menty ja se on näkyvissä uusimmilla asemakaava-alueilla. Rakennusmääräyksissä vaaditaan luonnonmukaista rakennustapaa, kuten esim. puiden ja metsien säästämistä, luontaisesti esiintyvien kasvien suosimista ja hulevesien imeytystä ensisijaisesti omalle tontille. Minusta kehitys saisi mennä vielä siihen, että puutarhaa ei ensisijaisesti nähtäisi aina suurena työmaana jonka on oltava aina tiptop, vaan uskallettaisiin sietää epäjärjestystä ja epätäydellisyyttä paremmin. Pieni sotku puutarhassa saattaa saada sinut voimaan paremmin monellakin tapaa. Toki ylläpitoa ei voi kokonaan unohtaa, mutta jospa sinä päivänä ei sitten tarvitsisi mennä salille? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaisen puutarhasuunnittelun historia, pihasuunnittelun kehitys Suomessa, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, piharakentaminen, arkkitehtuurimuseo, puutarhakurssi, puutarhakurssit, puutarhaluennot, Porvoon kansallisopisto, mäntsälän kansallisopisto |
Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha.Keskiviikko 24.3.2021 - Sirkku
Miksi lahopuu hyödyttää pienessäkin puutarhassa? Lahopuun lisääminen tuo pienellekin kaupunkipihalle lisää elämää.
Meillä monimuotoisuutta on parannettu pikkuhiljaa. Myrsky kaatoi pihapuita muutama vuosi takaperin. Osasta meni latva ja lisääntyneet tuuli- ja valo-olosuhteet otettii lapsiperheessä hyötykäyttöön. Puiden "kannot" jätettiin pitkiksi ja niihin ripustettiin pyykkinarut. Pihaan jätettiin myös järeämpiä puupölkkyjä joista osa on koristusmielessä istutusalueen laidassa ja osa nuotiopaikan laidalla istuinpölkkyinä. Ne saavat siellä hiljalleen sammaloitua ja lahota. Lapsillani on ollut myös mielenkiintoisia lahoaidan rakennusleikkejä. Vanhin lapseni rakasti pienenä polkea polkutraktorilla pitkin pihametsää ja kerätä (kuormata) traktorin kyytiin oksia ja kasata niitä "pinoille" pihan nurkille. Eilen pihaa kiertäessäni huomasin että kasat ovat siellä edelleen, osittain maatuneina lahopuuaitoina. Meillä kaadettujen puiden kantoja on jätetty myös lyhyempinä paikoilleen, osaa niistä on käytetty nuotioalustoina niin että päälle on laitettu vanha traktorin metallinen vanne jossa on sitten poltettu nuotiota. Osa kannoista on palanut osittain keskeltä joka tuo maaperän hiiltä ja muuttaa happaman maaperän ph:ta lempeästi. Lahopuuaitojen ja lahokantojen sekä lahopuupökkelöiden lisäksi meille pihametsään on rakennettu myös lahopuurytö. Tämä tuli sinne ihan luonnostaan, koska myrsky tosiaan vahingoitti vanhoja puita pahasti ja pienessä pihametsässämme jouduttiin tekemään puiden kaatoa isommassa mittakaavassa vanhojen puiden ollessa rakenteeltaan vaarallisia. Syksy oli silloin kovin sateinen ja osa pihastamme on perin suomaastoa, eikä oksia lähdetty kuljettelemaan märkyyden vuoksi metsästä pois. Ne kasattiin kasalle. Nyt muutama vuosi tuhon jälkeen, nuorin lapseni rakentelee kuivuneista oksista majoja, siellä näkyy myös kauriin ja jäniksen jälkiä. Suojaa nämä eläimet taitavat risukasan läheltä yöksi hakea. Lahopuukasat antavat metsissä suojaa myös metsän jyrsijöille ja käärmeille. Tämä seikka olisikin syytä muistaa myös laajemmilla metsäalueilla missä suoritetaan puiden korjuuta. Koneet muokkaavat maastoa liikkuessaan siellä, mutta metsään jätetyillä oksilla ja latvoilla on tärkeä tehtävä metsäluonnon uudistuksessa ja ne koneiden jäljetkin luonto korjaa nopeasti. Metsänhoitotyöt oikein mitoitettuina, myös hoitavat metsiä. Rakastan tarkkailla pihapiirin hiljaista muutosta. Pihaamme on tullut lahopuun lisäämisen jälkeen laajempi pikkulintukanta. Mustarastaan laulu kuului eilenkin voimakkaana ja palokärki ja vihertikka vierailevat pihassa säännöllisesti. Lahopuun lisääminen on tuonut pihaamme myös haukkoja ja pöllöjä. Eräänä juhannusaattona istuimme pihalammen rannassa nuotiolla ja kuuntelimme metsästä kuuluvia linnunhuutoja. Pari päivää myöhemmin näimme kelopuun latvassa kaksi uteliasta silmäparia. Sarvipöllön poikaset kurkistelivat meitä yhtä yllättyneinä kuin me niitä. En jäänyt niitä kuvaamaan vaan annoin heille pöllöilyrauhan, mutta kuva poikasista jäi melko vahvasti meille kaikille mieleen. Samaisena juhannusiltana ihmettelimme, että mikä tuossa lammen yläpuolella lentelee? Se oli lepakko joka pyydysti hyönteisiä. Seuraavana syksynä hankimme metsään pöllönpöntön ja sarvipöllön lisäksi pihassamme on nähty varpuspöllö ja lehtopöllön ääni kuului vuosi sitten iltaisin. Sitä emme kyllä onnistuneet näkemään. Oma operaationsa on pöllönpöntön hankkiminen, kiinnitys (nostettava n. 6m:n korkeuteen) ja huoltotyöt. Varsinkin kun pönttö on oltava valmiina jo tammikuussa jolloin pöllöt etsiskelevät jo pesintäpaikkoja. Miten sinä voit rakentaa lahopuutarhan pihaasi?
|
2 kommenttia . Avainsanat: Lahopuutarha, puutarhan monimuotoisuus, luonnon monimuotoisuus, maaperän hyvinvointi, pieneliöt, lahottajat, kääpä, käävät, lahopuuaita, lahopuurytö, pölyttäjä, hyönteishotelli, puutarha, pihasuunnittelu, piharakentaminen, viherrakentaminen |
PihasuunnitteluaTorstai 18.2.2021 - Sirkku
Pihasuunnittelun kiemuroita. Minkälainen on toimiva piha? Toimivassa pihassa sisääntulo on tehty niin selkeäksi, että vieraallekin tulee ensisilmäyksellä selville se, mikä on julkista aluetta, eli missä pihassa säännöllisesti työskentelevät henkilöt saavat liikkua ( kuten esim. jätehuollon työntekijät). Missä osassa pihaa saa liikkua satunnaisesti myös muut kuin tontilla asuvat henkilöt? Tämä koskee lähinnä asuinrakennuksen sisääntuloa ja parkkitilaa, tämäkin tila on erotuttava vierailijalle helposti. Ensisilmäyksellä on myös selvittävä mikä osa pihasta on yksityistä jonne ei ole ulkopuolisilla asiaa ilman tontin omistajan kutsua. Kaikki tämä olisi käytävä pihaan tullessa selville. Pihan sisääntulon jako toteutetaan käyttämällä kulkemisen ohjaukseen rakenteita, kasveja, valaistusta ja erilaisia käytävä- ja pintamateriaaleja. Toimivassa pihassa pihan tärkeät toiminnot kuten parkkitilat, pihavarastot, polttopuut, pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä muut tarvittavat toiminnot on suunniteltu niin, että niissä ja niihin on helppo kulkea, niiden sijainti tontilla on kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisia, kulkukäytävät on tehty materiaaleista joilla voi liikkua mihin vuodenaikaan tahansa ilman että pinta liettyy. Käytävät on suunniteltu riittävän leveiksi ja niiden käyttöturvallisuus ja helppohoitoisuus on mietitty myös talviaikana. Tontin hulevesistä huolehditaan ja sade- sekä lumensulamisvesien kulkua viivytetään ja ne pyritään aina ensisijaisesti imeyttämään omalle tontille ja käyttämään niitä apuna viheralueiden kastelussa. Vasta tämän jälkeen ylijäämävesi voi ohjautua sadevesiviemäreihin tai muuhun hulevesijärjestelmiin jotka kaava tonttialueelle määrää. Tarvittaessa kuivina kausina sadevesiviemäreissä olevaa vettä käytetään myös pihan kasteluun pumppuja asentamalla ja kierrättämällä hulevettä piha-alueella useaan kertaan. Hulevesisuunnittelulla vältetään veden liian nopeaa liikkumista ja siitä aiheutuvia lannoitevalumia vesistöihin ja vähennetään kastelutarvetta ja näin ollen lasketaan pihan hoitokuluja. Toimivassa pihassa rakenteet on valittu maalajille sopiviksi ja ne on perustettu oikein. Ne kestävät myös routimisen. Pihan pengerrys on tehty turvallisesti ja muureissa on huomioitu myös niiden takana kasvavien kasvien juuriston talven kestävyys. Lumitöiden tekoakin pihasuunnittelussa mietitään, suunnittelijalla on oltava tieto millä lumitöitä tullaan tekemään ja kuinka paljon pihaan on varattava lumisäiliötilaa. Lunta koskee samat säädökset kuin hulevesiä. Toisen tontin puolelle ei kumpiakaan saa kuljettaa, myös pieneltä pihalta on siis löydyttävä niille tilaa. Toimivassa pihassa tontille on valittu oikeat kasvit oikeaan paikkaan, piha ja sen istutukset on suunniteltu jo lähtökohtaisesti helppohoitoiseksi ja helposti perheen elämäntilanteen mukaan muokattavaksi. Lapsiperhe tarvitsee pihaa erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin esim. aikuiset ihmiset. Pihan kalleimpien rakenteiden on oltava toimivia nyt ja niiden on kestettävä aikaa. Pihaa voi stailata ja päivittää mm. kasvien osalta vaikka vuosittain jos asukas näin haluaa, mutta suunnittelijana en usko, että kiveyksien väriä ja muotoa ollaan valmiita muuttamaan muutaman vuoden välein, siksi ne on mietittävä kerralla toimiviksi. Pihasuunnitelman yhteydessä myös tontin olemassa olevien kasvien kunto tarkastetaan, merkitää pihasuunnitelmaan ja tarvittaessa huonokuntoiset tai pihan rakennuksessa vaurioituvat suurikokoiset kasvit poistetaan tai niiden kanssa toimitaan kaupungin/ kunnan ohjeistusten mukaisesti (suojellut puut huomioidaan suunnitelmassa). Kasvien valinnassa on myös huomioitu asukkaiden kasvi- ja puutarhasuuntaustoiveet mikäli ne menestyvät ja toimivat kyseisellä kasvupaikalla. Toimivassa pihassa on myös valaistus joka ohjaa kulkua, toimii tarvittaessa katseen vangitsijana ja /tai näkösuojana. Toimivassa pihassa on myös riittävästi ulkopistorasioita pihan huoltotoimenpiteitä varten ja riittävästi vesipisteitä eri puolilla pihaa. Toimiva piha on myös asukkailleen sopivan suojainen. Liika näkyvyys, tuuli, melu ja pöly on ohjattu pois oikeilla istutuksilla ja rakenteilla. Rakenteissa kuten esim. pergoloissa, terasseissa, altaissa ja puutarharakennuksissa huomioidaan kaupungin ja kunnan rakennusjärjestys, kaavamääräykset ja lupakäytännöt. Mistä osista pihasuunnitelman hinta koostuu? - Pohjatietojen kuten pohjamaaselvityksen, karttakuvien, korkotietojen, rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten ja muiden pohjatietojen hankinnasta. Nämä tiedot voi toimittaa suunnittelijalle myös tilaaja, mutta siinä tapauksessa jos tilaaja ei kykene niitä toimittamaan esim. peruskorjauskohteen olemassa olevien karttatietojen iän vuoksi, suunnittelija arvioi onko esim. korkojen ja muun pihan mittauksen uusimiselle tarvetta. - Tarvittaessa olemassa olevien puuvartisten kasvien kuntokartoituksesta. - Piha- ja istutussuunnittelusta. LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelu on luvanvaraista toimintaa ja näitä varten saatetaan tarvita erilliset suunnitelmansa ko. alojen ammattilaisilta. Pihasuunnittelussa näihin osa-alueisiin otetaan kantaa yleensä yleisellä tasolla. Kuten edeltä käy ilmi pihasuunnittelu on todella paljon muutakin kuin pelkästään kasvien suunnittelua, siksi pihasuunnittelun hinta vaihtelee kohteen, tarvittavien rakenteiden ja muiden huomioitavien asioiden mukaan. Suunnittelija arvioi suunnitelman hintaa miettiessään kohteen suunnitteluun kuluvat työtuntinsa, yleensä suunnitelman hinta nousee mitä enemmän kiveyksiä ja rakenteita pihaan suunnitellaan. Kasveja pihaan suunnittelee nopeasti, rakenteet ja kiveykset vaativat huomattavasti enemmän työtä suunniteltaessa siksi niiden suunnittelu on kalliimpaa. Myös leikkialueet ja pelastustiet vaativat suunnittelijalta paljon työaikaa ja niiden suunnittelu on silloin myös hitaampaa. - Pihasuunnitelmaan liittyvistä kirjallisista materiaaleista. - Pihasuunnitelman tekoon liittyvistä suunnittelukokouksista ja niihin kuluvista työajoista. - Suunnitelman toimitus, sähköinen pihasuunnitelma ja tarvittavat printit. Mitä suunnittelija miettii suunnitelmaa piirtäessään? - Rakennusjärjestystä, rakennustapaohjeita ja muita kaavamääräyksiä. Tiedossa olevia tulevia lakimuutoksia esim. taloyhtiöt ja sähköautojen latauspisteet. - Helppohoitoisuutta. Tämä pitää sisällään toiminnot ja niille kulkemisen, lumisäilöt, hulevedet, kasvit, kasvi-istutusten paikat ja kasvien hoito. - Pihan turvallisuutta. Pelastustyöt, pihavalaistus, kallistukset, portaat, luiskat, pudotukset ja niihin tarvittavat kaiteet ja pintamateriaalit sekä pihan aitarakenteet ja niiden läpinäkyvyys ja korkeus. - Pihan rakentamisen aikataulua ja toteutetaanko koko piha kerralla. Rakentamisen budjettia. Tähän kohtaan liittyy myös perheen ja tilaajan elämäntilanne. - Valittujen tuotteiden hinta-laatu suhteita. Valittujen tuotteiden kestävyyttä Suomen olosuhteissa ja tarvittaessa huollon ja varaosien saamista. - Perheen elämäntilannetta, toiveita ja harrastuksia. Tarvittaessa myös tämän hetken puutarhamuotia kasvien ja helposti muokattavien rakenteiden osalta. Pihasisustusta. Noudattaako pihasuunnittelija aina tilaajan toivetta? - Pihasuunnittelijan on aina muistettava ettei hän tee suunnitelmaa itselleen vaan tilaajalle, joten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pihasuunnittelija yleensä noudattaa tilaajan toivetta. - Pihasuunnittelija voi suositella kasveja, toimintoja, rakenteita ja tuotteita pihaan, mutta pääsääntöisesti asiakas ratkaisee onko ne hänen pihaansa sopivia. Pihasuunnittelijalla onkin oltava hyvät perusteet asiakkaan toiveista poikkeaviin ratkaisuihin. Itse näkisin että ainoa syy tällaiseen olisi esim. toivotun kasvin menestymättömyys Suomen olosuhteissa tai että esim. maaperä tai valo-olosuhteet ovat ko kasville tai rakenteelle niin hankalat että rakentaminen ja pihan hoito tulisi olemaan poikkeuksellisen kallista. Tällaisissa tapauksissa pihasuunnittelijan kokemus pihan rakentamisesta ja kasvien hoidosta tulee tärkeäksi osaksi suunnittelua. Tilaajalla ei aina ole käsitystä siitä mitä esim. television puutarhaohjelmassa nähdyt piharakenteen hinta on ollut ja voiko sitä käyttää Suomessa ja ko maaperällä. - Taloyhtiöiden pihoja suunniteltaessa voi toisistaan poikkeavia toiveita olla hyvinkin voimakkaasti ilmaistuina paljonkin ja silloin pihasuunnittelija voi pyytä taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä ns. linjanvedon eli enemmistöpäätöksen tiettyihin pihasuunnittelukohtiin joka koskee yhteisiä piha-alueita ja yhteisiä rakenteita kuten esim. aitoja. Näissä suunnitelmissa saattaa ikävä kyllä tulla tilanteita joissa yksittäisen osakkaan toiveita ei voida huomioida jos ne ovat enemmistöpäätöksen vastaisia. Kuinka paljon rakennettu omakotitalopiha maksaa? - Etelä-Suomessa, missä rakennamme monen metrin paksuisen savipatjan päälle rakennetun pihan hinta vaihtelee n.15-20% tontin ja rakennuksen hinnasta. Hintaan vaikuttavat halutut rakenteet ja kasvit. Pelkät kasvit+ niiden istutusalueet ja uusittavat nurmikot ovat edullisempia kuin rakenteet, terassit, kiveykset ja piharakennusten pohjatyöt. Savimaalla joudumme perustamaan (tuomaan kiviainesta rakenteiden alle) ja se on kallista. - Moreenipohjamaalla piharakentaminen on edullisempaa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, piharakentaminen, pihan helppohoitoisuus, viherrakentaminen, pihavalot, puutarha, piha, puutarhatuotteet, terassi, kiveys, puut, pensaat, perennat |