Köynnöksen istutus

Torstai 6.2.2025 - Sirkku

Ihanat köynnökset, osa 2.

Köynnöksiä istuttamaan. Villiviinin_syysvarit

 

Edellisessä blogitekstissäni kirjoitin jo paljon köynnösten valintaan liittyvistä asioista, sekä siitä millaisia köynnösten ominaisuudet ja käyttökohteet ovat. Köynnös on mielestäni vähän aliarvostettu kasvi, johon liittyy “talon sairastuttaja”- stigma, mutta suosittelen kokeilemaan köynnöksiä rohkeasti. Kunhan vain estätte niiden pääsyn talorakenteeseen kunnolla, köynnöksestä voi olla paljon iloa ja hyötyä pihassa kasvaessaan. 

 

Milloin köynnöksiä voidaan istuttaa? 

 

Astiataimia voit istuttaa aina kun maa on sula. Lähes kaikki puutarhamyymälöiden köynnöstaimet ovat astiataimia. Jotkut köynnökset, kuten esim. villiviini, on niin elinvoimainen, että siitä voidaan ottaa kevättalvella latvaversoja, joita juurrutetaan. Juurien kasvatusta voidaan kokeilla ihan vesilasissa tai kasvi voidaan työntää kosteutta pidättävään kasvualustaan. Toki juurien kasvuun lähtö on aina vähän arpapeliä, mutta näin voi koettaa lisätä taimimäärää vähällä rahalla, jos olet vaikka leikkaamassa vanhaa ja ränsistynyttä köynnöstä. Latvapalat siis vain kasvamaan. 

Ilmastollisesti arkoja köynnöksiä, kuten esim. jalokärhöt tai köynnösruusut suositellaan kuitenkin aina istuttamaan keväällä, vaikka ne olisivatkin astiataimia. Tämä johtuu siitä, että niille halutaan antaa yksi kesä aikaa juurtua kunnolla ja kasvattaa juurensa syvemmälle, ennen kuin talviaika ja routa tulee. Tällä varmistetaan niiden talvenkestävyyttä. 

 

Köynnösten tarvitsema istutustila ja niille sopiva kasvualusta. 

 

Yleensä köynnökset ovat pihaan tullessaan paljon korkeammassa ja kapeammassa ruukussa kuin esim. pensaat ovat. Tämä jo sinällään aiheuttaa haasteita monella istutuspaikalla ja antaa jo vinkkiä istuttajalle siitä mihin pitää varautua. Istutustila on monesti loppua kesken. Osa köynnöksistä on omajuurisia ja niitä ei tarvitse istuttaa niin syvään kuin jalonnettujen köynnösten istutussyvyys on, mutta koska köynnös istutetaan tukeen päin vinoon, vaaditaan silloinkin yleensä enemmän tilavuutta juuristoalueeseen kuin normaalilla astiataimella tarvittaisiin. Myös kasvin juuriston suuruus tulevaisuudessa tulee ottaa tässä tilanteessa huomioon. Esim. Viiniköynnösten juuret voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja usean metrin leveydelle, sitä ei siis kannata kovin pieneen tilaan istuttaa, jos satoa haluaa. Näiden köynnösten kanssa kasvualustan pohja kannattaa jättää kankaattomaksi niin, että juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan. 

 

Suurin osa köynnöksistä istutetaan ihan normaaliin puutarhamultaan. PH mullalla on n. 6–6,5. Mullan tulisi olla siis lannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Köynnöshortensian voi istuttaa happamampaan kasvualustaan ja se sopiikin varjon havuistutusten yhteyteen kukkijaksi. Hortensiat kestävät Suomessa niin happaman kuin kalkitun kasvualustan istutushetkellä, maaperän happamuus vain vaikuttaa kukinnon väriin. Jatkossa hortensiaistutuksia ei kuitenkaan yleensä kalkita. Tässä on muistettava, että Suomen maaperä on normaalisti hapan havukasvien ansiosta. Kasvualustan on oltava sopivasti ilmavaa ja kosteutta pidättävää ja sen on sisällettävä eloperäistä ainesta ja ravinteita, ihan niin kuin kaikilla muillakin kasveilla. Ehkä tässä tilanteessa kasvualustalla säädetään tarvittaessa juuriston lämpötilaoloja. Ilmavampi kasvualusta lämmittää juuriston ympärystää ja parantaa kylmänarkojen kasvien selviämistä talven yli. Tuolloinkin on kuitenkin huolehdittava, että syvemmällä pohjamaassa on oltava riittävästi kosteutta saatavilla. 

 

Minimikasvualustasyvyys on omajuurisella köynnöksellä n. 50 cm, mutta jalonnetuille köynnöksille tuo ei yleensä riitä. Nämä kaipaavat 70–80 cm:n syvyisen kasvualustakerroksen. Istutuspaikan leveys taasen... sielläkin 50 cm on mielestäni minimi. Monesti nuo köynnösten purkit voivat olla jo itsessään 25 cm- 40 cm pitkiä ja kun se pitää saada istutuspaikkaan vinoon tukeen nähden. Omiin suunnitelmiini olen laittanut 80–100 cm köynnösten istutusalueen leveydeksi ja olen istuttanut niiden juurelle matalia perennoja maanpeitteeksi.  

 

Muuta huomioitavaa: 

 

Istutuksen yhteydessä kannattaa varoa köynnösten herkkiä juuria. Kun kasvualustapaakku on noin korkea, se painaa ja varsinkin kun taimi on märkä ja sitä otat pois ruukusta, voi vaurioita tulla. Itse yritänkin huolehtia, että köynnös on varmasti kunnolla läpijuurtunut paakkuun ennen sen siirtämistä ruukusta pois. Tällöin kasvuunlähtö on varmempaa. 

 

Köynnökset on istutettava riittävän kauas seinästä. Nykyiset ohjeet talorakentamisessa on,Omajuurisen_koynnoksen_istutus.jpg että metri talon seinästä tulisi olla kiviainesta, mutta tämä ei toteudu yleensä vanhemmissa pihoissa, vaan istutusalueet ovat lähempänä taloa. Vähintään kuitenkin 50 cm:n levyinen kiviaineskaistale kannattaa olla talon ja kasvualustan välissä. Kiviaines ja kasvualusta erotetaan toisistaan vähintään juuriestekankaalla. Vedet johdetaan pois rakennuksen perustuksesta yleensä salaojilla, jos köynnös istutetaan lähelle salaojia, kannattaa salaoja ympäröidä juuriestekankaalla, ettei juuret kasva veden perässä salaojaan ja tuki sitä. Talon lähelle istutettaessa on muistettava huolehtia, että pintakallistus pysyy vaadittuna 5%:na/ etenemämetri ja ettei kasvia istutettaessa tulla vahingoittaneeksi talon eristyksiä, jotka tulevat usean metrin etäisyydelle talon seinästä. 

 

Muista levitellä juuria varoen istutuskuoppaan, älä revi tai kierrä juuria kiepille. 

 

Istutussyvyys:  

 

Taimet asetetaan vinoon istutustukeen nähden, tällä vähennetään raskaan lehtimassan jaJalonnetun_koynnoksen_istutus.jpg oksiston aiheuttamaa painetta juurtumiskohtaan ja estetään oksiston repeytyminen irti juurista kovan myrskyn aikana. Omajuuriset ja hyvin kylmää kestävät taimet voidaan istuttaa vain muutama senttimetri syvempään kuin mikä niiden edellinen istutussyvyys on ollut. Jalonnetut köynnökset tai muutoin kylmänarat köynnökset istutetaan reilusti syvempään. Jalonnuskohta tulisi saada n. 15 cm:n syvyyteen ja koska jalonnuskohta voi olla n. 15 cm:n korkeudessa ruukun pinnasta, voi uusi istutussyvyys olla 30 cm syvemmällä kuin vanha syvyys on ollut. Jalonnetun taimen yleensä tunnistaa siitä, että ruukku on niitä korkeita Tantop- ruukkuja ja kasvin rungossa näkyy jossain kohdassa paksumpi jalonnuskohta. Toisinaan on vaikea tietää miten mikäkin taimi tulisi istuttaa. Muista silloin lukea ohjeet taimilapusta tai istutuspurkista. Asiantuntevat puutarhamyyjät osaavat kyllä antaa sinulle oikeat istutusohjeet taimen mukaan, kun muistat vain kysyä. 

 

Istutuksen jälkeen:  

 

Istutuksen yhteydessä taimia kastellaan kuten mitä tahansa muitakin istutettuja astiataimia. Itse laitan 20–40 litraa/ vettä useassa erässä ja hitaasti. Määrä on vähän liukuva, mutta perusperiaatteena voisi olla, että ruohovartisille 20 litraa/m2 ja puuvartisille 40 litraa/ taimi. Jatkossa tehtävien istutuskasteluiden osalta on minulla pohja-ajatuksena ollut, että mielummin harvemmin ja paljon. Tämä tarkoittaa 2–3 kertaa viikossa ensimmäisen kahden viikon ajan. Vesi annetaan matalalla paineella ja mieluiten ihan kastelukannulla ja ilman mitään lisäsuuttimia, jotka hajottavat pisaraa. Kasvualustan on kastuttava koko syvyydeltä ja sielläkin määrät vaihtelevat jo säidenkin vuoksi. Sateisella säällä koko kasvualustan kastumiseen voi riittää 10 litraa, joskus tarvitaan tuo 40 litraa. Kasvualustaa pitää siis vähän lukea ja tarkkailla. Välipäiviä on hyvä olla välissä ja vesi ei saa jäädä seisomaan kasvin juuristolle. 

Koynnosten_syysvarit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko,

Köynnöksiä, köynnöksiä!

Torstai 30.1.2025 - Sirkku

Ihanat köynnökset, osa 1!

Yksiä englantilaisen puutarhan peruspilareita ovat erilaiset köynnökset, joilla puutarhaanClematis_Piilu.JPG tuodaan kolmiulotteisuutta, kukintaa, rönsyilevyyttä, varjoa, suojaa, satoa ja syysvärejä. Yksinkertainen, kesällä vaatimaton ja vihreä köynnöskin yleensä puhkeaa täyteen loistoon viimeistään syysväreissään. Varsinkin brittisarjoissa upeat tiiliseinät ja kivimuurit näytetäänkin kuvissa yleensä syysloistossaan, jolloin esim. villiviini hehkuu punaisena ja köynnöshortensia kirkkaan keltaisena. Toki köynnöksistä näytetään myös ne upeasti kukkivat köynnösruusuportit ja jalokärhöt, jotka kiipeilevät hennosti tuessaan kulkukäytävien yli.

Minulle henkilökohtaisesti nämä runsaat kukkijat ovat silloin tällöin vähän liikaa, olen itse yksinkertaisemman puutarhan ystävä. Minusta perinteisessä englantilaisessa puutarhassa, perennameren keskellä kasvaessaan, nämä loisteliaat kukkijat hukkuvat ympäröivään väriloistoon ja runsauteen. Omassa puutarhassani sijoittaisin loisteliaat kukkijat ensisijaisesti rauhoittavan elementin yhteyteen, kuten esim. erilaisten vihreävalkoisten lehtivärien tai havun läheisyyteen, jotka rauhoittavat näkymää. Nämä kuitenkin ovat makukysymyksiä ja asiakkaiden pihassa mietin asian aina asiakkaan näkökulmasta. Keskustelen monesti asiakkaan kanssa hänen mieltymyksistään laajemmin pihakonsultoinnin aikana ja esittelen sitten erilaisia vaihtoehtoja, jos koen, ettei minun oma mieltymykseni olekaan se mistä asiakas pitää.

Vuosien varrella olen huomannut, että moni pelkää köynnösten istuttamista omalle pihalleen. Uskoakseni pelko johtuu paljolti Suomalaisesta talorakentamisen historiasta. Hometalot ongelmineen karsivat tehokkaasti kaikkea kasvillisuutta ja istuttamista talojen läheisyydessä. Pelätään alapohjaan ja viemäreihin levittäytyviä juuria, jolloin pihan vesi ei liiku. Oksiston ja versoston taasen pelätään aiheuttavan ongelmia talojen katoille, räystäille, katon aluslaudoitukselle ja eristykselle. Osa kasveista taasen saattaa tarrata seinään niin tiukasti, että rappaukset ja maalipinta kärsii. Tämä kaikki on ymmärrettävää huolta. Jos talo sairastuu, sairastuvat yleensä myös ihmiset. Kuitenkin oikein istutettuna ja hoidettuna, kasvillisuudesta talon läheisyydessä voi olla myös paljon hyötyä. Itseasiassa oikein istutettu ja tuettu köynnös ohjaa sadeveden pois seinästä ja suojaa seinää suoralta auringonvalolta. Vanhoissa taloissa köynnökset kesällä viilentävät helteistä ilmaa ja talvella vähentävät lämpöhukkaa. Ne toimivat talon läheisyydessä siis kuin villasukka jalassa. Eristää kunhan muistaa jättää ilmaraon väliin.

Miksi köynnöksen istuttaminen hyödyttää?

  • Köynnöksillä voidaan jakaa pihan tiloja. Katseilta suojaan saadaan niin terassilla aurinkoa ottavat ihmiset, kuin pihavajan takana oleva kompostialuekin.
  • Kadun varressa kasvava köynnös suojaa melulta ja pölyltä ja taittaa tuulta.
  • Köynnös mahtuu helpommin pieneenkin pihaan tai jopa parvekkeelle suojan antajaksi kuin esim. vapaasti kasvava pensas tai malliin leikattu havu.
  • Se tuo varjoa ja taittaa auringon kuumimmat UV säteet pois suojattavalta alueelta. Oikein istutettuna ja tuettuna, se voi jopa suojata maalipintaa ja harventaa seinän maalausarvetta. Kuitenkin seinän ja kasvimassan väliin pitää muistaa jättää ilmarako.
  • Köynnökset ja toki myös muu korkeampi kasvillisuus varjostavat myös talojen sisätiloja oikein sijoitettuna, tämän hyöty tulee varmasti korostumaan myös jatkossa täällä Suomessakin.
  • Satoköynnöksistä, kuten viiniköynnökset, palsamiköynnös, humala ja kiinanlaikkuköynnös saadaan myös hyödynnettävää satoa.
  • Köynnöksistä hyötyvät ihmisten lisäksi myös eläimet ja eliöt. Pörriäisille pihan köynnökset voivat olla ravinnon lähde ja pesä- ja suojapaikka. Kimalaiset, perhoset, mehiläiset ja toki myös linnut ja oravat hyötyvät tuuheasta ja suojaavasta kasvillisuudesta. 
Mitä pitää huomioida köynnöstä valitessa?

1. Ensin on mietittävä onko valittu köynnös yksivuotinen, perennamaisesti kasvava köynnös vai monivuotinen puuvartinen köynnös.


Yksivuotisia köynnöksiä ovat esim.: Keijunkukka

  • Mustasilmäsusanna, keijunmekko, tuoksuherne, kelloköynnös, köynnöskrassi (kukat syötäviä), vaulat ja päivänsini. 
  • Näitä voidaan kasvattaa monivuotisten kasvien lomassa ja alla, ruukuissa, amppeleissa tai vaikkapa kasvimaan reunassa pölytystä lisäämässä. 
  • Näitä kasvatetaan ja lannoitetaan kesäkukan tapaan ja niiden koko idea on kukkia näyttävästi koko kesän. Kasvatus voidaan tehdä itse siemenestä kylvämällä.

Perennoivasti kasvavia köynnöksiä ovat esim.:

  • Humala (humulus lupulus), josta satoa saadakseen on istutettava sekä hede-, että emikasvit. Karhunköynnös on kasvi, jota suosittelen välttämään. Tämä kasvi on toiselta nimeltään elämänlanka, joka kertonee kaiken sen menestymisestä missä tahansa. Koiranköynnökset (myrkyllisiä), köynnöspinaatti (syötävä), ruusunätkelmä, liekkikrassi ja köynnöstävät ukonhatut kuuluvat myös tähän sarjaan. 
  • Perennamaiset köynnökset ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talvella ja vain juuristo selviää talven yli. Uudet versot kasvavat joka vuosi vanhojen versojen tilalle. 
  • Näiden kasvatus ja lannoitus tehdään kuten perennoilla. Liian kovaa lannoitusta on vältettävä, se saattaa haitata talvenkestävyyttä. Mieto kevätlannoitus on varmasti se paras tapa saada nämä voimaan hyvin. 
  • Perenna= monivuotinen, ruohovartinen kasvi, josta yleisimmin menestyy talven yli vain juuristo-osa. Ikivihreä perenna on sellainen, jolla juuriston lisäksi myös lehdistö selviää talven yli lumen alla.

Monivuotisia puuvartisia köynnöksiä ovat esim.: 

  • Kärhöt, joista osa kärhöistä saattaa kasvaa kovina talvina ns. perennoivasti. TämäVilliviini tarkoittaa sitä, että esim. alppikärhö ja siperiankärhö saattavat palelluttaa lumen päälle jäävät oksansa ja kasvattaa juuristostaan uudet oksat tilalle. Osa kärhöistä jatkaa kasvuaan edellisen vuoden versoista, eli ovat ns. normaaleja puuvartisia köynnöksiä. 
  • Punakoiso on meillä luonnonvaraisena kasvava köynnös, joka on myrkyllinen kauttaaltaan, myös marjoistaan. 
  • Köynnöskuusamat (Kultaköynnösk., Ruotsinköynnösk., Tuliköynnösk., Tuoksuköynnösk.), Kiinanlaikkuköynnös, muratti, palsamiköynnös (hede- ja emikasvit vaaditaan vitamiinipitoisen sadon tuottoon), piippuköynnös, villiviinit, tarhaojukkaviinit ja muut viiniköynnökset, aitoviiniköynnökset, köynnöshortensia ja köynnösruusut kuuluvat mm. tänne.

2. Puuvartisia köynnöksiä valitessasi on ennen ostoa muistettava miettiä menestymisvyöhykekarttaa. Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen, joista ykkösvyöhyke on jaettu vielä A ja B osaan. Taimea ostaessasi taimen nimen ja lajikkeen jälkeen menestymisvyöhyke on ilmoitettu roomalaisilla numeroilla. Nämä numerot kertovat sen millä vyöhykkeellä kasvin pitäisi menestyä talven yli melko varmasti, jos kasvi on istutettu sille sopivaan paikkaan, oikeaan kasvualustaan ja oikeaan valo-olosuhteeseen ja sitä on hoidettu oikein. Kartta ei takaa kasvin menestymistä, mutta siitä saa suuntaa-antavasti pohjatietoa ennen ostopäätöstä. Jos et tiedä mihin menestymisvyöhykkeeseen istutuspaikka kuuluu, kartta on näkyvissä taimistoviljelijät ry:n sivuilla. 

3. Olen avannut tarkemmin tietoa puuvartisten kasvien valinnasta 9.2.2023 kirjoitetussa blogitekstissäni: Pihakasvien valintaa, kasvien menestymisvyöhykkeet ja kasvin hoidon tarpeen arviointi kasvia ostettaessa. Muutkin pihakasvien valintaa- blogisarjan tekstit auttavat köynnösvalinnoissa, ne löydät kun selaat blogitekstejä vanhempien tekstien osaan. 

4. Valitse istutettavaksi köynnös, jonka menestymisvyöhyke on yksi pidemmällä kuin oma vyöhykkeesi on. Jos siis asut kolmosvyöhykkeellä, osta nelosvyöhykkeen kasvi. 

5. Oikea kasvi- oikeaan paikkaan. Mieti valo, vesi, lämpö ja ulkoiset seikat kuten esim. mahdolliset kattolumet.

6. Monella köynnöksellä on kapea yläosa, mutta suuri ja syvä juuristo. Varaa sille tilaa. 

7. Jalonnetut köynnökset on istutettava syvään. Köynnös vaatiikin monesti normaalia syvemmän kasvualustan. 

8. Köynnökset istutetaan tukeen nähden vinoon. Tämä edellyttää istutustilalta myös leveyttä syvyyden lisäksi.

Koynnoshortensia_seinalla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko,

Permakulttuuri pohdituttaa, blogiteksti 2.

Torstai 23.1.2025 - Sirkku

Omaa pohdintaani permakulttuurisen pihan suunnittelusta.

  • Edellistä blogitekstiä permakulttuurista tehdessäni, tutustuin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin ja julkaisuihin. Tässä omaa pohdintaani niihin liittyen. 
  • Julkaisuja yhdistävänä puutarhasuunnitteluteemana voisi sanoa olevan, että puutarhat pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan sellaisiksi, että niissä vältellään öljyä.

Esim. polttomoottorikoneiden käyttö ja muovin käyttö pyritään pitämään minimissä. Molempien raaka-aine on fossiilinen uusiutumaton luonnonvara, eli öljy. Koneen polttoaine on öljypohjainen ja muovi itsessään sisältää öljyä. Itse lisäisin siihen myös, että jos koneita tai tarvikkeita hankitaan, kannattaa miettiä sitä, että se olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja myös helposti huollettavissa. Huollot on myös syytä tehdä säännöllisesti. Liian moni kotikone hankitaan näitä miettimättä ja silloin kalliskin ostos voi muuttua kertakäyttöiseksi ja se on ihan turhaa luonnon kuormittamista. Muovia on nykyään melko vaikea välttää kokonaan, esim. kasteluletkuissa ja vettä keräävissä järjestelmissä sitä tulee vastaan melko väkisinkin, mutta silloinkin voidaan miettiä, onko tuote tehty pitkäikäiseksi ja onko se valmistettu kierrätysmuovista tai voidaanko tarvittu tuote ehkä valmistaa itse kierrätetystä jo kotona olevasta muovituotteesta, jota ei enää tarvita.

  • Puutarhan hoidossa ja kasvivalinnoissa pyritään jäljittelemään luontoa. Kasvit sijoitetaan pihalle niiden omien tarpeiden mukaan, ei niinkään ihmisten mieltymysten ja tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi: Kasvi-istutukset tehdään tontin reuna-alueille, johon hulevesien pintavirtaus suuntaa (tontin pintakallistukset). Tällä saadaan luontaista kastelua kasveille, veden mukana maaperästä irtoavat ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja vähennetään lisätyn lannoituksen tarvetta. Mikäli istutusalustan alle on mahdollista rakentaa vettä keräävä salaoja, josta vesi kootaan kokoojakaivoon, saadaan hulevettä hyötykäytettyä kastelussa kuivina jaksoina. Jos vettä ei pystytä keräämään, kannattaa sen kulkua pois tontilta kuitenkin hidastaa. Kasvivalinnat tuolla alueella on mietittävä sellaisiksi, että kasvit sitoisivat vettä mahdollisimman paljon. Valumavesialueelle kannattaa siis istuttaa kostean paikan kasveja, ja kasveja, jotka tarvitsevat paljon vettä tuottaakseen kunnon sadon. Näillä toimilla siis vähennetään huuhtoumaa, vähennetään vesieroosiota ja sato kasvaa suuremmaksi (yksittäisestä omenasta tulee suurempi, kun ravinteet ja vesi tulee kasvin juuristolle myös kuumimpaan kesäaikaan, jolloin sato tuotetaan). Kuiviin ja paahteisiin paikkoihin voidaan kylvää esim. maanpeiteyrttejä, kedon kasveja ja matalia typensitojakasveja, kuten mäkimeiramia, ajuruohoa (timjami), siankärsämöä ja valkoapilaa.

  • Tarkoituksena on viljellä alaa monipuolisesti välttäen maaperän väsymistä, jolloin myös tuholaisten ja tautien esiintyminen vähenee. Kasvien vuorotus sinällään ei ole mikään uusi asia, se hyödyttää viljelyssä aina ja siitä olen kirjoittanut blogiini aiemminkin. Myös kursseilla ja luennoilla olen tästä puhunut paljon. Tehkää hyvät ihmiset viljelymuistiinpanoja ja käyttäkää kasvin vuorotusta! Se hyödyttää sadon tuottoa ja kasvien ja lähiympäristösi hyvinvointia. 
  • Typensitojakasvit ja syväjuuriset kasvit viljellään viljelykasvien lomassa tai alla, tai suurilla peltoaloilla voidaan pitää ns. maaperän tankkausvuosia, jolloin viljellään vain näitä kasveja tai niitä viljellään esim. kauran kaverina.  Tätä on tehty ns. normaalissakin peltoviljelyssä jo usean vuoden ajan ja moni EU-tuki sitä myös edellyttää. Tämä siis myös muilla kuin luomu- pelloilla. 
  • Muista tehdä havaintoja kasvien tarpeista ja myös niiden hyödyllisyydestä muille kasveille, hyönteisille ja koko ekosysteemille. Pienikin kasvi voi hyödyttää hyvin laajasti ympäristöä. 

Esimerkiksi moni köynnöskasvi kuten viiniköynnös tai köynnösruusu tarvitsevat lämpimän ja suojaisan kasvupaikan. Köynnökset kannattaa istuttaa talon läheisyyteen, terassin vierelle. Huom! Ei seinään kiinni koskaan! Näin istutettuna ne saavat talosta suojaa ja lämpöä, samalla ne varjostavat terassia liian kuumalta ja paahtavalta auringolta. Varjostus saattaa viilentää myös talon sisäosia.

  • Vältä nurmikkoa ja suosi niittyä. Mitä enemmän on kukkia, sitä paremmin voi pölyttäjät. Muista kuitenkin poistaa vieraslajikasvit, kuten lupiinit. 
  • Vältä haravointia. Maahan varisseet lehdet voi silputa maaperän pintaan katteeksi. Samalla ne lannoittavat maaperää. 
  • Leikkaa perennat vasta keväällä. Näin suojaat juurakoita ja tarjoat linnuille ruokaa sekä hyönteisille talvehtimispaikkoja. 
  • Luonto hakee tasapainoa, kun sille antaa aikaa. Tällä tarkoitetaan esim. sitä, että jos jonain kesänä on paljon tuholaisia, loppukesästä petohyönteisten munia on runsaasti, jolloin luonto korjaa tuholaistilanteen itse seuraavaan vuoteen. Tällöin kuoriutuu runsaasti petohyönteisiä, jotka pitävät tuholaiset kurissa. Tai vaihtoehtoehtoisesti, on tainnut säätutkakuvissa näkyäkin, että runsaina kirvakesinä, rajan yli lentää leppäkerttuarmeija syömään meidän kirvojamme. 
  • Hyödynnä viljelyssä ja kasvien kasvattamisessa kerroksellisuus (se mihin kasvien latvukset asettuvat). Niin luontokin tekee. Puiden alle laitetaan matalampia kasveja kuten perennoja sitomaan kosteutta maaperään, hedelmäpuiden väliin voidaan istuttaa syväjuurisia yksivuotisia kasveja, jotka muokkaavat maaperää ja parantavat vesitaloutta yms. 
  • Suosi monivuotisia kasveja. Näiden lannoitus- ja veden tarve on yleensä vähäisempää kuin yksivuotisten kasvien on. 
  • Pidä mielessä peruskasvualustan rakennusohje. 1 osa savea, 1 osa moreenia ja 1 osa eloperäistä ainesta. Sillä pääsee aika pitkälle.

Listasin alle omia, aiemmin julkaistuja blogitekstejäni, josta voit hakea lisätietoja moniin permakulttuuriin liittyvistä puutarhanhoidon osa-alueista. Ne löydät, kun selaat blogitekstejä eteenpäin.

  • 23.2.2024 Biohiili- teksti. 
  • 1.2.2024 Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan?
  • 30.11.2023 Potageriunelmia. 
  • Joulukuu 2022- Helmikuu 2023 Pihakasvien valintaa, useita kirjoituksia. 
  • 20.10.2022 Hieman asiaa syksyn lehdistä. 
  • 5.4.2022 Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella. 
  • 6.10.2021 Voihan hiilinielu! 
  • 31.8.2021 Perustetaan niitty. 
  • 30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan. 
  • 24.3.2021 Parannetaan monimuotoisuutta, Lahopuutarha. 
  • 3.6.2020 Hieman asiaa mullasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Permakulttuuri, permanent agriculture, kestävä viljely, kestävä maanviljely, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, ekologisuus, ekosysteemi, kompostointi, kotivaraviljely, kotiviljely, luonnonmukainen viljely, permakulttuurinen piha

Permakulttuuri pohdituttaa, blogiteksti 1.

Torstai 16.1.2025 - Sirkku

Permanent agriculture eli permakulttuuri (pysyvä/ kestävä maanviljely).

Oletko sinä törmännyt permakulttuuri- termiin puutarhakirjoja ja lehtiä selatessasi ja miettinyt, että mitähän tuollakin mahdetaan tarkoittaa? Minulla termi on tullut vastaan säännöllisesti vuosien varrella ja toki tiedän sen pääsääntöiset periaatteet, mutta ajattelin nyt avata termiä hieman tarkemmin. Jos vaikka oppisin itsekin hieman lisää? Jaan tekstin kahteen blogikirjoitukseen, niin ei tule liikaa asiaa yhteen tekstiin.

Permakulttuurin perusajatus:

Permakulttuuri perustuu alkuperäiskansojen oppeihin ja sen kehittelivät nykymuotoonsa australialaiset Bill Mollison ja David Holmgren 1970- luvulla. Muita permakulttuurin edelläkävijöitä on mm. Itävaltalainen Sepp Holzer.

Permakulttuurilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista viheralueiden suunnittelua ekologisesti kestävältä pohjalta. Siinä maatalous ja viheralueet, kuten puutarhat, puistoalueet, metsät ja muut viheralueet, kuten katuympäristöt suunnitellaan ekologisesti kestäviksi kokonaisuuksiksi. Permakulttuurissa myös pyritään omavaraisuuteen viljelyn kaikissa osa-alueissa, ja näin ollen myös suurin osa ihmisen syömästä ruuasta olisi itse, omassa viljelyssä, tuotettua. Myös kasvualustat ja sen valmistukseen tulevat tarvikkeet, sekä vedenkiertojärjestelmät tehdään itse. Jätettä ei saisi jäädä. Permakulttuurista voisi siis sanoa, että se on kokonaisvaltainen suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhanhoidon, viljelyn, arkkitehtuurin, ekologian, rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun.

Permakulttuurin kolme pääperiaatetta:

  • Earth care- maapallosta huolehtiminen.
  • People care- ihmisistä huolehtiminen. 
  • Fair share- reilu jako, kulutukselle ja kasvulle rajojen asettaminen, ja ylijäämän palautus kiertoon.

Näitä teesejä miettiessäni, tulee vaan mieleen, että vielä näiden saavuttamiseen on matkaa. Lisäksi pohdituttaa, että kuinka monella meistä on taitoa ja tilaa viljellä ja säilyttää sellainen määrä ruokaa, jolla pitäisi itsensä ja perheensä ruuassa talven yli. Pidän perhettäni jonkin verran omavaraisena, mutta ei tuo tuollaisenaan taitaisi onnistua edes meiltä. Varsinkin, jos edes kasvualustoja ja siemeniä ei saisi ostaa kaupasta. Suurempaan omavaraisuuteen pääseminen vaatisi usean vuoden työn.

Mitä permakulttuuri tarkoittaa maanviljelyssä:

Tavoite olisi, että viljelyä kehitetään maaperää hoitavaksi ja innovoidaan myös maaperää hoitavia ja lannoittavia viljelymenetelmiä. Pyörää ei toki tarvitse keksiä uudestaan, jos hyvä ja toimiva menetelmä on jo kehitetty, mutta täälläkin pyritään mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen ja kierrätykseen.

  • Minusta yhtenä esimerkkinä tästä voisi vaikkapa olla veden kierto viljelyssä. Istutusalueet pyritään rakentamaan niin, että ns. ostettua juomavettä tarvitaan mahdollisimman vähän, vaan voitaisiin pärjätä tontilla olevilla ja sinne satavilla vesivarannoilla. Tämä voisi tarkoittaa satavan, maaperän läpi tulevan ja suodattuvan veden keräämistä ja pumppaamista uudelleen kasvien käyttöön. Tämä vesi on ravinnepitoista jo itsessään, toki laimeampaa kuin lannoitettu vesi. Vesi voitaisiin pumpata kokoojakaivosta esim. aurinkoenergiaa hyödyntäen, jolloin ostettua sähköä ei tarvittaisi.

 Veden kierron ja uudelleen kasteluun käyttämisen lisäksi permaviljelyssä käyttöön tulevat myös:

  • Typensitojakasvit ja juuristollaan maata muokkaavat kasvit, sekä maaperän kasvipeitteisyys (hiilensidonta ja eroosion vähentäminen) ja maaperän pinnan kattaminen (veden haihtuminen).
  • Komposti ja kompostimullalla maaperän parantaminen.
  • Kasvijätekompostin valumavesien keräys, laimennus ja käyttö lannoituksessa. 
  • Puuceen tai muun biovessan kompostin käyttö maaperän parantamisessa. Huom! kiinteitä jätteitä on kompostoitava pidempään kuin esim. lehtijätettä, jotta syötäviin tuotteisiin ei tule kolibakteerivaaraa. Kompostointiaika on pidempi kuin tavallisella talousjätekompostilla. Kuiva käymäläjäte on jatkokompostoitava astiassa, jossa on kiinteä pohja ja kansi, ja josta ei tule valumia ympäristöön. Käymäläjäte voidaan levittää välikerroksiksi lehtijätekompostiin em. ehtojen täyttyessä, minimikompostointiaika on yksi vuosi, jonka jälkeen valmista kompostimassaa voidaan käyttää koristekasvien kasvualustaan laimennettuna. Syötäville kasveille kompostimassan on valmistuttava pidempään, jopa 2-3 vuotta. Jatkokomposteja tarvitaankin pihassa useita, joten tilaa ne valitettavasti vievät. Biovessaan kertyvä virtsa voidaan myös kerätä ja hyötykäyttää laimennettuna kastelulannoitteena esim. yksivuotisille koristekasveille. Virtsa tai urea pitää sisällään typpeä ja sillä voidaan herätellä myös jäätynyttä kompostia.

 Mitkä ovat permakultturisen pihan suunnitteluperiaatteet? David Holmgren

  1. Havainnoi ja vuorovaikuta.
  2. Kerää ja varastoi energiaa.
  3. Hanki tuotoksia.
  4. Käytä itsesääntelyä ja ota vastaan palautetta.
  5. Käytä ja arvosta uusiutuvia luonnonvaroja ja palveluita.
  6. Älä tuota jätettä.
  7. Suunnittele maaleista yksityiskohtiin.
  8. Yhdistele erottelun sijaan.
  9. Käytä hitaita ja pieniä ratkaisuja.
  10. Käytä ja arvosta monimuotoisuutta. 
  11. Käytä reunoja ja reuna-alueita.
  12. Hyödynnä muutosta luovasti ja vastaa siihen.

Tässäpä sitä on sopivan ympäripyöreitä lauseita, se mitä niillä mahdetaan tarkoittaa, on varmasti vähän tulkitsijakohtaista? Omaa, ihan arkiseen perhepihaan tulevaa pohdintaani yritän avata hieman seuraavassa blogitekstissä. Mitä em. kohdat sinulle tarkoittavat? Kirjoita kommenttiosioon mitä sinulle niistä tulee mieleen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Permakulttuuri, permanent agriculture, kestävä viljely, kestävä maanviljely, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, ekologisuus, ekosysteemi, kompostointi, kotivaraviljely, kotiviljely, luonnonmukainen viljely, permakulttuurinen piha

Kesäkausi ja sesonki 2024

Tiistai 27.8.2024 - Sirkku

Elokuun viimeinen viikko, 2024.

Tervehdys pitkästä aikaa täältä puutarhurin omasta kuplasta. Kevään ja kesän mukana tuli Tulppaani.jpg sekä puutarhurin, että maatilan emännän sesonkikausi kiireisenä päälle. Nyt, puintien ollessa loppusuoralla, on pieni hetki aikaa istua paikallaan ja kirjoittaa blogia.

Maailman tilanne on heijastellut myös viheralaan. Asiakkaita on ollut, mutta eroa viime vuosiin on silti nähtävissä. On ollut hiljaisempaa uusien asiakkaiden osalta. Kalenteriin siis mahtuu pihasuunnitteluasiakkaita, vink vink 😉. Luulen, että ihmiset varautuvat ja säästävät nyt pahan päivän varalle. Toivotaan, että pahin päivä ei kuitenkaan koskaan koita ja maailman, sekä Suomen talouden turbulenssi rauhoittuu ja voimme kaikki vain keskittyä elämään omaa arkeamme ja sitä myötä uskallamme enemmän tilata lähipalveluja myös pieniltä toimijoilta. Loppujen lopuksi, se on se, jolla Suomi pysyy pystyssä, omien lähiseudun yritysten palvelujen osto. Yleinen arvonlisäkannan muutos vaikuttaa myös Viherpalvelu Maununkarhun hintoihin alkaen 1.9.2024. Veroton hinnastomme pysyy samana, mutta verollinen hinta muuttuu vastaamaan uutta arvonlisäverokantaa.

Kasvukauteen 2024 on tähän mennessä kuulunut uusia ja vanhoja asiakkaita, ennestään Hankkijan_vierailu tuttuja pihapiirejä sekä uusia, tutustuttavia ja ihastuttavia pihoja. Olen saanut vierailla myös Hankkija Porvoon myymälässä muutamaan otteeseen ja tavata heidän asiakkaitaan. Ihan mahtavia ihmisiä niin myymälän henkilökunnassa kuin asiakkainakin! On vaihdettu kokemuksia ja olen saanut auttaa kasvivalinnoissa ja antaa hoitovinkkejä. Yhteistyömme Hankkija Porvoon kanssa jatkuu, ja tuleville vuosille on mietittynä jo paljon kivaa ja mielenkiintoista yhteistyötä. Näistä jutuista tulee tietoa myöhemmin, kannattaa ottaa Viherpalvelu Maununkarhun sivu seurantaan Facebookissa ja Hankkija Porvoon sivut Facebookista ja Instagramissa. Sain olla mukana Hankkija Porvoon ensimmäisessä puutarhaillassa luennoitsijana. Näillä työvuosilla ja työkokemuksella harvoin enää liikuttuu ja jää sanattomaksi asiakkaan palautteen saadessaan, mutta nyt on myönnettävä, että näin kävi. Kiitos vielä kerran luennolla olleelle rouvalle, joka tuli minua varta vasten tapaamaan myymälään myöhemmin kesällä ja kiitti luennosta. Näin ammattilaista aina ilahduttaa, kun on pystynyt antamaan kasvi- ja välinetietoa niin, että on ylittänyt asiakkaan odotukset. Yritän pitää tason yllä jatkossakin. Kun minut näkee myymälässä, saa tulla kysymään pihan ongelma-alueista, toiminnoista ja kasveista. Autan parhaani mukaan.

Monta vuotta olen tehnyt yhteistyötä myös Pornaisten kunnan kanssa. Yhteistyön laajuus Kesakukat.jpg vaihtelee vuosittain, mutta olen kyllä viihtynyt tässä työssä. Helpoimmin minun työpanokseni on varmasti ohikulkijalle nähtävissä Pornaisten kunnan kesäkukkien osalta. Tänä vuonna monen mielestä kasvivalinnat onnistuivat, koska palautetta kasveista on tullut valtavasti. Itse mietin viime syksynä, että onkohan tumman punaliilan, keltaisen ja oranssin yhdistelmä liian räväkkä, mutta ei se ollut yhtään! Jatkossa uskallan käyttää voimakkaita värejä enemmän. Tässä on nyt annettava kesäkukista erityiskiitos Puutarha Bergströmin (Sipoo, Paippinen) Mårten Bergströmille, joka on auttanut minua kasvivalinnoissa, ja jolta olen saanut Pornaisten kunnalle huipputaimet kesäkukista jo usean vuoden ajan! Toivottavasti meidänkin yhteistyömme jatkuu vielä pitkään!

Nyt on aika vielä nauttia kesän viimeisistä hetkistä ja kesäkukkien kukinnasta, pitäen mielessä kuitenkin lähestyvä syksy. Ajankohtaisia töitä mietittäessä nyt on hyvä hetki tehdä syyslannoitukset fosfori- kalium lannoitteilla puille, pensaille ja perennoille. Muista noudattaa pussin ohjetta ja varsinkin perennoille lannoitemäärä on todella pieni/m2. Syyslannoituksesta lisää seuraavassa blogitekstissä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pihasuunnittelu, pihakonsultointi, puutarhakurssi, viherrakentaminen, viheralueiden hoitotyöt, kasvisuunnittelu, Hankkija porvoo, Puutarha Bergström, Pornaisten kunta, Pornainen, kesäkukat, puut, pensaat, perennat, syyslannoitus, syyslannos

Suomalaisen puutarhasuunnittelun historiaa.

Torstai 11.1.2024 - Sirkku

Suomalaisen puutarhasuunnittelun historiaa. 

Hyvää alkanutta vuotta! Vuosi alkoikin hyvin talvisissa merkeissä ja tuntuu myös jatkuvan sellaisissa, joten nythän on hyvää aikaa keskittyä suunnittelemaan tulevaa kesää ja sen istutuksia. Nyt talviaikaan on tarjolla myös useassa kansalaisopistossa puutarhakursseja, joissa pääset päivittämään omaa kasvitietouttasi. Olethan ilmoittautunut jo mukaan? Minut löytää kevättalvella Porvoon kansalaisopistosta ja Mäntsälän kansalaisopistosta luennoimasta. Aiheina pitkillä kursseilla ovat hyötyviljely ja ihanat ruusut (Porvoossa) sekä yhden illan luennot kotipihan hyötykasvipensaista, pienen pihan rakentamisesta ja kasvisuunnittelusta, sekä kotipihan lavatarhasta (Mäntsälä). Vielä mahtuu mukaan, ilmoittaudu rohkeasti!

Olen jo parin vuoden ajan, säännöllisen epäsäännöllisesti, kirjoittanut blogitekstejä erilaisista puutarhasuuntauksista, sekä myös pihan rakentamiseen ja kasvivalintoihin liittyvistä asioista. Näitä tekstejä kirjoittaessani, minulla heräsi mielenkiinto siihen, miten Suomalainen pihasuunnittelukulttuuri on kehittynyt. Etukäteen tiesin Elisabet Kochin suuresta vaikutuksesta tavallisten kotien pihojen rakentamiseen, mutta muutoin Suomalaisen puutarhasuunnittelun historia ei ollut niin tarkkaan tiedossa. Tässä blogikirjoituksessa en puhu Elisabet Kochin työstä, haluan omistaa hänelle kokonaan oman kirjoituksen myöhemmin. Omassa työssäni näen hänen vaikutuksensa Suomen puutarhoihin vieläkin erittäin usein. Syksyn aikana olenkin tutustunut Suomen puutarharakentamisen historiaan ja kehitykseen, ja pyrkinyt hankkimaan siitä tietoa. Näissä tutkimuksissa päädyin arkkitehtuurimuseoon ja löysin heidän tietopakettinsa Suomen maisema-arkkitehtuurista ja puutarhasuunnittelusta. Mikäli haluat tutustua tarkemmin Arkkitehtuurimuseon tietopaketteihin löydät ne osoitteesta: www.mfa.fi/kokoelmat/tietopaketit . Siellä olevat maisema-arkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun tekstit ovat maisemantutkija Hanna Sorsan sekä Aura Kivilaakson kirjoittamia. Kiitos huomattavista tietopaketeista, joita olen käyttänyt tämän blogikirjoituksen pohjatietona.

Miten Suomalainen puutarhasuunnittelu sai alkunsa ja mistä haettiin vaikutteita? 

  • Suomalainen käytännöllisyys on ollut aina pohja puutarhojen rakentamiselle. Suomalaisen puutarhan tarkoitus on ollut ruokkia kansaa ja ennen 1700- lukua puutarhatyypit pystyikin jakamaan keittiökasvi- ja yrttipuutarhaan, sekä hedelmä- ja marjatarhaan ja kukkatarhaan. Pihojen rakentaminen painottui voimakkaasti hyötyviljelyyn syystäkin, vaikka suuret nälänhätävuodet olivat vielä edessä (suuret nälkävuodet: 1866-1868), oli vuosina 1695-1697 ollut edellinen nälänhätä ja nälkää ja sen mukanaan tuomia sairauksia pyrittiin ehkäisemään tuottamalla ruokaa itse. Yksi nälkää torjuvista uusista viljelytuotteista oli peruna, jonka Saksalaiset peltisepät toivat Suomeen 1730- luvulla, mutta sen viljely yleistyi vasta 1757 jälkeen, Suomalaisten osallistuttua Pommerin sotaan Saksassa.
  • Eri sosiaaliluokat viljelivät puutarhojaan omien tarpeidensa mukaan. Alemmat luokat keskittyivät ruoan pöytään tuottamiseen, ylemmissä luokissa oli varaa arvostaa puutarhan esteettisyyttä ja terveyttä edistäviä vaikutuksia.
  • 1700- luvun lopulla alettiin hakea oppia puutarhan rakentamiseen ulkomailta. Suomeen puutarhasuunnittelun eri tyylisuunnat ovat tulleet lähimaiden kautta. Rikkaat ja korkeasäätyiset ihmiset vierailivat naapurimaissa ja toivat sieltä puutarhakirjoja ja lehtiä mm. Englantilaisesta maisemapuutarhasta sekä Ranskalaisesta muotopuutarhasta, joita alettiin toteuttamaan varsinkin kartanoiden puutarhoissa. Vaikutteita haettiin mm. Pietarista, Saksasta, Ranskasta, Englannista ja myös laajemmin Euroopasta historian saatossa.
  • Tuolloin termit muotopuutarha ja Englantilainen maisemapuutarha eivät olleet niin vapaamuotoisia kuin ne nykyään ovat. Nykyäänhän termin Englantilainen puutarha alle kuuluu tavallaan niin maisemapuutarha, muotopuutarha kuin pelkistetty itämainen puutarhakin. Tuolloin puutarhat rakennettiin tiukemmin alkuperäisen termin käsitteen mukaan.
  • 1700- luvun lopulla kansainvälisiä puutarhaoppaita tutkittiin ja niiden vaikutus alkoi näkymään enemmän, myös Suomalaisia puutarha-aiheisia kirjoituksia alettiin julkaisemaan mm. professori ja tutkimusmatkailija Pehr Kalmin sekä hänen oppilaansa Olof Westzynthiuksen ja Johan Ahlichin toimesta. Myöhemmin Peter Lundberg neuvoi puutarharakentamisessa.
Suomen puutarha- ja maisemasuunnittelun kehitys. 
  • Julkaisuista ja kansainvälisistä puutarhaoppaista saatua tietoa välitti kansalle eteenpäin Turun akatemia. Tietoa annettiin mm. erilaisista puutarhasuuntauksista sekä niihin liittyvien kasvien kasvatuksesta ja hoidosta.
  • Pikkuhiljaa koristekasvien osuus kotipihoissa ja kortteleissa alkoi kasvamaan, ja vaikka hyötyviljely oli edelleen suurimmassa osassa puutarhoissa, kasveja alettiin kasvattamaan myös niiden kauneuselementin vuoksi. 
  • Suomalaisissa maisemapuutarhoissa yhdistettiin usein barokkityyliset muotopuutarhat (eli ns. Ranskalainen puutarha), sekä Englantilaisen puutarhan cottage garden kukkapuutarha ja pihat jaettiin korttelimaisesti eri osioihin. Tämä on näkyvissä erityisesti kartanopuutarhoissa.
  • Maisemapuutarhat yleistyivät myös alempiin yhteiskuntaluokkiin. Niiden versiot olivat vain pienemmässä mittakaavassa toteutettuja ja yksinkertaisempia. Tämä sama ajatus pätee myös nykyään. Kotipuutarhat rakennetaan kopioiden maailman puutarhamuotia. Suomeen uudet ideat ja kasvit tulevat yleensä muutaman vuoden viiveellä, toki viive on vähentynyt kansainvälisten puutarhamedioiden ja messujen myötä. Myös kaupunkipuutarhoja rakennetaan kotipihoihin pienemmässä mittakaavassa.
  • Kaupungeissa puutarhasuunnittelun kehitys näkyi julkisissa istutuksissa, puistikoissa, puistoissa sekä rantapuistoissa. Kaupunkien suunnittelussa ja kaavoituksessa otettiin paremmin huomioon viheralueet ja virkistysalueet ja ne vakiintuivat osaksi kaupunkikulttuuria. 1810-luvulla perustettiin mm. Esplanadin puisto ja Kaivopuisto Helsingissä, 1840-luvulla Hämeenlinnan kaupunginpuisto ja Turun vartiovuoren puisto.
  • Turun akatemia ja keisarillisen Aleksanterin yliopiston eli Helsingin yliopiston puutarhoilla on ollut Suomalaiseen puutarhakulttuuriin ja sen kehittämiseen suuri vaikutus. Kasvitutkiminen ja Euroopan kasvitieteelliset puutarhat opiskelijavaihtoineen ovat tuoneet uusia näkökulmia Suomalaiseen puutarharakentamiseen aina vuodesta 1899 lähtien.
  • 1910- luvulla Suomen puutarharakentamisessa alkoi näkymään arkkitehtoonisuus. Puutarha-arkkitehdit Bengt Schalin, Paul Olsson ja Eliel Saarinen suunnittelivat arkkitehtoonisia puutarhoja. Eliel Saarinen suunnitteli mm. Munkkiniemi- Haagan suunnitelman 1915. 
  • Suuresti nykyiseen arkielämäämme vaikuttavia teoksia olivat Otto Iivari Meurmanin asemakaavaoppi vuodelta 1947 ja vuodelta 1948 Heikki von Herzenin "pamfletti koti vai kasarmi lapsillemme". Nämä teokset ovat edistäneet Suomalaista kaupunkisuunnittelua olennaisesti ja vaikuttavat näin ollen meidän nykyiseenkin arkielämään.
  • 1950- luvulta alkaen asemakaavat palasivat ruutukaavaan, jolloin uudet alueet suunniteltiin kokonaisvaltaisemmin ja rakentamisessa keskityttiin nopeuteen ja kustannustehokkuuteen. Alueiden käyttöä haluttiin kasvattaa ja toimintoja monipuolistaa. Samat seikat vaikuttivat myös kasvivalintoihin, piharakennusmateriaaleihin ja suunnittelussa käytettyyn muotokieleen. Niin kaupungeissa kuin kotipuutarhoissa näkyi yleinen elämäntilanne Suomessa. Sotien jälkeinen jälleenrakentaminen, sotakorvausten maksu, nälkä j akansan ruokkiminen terveellisesti. Olympialaiset ja ylpeys itsenäisestä maasta. Esim. kaikki olympialaisiin liittyvä rakentaminen: rakennusten, puistojen ja pihojen oli valmistuttava nopeasti ja oltava kestävää ja monikäyttöistä. Helsingin Käpylässä, Eläintarhan kentän puistossa ja olympiastadionin ympäristössä tämä on nähtävissä vielä nykyäänkin.
  • 1900- luvun loppupuolella puutarhasuunnittelu kulki kohti sitä mitä puutarhan omistajat haluavat vapaa-ajallaan tehdä. Vapaa-ajan harrastusten lisäksi korostuivat erilaiset puutarhan toiminnot. Pihoihin tuotiin puutarhakalusteita, kuten keinuja ja pöytäryhmiä ja grillejä, pihoihin haluttiin tilaa pelejä varten ja koristekasvit nousivat suurempaan suosioon. Hyötyviljelyä vielä oli, mutta se oli pienempimuotoista. Tuli uusia puutarhasuuntauksia: huvila- ja asemapuutarhat, kansanpuistot, laitosympäristöt, siirtolapuutarhat ja -palstat, sekä urheilupuistot.

Suomalaisen puutarhan suunnittelutyylit historian saatossa: 

  • Kartanoiden ja ruukkien puutarhat. esim. Frugårdin puutarha Mäntsälän Nummisissa (alikartano).
  • Tehdasympäristöt sekä erilaisten instituutioiden puutarhat.
  • Siirtolapuutarhat sekä kansanpuistot.
  • Seurakuntien puutarhat, hautausmaat sekä pappiloiden puutarhat.
  • Kaupunkipuistot.
  • Modernit viheralueet.

Ajatuksiani puutarhasuunnittelun historiasta ja nykypäivästä. 

Oma ajatukseni Suomalaiseen puutarhasuunnitteluun liittyen on, että pihan ja kaupunkiympäristömme rakennusajankohdan kulloinenkin puutarhamuoti näkyy meidän arkipäivässämme nykyäänkin, ja sitä olisi syytä ymmärtää ja arvostaa. Se kertoo meidän historiastamme. Loppujen lopuksi ihmiset ja toimintatavat eivät ole niin kovin paljon muuttuneet vuosisatojen saatossa. Yhä edelleenkin haemme vaikutteita Suomalaiseen puutarharakentamiseen Suomen ulkopuolelta. Se seikka on muuttunut, että nyt myös me viemme osaamistamme ulkomaille. Käymme puutarhamessuilla- ja matkoilla ulkomailla, seuraamme kansainvälisiä medioita ja pohdimme ja kokeilemme erilaisia kasveja, sekä niiden kasvatustapoja, keräämme tietoa uusista rakennusideoista ja tuotteista. Vuosien saatossa tiedon kulku on muuttunut, nykyään tapahtuu sekunnissa se mihin on aiemmin voinut mennä kuukausia. Tietoa on myös saatavissa joskus jopa liikaa.

Puutarha- ja maisemasuunnittelu jatkaa kehittymistään. Puutarhamuotien vaihtuvuus tuntuu kiihtyvän. Pelkästään minun aikanani on tultu siitä 80- luvun suuresta rintamamiestalon hyöty- ja koristekasvipihasta valtavilla ja nopeilla harppauksilla pois. Kasvivalinnat ovat kulkeneet hyöty- ja perennapuutarhasta ensin pensaisiin ja sinisiin havuihin, sitten havujen väri vaihtui kellertäviin ja perusvihreään. Pihojen koot ovat n. 1/3 siitä minun lapsuuden omakotitalopihan koosta, ja ne halutaan täyttää terasseilla, kiveyksillä, toiminnoilla ja korkeintaan ruukuissa tai altaissa olevilla istutuksilla. Onneksi myös hulevesien liian nopeaan kulkuun havahduttiin ja alettiin suunnittelemaan pihoihin viherkattoja, viherseiniä ja hulevesikiveyksiä. Uskon, että tämä työ tulee olemaan tulevien vuosikymmenten suurinta agendaa. Ennustan, että joudumme ottamaan steppejä luonnonmukaisempaan suuntaan, koska liian voimakas rakentaminen on vaikuttanut liikaa lähiympäristön luontoon ja sen kasvi- ja eläinlajeihin, sekä meidän ihmisten terveyteen. Kohti luonnonmukaisempaa istutustapaa on jo menty ja se on näkyvissä uusimmilla asemakaava-alueilla. Rakennusmääräyksissä vaaditaan luonnonmukaista rakennustapaa, kuten esim. puiden ja metsien säästämistä, luontaisesti esiintyvien kasvien suosimista ja hulevesien imeytystä ensisijaisesti omalle tontille. Minusta kehitys saisi mennä vielä siihen, että puutarhaa ei ensisijaisesti nähtäisi aina suurena työmaana jonka on oltava aina tiptop, vaan uskallettaisiin sietää epäjärjestystä ja epätäydellisyyttä paremmin. Pieni sotku puutarhassa saattaa saada sinut voimaan paremmin monellakin tapaa. Toki ylläpitoa ei voi kokonaan unohtaa, mutta jospa sinä päivänä ei sitten tarvitsisi mennä salille?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaisen puutarhasuunnittelun historia, pihasuunnittelun kehitys Suomessa, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, piharakentaminen, arkkitehtuurimuseo, puutarhakurssi, puutarhakurssit, puutarhaluennot, Porvoon kansallisopisto, mäntsälän kansallisopisto

Puutarhurin joulukuu

Perjantai 15.12.2023 - Sirkku

Puutarhurin joulukuu. 

Tällä viikolla tein tämän kasvukauden viimeiset ulkotyökeikat. Aiemminkin olen pohtinut sitä kuinka vihertyökausi tuntuu jatkuvan nykyään syksyisin kovin pitkään, verrattuna siihen mitä se oli kun tällä alalla työt aloitin 15 vuotta sitten. Puutarhurin taloustilanteen kannalta on toki mukavaa, kun ulkotöitä riittää pitkälle syksyyn ja alkutalveen. Maan yleinen taloustilanne vaikuttaa niin suoraan tuohon talvella tehtävien pihasuunnittelutilausten määriin. Kun ihmisillä on taloudellisesti tiukkaa, uudet hankinnat pistetään jäihin, ja se on ihan ymmärrettävää. 

Tähän joulukuun alkuun olen tehnyt ne muutamat havuaitojen leikkaukset, joita olin Leikattu_nuori_kuusiaita luvannut tänä vuonna tehdä. Luottokoneeni, ja ehdottomasti minun lempparityövälineeni aitojen leikkauksessa on Husqvarnan 325HE4. Se on pitkävartinen ja pitkälaippainen pensasleikkuri, jonka terän leikkuukulmaa saa säädettyä ja johon olen teettänyt valjaat. Kone on äänekäs (2T) ja ammattikoneeksi se alkaa olla jo melko vanha. Sillä on omat oikkunsa ja hyvät ja huonot päivänsä, mutta sillä työskentely on ergonomisesti parempaa kuin tavallisella pensasleikkurilla työskentely. Kun siitä aika jättää, on minunkin syytä siirtyä kombi-akkukoneisiin, mutta vielä en ole halunnut konetta vaihtaa. Kieltämättä, en ihan lokakuussa olisi uskonut tekeväni aitojen leikkauksia liki 15 asteen pakkasessa ja lähes puoleen sääreen ulottuvassa lumihangessa, joulukuun alkupäivinä. Kovassa pakkasessa sitä oppii nopeasti hyvät kikat siihen, miten saa leikkurit kuljetettua kohteeseen, niin etteivät terät ehdi jäätyä toisiinsa kiinni. Yhden unohduksen jälkeen muistaa myös kuivata terät käytön jälkeen ja putsata ne öljyllä, samalla kun vie leikkurin yöksi lämpimään varastoon, etteivät terät jäädy. Pois vietävä oksajäte, varsinkin tuijista lähtevä, painaa myös yllättävän paljon. Sitä lumihangesta haravoidessa tulee varastoineeksi suursäkkiin puolet oksasilppua ja puolet pakkaslunta. Lumi tarttuu hyvin kätevästi tuollaisen tuijan oksistoon kiinni. Onneksi tässä oli koko vihertyökausi kuntopohjana, muuten olisi saattanut jäädä suursäkit nostamatta auton kyytiin, useamman suursäkin tyhjennykseen oli kyllä pakko pyytää apua. 

Nyt kun ulkotyökausi on pääpiirteissään talvitauolla, puutarhuri siirtää ajatukset jo tulevaan kesään. Talvella tehdään niiden pihojen pihasuunnitelmat, jotka tulevat alkukesänä rakennettavaksi. Joskus, kun kausi on ollut kiireinen, on ammattilaisenkin vaikea kääntää ajatuksiaan tulevaan kesään, ja miettiä sitä, mitä kaikkea tuolla lumen alla on. Onneksi nykyään on niin helppoa ottaa kuvia ja videoita pihoista, joissa käy ennen lumen tuloa. Se helpottaa yksityiskohtien muistamista ja auttaa pohtimaan muutoksia realistisemmassa ympäristössä kuin tietokoneen näytöllä. Omille asiakkailleni, ovat he sitten pihasuunnitteluasiakkaita tai esim. henkilöitä, jotka tulevat kysymään messuilla vinkkejä pihan kunnostukseen, annankin monesti neuvoksi, että kuvatkaa pihaa paljon ja eri kulmista. Se auttaa pohtimaan esim. kasvivalikoimaa, tai istutusten ja toimintojen järkeviä paikkoja pihalla.

Kuitenkin, toisinaan ammattilainenkin saattaa olla pihasuunnitelman kanssa vähän jumissa. Jumi voi näkyä siinä, ettei kasvien nimet (varsinkaan ne latinankieliset) tahdo muistua millään mieleen kasvien lajikkeita valitessa. Istutusalueesta ei tule mieleisen mallista, vaikka kuinka yrittäisit sitä muokata ja suunnitelmassa toimintojen paikat eivät vain tahdo osua kohdilleen loogisesti pihan kiinteisiin rakenteisiin nähden. Jumi voi johtua monesta eri syystä. Omalla kohdallani voisin sanoa, että yleisimmin se johtuu vain alla olleesta kiireisestä kasvukaudesta. Aivot ja keho toisinaan vaan tarvitsevat lepoa. Jokainen on varmasti kokenut omassa työssään tällaisen jumin? Mikä on sinun selviytymiskeinosi jumista yli pääsemiseksi? Minulla yleensä jumit kestävät vain noin päivän. Minun keinojani jumin selättämiseksi ovat tauko, jolloin lähden tietokoneen ääreltä pois, vaikka metsään kävelemään. Tauon jälkeen otetaan ruokaa ja sitten keskitytään hetkeksi keräämään ideoita ja vinkkejä kollegoilta. Olen huomannut, että minulle jumitustilanteeseen auttaa parhaiten se, että luen perinteisiä puutarhakirjoja ja lehtiä. Tuossa tilanteessa minä tarvitsen nimen omaan sen fyysisen kirjan tai lehden, sivujen selailu rauhoittaa ja se, ettei tarvitse katsoa näyttöä, nopeuttaa jumin ohi menemistä.

Olen vuosien mittaan ihaillut sitä miten valtavan ammattitaitoista väkeä meillä täällä Puutarhakirjat.jpg Suomessa vihermedia-alalla onkaan työssä, ja kuinka hienoja puutarhakirjoja meillä julkaistaan. Minulta löytyy kirjahyllystä likemmäs 40 puutarhakirjaa aina Weiling Göösin neliosaisesta puutarhakirjasarjasta ammattikirjallisuuteen. On kuitenkin ne muutamat kirjat joihin aina palaan yhä uudestaan. Vuosien varrella, kasvien latinankieliset nimet ovat saattaneet muuttua, mutta muuten kasviyhdistelmät yleensä toimivat. Sen verran kuitenkin suosittelen, että jos lukemasi kirja on todella vanha, muista tarkastaa ettei kasvi ole joutunut kiellettyjen kasvien luetteloon. Esim. kurtturuusu löytyy melko monesta vanhemmasta kirjasta. Haluaisin tulevaisuudessa löytää hyviä kirjoja itämaisen puutarhasuunnittelun alalta. Jos tiedät siis hyviä Englannin tai Suomen kielisiä kirjoja, minulle saa niistä vinkata!

Tässä muutamia puutarhakirjoja joista itse pidän:

  • Weilin Göös Puutarha ja piha kirjasarja 4 osaa. Useita eri kirjoittajia.
  • Perennat, Pentti Alanko kirjoittajana, Tammen kustantama.
  • Suomalainen ruusukirja, Pentti Alanko, Peter Joy, Pirkko Kahila, Satu Tegel, Tammen kustantama.
  • Viheralueiden puut ja pensaat, Ella Räty, Taimistoviljelijät ry.
  • Suomalainen puutarhakirja, Paula Ritanen- Närhi, Otava.
  • Suomalainen metsäpuutarha, Ella Räty ja Hanna Marttinen. WSOY.
  • Pienessä puutarhassa, Eija Klaucke, Tammi.
  • Fengshui puutarhassa, Gill Hale. Puutarhakustannus.
  • How to make a Japanese garden, Anness Publishing.

Varmasti monesta joululahjasta saattaa tänäkin vuonna löytyä puutarhalehden vuosikerta tai puutarhakirja. Muistattehan, että näiden lisäksi myös puutarhapalveluita voi ostaa lahjaksi? Meiltäkin voit tilata lahjaksi esim. pihakonsultoinnin, omenapuun leikkauksen tai vaikkapa 4h rikkaruohojen kitkentää. Lahjakortti on voimassa 6kk, joten lahjan saaja ehtii sen varmasti käyttämään. Lahjakortti toimitetaan sähköisesti tai Pornaisten lähialueella voimme toimittaa lahjakortin suoraan tilaajalle. Muistathan lahjaa tilatessasi, että työskentelemme Uudenmaan alueella?

Puutarhalahjakortti_jouluksi.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvit, pihasuunnittelu, puutarhakirjat, puutarhablogit, puutarhalehdet, puutarha

Potageriunelmia

Torstai 30.11.2023 - Sirkku

Unelmana hyvinhoidettu ja helppohoitoinen potageri eli keittiöpuutarha? 

Englantilaisen puutarhan blogikirjoituksia kirjoittaessani haaveksin minäkin upeasta Englantilaisesta puutarhasta ja varsinkin sen keittiöpuutarhaosiosta eli potagerista. Arjen todellisuus kotipihassani on kuitenkin se, että tässä elämäntilanteessa upea potageri jää (todennäköisesti hyvin pitkäksi aikaa) haaveeksi. Olen jo parina kesänä poistanut olemassa olevan, vanhan ja lumivaurioita saaneen, kasvihuoneen kattolevyjä pois paikoiltaan, jotta saan kasvihuoneeseen sadevettä kastelemaan kasveja, koska itse en sinne ehdi. Keväisin innolla istutan kasvihuoneeseen tomaatit, joita en sitten sesongin ollessa täydessä vauhdissa, ehdi hoitamaan niin kuin haluaisin. Loppukesästä kipaisen hakemassa kasvihuoneesta äkkiä satoa, jos sitä on tullut, ja vannon mielessäni, että ensi vuonna teen asiat toisin. Joko en istuta mitään tai rakennan kaiken uusiksi, huomatakseni vain seuraavana syksynä, että taas ollaan samassa tilanteessa. Ei näy uutta kasvihuonetta eikä potageria ja minä tuskailen toimimattoman keittiöpuutarhan kanssa ajan puutetta. On suoranainen ihme, että satoa on joka vuosi tullut. Tänä vuonna tomaatista tuli mielestäni jopa runsas sato. Luoja tietää, että yksin ovat saaneet kasvaa, reppanat.

Mutta haaveksiahan uudesta potagerista aina saa, eikö? Aloin tänään leikittelemään ajatuksella minkälaisen keittiöpuutarhan tekisin, jos rakentaisin kaiken alusta.

Vinkkejä toimivan keittiöpuutarhan rakennukseen: 

  • Varaa riittävästi tilaa. Minun toimimattoman keittiöpuutarhan, eli kasvimaan ja kasvihuoneen yhdistelmän suurin ongelma on se, että kaikki on mietitty alunperin liian pienesti. Huolehdi sinä, että kasvihuoneen oviaukot ovat riittävän suuret (tuplaovet) niin, että sisään mahtuu ja pääsee viemään vesisaavit ja että oviaukosta mahtuu leveämmilläkin kottikärryillä. Tilaa tarvitaan myös kasvihuoneen ulkopuolella. Varaa kulkukäytäviin tilaa 120- 150cm leveyssuunnassa, muista varata hoitokäytävät myös maavaraisiin penkkeihin. Uskalla ajatella riittävän isosti! Puuvartisia kasveja ei kannata sijoittaa kasvihuoneen viereen vaan hieman kauemmaksi, jos siis haluat kasvattaa potagerissasi marjapensaita tai hedelmäpuita, potagerin koko laajenee, koska puut ja pensaat on vietävä kauemmas.
  • Satsaa helppohoitoisuuteen jo suunnitteluvaiheessa, valitse oikeat materiaalit ja toiminnot oikeaan paikkaan.  Kun rakennusvaiheessa satsaa aikaa suunnittelutyöhön ja hieman enemmän rahaa kunnon rakennusmateriaaleihin, se yleensä maksaa itsensä takaisin käyttövaiheessa. Joudut käyttämään puhdistukseen ja tuholaisten torjuntaan vähemmän aikaa ja vaivaa. Polut kannattaa laittaa kulutusta kestävälle materiaalille, joka on helppohoitoinen ja ei tuo alueelle tuholaisia. Näissä käytetäänkin monesti soraa, kiveystä tai laatoitusta. Kasvihuonerakenteet kannattaa tehdä kasvihuoneen käytön mukaisiksi. Ne voivat olla kennolevyä, polykarbonaattia, UV-muovia tai lasia. Punnitse mielessäsi eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet. Satsaa kasvihuoneen kokoon ja oviaukon leveyteen, sekä siihen, että kasvihuone on helposti puhdistettavissa (vesipiste), varjostettavissa, valaistavissa sekä lämmitettävissä.
  • Maksimoi käytettävissä oleva luonnon valo ja lämpö ja anna sopivan tuulenvirin kiertää kasvihuoneen ja kasvien ympärillä. Sijoita kasvihuoneen pitkä lape mahdollisuuksien mukaan itä-länsi suuntaan. Katso, että kasvihuone on helposti tuuletettavissa ja sitä varjostaa ympäröivä kasvillisuus sopivasti, jollet halua kasvihuoneen sisälle varjostuskankaita tai maaleja.
  • Mieti ergonomiset työasennot ja tee istutuspenkit sen mukaisiksi. Fakta on, että puutarhaa hoitaa mielellään, jos työergonomia on kunnossa. Jos et halua kyykkiä maanpinnan tasossa, tee kohopenkkejä tai lavatarha. Muista varata riittävästi syvyyttä kasvualustaan jos nostat kasvualustapenkin maan pinnasta ylöspäin. Pohjamaan on oltava rikkaruohotonta, lavatarhan alle ei kannata laittaa kankaita, jotta juuret saavat kasvaa riittävän syvälle. Muista myös, että kohopenkit ja lavatarhat kuivuvat avomaaistutusta nopeammin. Näihin kannattaa ehkä miettiä tihkukastelua vieressä olevasta saavista?
  • Kompostit toiselle puolelle pihaa. Näistä tulee kasveihin tuholaisia, pidetään ne siis pois hyötykasvien läheltä.
  • Rakenna jo valmiiksi sekä kiinteitä kasvitukia, että liikuteltavia kasvitukia. Esim. puuvartiset köynnökset ja ritilään kasvatetut hedelmäpuut tarvitsevat kiinteät tuet, mutta köynnöstäville ruohovartisille kasveille kannattaa varata tukevia liikuteltavia tukia. Silloin alueiden viljelykierto on helpompi toteuttaa.
  • Rajaa alueet siistiksi. Siisti alue houkuttelee puutarhaan. Mikäli istutat kasveja joilla on taipumusta kasvattaa ympärilleen paljon kavereita juuriversoista, näiden alle on syytä miettiä kankaan laittoa. Selvittele siis kasvin juuriston kokoa ja varaa myös maavaraisille kasveille riittävästi kasvualustatilaa.
  • Oikea kasvi oikeaan paikkaan varsinkin jos kasvi on monivuotinen. Kavien kasvuvaatimuksista olen kirjoittanut jo usean blogitekstin verran aiemminkin. Muista puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet, kasvin pH tarve, valotarve ja lämpötarve kun mietit kasvien sijoittelua keittiöpuutarhan alueella.

Pyörittelin yhdenlaisen unelmapotagerini suunnitelmaksi.  

Innostuin tänään miettimään tarkemmin sellaista potageria minkä saattaisin itse haluta. 

  • Minulla keittiöpuutarhaan kuuluu myös marjapensaat ja koristeelliset kirsikkapuut. Vieläkin tilaa saisi olla hieman enemmän. Olisi hyvä, jos puut ja pensaat olisivat vielä kauempana kasvihuoneesta.
  • Jätin tarkoituksella tästä kuvasta pois puutarhavälinevaraston ja kompostin.
  • Minun potagerini kuvastaa halua viljellä itse ruokaa, mutta myös sitä, ettei kotipuutarha saa stressata liikaa. Sieltä löytyy lavatarhaa ja sopivan kokoinen kasvihuone, joka voikin jonain kesänä olla vaikkapa kesäkeittiö jos ei huvitakkaan viljellä. 
  • Ympärille tulee maavaraiset penkit, johon tulee kesäkukkia ja monivuotisia hyötypensaita. Ja kyllä, myös ruusu on hyötypensas! Sen marjat ovat erittäin c- vitamiinipitoiset sekä se houkuttelee tuoksullaan pölyttäjiä puutarhaan. Omenapuut potagerin laidoille kasvatetaan säleikköön ja kirsikat saavat kasvaa leveiksi. Toinen kirsikka saisi olla rusokirsikka, joka ei niinkään tee satoa vaan toimii pihan kaunistuttajana ja yleispölyttäjänä, mutta toinen saisi olla satokirsikka.
  • Kuvassa pensaiden lisäksi näkyy kasveina vain heiniä ja laventelia joka Suomessa kasvaa pääsääntöisesti vain kesäkukkana (vaatii menestyäkseen monivuotisesti erittäin lämpimän kasvupaikan). Pääajatuksena on, että ko alueet olisivat ns. kesäkukilla, jotka kukkivat koko kesän ja houkuttelevat pölyttäjiä. Toki alueille voi laittaa myös perennaa, mutta silloin on hyvä tehdä miksauksia useammasta perennasta, jotta kukinta saadaan kestämään koko kasvukauden.
  • Alue rajataan englantilaisen puutarhan tapaan kolmelta sivulta metrin korkuisella takorauta-aidalla ja pohjoissivulle istuttaisin malliin leikattavan pensasaidan (leveys 100cm, korkeus 120cm), joka suojaa kylmältä tuulelta.
  • Minun unelmapotageriin kuuluisi myös harjateräsverkosta taivutetut köynnösportit ja kulkupergolat, joissa kasvaisi kukkivia köynnöksiä ja lavatarhoissa papuja, herneitä ja avomaankurkkuja.

Millainen on sinun unelmapotagerisi?

Nayttokuva_potageri

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Potageri, keittiöpuutarha, Englantilainen puutarha, cottage garden, puutarhasuunnittelu, pihasuunnittelu

Muotopuutarha

Torstai 23.11.2023 - Sirkku

Muotopuutarha Englantilaisen puutarhasuuntauksen osana. 

Ajattelin tänään jatkaa pihasuunnittelun blogikirjoitussarjaa. Ikävä kyllä tämän blogikirjoituksen kuvia olen jo aiemminkin tainnut edellisissä kirjoituksissa käyttää. Mikä ihme siinä on, ettei töissä tai puutarhoissa ollessaan koskaan muista kuvata muita kuin yksittäisiä kasveja? Halusin keskittyä vielä hetkeksi Englantilainen_muotopuutarha_Retki_16.9.2009_037.jpg yhteen Englantilaisen pihasuunnittelun peruskiviin, eli muotopuutarhaan, jota voit nähdä varsinkin vanhoissa kartanopihoissa koko Britannian alueella. Kuten jo Englantilaisen puutarhasuunnittelun historiaa käsittelevässä blogikirjoituksessa mainitsin, näkyy Englantilaisessa puutarhassa siirtomaissa vierailut ja siirtomaiden kulttuuri. Siellä on otettu myös paljon vaikutteita Eurooppalaisesta puutarhakulttuurista ja muodista. Varsinkin Ranska on ollut suuressa osassa Englantilaisten kartanopuutarhojen suunnittelussa ja rakentamisessa, ja sieltä on tullut Englantilaisen puutarhan osaksi myös muotopuutarhat. Kuvassa näet Englantilaista muotopuutarhaa Suomesta Kaisanniemen kasvitieteellisestä puutarhasta. Kuva: Viherpalvelu Maununkarhu. 

Muotopuutarhan historiaa: 

Kun tutkailee erilaisia kirjoja ja puutarhasuunnittelun julkaisuja, muotopuutarhaa pidetään ns. Ranskalaisena puutarhana. Tämä johtunee siitä, että siellä on monia hyvin kuuluisia puutarhoja. Ranskalainen muotopuutarha kuitenkin perustuu Italialaiseen puutarhaan, ja ranskassa muotopuutarhoja alettiin rakentaa vasta 1500- luvulla ja ne vakiintuivat ns. Ranskalaiseksi muotopuutarhaksi vasta 1600- luvulla. Ranskassa muotopuutarhasta saatetaan käyttää nimeä klassinen puutarha, muualla Euroopassa muotopuutarhaa voidaan nimittää barokkipuutarhaksi tai Ranskalaiseksi puutarhaksi (engl. formal garden, French garden).

Varmasti kuuluisin Ranskalainen muotopuutarha on 1600- luvulla Ludvig XIV Versaillesiin rakennuttama "jardin à la française", jonka geometristä muotokieltä alettiin kopioimaan laajalti muualla Euroopassa, myös Englannissa.

Muita kuuluisia puutarhoja:

  • Château de Villandryn puutarha Loire-joen laaksossa.
  • Chantillyn linnan puisto.
  • Luxenbourgin puisto Pariisissa, jossa myös Ranskan senaatti kokoontuu.
  • Saint Cloud´n palatsin puisto Seine- joen rannalla. Tämä keisarillinen palatsi tuhoutui 1870- luvulla, mutta itse puisto säilyi.
  • Vaux- Le - Vicomten linnan puisto, jonka rakennutti Ludvig XIV finanssiministeri Nicolas Fouquet. Muotopuutarhan suunnitteli maisema-arkkitehti Le Notre, joka suunnitteli myös Versaillesin muotopuutarhan.
  • Castresin piispanistuimen puisto.
  • El Escorialin puutarha Espanjassa. 

Muotopuutarhan suunnittelun periaatteita:

  • Muotopuutarha on ollut alunperin kokonainen puutarha, jossa geometrisillä muodoilla Kaisanniemen_kasvitieteellinen_Retki_16.9.2009_051.jpg ja tiukalla järjestyksellä on haluttu hallita ympäröivän luonnon kaaosmaista vapaata kasvua. Puutarhat on siis rakennettu maalaismaiseen ympäristöön, jossa ympärillä on voinut olla vanhoja metsiä, niittyjä ja peltoja.
  • Mitä kauemmas tullaan puutarhan keskipisteestä, sitä luonnonmukaisemmaksi tyyli muuttuu, sulautuen lopulta luonnon kaaokseen.
  • Nykyään muotopuutarha voi olla kuitenkin vain osa laajemmasta puutarhakokonaisuudesta ja tähän ajatteluun perinteinen Englantilainen puutarhasuunnittelu nojaa vahvasti. Siellä on puutarhassa erilaiset osiot ja monesti muotopuutarha nähdään tilan sisääntulossa yhtenä puutarhan osana.
  • Yleissuunnitelma puutarhassa on geometrinen ja siinä hyödynnetään perspektiivioppia, sekä sitä miten ihminen näkee ja hahmottaa puutarhan tilan.
  • Yleensä muotopuutarhassa on näkyvällä paikalla korotettu terassi tai tasanne, mistä myös puutarhassa vain vieraileva kävijä voi helposti hahmottaa puutarhan koon ja geometriset muodot. Näköalapaikalta näkee siis puutarhan koko komeudessaan ja puistossa liikkuen voi silloin keskittyä puutarhan yksityiskohtiin.
  • Puutarhaan tehdään keskiakseli, joka yleisimmin kulkee päärakennuksen tai muun suuren kiinteän rakenteen kautta. Keskiakseliin sijoitetaan symmetrisesti käytävät, puurivit, geometriset istutusalueet, vesiaiheet ja patsaat.
  • Vapaaksi jääneet alueet täyttyvät broderieistä, eli geometrisistä istutusalueista, joissa on matalaksi leikattuja puksipuuaitoja, kesäkukka- ja perenna istutusalueista (parterre) tai pensasistutusalueista (bosquet).
  • Käytäviä reunustavat ja rytmittävät pylväät tai pylväsmalliset puut, sekä patsaat.
  • Vaikka Ranskalaiseen muotopuutarhaan kuului geometrisuus ja perspektiivin lakien noudattaminen, suorien viivojen ja avoimien näkymien avulla, kuitenkin jo 1600- luvulla tehtiin perspektiivin muuntelua, joiden avulla saatiin tiivistettyä näkymiä optisilla harhoilla. Perspektiivien muuntelua tehtiin, koska palatsien ja linnojen puutarhat olivat pitkiä ja leveitä. Puutarhassa kulkijan mielenkiinto puutarhan näkymiin saatiin pidettyä yllä paremmin, kun puutarha loi optisen harhan tilan käsityksestä. Tätä voitiin tehdä esim. leventämällä käytäviä pikkuhiljaa ja loitontamalla puurivien istutuksia. Kun perspektiivi ei ollut enää niin tiukan geometrinen, ei puutarhasta tullut niin jäykkä.
  • Vanhemmissa Ranskalaisissa muotopuutarhoissa linna tai palatsi on ollut puutarhan keskipiste ja puutarha on ollut linnan jatketta. Kun perspektiivin muuntelua alettiin tekemään, puutarhat muuntuivat niin, että linnat tai palatsit ennemminkin sulautuivat puutarhan osaksi, ja rakenteiden ja puutarhan välille tuli enemmän tasapainoa ja pehmeyttä.

Miten muotopuutarha näkyy nykyisessä Englantilaisessa puutarhasuunnittelussa? 

Vanhoissa suurissa puutarhoissa oli selkeät osiot esim. tilojen sisääntulojen yhteydessä, jotka oli rakennettu perinteisen barokkimaisesti. Mutta miten muotopuutarha näkyy nykyään?

Toki edelleen rakennetaan puutarhan osioita missä on leikattuja aitoja, jotka pidetään matalana, ja jotka on istutettu geometrisiin muotoihin. Ehkä nämä keskittyvät kuitenkin lähinnä kaupunkien, instituutioiden ja yritysten viheralueille ja harvemmin enää nykyään yksityisiin puutarhoihin? Syynä siihen on pienentyneet piha-alueet ja puutarhan hoitoon käytettävän ajan vähyys. Toki myös on muistettava, että tarkasti järjestyksessä oleva puutarha vaatii paljon puutarhan hoitotaitoa, käytettävän ajan ja oikeiden välineiden lisäksi.

Oma kokemukseni on, että jollain tavalla tuntuu kuin muotopuutarhaa ja cottage gardenin rehevää ja rönsyilevää kasvutapaa, sulautettaisiin nykyään julkisissa istutuksissa yhteen. Käytävät, kiinteät rakenteet, puutarhan lepopaikat, patsaat ja vesiaiheet ovat puutarhassa tai puistossa hyvinkin muotopuutarhan mukaan tehtynä. Istutusaltaat voivat olla myös geometrisia malleiltaan ja polkuja rajaavat pylväät (valaisimet ja pylväsmalliset puut, jos ei nyt muita pylväitä olekaan) rytmittävät käytäviä. Itse istutukset taas... niissä käytetään paljon vapaasti kasvavia kasveja, jotka saavat heilua tuulessa. Käytetään paljon heiniä, jotka on kyllä saatettu istuttaa geometrisen muodon istutusalueeseen, ja vapaasti kasvavia pensasaidanteita. Malliin leikattuja aitoja näkee uusissa puutarhoissa lähinnä vain silloin kun vapaasti kasvava aita loisi ympäristöön näkymäesteen ja mahdollisen vaaran paikan. Kyllä sielläkin taitaa näkyä hoitoon käytettävän rahan vähyys. Tosiasia kuitenkin on, että kasvin kasvaessa vapaasti, sitä hoidetaan vuosittain paljon vähemmän aikaa kuin malliin leikattua.

Puisto_englantilainen_puutarha.jpg

Kuva: geometrisia istutuksia yhdistettynä cottage gardeniin. Kuva: Viherpalvelu Maununkarhu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Englantilainen muotopuutarha, Ranskalainen muotopuutarha, cottage garden, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, kasvisuunnittelu

Kiinalainen puutarha

Perjantai 10.3.2023 - Sirkku

Itämaisen puutarhan mystiikkaa, Kiinalainen puutarha.

On hetkiä, jolloin harmittaa, kun en ole päässyt matkailemaan niin paljon kuin haluaisin. Minun matkatoiveeni osuvat perheen kannalta aina vähän tylsiin kohteisiin, minä siis olen niitä, jotka haluavat museoiden ja teatterien sijasta koluta läpi puutarhoja. Tylsistyn rannalla ja kauppakeskuksissa, ja voisin käyttää runsaasti aikaa puistoja ja metsiä ristiin rastiin vaeltamalla. Kaukomaille en ole kuitenkaan ehtinyt tai päässyt, ja juuri nyt, Kiinalaisia puutarhoja netistä selatessani, se harmittaa vietävästi. Minäkin haluan tuonne, kuvaamaan itse noita upeita puutarhoja! Omia kuvia Kiinalaisista puutarhoista ei nyt kuitenkaan löydy, joten joudun kuvailemaan puutarhaa sanallisesti. Ehkä sitten jonain päivänä voin päivittää uuden blogikirjoituksen, jossa olen päässyt ihan paikan päälle näitä puutarhoja kuvaamaan.

Kiinalaisen puutarhan historia.

Kiinalainen puutarhasuuntaus on varmasti yksi maailman vanhimmista puutarhasuunnittelutyyleistä. Sen perustukset luotiin jo ainakin 3000 vuotta sitten, ja jo silkkitien aikaan Kiinasta on tuotu silkin lisäksi myös puutarhatuotteita Eurooppaan kauppatavarana. Mm. ruusukasvit ja ruususta tehdyt eteeriset öljyt on tuotu silkkitiellä Eurooppalaisten ylimysten luksuskasveiksi. Ruusun alkuperä viittaa kuitenkin ennemminkin Persiaan kuin Kiinaan, mutta tarkkaa tietoa kasvin alkuperästä ei ole. Se tiedetään, että silkkitien kautta ruusu Eurooppaan tuotiin.

Perinteinen Kiinalainen puutarha nojaa vahvasti ajatukseen, jossa ihminen ja luonto ovat ja elävät harmoniassa toisiinsa nähden. Tasapainoa haetaan, eikä kumpikaan saisi olla määräävässä tai alisteisessa asemassa toiseen nähden.

Perinteissä, Kiinalaisella puutarhalla on mystinen alkuperä. Uskomus oli, että ensimmäinen Kiinalainen puutarha oli sijainnut keskellä merta sijaitsevalla saarella. Saarella oli ollut suuri vuori, jonka päällä oli puutarha, joka oli pitänyt sisällään kuolemattomuuden salaisuuden. Nämä kolme elementtiä ovat tärkeät myös kaikille Kiinalaisen puutarhan suunnittelijoille. Puutarhasta tulee löytyä meri, vuoret ja saaret.

Han- dynastian aikakaudella, v 206 ekr- 220 jkr, alkoi ensimmäinen dokumentoitu Kiinalainen puutarhanhoito. Silloin puutarhan ulkonäöllä ei niinkään ollut väliä, vaan puutarhanhoito perustui ajatukseen paikasta, jossa voi meditoida, levätä ja metsästää. Puutarhan oli siis tuotettava ruokaa ja rohdoskasveja, sekä tarjottava puutarhassa olijalle rauhaa. Tuolloin puutarhanhoito on ollut ensisijaisesti keisarin, porvareiden ja uskonnon harjoittajien ajanviettoa, köyhällä ei siihen ollut mahdollisuutta. Tämän ajan puutarhat eivät ole oikeastaan säilyneet muualla kuin maalauksissa, ja niitä ei päästä sen vuoksi nykyään tarkemmin tutkimaan.

Puutarhan kauneus ja esteettiset elementit tulivat vasta paljon myöhemmin. Vasta Ming- dynastian aikaan 1368- 1644 alettiin kiinnittämään huomiota siihen, että puutarhoilla voidaan kuvata pienoismaisemia ja yksittäinen puutarha voidaan rakentaa maalauksen tavoin. Tästä sai alkunsa Kiinalaisen puutarhan perusajatus miniatyyrimaisemien rakentamisesta ja kuvauksesta. Maisemien, josta löytyy niin meri, vuoret kuin saaretkin.

Kiinalaisen puutarhan suunnittelu: 

  • Kiinalaisen ajattelumallin mukaan, ihminen ei saisi hallita luontoa. Tämä tarkoittaa puutarharakentamisessa montaa asiaa. Mikäli piha-alueella on puustoa, niitä ei saisi voimakkaasti karsia. Puuston karsiminen tarkoittaa luonnon hallitsemista ja sitä pidetään paheksuttavana.
  • Kiinalaisessa puutarhassa mietitään kasvien eri olomuotoja vuodenaikojen muuttuessa. Suunnittelijan on tiedettävä miten paikallisilmasto vaikuttaa puutarhan maastoon ja kasveihin. Sitä miten vuodenajat vaikuttavat ympäröivään mikroilmastoon ja ympäröivään elävään luontoon. esim. puista tippuvat lehdet hyödyttävät hajottajaeliöitä kuten lieroja, sieniä ja bakteereita, jotka taasen vaikuttavat ihmisten ja eläinten hyvinvointiin ja ravintoon laajasti. Luonnon on siis voitava hyvin, jotta koko ravintoketju voi hyvin. Mikäli luonnon monimuotoisuutta halutaan tukea, Kiinalainen puutarha voi olla juuri se oikea puutarhasuuntaustyyli? Harmonia ihmisen ja luonnon välille niin, ettei kumpikaan hallitse tai alistu toiseen nähden.
  • Em. kohdasta johtuen Kiinalaisen puutarhan suunnittelijat noudattavat Feng Shuin käytäntöjä puutarhan perustamisessa, eli tutkimalla kaikkia sen puutarha-alan elementtejä, johon haluat rakentaa, hyödyntämällä sen energiavirrat ja ylläpitämällä sen harmoniaa. Vaikka rakentaisit modernimman Kiinalaisen puutarhan, muistathan kuitenkin, että Kiinalaisessa kulttuurissa ja sen puutarhoissa on mystiikkaa ja kulttuurissa uskotaan taruihin ja henkien ja energian liikkeeseen.

Kiinalaiseen puutarhaan kuuluu: 

  • Vesi, joka on yksi puutarhan pääelementeistä ja Kiinalaisissa puutarhoissa vettä voi olla useammassakin eri rakenteessa nähtävillä. Se voi olla puutarhassa eri rakennemuodoissa, riippuen puutarhan koosta. Puutarhasta voi löytyä lampi- tai lampia, vesiputouksia, suihkulähteitä tai altaita, jossa vesi seisoo lähes paikallaan. Vesi voi myös hiljakseen valua kiven pintaa pitkin esim. piilotetun pumpun avulla. Solisevan veden ääni auttaa puutarhassa liikkujaa rentoutumaan, se auttaa myös niin ihmistä, eläintä kuin kasviakin sammuttamaan janonsa ja kuvastaa maapallon jatkuvaa, kuolematonta elämää.
  • Kivet kuvastavat vuoria. Vuoria tuodaan meren eli veden keskelle pinoamalla kiviä kasoiksi tai tekemällä niistä pylväitä.
  • Saaret, joita vesi ympäröi. Nämä voidaan tehdä myös kivien avulla ja niille kulku voidaan tehdä silloilla tai astinkivillä.
  • Arkkitehtuuriset elementit, kuten sillat, paviljongit, kaaret, galleriat tai pagodit ( buddhalaisen temppelin tornimainen erillisrakennus, joka on yleensä monikerroksinen, ja jossa jokaisella kerroksella on yleensä oma kattonsa, ja jonka räystäät yleensä kaartuvat ylöspäin). Monet rakennelmat rakennetaan puusta, kivestä ja tiilistä ja esim. pagodin pohja ja kerrokset ovat joko ympyrän, nelikulmion tai monikulmion muotoisia.
  • Kiinassa puutarha on osa kotia ja siksi puutarha sisältää myös kodin. Puutarhasta siis myös huolehditaan kuten kodistakin huolehditaan. Talossa olisi suotavaa olla suuret ikkunat, joka tuo puutarhan ja luonnon osaksi kotia, ja tuo näin ollen harmoniaa ihmisen ja luonnon välille.

Kuuluisia Kiinalaisia puutarhoja: 

  • Chendge mountain residence, keisarin palatsit ja sen puutarhat Hebein maakunnassa, jossa puutarha sulautuu luonnollisesti osaksi luontoa laajoine kasvivalikoimineen, vuorineen ja järvineen, jotka tekevät siitä klassisen Kiinalaisen puutarhan.
  • Lootuslampi Hebein maakunnassa. Täällä rakenteet ja puutarha on rakennettu veden päälle ja sen ympäröimäksi.  Shuidong Tower, Guanlan Pavilion ja Hall of Longevity, ovat täällä veden ympäröiminä.

Fengshui- filosofia. 

  • Fengshui- puutarhatyyli pohjaa ikivanhaan Kiinalaiseen tulkintaan luonnonmaailmasta, sekä taivaankappaleiden liikkeiden tarkkailusta (joka kehitettiin ajan määrittämistä varten).
  • Fengshui puutarha voi olla kooltaan miniatyyripuutarha, vaikkapa parvekkeella tai katolla, tai se voi olla suurimmillaan hehtaarien kokoinen puutarha maaseudulla.
  • Puutarha ja sen hoitaja on erityisessä asemassa ollessaan kosketuksissa luonnon ja maailmankaikkeuden eri rytmien kanssa. Puutarhuri siis kanavoi energioiden liikettä puutarhassaan niin, että luomme ympäristöjä, joissa tunnemme olomme mahdollisimman mukavaksi ja olemme luonnon kanssa harmoniassa.
  • Fengshuin mukaan suunniteltu puutarha sallii kulttuuriset erot esim. kasvi- tai rakennevalinnoissa ja suunnittelija voikin tuoda siihen omaa perinnettään näkyviin.
  • Fengshui puutarhan tavoite on rakentaa puutarha, joka on tasapainoinen ja sisältää sopusointuisia valintoja. Se antaa tilaa yksilöllisyydelle, eikä sulje suunnitelmista tai istutuksista pois hyväksyttyjen normien ulkopuolella olevia näkemyksiä. Ristiriidassa olevat värit tai rakenteet, voivat jopa luoda värähtelevää ja kiehtovaa energiaa, joka auttaa puutarhassa olijaa kehittymään ihmisenä.
  • Fengshui puutarhassa vuodenajat saavat näkyä ja kasvien näyttävyys pääsee esiin ympäri vuoden. Kauneusarvoja voivat olla kukinta, lehdistö, paljas oksisto taivasta tai lunta vasten, tai maahan tippuvat siemenkodat tai kävyt.
  • Kasvattamamme kasvit ruokkivat kaikkia aistejamme väreillään, muodoillaan, rakenteillaan, tuoksuillaan ja äänillään. Tämä kaikki kuuluu Kiinalaiseen ja fengshui- puutarhaan.
  • Kasvit istutetaan hyväkuntoiseen ja terveeseen maaperään, jossa kasvuolosuhteet ovat kasvin kannalta oikeat, koska fengshuissa halutaan kasvin löytävän oikean paikkansa puutarhan ekosysteemissä. Hyväkuntoinen maaperä tuottaa terveitä kasveja ja elättää miljoonia mikro-organismeja, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Hyvinvoiva puutarha ylläpitää eliöstöä ja tarjoaa ruokaa (myös ne rikkaruohot) koko ekosysteemille.
  • Fengshuin mukaan, jos yritämme taistella puutarhan luonnollisia voimia vastaan tai hallita liikaa, luomme epäterveen energian ja tilan, jossa stressaantuu ja voi huonosti. Siksi kasvien luontainen tasapaino ja niiden kasvutottumusten tukeminen on tärkeää.
  • Fengshuipuutarhaa hoidetaan luonnonmukaisin keinoin. Moderni teknologia ei ole fengshuita sen perinteisimmässä muodossa, mutta myös fengshuin on kehityttävä, jolloin teknologian on kuitenkin oltava osa nykyaikaista fengshuipuutarhaa.
  • Fengshui puutarha suo ihmiselle lepopaikan, jossa arjen kiireet voi jättää puutarhan ulkopuolelle.

Lähestymistapoja fengshuihin:

  • Ympäristö- lähestymistapa: Havainnoimalla tuulta ja sen suuntaa, ennen vanhaan Kiinassa rakennettiin puutarhat ja kodit aina suojaisille paikoille. Lähistöllä virtasi puhdas vesi (joki), jotta sato saatiin kasvatettua ja kuljetettua. Virtauksen ja joen rantojen suuntaus määräsivät, minkä tyyppistä satoa voitaisiin kasvattaa. Tämä fengshuin varhaisin lähestymistapa tunnetaan ns. muotokoulukuntana. 
  • Kompassi- lähestymistapa: Muinaisen kiinan maaperätutkijat tutkivat maamuodostumia ja vesiuomia ja astronomit kartoittivat taivasta. Ne jotka ymmärsivät niiden tarjoaman tiedon, tallensivat sen luopan- laitteelle eli kompassiin. Luopanilla voi tutkia ilmansuuntien lisäksi myös niiden energiaa riippuen sen osoittamasta maaston muodosta ja taivaankappaleesta. Tulkitsemalla näitä energioita saadaan ehdotukset ihmisille sopivista asuinpaikoista. Luopanin ulkokehän muodostavat Yijingin (filosofinen kirja, joka kuvaa maailman kaikkeuden energioita ja on ollut fengshuin perustana) 64 kuvaa luonnon kiertokulusta. Luopan ulkomuodoltaan muistuttaa hyvin paljon merirosvoseikkailussa Maailman laidalla nähtyä Kiinalaista pyöritettävää karttaa (Jack Sparrow), en ole itse luopania nähnyt, jotta voisin sanoa, voiko sitäkin pyörittää kuten tätä karttaa pyöritettiin.
  • Intuitiivinen lähestymistapa:  Muinaiset kirjoituksen kuvaavat kaikki vuorten ja vesiuomien muodot. Kiinan maaseudulla asuneiden ja työskentelleiden ihmisten herkkyys ja ymmärrys luonnonmaailmasta antoi heille vaiston sopivista asuin- ja viljelypaikoista. Esim. "Odottava tiikeri" viittaa negatiiviseen paikkaan, jossa asukkaat eivät pääse koskaan rentoutumaan, koska tiikeri vaanii heitä, " äitiään katsova vauvalohikäärme" taas tarkoittaa rauhallista ympäristöä, jossa on turvallista olla. 

Fengshuin periaatteet:

  • Tie tai tao, on fengshuin perustana oleva filosofia, joka osoittaa miten voimme järjestää elämämme elääksemme tasapainossa itsemme, toisten ihmisten ja luonnon kanssa.
  • Ying ja yang, ovat positiiviset ja negatiiviset voimat, jotka työskentelevät yhdessä luodakseen energiaa (esim. sähkö). Ying ja yang on voimaa, joka on aina liikkeessä, koska kumpikin pyrkii aina löytämään valta-aseman ja missä toinen sen saavuttaa, syntyy epätasapaino. Kun yksi voima kasvaa liian voimakkaaksi, sen vaikutus laantuu ja toinen ottaa vallan. Esim. liikkumaton vesi on ying ja voimakas virta on yang. Kun hitaasti liikkuva ying- joki törmää kiviin ja pikku putouksiin, sen vauhti kiihtyy ja siitä tulee yang. Kun yangvirta laskee järveen se muuttuu ying:ksi vauhdin hidastuessa. Ying ja yang ovat toisistaan riippuvaisia vastakohtia. Ilman toista ei voi olla toista.
  • Qi, on kaikessa elävässä oleva elämänvoima, ympäristön laatu, auringon, kuun ja sään voima, sekä ihmisen käyttövoima. Taijissa kuvataan Qin liikkumista kehossa, akupunktiossa vapautetaan sen liike tukoksista, Kiinalaisessa yrttitieteessä käytetään yrttien energiaa korjaamaan epätasapainottunutta Qitä. Qin tasapainoon liittyy myös meditointi, kalligrafian kynän liike, taiteilijan siveltimen veto ja henkisten prosessien ja hengitystekniikan lopputulos. Qi näkyy siis kaikkialla. Fengshuin on tarkoitus luoda ympäristöjä, joissa Qi virtaa lempeästi läpi talon ja puutarhan, asukkaat ovat positiivisia ja heidän elämänsä kulkee mutkattomasti. Jos Qin kulku hidastuu, voivat ihmisetkin huonosti. Qin virratessa puutarhassa tasaisesti, voivat kasvit hyvin ja ne ovat terveitä ja luonto niiden ympärillä kukoistaa.
  • Fengshuihin kuuluvat myös viisi energiatyyppiä: Puu (kevät, kasvu ja kasvimaailma), Tuli (kesä, valo, lämpö ja kuumuus), Maa (ravitseva ympäristö, elämänkierto), Metalli (syksy, voimakkuus, lujuus ja johtajuus) ja Vesi (talvi, vesi itsessään, sisäinen minä, taide ja kauneus).

Fengshui puutarhassa: 

  • "Maaginen neliö", johon fengshui perustuu, edustaa kuvaa maailmankaikkeudesta. Sen järjestys on fengshuin ytimessä ja se edustaa kaikkien luonnonilmiöiden ja elämänmuotojen vuorovaikutusta. Fengshuin perusajatus voisikin olla se että puutarhan ydin tai keskus, se jossa fengshui virtaa, jätetään avoimeksi ja tyhjäksi tilaksi. Keskus voidaan rajata harvaan asetetuilla kivillä tai matalilla kasveilla ja käyttää sitä osaa pihasta meditaatio tai mietiskelypisteenä.
  • Istutukset ja toiminnot sijoitetaan tontille keskuksen ympärille niin, että kasveilla on tilaa ja riittävästi valoa kasvaa.
  • Tontin muodolla on tärkeä osa fengshuissa. Säännölliset muodot ovat parhaita, jolloin ei jää niin paljon "puuttuvia" alueita maagiseen neliöön. Apukeinoja käyttämällä epäsäännöllisen muotoisesta tontista voidaan "huijata" säännöllisen muotoinen tontti. Silloin tonttia siis jaetaan aidoilla, muureilla, kasveilla ja porteilla.
  • Polut kuljettavat Qita puutarhassa. Niiden leveys, muoto ja materiaalit saattavat vaikuttaa energian liikkeeseen. Tämä vaikuttaa siihen miltä tila tuntuu ja miten puutarhassa kulkija sen kokee. Esim. suora polku pinnoitetaan asfaltilla-> tulee levoton ja kiireinen tunnelma, jos se pinnoitetaan luonnonkivillä, joiden ladontaa vaihdellaan-> tulee luonnonmukainen ja rennompi, kodinomainen tunnelma ja tahti rauhoittuu. Polkujen tulee olla tukevia ja tarkoitukseensa sopivia.
  • Etupuutarhan polku johtaa yleensä sisäänkäynnille. Suora polku ohjaa energian/ Qin sisälle nopeasti, jolloin puutarhaa ei huomata, ja ulkomaailma ei jää puutarhan ulkopuolelle vaan syöksyy sisään. Mutkikkaat polkut hidastavat Qitä ja vauhtia ja antavat mahdollisuuden ihailla puutarhaa. Suoran polun varrelle istutetut kasvit tai erilaiset polun pintamateriaalit voivat myös hidastaa Qitä.
  • Tontti rajataan ja erotetaan ulkomaailmasta, säilyttäen samalla maailmojen välisen kulkuyhteyden. Kiinassa ihanteena on avoin näköala talojen edessä, etualalla käytetään vain siis matalaa kasvillisuutta, aitaa tai muuria. Takapuutarhan rajoilla voidaan käyttää taustalla kasveja, jotka tarjoavat suojaa ja yksityisyyttä, jotta pihalla tuntee olevansa turvassa. Täällä aidat, kasvit ja muurit voivat siis olla korkeampia ja peittävämpiä, kunhan pidät ne hyvässä kunnossa.
  • Sivupuutarhoissa käytetään rajaavana elenttinä keskikorkeita kasveja, aitoja ja muureja.
  • Vesi, symboloi Qin kerääntymistä, mikä merkitsee vaurautta. Mikäli vesi sijaitsee talon lähellä, sen koon tulisi olla oikeassa suhteessa talon kokoon nähden. Liian suuret vesiaiheet hallitsevat liikaa ja aiheuttavat levotonta energiaa, talon läheisyyteen riittää siis pieni vesiaihe. Myös vesiaiheesta tulisi löytyi ying ja yang, että Qi pysyy tasapainossa. Suuntaa, jossa vesi saapuu tai poistuu tontilta pidetään ratkaisevana. Yksi teoria ehdottaa, että sen tulisi vastata meille suotuisia suuntia. Toinen taas, että pääilmansuuntien suuntaisesti olevissa taloissa, veden tulisi saapua idästä/oikealta ja laskea länteen/vasemmalle. Veden tulee kuitenkin aina johtaa pois rakenteista päin, noudatat nyt sitten länsimaalaista tai Kiinalaista puutarhasuuntausta.
  • Fengshuissa mietitään myös ruukkuja, patsaita, puutarhakalusteita, niiden muotoja, värejä ja sijoittelua pihan eri osiin, jotta Qi virtaa tasaisesti.
  • Fengshuihin kuuluvat myös erilaisten teemojen mukaan istutetut kasvi-istutusalueet. näihin teemoihin, kuten aistipuutarhoihin ja väriteemaisiin puutarhoihin keskitymme myöhemmissä kirjoituksissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, kiinalainen puutarha, itämainen puutarha, kasvi, kasvivalinnat, puutarharakentaminen, viherrakentaminen, puutarhalampi

Puutarhan teemat, itämaista mystiikkaa.

Torstai 2.3.2023 - Sirkku

Puutarhan suunnittelua itämaiseen tapaan. 

Itämainen puutarhasuuntaus ja sen mukaan suunniteltava ja rakennettava piha on maailma, jossa tulet törmäämään vanhoihin, vakaisiin perinteisiin ja uskomuksiin, feng shuihin, kasvien avulla parantamiseen, onnen toivottamiseen puutarhan omistajille ja yhdessä luonnon kanssa harmoniassa elämiseen. Kuuluisin itämainen puutarhasuuntaus on varmasti Japanilainen puutarha. Japanilaiseen puutarhaan kuuluu muinaista symboliikkaa ja kuvia, visuaalista juhlaa, sekä ääni- ja tunnekokemuksia. Kiinalaisessa puutarhasuuntauksessa taasen näkyy pitkä Kiinan historia, onhan puutarhasuuntausta kehitetty jo yli 3000 vuoden ajan. Korealaisen puutarhasuuntauksen perusajatuksena on luoda puutarhasta tila, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden nauttia luonnosta ja lähiympäristöstä ja olla osa sitä. Maailmalla muut itämaiset puutarhasuuntaukset ovat tuntuneet kuitenkin jäävän Japanilaisen puutarhan jalkoihin, vaikka kaikki mainitut kolme puutarhasuuntausta perustuvat saamaan ajattelumalliin, harmoniseen lopputulokseen. Kaikissa käytetään lampia, kiviä, rakennettuja elementtejä, paviljonkeja ja kasveja luomaan harmoniaa, mutta niiden yhdistelyssä on pieniä eroja suuntauskohtaisesti. Aloitamme tänään japanilaisesta puutarhasta, muihin itämaisiin puutarhoihin keskitytään myöhemmin.

Japanilainen puutarha. 

Yleinen ajatus japanilaisesta puutarhasta on, että sieltä löytyy kirsikkapuita, lyhtyjä, kaarisiltoja, kiviä, sammalta, bambuaitoja, teehuoneita ja portteja. Nämä kaikki kuuluvat japanilaiseen puutarhaan, mutta ne voidaan jakaa myös sen puutarhasuuntauksen eri tyyleihin.

Japanilaisen puutarhan perustyylit: 

  • Lampi ja puropuutarhat.
  • Kuivat, kivipuutarhat.
  • Teepuutarhat
  • Kävelypuutarhat
  • Pihapuutarhat

Kaikkiin näihin suuntauksiin kuuluvat myös erilaiset puutarhapatsaat ja monumentit, joilla saadaan säilytettyä kuolemattomia myyttejä ja juhlittua kasveja ja niiden vaihtelua vuoden aikojen mukana. 

Alla olevassa kuvassa, japanilaisen puutarhan henkeä Korkeasaaressa, sisätiloissa.

Lampi ja puropuutarhat. Japanilaista_puutarhaa_Korkeasaaressa

Lammet, järvet ja purot ovat aina olleet tärkeitä Japanilaisessa puutarhassa ja sen suunnittelussa. Ne tuovat puutarhassa oleilevalle rauhaa, harmoniaa, iloa ja tyyneyden tunteen. Monet vesielementit, kuten lammet ja purot, on yleensä rakennettu näyttämään täysin luonnollisilta ja maisemaan luontaisesti kuuluvilta, vaikka ne olisikin rakennettu paikalleen keinotekoisesti. Ihmisen rakentamia elementtejä, kuten suihkulähteitä, näistä et yleensä löydä. Tällainen luontoa mukaileva estetiikka, on ollut tärkeää varsinkin aikoina, jolloin luonto on ollut uhattuna Japanissa.

Lampi- ja puropuutarhojen rakentamiseen voi löytää inspiraatiota esimerkiksi Motsu-jin puutarhasta Hiraizumista, joka on yksi harvoista 1100-luvulta säilyneistä lampi-saaripuutarhoista. Vielä nykyäänkin näet Motsu-jin järven ja sitä reunustavat iirispesät ja dramaattiset kivimuodostelmat. Varhaisten lampipuutarhojen järvet olivat leveitä ja hyvin valaistuja, kimaltelivat auringon, kuun ja tähtien alla ja niitä reunustivat itkupajut, jotka huojuivat ja varjostivat rantoja. Tämä puutarhatyyli eroaa myöhemmistä kävelypuutarhoista siinä, ettei siellä ole teetaloja, lyhtyjä ja vesialtaita. Sen sijaan lampi sisälsi saaria, joita yhdistivät usein sillat.

Lampipuutarhat pysyivät suosittuina Japanissa, mutta ne pienentyivät, ja niiden ääriviivat muuttuivat yhä monimutkaisemmiksi, ja niihin kuuluvat kivet ja kalliot sijoiteltiin enemmän taiteellisesti ja maalauksellisesti. Suurin osa näistä myöhemmistä lampi- ja puropuutarhoista on rajattu seinien sisälle, mikä tarkoitti, että niiden koko oli tiukasti rajattu. Tämä helpottaa nykyaikaisen lampi- ja puropuutarhan rakentamista käytännön tasolla. Jos Japanilaista lampi- tai puropuutarhaa halutaan rakentaa nykyisiin, länsimaisiin, kotipuutarhoihin, ne mahtuvat sinne paremmin. Myöhemmin Japanilainen puutarhasuuntaus otti vaikutteita maalareista ja zen- filosofiasta. Heian neriodissa kirjoitettu Sakuteiki nimeää monia lampityylejä, saaripuroja ja vesiputouksia ja mainitsee myös parhaat tekniikat puiden istuttamiseen. Japanissa vanhoja ja suuria puita arvostetaan valtavasti ja koko puun kasvutaivalta istutuksesta puun kuolemaan vaalitaan tarkasti. Puita ei kaadeta mielellään, ja jopa suunniteltujen teiden paikkaa on siirretty, mikäli alueella tiedetään olevan vanhaa puustoa. Puiden halutaan siis kasvavan paikallaan pitkään. Japanissa elottomilla kivillä uskottiin olevan persoonallisuuksia, joita on kohdeltava kunnioittavasti. Tämä ympäröivän arkkitehtuurin muodollisuuden ja puutarhan epämuodollisuuden vastakohtaisuus on yksi Japanilaisen puutarhan vetovoimaa.

Lampipuutarhan tyypillisiä piirteitä:

  • Lampi, jonka reunoilla on kiviä ja veteen laskeutuvia mukulakivi- ja hiekkarantoja. Kiviä voidaan sijoittaa myös veteen veden ylityksen astinkiviksi ja sillaksi.
  • Yksi tai kaksi saarta, joihin on tyypillisesti istutettu mäntyjä, ruohoja ja kiviä.
  • Punaiseksi maalattu Kiinalaistyylinen silta, tai silta, jolla tavoitellaan minimaalista tai neutraalia vaikutusta maisemaan.
  • Mutkitteleva puro tai vesiputous, joka kierrättää vettä ja puhdistaa sitä. Huom rakenteet eivät saa näkyä, esim. pumput.
  • Aaltoilevat kukkulat lammen ympärillä.
  • Kasveja, joissa on näyttävyyttä kukinnassa, lehtimuodossa, kasvutavassa (oksien rytmi), syysvärissä ja talviasussa eri vuodenaikoina. Esimerkiksi kirsikkapuut, japaninvaahterat, atsaleat ja angervot, sekä pionit, iirikset (kurjenmiekat), heinät ja maanpeitekasvit.

Mikäli lammen tai puron Japanilaiseen puutarhaan rakentaa, tulee se olemaan automaattisesti puutarhan vetovoimaisin keskuskohde, koska se on kaunis jokaisena vuodenaikana ja vetää luontaisesti ihmisten katseet puoleensa. Sen puhtaana pitäminen ja huolto onkin syytä miettiä jo lammen rakennusvaiheessa ja huomioitava, että vesiaiheet ovat melko työllistäviä elementtejä puutarhassa. Lammen levättymistä vähentävät, ja sitä kautta vesiaiheen puhtaanapitoa helpottavat veden suodatussysteemit, kuten pumpun avulla vesipuroon tai putoukseen hiljakseltaan kierrätettävä vesi. Pumppu suodattaa omalta osaltaan veden epäpuhtauksia, mutta perinteisessä lampipuutarhassa, ihmisen tekemät rakenteet on syytä piilottaa hyvin ja tehdä rakenteesta luonnollisen näköinen.

Kuivat- dry garden (kivi) puutarhat.  hulevesi_sorapolku_rinnemaasto.jpg

Kuivilla puutarhoilla, eli "kare-sensui"- puutarhoilla, kuvataan kuivaa vuoristovettä. Tässä Japanilaisen puutarhan suuntauksessa vesi korvataan hiekalla, soralla tai kivillä, mikä tekee kuivasta puutarhasta ns. Zen-puutarhan. Ensimmäiset maininnat kuivista kivipuutarhoista löytyy jo 1000-luvulta, mutta ne viittaavat enemmänkin kivien luonnolliseen sijoittumiseen ruoho- tai sammalalueella, eivätkä näin ollen niinkään puron kuvaamiseen kivien avulla. Mahdolliset ensimmäiset kuivat kivipuutarhat ovat Isen pyhäköt, jotka seisovat valtavissa sorasuorakulmioissa, ja Joeji-in, Yamaguchin lähellä, jossa kivikokoelma laskettiinsammalalueelle temppelin ja lammen väliin. Tämä jälkimmäinen puutarha johtuu Secchusta, suuresta Japanilaisesta taidemaalarista, joka toisti siveltimen vedot, käyttämällä puutarhasta litteitä ja kulmikkaita kiviä.

Kuivia puutarhoja ei luotu sen vuoksi, etteikö luonnon vettä olisi ollut saatavissa. Niiden rakentaminen perustui inspiraatiosekoitukseen Japanilaisen taiteen perinteistä (yksivärisyydestä, vihreydestä) ja filosofiasta. Yksi kuuluisimmista kuivista puutarhoista löytyy Kiotosta, jossa Ryoan-ji- puutarha on esimerkki 1400- luvun lopun puutarhantekijöiden taiteellisuudesta.

Suurin osa kuivista puutarhoista esiintyy Zen- temppeleissä ja siksi ne liittyvät niin voimakkaasti Zen-buddhalaisuuteen. Niitä voidaan pitää maalauksina, jotka esittävät idealisoituja maisemia, esiteltyinä suorakaiteen muotoisissa "kehyksissä". Zenissä voi meditaation avulla kokea ns. "mielen tyhjyyden", jonka Zen on määritellyt ihmisen alkuperäiseksi tilaksi. Puutarhassa sitä rinnastetaan tilaan, jossa on haravoitua hiekkaa, kuivassa ympäristössä. Vaikka puutarhassa vierailijat voivat nähdä puutarhaa katsoessaan vuorenhuippuja sumussa, zenin harjoittajat näkevät yksinkertaisesti heijastuksen äärettömästä avaruudesta, joka sijaitsee syvällä ihmisen sisällä. Soran haravointi on meditatiivinen harjoitus ja joissakin zen-puutarhoissa on buddhalaismunkkien tekemiä mietiskeleviä kivijärjestelyjä, jotka merkitsevät buddhalaisuuden eri puolia.

Suunnitellessasi kuivaa puutarhaa, aloita kuvittelemalla tilaan joet virtaamaan, sumuiset vuoristomaisemat, sekä purot, jossa on kivinen rantamaisema. Mieti mihin veden laineet osuvat ja miltä ne näyttävät. Missä vesi iskee rannikon kareja vastaan ja mihin pisaroista tulevat renkaat leviävät. Muista rakentaa myös luodot ja saari kasveineen.

Kuivan puutarhan tyypillisiä piirteitä:

  • Reunakivet tai laatat, jotka muodostavat suorakaiteen muotoisen alueen ja kehystävät puutarhan tai sen osion.
  • Mielenkiintoisen muotoiset, erilaiset ja erikokoiset kivet.
  • Sora, mieluiten vaaleaa tai harmaata kiveä, joka on mielummin pyöreärakeista ja luonnonhiomaa kuin terävää, murskattua ja kalliosta louhittua kiviainesta.
  • Sammalta kivien tyvillä ja päällä, jotta kivet saadaan näyttämään saarilta.
  • Ponnahdus/ askelmakivet sora-alueella ja erilaiset lyhdyt, jotka on yleensä valmistettu myös kivestä tai niiden ulkomuoto on kiveä jäljittelevä.
  • Taivutettuja ja malliin muotoiltuja Bonsai-mäntyjä ja pieniä ikivihreälehtisiä kasveja kivien ympärillä.
  • Leikattuja atsaleoja jäljittelemässä kukkuloita,
  • Monesti kivipuutarhaan saatetaan tuoda myös lahoavaa puuainesta kuten sammaleisia kantoja tai paksua puun kaarnaa, jossa on sammalta. Puun osat asetellaan näkymään kauniisti.

Teepuutarhat. 

Alla kuvassa Japanilainen majatalo Yado Oikawa Pukkilassa.

Teepuutarhat on suunniteltu paikoiksi, joissa arvostetaan perinteistä Japanilaista Yado_Oikawa_Japanilainen_majatalo teeseremoniaa eli sadoa.  Teeseremonia alkaa perinteisesti teepuutarhan ulkopuolelta, joka tunnetaan nimellä ulompi roji. Vieraat johdetaan siitä syvemmälle puutarhaan, jossa sijaitsee teehuone. Matkalla he saattavat kulkea ns. "kumartuvan portin" ali, jonka lähellä on kenties lyhty. Kulkutie on suunniteltu niin, että kulkijan on hidastettava vauhtia, kumarrutava hieman. Tämä kuvaa pienen hetken pakotettua nöyryyttä, joilla herätetään ihminen miettimään aineellista maailmaa, jonka hän jättää hetkeksi taakseen astuessaan teehuoneeseen. Portin alta kuljettuaan, vieraat tulevat teehuonetta ympäröivään rojiin. Tämä puutarhan osa on kuvannut usein erämaa, joka edustaa villiä vuoristomaisemaa, jonka voi kuvitella ympäröivän vanhaa Kiinalaista erakkoa. Vieraat pesevät kätensä ja suunsa matalassa altaassa, jota kutsutaan tsukubaiksi eli ns. kumartuvaksi altaaksi. Tämä, matalampi altaan tyyli kuuluu teehuoneisiin, kun taas korkeampi Chozubachi löytyy usein päärakennuksen verannan lähellä. Puhdistettuaan itsensä, vieraat jatkavat teehuoneeseen, riisuvat kenkänsä ja pääsevät sisään pienen ja matalan sisäänkäynnin, nigiriguchin kautta.

Sisällä vieraat voivat ihailla kausiluonteista kukka-asetelmaa ja alkovissa roikkuvaa kääröä, jota kutsutaan tokonomaksi. Teepuutarhat ja niihin liittyvät rakennukset edustavat taukoa, matkalla kiireisestä kaupungista syrjäiselle maaseudulle.

Buddhalaiset munkit joivat alunperin teetä, joka auttoi heitä pysymään hereillä pitkien meditaatiotuntien aikana. Buddhalaiset munkit yhdistivät Zen- buddhalaisuuden, runouden, hienon posliinin ja taiteen arvostuksen luomalla ns. teeseremonian, joka yhdistää yksinkertaisen teen luomisen ja taiteen. Teehuoneet ja teepuutarhat ovat osa Japanin kulttuuria jo 1600- luvulta, josta esimerkkinä ovat kuvainnolliset "kaupunkien vuoristopaikat". Teepuutarhojen kehittyminen toi puutarharakentamisen kaupunkien asukkaiden takapihoille. Esimerkiksi Kyotosta, Narasta ja Sakaista näitä löytyy. Teepuutarhat symboloivat ensisijaisesti pyhiinvaeltajien polkuja viisaiden erakkojen luo. Teepuutarha tai roji tarkoittaa kasteista polkua tai kasteista maata, joka tuo mieleen vuoristopolut. 1700- luvulla polut olivat usein tehty muodollisista neliön muotoisista kivistä tai myllynkivistä. Teepuutarhojen kehittyessä, niistä tuli hienostuneempia, avoimempia ja vähemmän nöyriä.

Nykyään teepuutarhat ovat kehittyneet teelehdoiksi, joissa teetä juodaan puutarhassa ihaillen samalla puutarhan kauneutta. Teehuone rakennetaan usein ulkoasultaan ns. vanhan näköiseksi, vaikka sen rakentamiseen on käytetty hienointa höylättyä puuta. Teepuutarhassakin rakennettu ympäristö, vanhanaikainen ja rustiikkinen teehuone ja pelkistetty luontopuutarha, luovat yhdistelmän, joka saa puutarhan käyttäjän rauhoittumaan ja ihailemaan puutarhaa.

Tyypillisiä teepuutarhan piirteitä: 

  • Sisäänkäyntiportti.
  • Mutkainen polku, jossa on astinkiviä.
  • Vesiallas, jonka ympärillä on mukulakiviä.
  • Lyhdyt polun ja altaan valaisemiseen.
  • Odotushuone tai penkki vierailijalle.
  • Matala portti, joka pistää kulkijan nöyräksi ja pysäyttää ajattelemaan.
  • Teehuone.
  • Istutusalue, josta löytyy japaninvaahteroita, kamelioita, bambuja sekä saniaisia ja heiniä kivien ympärillä.

Kävelypuutarhat. 

Kävelypuutarhassa vierailijaa kannustetaan kuljeskelemaan hitaasti polkuja pitkin, jotka Bonsai_ja_lainattu_maisema kiertävät lammen tai järven tai puron ympärillä. Se on yksi tutuimmista japanilaisista puutarhatyyleistä varsinkin siksi, koska se sisältää niin monia muita japanilaisen puutarhan tyylejä. Sieltä löytyy yleensä teepuutarha, josta löydät astinkivipolkuja ja portteja, sekä lyhtyjä, teehuoneita ja vesialtaita. Sieltä löytyy kuiva puutarha haravoituine hiekkoineen yleensä läheltä päärakennusta. Siellä on myös vesielementti, eli lampi, puro tai järvi ja niistä löytyy vesiputouksia tai kaloja. Muita elementtejä voivat olla bambuaidat ja kaikenlaiset sillat. Siellä saatat nähdä kuvitetun näkymän kohtauksista, jotka ovat kopioitu historiallisista tai kuuluisista paikoista ympäri Japania tai jopa Kiinaa.

Kun kävelypuutarhat kehitettiin, "hengellisyys" ei ollut enää niin määrittelevä elementti puutarhan suunnittelussa. Siellä oli enemmän leikkisyyttä, sekä halua ylellisyyteen ja kauneuteen ja siellä haluttiin näkyvän puutarhan omistajan ymmärrys taiteesta. Kävelypuutarhoista ei kuitenkaan tullut liian ylenpalttisia, koska niissä käytettiin edelleen monia teepuutarhaan sopivia elementtejä, kuten hillittyjä värimaailmoja. Tämä puutarhasuunnittelun rajoitus tunnettiin termillä shibumi. Suomeksi tätä voitaisiin kuvata sanalla supistava tai minimalistinen, vaatimaton ja hillitty kauneus.

Kävelypuutarhan koko voi olla vain 25m2 tai se voi olla useita kymmeniä hehtaareja. Pienikin puutarha voi toteuttaa kaikki osa-alueet, jos tilan käyttö suunnitellaan hyvin. Tilan huolellisella käytöllä ja mutkittelevilla poluilla puutarha saadaan näyttämään huomattavasti suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Yksi väline, jota kävelypuutarhoissa käytetään tilan lisäämiseksi, on ns. "lainaaminen". Tuolloin puutarhan rajojen ulkopuolella olevia kaukaisia kohteita, kuten etäisiä rakennuksia, tai maisemoita, käytetään kauneusarvona kävelypuutarhassa. Sinne siis avataan maisemaa ja näkymää, jonne ei kuitenkaan kuljeta mitään polkua pitkin. Tästä tekniikasta käytetään nimeä shakkei.

Kävelypuutarhaan kuuluvat myös äänet. Sieltä löytyvät myös bambusta tehdyt shishi-odoshit, eli vesielemetit tai altaat, jossa on bambuista tehtyjä peuran pelottimia. Shishi- odoshissa käytetään juoksevaa vettä hyödyksi. Vesi ohjataan bambukouruun ja kourun täyttyessä, kouru heilahtaa päin kiviallasta. Tästä syntyy kova, paukahtava ääni. Bambu on yksi maailman kestävimpiä puumateriaaleja ja se kestää hyvin toistuvat veden voimasta heilahduksen ja osumisen kiviallasta päin. 

Kävelypuutarhan tyypillisiä piirteitä: 

  • Lampi, puro tai järvi ja vesiputous. Vanhan_puun_juuristo_ja_kivet.jpg
  • Kiviset tai puiset sillat virtaavan veden yli tai kulku saarelle.
  • Kivet kasvien joukossa veden äärellä.
  • Pienet kukkulat, joissa on kääpiö- tai leikattuja mäntyjä (Bonsai).
  • Kiertelevät polut sora- tai katukivipäällysteisinä ja astinkivillä.
  • Portit teepuutarhaan ja visteria-köynnökset portin pielissä.
  • Teehuone, odotustila ja penkki, sekä teehuoneen kasvit.
  • Puutarhaa ympäröivät ja rajaavat aidat.
  • Shakkei eli lainattu maisema.
  • Lyhdyt ja vesialtaat oikein sijoitettuna.
  • Laajat istutukset, joissa kasveina ovat mm. kirsikat, luumut, japaninvaahterat ja muut vaahterat, leikatut atsaleat ja männyt, bambujen ja hortensioiden ryhmät, ikivihreät puut, ja ruoho- sekä heinämäiset kasvit ja vuokot.

Pihapuutarhat: 

Pihapuutarhojen kehittyminen alkoi 1700- luvulla, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan rakennuksen vieressä olevaa pientä, suljettua tilaa, johon suunnitellaan japanilaistyylinen "maisema". Pihapuutarhat ovat yleensä yksinkertaisia, ne on joskus suunniteltu talon laajennukseksi ja rakennukset on tuolloin varustettu suurilla ovilla tai ikkunoilla, jolloin puutarhaa on tarkoitus ihailla lasin takaa. Ne voi olla myös sijoitettu avoimiin atriumeihin, joita luodaan nyt moniin paikkoihin alkaen Helsingin lentokentästä, moniin museoihin ja yritysten pääkonttoreihin tai yksityiskoteihin.

Aiemmin pihapuutarhat tai tsubot olivat pieniä suljettuja tiloja, joissa oli ehkä yksi kasvi, jota hoidettiin huolella. Myöhemmin kauppiaat keräsivät varallisuutta, mutta olivat silti yhteiskunnan alhaisinta luokkaa, jonka omaisuus voitiin takavarikoida. Tämän seurauksena kehitettiin arkkitehtuurisia huonekomplekseja, joilla oli suljetut sisäpihat. Nämä machiyat sijaitsevat monesti vaatimattoman myymälän takana. Näissä pihoissa lainattiin suunnitteluelementtejä aikaisemmista puutarhasuunnittelutyyleistä, kuitenkaan noudattamatta niitä täsmällisesti esim. uskonnollisen filosofian perusteella. Jotkut näistä Edo-tai tsuboniwa tyylien puutarhoista ovat edelleen nähtävissä kaupunkialueilla Japanissa. tämä pihapuutarhatyyli on juuri nyt nousussa, vaikka tämä johtuu enemmänkin nykyisten pihojen pienuudesta ja tilanpuutteesta kuin piilottamisen tarpeesta.

Pihapuutarhan tyypillisiä elementtejä: 

  • Liukuovet tai verhot, pienet aitapaneelit tai seinäkkeet, materiaalina bambu ja kaihtimet yksityiselle alueelle.
  • Dry garden- elementit yhdellä tai kahdella kivellä ja haravoidulla soralla.
  • Lyhtyjen reunustama kivipäällyste.
  • Askelkivet tai laudat.
  • Leikatut ikivihreät kasvit, kuten alppiruusut, mahoniat ja männyt. Muut leikatut kasvit kuten atsaleat ja bambut.
  • Kiiltävät ikivihreät pensaat, kuten kameliat, sekä varjon kasvit kuten saniaiset ja sammalet.
  • Pienet sillat ja altaat.

Tämän blogikirjoituksen lähteinä on käytetty kirjoja: Charles Chesshire: How to make a Japanese garden (hermeshouse, Anness publishing ltd 2015) ja Gill Hale, puutarhanhoidon käsikirja Fengshui puutarhassa, Anness publishing ltd 2000 ja 2004, Suomeksi: puutarhakustannus 2006, suomennos Jan Pesonen.

Japanilainen_puutarha.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Japanilainen puutarha, Kiinalainen puutarha, Itämainen puutarha, teemapuutarha, puutarhasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pihasuunnittelu, viherrakentaminen, kasvivalinnat, puutarhapatsaat, puutarhaportit, feng shui

Pihakasvien valintaa, puutarhan teemat ja värit.

Torstai 16.2.2023 - Sirkku

Kasvitoiveet. 

Kun menen tapaamaan asiakkaita pihakonsultoinnin ja neuvonnan merkeissä heidän pihalleen, tai tapaan heitä esim. messuilla tai puutarhamyymälöissä, pihan mietintä alkaa monesti asiakkaan toivomasta puutarhateemasta. Monesti asiakas kertoo ensimmäisenä ne toivekasvit ja puutarhasuuntauksen, jonka tapaisista puutarhoista hän pitää. Tämä on toki tärkeää minullekin tietää, jotta osaan antaa vinkkejä oikeaan suuntaan kasvivalintoihin ja istutuspaikkoihin liittyen, mutta kuten olen jo edellisissä blogikirjoituksissa sanonut, on perusasiat mietittävä ennen kuin kasvia voi valita. Siksi se ammattilainen saattaa lähteä neuvonnassaan liikkeelle jostain muusta seikasta kuin kasvilajikkeista. Asiakkaasta se saattaa tuntua vähän turhalta ja turhauttavalta, mutta sillä tähdätään toimivaan ja helppohoitoiseen pihaan. Silloin haetaan juuri sinun pihaasi sopivia kasveja, ja silloin on mietittävä monta asiaa ennen kasvilajia ja sen kukintaa. Toki ammattilainen osaa ehdottaa sinulle pihastasi sopivaa kasvupaikkaa toivomallesi kasville, tai hän ehdottaa kasveja tai sen lajikkeita sinun antamiisi raameihin perustuen. Heti kun on nähnyt pihan. Vinkkinä minulla asiakkaalle onkin, että jos tapaat puutarhasuunnittelijaa messuilla tai puutarhamyymälässä ja toivot häneltä kasvineuvoja, kuvaa pihaasi joka puolelta vaikka puhelimella ennen neuvojen pyytämistä ja näytä kuvat siellä myymälässä. Silloin saat täsmävinkit omaan pihaasi paremmin soveltuvana kun neuvoja ei anneta sokkona.

Olen moneen kertaan tässä blogisarjassa maininnut, että periaatteessa oikeaa ja väärää kasvien yhdistelytapaa esim. kukintojen värien mukaan ei ole. Ne värit mitkä jonkun toisen mielestä ei missään nimessä sovi yhteen, voi sinun mielestäsi näyttää yhdessä kauniilta. Ei ole myöskään oikeata ja väärää puutarhasuuntausta. Jos puutarha on sinun, sinä saat rakentaa sen juuri sellaiseksi mistä itse pidät kunhan huolehdit ettet aiheuta luonnolle ja ympäristölle haittaa ja noudatat kaavamääräyksiä. Luota omaan makuusi, koska se on ainoa keino saada piha ja lähiympäristö jossa viihdyt. 

Myös meidän ammattilaisten on neuvoja antaessamme muistettava, ettemme ole rakentamassa pihaa itsellemme. Jos asiakas toivoo pihaa ja sellaisia kasvivalintoja, joista emme itse pidä, tai jotka tiedämme hankaliksi hoitaa, voimme kertoa miksi emme itse kasvia suosittele, mutta siitä huolimatta asiakas tekee lopullisen valinnan. Ammattilainen ei saa antaa omien mieltymystensä ohjata kasvineuvontaa silloin, jos perusteltua syytä kasvin valitsematta jättämiselle ei ole.  Perusteltu syy voisi olla, esim. kasvin voimakas leviäminen (viljelykarkulaisuus), kasvin mahtuminen sille suunniteltuun piha-alueeseen, myrkyllisyys jos pihassa on paljon pieniä lapsia, tai kasvin hinta ja riski siihen, ettei se menesty Suomen olosuhteissa. Mikäli asiakas toimii ammattilaisen neuvoista poiketen tai valitessaan kasveja ilman neuvoja, hänen kannattaa huolehtia, että istutettava kasvi voi hyvin sillä paikalla mihin olet sen istuttamassa. Mieti siis edellisten blogikirjoitusten ohjeiden mukaisesti, kasvin valon sietokyky, ravinteet, maaperä ja veden tarpeet ja tee istutusalue, johon laitetaan saman kasvupaikan kasveja samaan alueeseen.

Teemapuutarhat.  

Puutarhateemoja on varmasti juuri niin monta kuin puutarhan rakentajiakin on. Vaikka kuinka yrittäisit orjallisesti noudattaa jotain tiettyä tunnettua puutarhasuuntausta, kasvivalinnat on aina tehtävä pihan lainalaisuudet huomioiden ja soveltamista on siis pakko tehdä.

Esimerkkejä puutarhateemoista:

  • Englantilainen puutarha, cottage garden ja sen rönsyilevät istutukset.
  • Harmonisen itämainen puutarha, esim. Japanilainen puutarha. Huom. Kiinalainen puutarha eroaa hieman Japanilaisesta puutarhasta.
  • Suomalaisen metsäpuutarha.
  • Aistipuutarha, joka huomioi muutkin kuin näköaistin.
  • Väriteemainen puutarha.
  • Pölyttäjäystävällinen puutarha.
  • Luonnon monimuotoisuuteen keskittyvä puutarha.
  • Sadepuutarha.
  • Pelaamista ja leikkiä kestävän puutarha.
  • Tai voit sekoittaa näitä kaikkia aineksia omassa pihassasi ja rakentaa pihan eri osat eri teemoilla tai luoda oman puutarhasuuntauksen. 

Teen jatkossa erillisiä blogikirjoituksia suurimmista ja tunnetuimmista puutarhasuuntauksista, mutta tänään otan käsittelyyn puutarhan värit. Käythän lukemassa edellisistä blogikirjoituksista tekstit: Pölyttäjiä pihaan, hulevedet hyötykäyttöön, perustetaan niitty, parannetaan monimuotoisuutta/ lahopuutarha ja hieman asiaa puutarhan lehdistä, joissa kerrotaan jo paljon monesta puutarhateemasta!

Puutarhan värit. Pornaisten_kirjasto

  • Puutarhan istutusten värien ja istutusalueiden muotojen tulisi suurilta linjoiltaan sopia ympäröiviin rakenteisiin ja rakennusten arkkitehtuuriin, varsinkin silloin, jos puutarhalta haetaan harmoniaa.
  • Tasapainottavana tekijänä ja voimakkaiden kasvivärien rauhoittajana voidaan käyttää vihreän eri sävyjä, jotka rauhoittavat silmää ja luovat oikein sijoiteltuina erilaisia tiloja puutarhaan.
  • Suunnittelussa olisi tärkeää löytää tasapaino rakenteiden, kukintojen ja lehtien värien sekä vihreän välille.
  • Mietittäessä istutusalueen kasvien sopimista väreiltään yhteen, on osattava ottaa Auringonkukat huomioon vuodenaikojen vaihtelut ja niiden vaikutus kasvien väreihin. Joillakin kasveilla koristearvo voi olla näyttävä kukinta (esim. nauhukset, hortensiat, syreenit ja ruusut), joillakin se on näyttävä syysväri (villiviini ja koivuangervo), jotku kasvit valitaan pihaan upean lehtimuodon ja sen värin mukaan (sormivaleangervo, jättipoimulehti ja korallikeijunkukka), joitakin kasveja käytetään vihreyden vuoksi (havut, heinät ja sammalet) ja toisten tehtävä on näyttää hyvältä talvella (kanukat, havut ja talventöröttäjäperennat). Onkin tiedettävä kasveista monta asiaa ennen kuin niitä voi yhdistellä värin mukaan. Monella kasvilla itse kukinta kestää vain 2-3 vkoa ja silloin muun osan vuodesta kasvia katsellaan täysin muun värisenä.
  • Istutusalueen tulisi näyttää silmään hyvältä koko vuoden. Siksi väriä, kukintaa ja näyttävyyttä olisi oltava aikaisesta keväästä aina myöhäiseen syksyyn ja talveen.
  • Jos kuitenkin haluat miettiä yhteensopivia värejä, kannattaa muistissa pitää perus Sateenkaarenvarit_kesakukissa sateenkaarenvärit. Sateenkaaressa värit ovat lähellä toisiaan ja lähellä olevat värit ovat varma valinta, varsinkin jos niihin yhdistetään vihreän eri sävyt ja puhdistava valkoinen. Mustaa kukintaa ei ole muuta kuin värjättynä (harvinainen!) ja jos mustaa puutarhaansa haluaa, sitä onkin tuotava sinne rakenteissa. Valkoista kukintaa ei oikeasti ole olemassa, on vain terälehtien ilmakuplista heijastuvaa valoa.
  • Puutarhaan voi tuoda myös ns. shokkivärejä. Tällä tarkoitetaan esim. pastellinsävyiseen, harmoniseen istutusalueeseen tuotua yhtä kirkkaan oranssia kohtaa. Se piristää, hätkähdyttää ja saattaa ärsyttääkin joidenkin silmää, mutta kohtuudella käytettynä se istutusalueeseen sopii. Liiallisuuteen ei kannata kuitenkaan mennä, jos shokkivärejä on paljon, istutusalueesta tulee helposti levoton.
  • Rauhoittava vaikutus on myös samojen kasvien, kasviyhdistelmien ja värien toistamisella, eli monistamisella, eri kohdissa istutusaluetta ja puutarhaa. Omakotitalopihan suunnitteluun voi riittää 10 eri kasvilajia ja siltikään piha ei näytä tylsältä. Tuolloin kasvit yhdistetään istutusalueiksi, eikä niitä ripotella yksittäin ympäriinsä, ja käytetään suunnittelussa pihan erilaisia tiloja hyödyksi, voi näkymä olla aina uusi, vaikka kasvit olisivatkin samoja. On muistettava, että vaikka puutarhassa ei olisi näyttävää kukintaa lainkaan, voi räväkkyyttä tuoda geometrisilla kuvioilla, kivillä ja muilla rakenteilla (aidat, majat, grillit, pylväät, vesiaiheet ja patsaat), jotka voidaan maalata pihan väriteemaan sopivaksi.
Eri puutarhatyyleissä, väreillä on oma merkityksensä.
Englantilaistyyppisessä puutarhassa Tulppaanit arvostetaan kirkkaita värejä ja siellä käytetäänkin paljon esim. runsaasti kukkivia ruusuja ja laventelia, sekä näyttävän syysvärin omaavia suuria lehtipuita. Japanilaistyyppisessä puutarhassa fengshui on tärkeä ja siellä puutarhan toivotaan kuvastavan harmonista mieltä. Siellä värimaailmat ovat siis niukkoja, käytetään paljon vihreää ja kiveä tai sitten kasvit istutetaan tietyllä väriteemalla. 
Yleisimpiä väriteemoja eri puutarhasuuntaustyyleissä:
  • Punainen, dominoi puutarhaa jos se on suurina alueina ja saattaa tehdä pihasta rauhattoman. Punaiset kasvit toimivat katseen kiinnittäjinä. Kiinalaisessa puutarhassa punainen väri tuo taloon ja siinä asuville henkilöille onnea ja Kiinalaisesta puutarhasta on löydyttävä aina punainen elementti. Se voi olla kasvi, pylväs, lyhty, aita tai patsas tai sitä väriä voi löytyä esim. talon ulkoseinästä.
  • Valkoinen ja hopea. Raikkaita ja puhtaita ja ne loistavat iltavalossa. Tarvitsee vihreää pehmentämään näkymää.
  • Keltainen, yhdistetään kevääseen ja loppusyksyyn. Rikas ja elämäniloinen väri, mutta haaleampisävyisenä tai valkoiseen yhdistettynä, voi tuntua epämiellyttävältä ja sotkuiselta.
  • Vihreä, rauhoittaa ja tasoittaa. Kiinalaisessa puutarhassa vihreä on vallitseva väri.
  • Sinistä sisältävillä kukkapenkeillä on rauhoittava vaikutus, mutta ilman vaihtelua se voi näyttää tylsältä tai jopa synkältä. Sinisen kanssa voi yhdistää valkoisia, hopeaisia sekä pehmeän vaaleanpunaisia tai liiloja kukkia.
  • Purppura, voi olla samanaikaisesti loistelias ja rauhoittava. Sekoita yhteen valkoisen, sinisen ja vaaleanpunaisen kanssa.
  • Vaaleanpunainen, lämmin väri ja se vetää ihmisiä puoleensa. Hempeämmät värit sopivat silmälle paremmin suurina alueina. Varsinkin Japanilaisesta puutarhasta löytyy yleensä vähintään yksi vaaleanpunainen kukkija.
  • Oranssi, rikas, lämmin ja iloinen väri. Sopii parhaiten vihreän eri sävyjen kanssa.
Unikko

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: teemapuutarha, Englantilainen puutarha, Japanilainen puutarha, itämainen puutarha, metsäpuutarha, tuoksupuutarha, aistipuutarha, sadepuutarha, pölyttäjäpuutarha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, piharemontti, viherrakentaminen, puutarhan värit

Helppohoitoinen piha

Torstai 29.9.2022 - Sirkku

Helppohoitoinen piha, onko sellaista? 

Tässä taannoin auringonkukkapellon laitamilla kävellessäni, tulin miettineeksi termiä "helppohoitoinen piha" ja ajattelin, että siitä on vielä kirjoitettava blogiin lisää. Pihasuunnittelua koskevassa blogikirjoituksessani olen jo miettinyt tätä asiaa kasvisuunnittelun kannalta. Mitä muuta termiin "helppohoitoinen piha" voi kuulua?

Pihakonsultointeja ja pihasuunnitelmia tehdessäni toistuu aina sama toive, "haluan helppohoitoisen pihan" ja varsinkin nurmikko,perennat ja suuret lehtipuut koetaan pihan hoidon kannalta suuritöisiksi. Tällä hetkellä puutarhamuotina on korvata näitä suuritöisiksi koettuja elementtejä kuntalla, havuilla, luonnonkivillä, kiveyksillä ja terasseilla. Näillä valinnoilla haetaan ns. perinteistä Suomalaista metsämaisemaa, joka sulautuisi Suomen luontoon ja joka onnistuessaan toki on erittäin kaunis.

Minullekin on vastaan tullut pihoja, johon istutukset halutaan helppohoitoisuuden vuoksi hyvin selkeästi rajatuiksi istutusaltaiksi ja muut pinnat laitetaan terasseille, kiveyksille tai asfaltille. Toki nykyiset pihat ovat kooltaan paljon pienempiä kuin ennen ja voi olla, ettei edes omakotitalopihassakaan piha-alueneliöitä ole kuin 100-300m2, mutta silti monesti puutarhuria vihreyden puute ja voimakkaasti rakennettu ympäristö välillä hirvittää. Toki sellaisen suunnittelen ja rakennan jos asiakas näin haluaa, mutta itsellä silloin pyörii mielessä varsinkin hulevesien liian nopea liikkuminen pihasta pois, pölyttäjien ja pieneläinten hyvinvointi tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla ja myös alueella asuvien ihmisten hyvinvointi. Myös meille ihmisille ympäröivä vehreys tuo helpotusta kiireiseen elämäntapaan ja stressiin ja onpa taidettu jossain tutkimuksessa myös todeta, että puutarhassa tai luonnossa liikutun ajan jälkeen, ihmisten stressin laskiessa laskee myös elimistön tulehdustilat. Liian voimakkaasti rakennettu ja liian vähän luonnon hajoavaa materialiaalia sisältävä lähiympäristö ei myöskään tarjoa luonnoneläimille lepo- ja suojapaikkoja ja esim. siilit ovat vähentyneet liiallisen pihojen siivoamisen ja kasvien yksipuolistumisen vuoksi voimakkaasti.

Onko rakennettu ympäristö aina automaattisesti helppohoitoinen?

Rakennettu ympäristö vaatii huoltoa ja hoitoa siinä missä vihreällä pinnalla olevakin ja varsinkin jos rakennettu pinta on tehty väärin, tai ei ole osattu rakennettaessa ottaa ympäröiviä tekijöitä huomioon, voi rakennettukin pinta olla melkoinen työllistäjä. Toki viikottainen nurmikonleikkaus ehkä jää pois, mutta esim. huonosti tehty kiveys saattaa viedä kesän aikana yhtä paljon työaikaa kuin nurmikonleikkuu, jos kivisaumat kasvavat rikkaa tai sammalta ja pihan hoitoon ei haluta käyttää kemikaaleja. Kunttaa asennettaessa on taasen muistettava, että pohjamaan on oltava hyvin rikkaruohoton ja lähellä ei kannattaisi olla lehtipuita tai heiniä, joista tulee runsaasti siemeniä. Huonoon pohjamaahan istutetusta kuntasta kasvaa herkästi rikat läpi ja esim. koivu ja heinät taasen kylvävät siemeniään niin nopeasti, että kunttamatto saa pian kilpailla kasvutilasta ja kitkentää kaivataan säännöllisesti.

Monesti asiakkaille on tullut yllätyksenä myös irtokivialueiden suuri työllistävyys. Pihoihin on rakennettu ns. kivipuroja tai havuistutusalueita, joissa kasvien väleihin on laitettu seulanpääkiviä tai suuren koon kalliolouhetta kiviröykkiöiksi. Alle on ehkä muistettu laittaa jonkinlainen maisemointikangas, jonka päälle kasataan röykkiöittäin pyöreitä seulanpää- tai rantakiviä, joiden kiviväleihin pääsee lentämään ympäröivien puiden lehdet, neulaset ja siemenet. Ohuen kankaan läpi puskevat myös juuririkkaruohot. Nämä kivivälit pitäisi käydä säännöllisesti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, sekä poistaa juuririkat juurineen heti kun niitä havaitsee, muutoin rikat alkavat kasvamaan vauhdilla ja hetken päästä aluetta on melko mahdoton hoitaa ilman kemikaaleja. Mikäli näitä kivialueita pihaan haluaa, on paksu suodatinkangas välttämättömyys kivien alla ja suosittelen laittamaan kivet maakosteaan betoniin, se ei vie ongelmaa kokonaan pois, mutta se helpottaa alueen hoitoa huomattavasti.

Myös terasseja, kiveyksiä ja asfalttia täytyy hoitaa ja huoltaa, mutta toki näiden työmäärä on pienempi kuin elävän pinnan työmäärä on. Lähinnä näissä ongelmia aiheuttaa routiva pohjamaa ja nastakengät sekä -renkaat, jotka rouhivat pintoja.

Voisiko vaikealta tuntuva pihan hoito johtua vääristä välineistä?

Uskoisin, että suurilta osin tunne vaikeasti hoidettavasta pihasta johtuu siitä, että kasvivalinnat ja kasvien istutuspaikat eivät ole osuneet nappiin ja, että kasveja hoidetaan huonokuntoisilla ja pihan tai kasvin kokoon sopimattomilla välineillä. Varmasti työskentelytekniikoissa ja työskentelyajankohdissa voi olla opittavaa ja korjattavaa, mutta lisää tietoa puutarhanhoidosta löytyy helposti esim. kansalaisopistoista, mikäli kiinnostusta oppimiseen vain riittää.

Yritystä perustaessani opin nopeasti tuomaan hoitopihoihin mukanani niin kottikärryt, lapiot, kastelukannut kuin haravatkin, koska niin useasta pihasta ne puuttuivat tai vähintään kottikärryjen rengas oli tyhjä, jolloin työskentely oli huomattavasti vaikeampaa ja raskaanpaa. Siksi totesin, että mielummin pesen välineet jokaisen asiakkaan jälkeen, kuin yritän työskennellä huonokuntoisilla välineillä. Monesti voi myös olla, että puutarhuri on tilattu pihaan juuri sen vuoksi, että jokin pihan hoidon väline kotoa puuttuu. Esim pensasleikkuria ei jokaisesta autotallista löydy ja silloin ymmärtää, että ammattilainen pihaan soitetaan.

Puutarhan suurien pintojen materiaalia miettiessä kannattaa pitää muistissa myös, ettei nurmikkoa ehkä tarvitsekaan olla itse leikkaamassa. Mikäli piha on suurin piirtein yhdessä tasossa ja alueet helposti rajattavissa, voi nurmikon leikkauksen tehdä itselle helpoksi jo pihan rakennusvaiheessa. Nurmikkoalueet rajataan selkeästi ja rajauksen reunaan laitetaan pinnan alle robottileikkuria ohjaava piuha. Nykyään robottileikkurivalmistajat kehittävät leikkureita paremmin tunnistamaan myös pieneläimet, mutta toki siinä on vielä lisäkehittymisen paikka.

Mitä puutarhanhoitovälineitä ja koneita kotiin kannattaa hankkia?

- Teleskooppimallinen, jämäkkä, metallinen pitkä jatkovarsi, jolla ylettää myös niihin omenapuun yläoksiin ja johon saa kiinnitettyä useita erilaisia saksia, sahoja ja muita työvälineitä (kuten esim. oksasakset narulla, oksasaha, omenapoimuri ja ränniputsari). Varsissa on yleensä pitkät takuuajat, ja tässä ei ehkä halvinta kannata ostaa.

Lyhyempi saman valmistajan jatkovarsi, johon sopivat ne samat työvälineet kiinni kuin siihen pitkään varteen. Lisäksi tähän voi hankkia irroitettavan haravan lavan ja heiluriharan (helpottaa kivituhkapintojen läpikäymistä).

Leveälapainen, muovinen harava.

Kapealapainen metalliharava.

Muovinen/ metallinen rautaharava kevyellä varrella.

- Pitkävartinen pistolapio, näitä löytyy sekä alumiini-, että metallivarrella. Alumiininen on kevyempi käyttää. Pitkä varsi tekee työskentelystä ergonomisempaa. Lapion lavan olisi hyvä olla sellaista metallia, että lapion voi terottaa.

- Tasakärkinen, pitkävartinen lapio. esim. lumilapio käy tähän. Käytetään mm. pihan siivouksessa ja haravoinnissa apuna.

- Istutuslapio, voikukkarauta ja sipulikaira sekä puukko.

- Raivaussakset (sekä ohileikkaava, että alasinmalli) teleskooppivarsilla sekä pienet oksasakset/ sekatöörit. Saksia ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että terät voi irroittaa toisistaan helposti. Tällöin saksia pystyy terottamaan ja huoltamaan helpommin.

- Riittävän suuret kottikärryt, jotka huolletaan säännöllisesti.

2 x 10 litran kastelukannut. 2 kastelukannua työergonomian vuoksi, kun molemmilla puolilla kantaa yhtä suurta painoa, pysyy selkä suorassa ja noston voi tehdä jaloilla. Kantaminen on siis huomattavasti helpompaa.

- Letkukärryt+ riittävän suuri ja pitkä paineletku+ kunnossa olevat liittimet ja hanat sekä niihin hanoihin avaimet. Letkuun voi halutessaan hankkia suihkupään tai tihkuletkujärjestelmän. Suihkupäätä on kuitenkin käytettävä harkiten kasvien kastelussa, koska näistä vesi tulee yleensä liian suurella paineella ja valuu kasvin juuristoalueelta helposti pois.

- Lumityövälineet.

- Suojaimet ja visiirit.

Koneet:

Pieneen pihaan riittää kun hankkii hyviä perusakkuja 2-3kpl ja tähän akkusarjaan sopivia työskentelypäitä. Esim. Stihl, Husqvarna ja Makita ovat koneita, joihin löytyy paljon erilaisia vaihtopäitä.

Kotipihassa saatat tarvita seuraavia:

- Siimaleikkuri (siimapää) tai ruohoraivuri (kolmioterä). Bensakoneista löytyy tähän käyttöön myös raivaussaha, johon saa näiden lisäksi myös raivausterän kiinni, jolla voi kaataa myös pieniä puita tai suuria pensaita, akkukoneiden tehot eivät tahdo näihin töihin suurilla aloilla riittää.

- Pensasleikkuri.

- Lehtipuhallin.

- Oksasaha tai moottorisaha.

- Ruuvinväännin.

- Kiveysten putsari.

- Ruohonleikkuri.

Auringonkukkapelto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, pihasuunnittelu, puutarhatyövälineet, helppohoitoinen piha, kasvivalinnat

Pölyttäjiä pihaan.

Perjantai 30.4.2021 - Sirkku

Omenapuun_latvuksen_lomastaHei!

Kevät tuntuu junnaavan tänä vuonna paikoillaan ja ulkona on vallinnut perinteinen vappu- tai juhannussää, räntää ja vettä siis tiedossa. Puutarha-alan ammattilaiselle viileä kevät on antanut aikaa hoitaa kaikki lumikinoksen alta paljastuneet pensasvauriot ilman, että päivä on venynyt ympäripyöreäksi, mutta pikkuhiljaa olisi kiva päästä siirtämään katsetta puutarhan kesätöihin kevättöiden sijasta. Tomaatin taimet alkavat olla sen korkuisia, että mieluusti veisin ne jo kasvihuoneeseen, mutta vielä en ole muuttoa uskaltanut tehdä. Pakkasöitä on ollut täällä etelä-Suomessakin koko viime viikon, joten muuttoa kannattaa vielä odotella, vaikka kasvihuoneessa olisikin lämmitys. Hedelmäpuut ovat lähes talvitilassa ja uskon, että vaatii vähintään viikon lämpimän ilman jakson, ennen kuin kasvu- ja kukinta lähtee käyntiin.

Vedin menneenä talvena useampia puutarhakursseja ja lähes kaikissa kursseissa minulle tuli kysymyksiä sadon lisäämisestä omalla piha-alueella ja siitä voisiko pölyttäjiä jotenkin houkutella satokasvien luokse ja samalla toimia omalla pihallaan niin, että tulisi suojelleeksi hyönteisiä. Pölyttäjien luontainen elintila on kaventunut luonnon niittyjen ja niissä kasvavien kasvien vähennyttyä ja rakennetun ympäristön lisäännyttyä. Ojan- ja teiden pientaria niitetään kesäisin ja samalla vähenevät ne kostean paikan kasvit, joista pölyttäjät saisivat runsaimmin mettä myös kuivina kesinä. Kevään hitaasti edetessä onkin ehkä hyvää aikaa miettiä hetki pölyttäjiä? Viime blogikirjoituksessani keskityin pölyttäjien hyvinvointiin lahopuun lisäämisen näkökannalta, nyt on ehkä syytä miettiä muita kasvivalintoja ja pihan hoitotapoja millä pölyttäjien elinolosuhteita voitaisiin lisätä yksityispihoissa.

Pihan istutusalueiden monimuotoistuminen lisää pölyttäjien hyvinvointia:

Hotelli_pihatimpuri_hyonteishotelli.png

Kuva oikealla: www.pihatimpuri.fi , hyönteishotelli.

Pölyttäjien hyvinvointi piha-alueella on useamman osatekijän summa. Tässä muutama esimerkki, millä jokainen meistä pystyy auttamaan pölyttäjiä omalla piha-alueellaan:

  • Huolehdi, ettei hulevedet liiku pihassasi liian nopeasti, vaan imeytä sade- ja sulamisvedet piha-alueelle tekemällä pihaasi kostean kasvupaikan istutusalue johon hulevedet ohjataan pintakallistuksilla. Vedet imeytetään ensisijaisesti tälle alueelle ja vasta ylijäämävesi ohjataan joko hulevesiviemäreihin tai ojiin. Tällä vähennetään hukkalannoitusta eli kontrolloidaan typpi- ja fosforivalumia ja vähennetään näin ollen myös vesistöjen rehevöitymistä. Meistä jokainen voi vesistöjen hyvinvointiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen tällä tavoin vaikuttaa. Aina sen muutoksen ei tarvitse lähteä isosta toimijasta kuten maatilasta.
  • Huolehdi, että pölyttäjille riittää ruokaa koko kasvukauden ajaksi. Alkaen kevättalvesta ja jatkuen ensimmäisiin syyspakkasiin. Istuta kasveja, jotka tuottavat mettä ja antavat pölyttäjille sopivasti lepopaikkoja ja suojaa. Pölyttäjiä houkuttelevat myös kasvien voimakkaat värit ja kukintojen tuoksut. Kasvivalinnoilla on siis merkitystä.
  • Pölyttäjät pitävät boheemimmasta puutarhanhoidosta. Ole siis luvan kanssa hieman laiska puutarhuri ja jätä piha-alueelle paikkoja, joita et siivoa ja hoida niin usein. Tällä saat pihastasi myös helppohoitoisemman. Puiden alla ei tarvitse olla nurmikkoa (eikä puut siitä nurmikosta juuristollaan myöskään pidä), vaan kylvä sinne niittykasveja tai istuta perennoja.
  • Kaikki kasvit hyötyvät ristipölytyksestä, mieti kasvien paikkoja ja sitä mitä kautta tuuli useimmin käy pihaasi. Satokasveja ja pölyttäjien houkutuskasveja kannattaa laittaa sekaisin ja tehdä tärkeimmästä pölytysalueesta kohtuullisesti tuulensuojainen paikka, jotta pölyttäjät jaksavat pölyttää mahdollisimman monta kukkaa yhdellä lentokerralla.
  • Voit myös tuoda pihaasi pölyttäjille lepopaikkoja eli ns hyönteishotelleja. Näitä voit ostaa valmiina kaupasta tai nikkaroida itse mieleisesi. Hyönteishotelli kannattaa kiinnittää kiinteään rakenteeseen kuten esim. autotallin varjoisalle seinustalle kiinni. Muista vain jättää hotellin ja seinän väliin ilmarako. Elävään puuhun hotellin voi laittaa vain jos se roikkuu oksasta, mikään puu ei kestä runkoon naulattua hyönteishotellia. Mikäli kiinnität hyönteishotellin runkoon kiinni muulla tavoin, muista tarkastaa kiinnitykset säännöllisesti, etteivät ne vahingoita puun runkoa millään tavalla.
  • Tuo pihaan pistiäisten pesän tekoon tarvitsemaa lahopuuta ja jätä kaadettujen puiden ja pensaiden kantoja piha-alueelle. Esim. kaadetun koivun kannosta saa hyönteisille keväällä mahlabaarin jossa levähtää.
  • Pölytystä voi myös lisätä tuomalla piha-alueelle esim. mehiläispesän. Huomioithan kuitenkin että mehiläinen suojelee pesäänsä aloittamalla pölytyksen muutaman sadan metrin päähän pesästään. Pölytystehokin tuolloin menee sinne. Lisätietoja mehiläistarhauksesta saat Suomen Mehiläistarhaajien Liitosta www.mehilaishoitajat.fi. 
  • Vältä hyönteisruiskutustoimia. Ruiskuta tuholaisia vain pitkän harkinnan jälkeen ja kaikkia varo-ohjeita noudattaen. Muista että kasvi pystyy taistelemaan itse tuholaisia vastaan mikäli lannoitus ja vesitalous on kohdillaan, maaperän pH on kasvin kasvulle sopiva, istutusalue ja kasvin oksisto on riittävän ilmava ja leikkaus- sekä muut hoitotoimenpiteen on tehty oikea-aikaisesti, oikealla tekniikalla ja säännöllisesti.

Pölyttäjiä houkuttelevia kasveja:

Keväällä kukkivat:

Tarhakylmankukka_sininen
  • Pajut (tärkein kevättalvella kukkiva), leppä, vaahtera, hedelmäpuut, orapihlaja, isotuomipihlaja, hevoskastanja, aronia, pähkinäpensas ja marjapensaat. 
  • Leskenlehti, voikukka, mansikka, mustikka, vuokot, metsätähti, kevättähti, lumikellot, helmihyasintit (helmililja), krookus, kevättaskuruoho ja narsissi.
  • Mätäsleimut, rönsyleimut ja tarhakylmänkukat. 

Kesällä kukkivat: 

  • Lehmus, vadelma, karhunvatukka, puolukka, juolukka, ruusut, hanhikit, humala, jasmike, hunajamarja, köynnöshortensia ja köynnöskuusama.
  • Maitohorsma, ajuruoho (timjami), mäkimeirami, laukat, unikot, salvia, valkomesikkä, tähkälaventeli, tädykkeet, apilat, koiranputket ja muut putkikasvUnikotit, mesiangervo, perhoangervo, huiskuangervo, virnat, kurjenpolvet, ampiaisyrtit, voikukat, kellokukat, päivänkakkarat, kärsämöt ja liljat.
  • Herneet, pavut, hunajakukka ja iisopit. 

Syksyllä kukkivat: 

  • Kehäkukat, auringonkukat, yrtit kuten sitruunamelissa, minttu ja basilika, malvat, malvikit, reseda ja siniviuhka.
  • Pensasangervot, ruusut, hortensiat ja kanervat.
  • Tarhasalkoruusu, rantakukka, ohdakkeet, kultapiisku, punatähkä, punahattu, punalatva, asterit, nauhukset, syysmaksaruohot, syysmaitiainen ja kultapallo.

Minun pihassani: 

Omassa pihassani on luontainen kosteikko alue, jossa notkon pohjalla kosteus tulee osittain valumavesinä, kahteen suuntaan tulevista jyrkistä rinteistä. Todennäköisesti alueella on myös lähteitä, josta nousee pohjavettä ylös. Tänne alueelle tuli myös myrskytuhoja vanhaan puustoon, joka vaikutti veden liikkumiseen. Vesi seisoo tuolla myös kuivana kesänä ja sinne onkin istutettu ensihätään hopeasalavia ja verivaahteroita valmiiksi hieman isompina kasveina, jotka viihtyvät tuolla harjuun istutettuna ja alkavat sitoa vettä ja ravinteita luonnostaan itseensä. Myöhemmin istutimme myös koivuja ja metsäkuusia. Tavoitteena olisi saada alueelle monimuotoinen ja eri-ikäisistä puista koostuva pihametsä, jonka juuristolle voisi kylvää metsäkukkaniityn. Monia metsäpohjan niittykukkia sieltä jo löytyykin, mutta suuntaan blogin kirjoituksen jälkeen www.niittysiemen.fi sivustolle etsimään mieleistäni niittykukkaseosta. Haluan alueelle varsinkin maitohorsmaa, lemmikkiä ja muita pölyttäjiä houkuttavia mesi- sekä lehdon kasveja, joita alueella ei tällä hetkellä löydy vanhan, kaatuneen havukasvuston vuoksi. Havut toki tuovat piha-alueelle suojaa ja ovat ikivihreitä, mutta niistä tippuvat neulaset myös happamoittavat maaperää. Onneksi kuitenkin perinteiset Suomen metsäkasvit kestävät happaman maaperän, eikä pihametsän maaperän pH:ta tarvitse lähteä muuttamaan. Lisääntynyt valo auttaa näiden kasvuun lähdössä.

Kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu ja pihatimpuri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, hyönteishotellit, perennat, pihasuunnittelu, puutarhanhoito

Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha.

Keskiviikko 24.3.2021 - Sirkku

Omenapuun_oksankallus.jpgNyt alkaa etelä- Suomessa olemaan oikea aika leikata omenapuita ja monia pensaita. Oksamassaa tulee paljon ja moni miettii, mitä niille oksille voi tehdä. Oksat voi tosiaan viedä sorttiasemalle jossa niitä käytetään kompostoinnissa tai kaatopaikkojen maisemoinnissa hyödyksi, ne voi hakettaa ja käyttää katteena puille ja pensaille ja käyttää hakkeen hyödyksi kompostin välikerroksissa tai sitten lahopuuta voi hyödyntää puutarhassa lisäämällä luonnon monimuotoisuutta, rakentamalla lahopuuainesta sisältäviä puutarhaelementtejä.

Miksi lahopuu hyödyttää pienessäkin puutarhassa?

Lahopuun lisääminen tuo pienellekin kaupunkipihalle lisää elämää.

  • Monet pölyttäjät kuten mesipistiäiset ja kovakuoriaiset tarvitsevat kuolleiden puiden osia lisääntyäkseen ja ne hyötyvät varsinkin suurikokoisten kuolleiden lehtipuiden rungoista, kannoista ja oksista. Aikuiset kuoriaiset ja pistiäiset munivat puun koloihin ja toukat joko käyttävät lahopuuainesta ravinnokseen tai ne kasvavat kolossaan aikuisen varastoiman ravinnon turvin.
  • Lahopuuaines houkuttaa myös pölyttäjiä jotka tarvitsevat lepopaikkoja ja kuljettavat lahopuuta pesänsä rakennusmateriaaliksi. Lahopuu tuo pihaan myös kääpiä ja muita lahottajasieniä.
  • Lahottajaeliöt, käävät ja maaperän sienirihmastot lisäävät maaperän pieneliötoimintaa ja tasapainottavat bakteerikantaa, joka hyödyttää myös ihmisiä ja lemmikkejä. Allergiaherkkyys ja tulehdustautitaipumukset vähenevät kun ihminen siedättyy laajempaan luonnolliseen bakteerikantaan.
  • Rikastunut pieneliötoiminta hyödyttää myös maaperää. Kuollut eloperäinen aines kuten kasvijätteet ja lahoava puuaines vapauttaa maaperään hiiltä ja ravinteita, pieneliöt lahottaessaan muokkaavat maahan käytäviä, joka parantaa maaperän vesitalouden hallittavuutta varsinkin savimaalla, jolloin kasvien juuret voivat paremmin ja kasvu ja sato on runsaampaa ja terveempää. Tämä hyödyttää niin satoa syöviä ihmisiä kuin ruohovartisia kasveja syöviä eläimiä. Huomioithan kuitenkin että lahoava aines sekä vapauttaa, että käyttää lahotessaan maaperän ravinnevarastoja (typpeä).

Kotipihan_lahopuun_hyotykayttoMeidän pihan monimuotoisuus.

Meillä monimuotoisuutta on parannettu pikkuhiljaa. Myrsky kaatoi pihapuita muutama vuosi takaperin. Osasta meni latva ja lisääntyneet tuuli- ja valo-olosuhteet otettii lapsiperheessä hyötykäyttöön. Puiden "kannot" jätettiin pitkiksi ja niihin ripustettiin pyykkinarut. Pihaan jätettiin myös järeämpiä puupölkkyjä joista osa on koristusmielessä istutusalueen laidassa ja osa nuotiopaikan laidalla istuinpölkkyinä. Ne saavat siellä hiljalleen sammaloitua ja lahota.

Lapsillani on ollut myös mielenkiintoisia lahoaidan rakennusleikkejä. Vanhin lapseni rakasti pienenä polkea polkutraktorilla pitkin pihametsää ja kerätä (kuormata) traktorin kyytiin oksia ja kasata niitä "pinoille" pihan nurkille. Eilen pihaa kiertäessäni huomasin että kasat ovat siellä edelleen, osittain maatuneina lahopuuaitoina.

Meillä kaadettujen puiden kantoja on jätetty myös lyhyempinä paikoilleen, osaa niistä on käytetty nuotioalustoina niin että päälle on laitettu vanha traktorin metallinen vanne jossa on sitten poltettu nuotiota. Osa kannoista on palanut osittain keskeltä joka tuo maaperän hiiltä ja muuttaa happaman maaperän ph:ta lempeästi. 

Kantonuotio

Lahopuuaitojen ja lahokantojen sekä lahopuupökkelöiden lisäksi meille pihametsään on rakennettu myös lahopuurytö. Tämä tuli sinne ihan luonnostaan, koska myrsky tosiaan vahingoitti vanhoja puita pahasti ja pienessä pihametsässämme jouduttiin tekemään puiden kaatoa isommassa mittakaavassa vanhojen puiden ollessa rakenteeltaan vaarallisia. Syksy oli silloin kovin sateinen ja osa pihastamme on perin suomaastoa, eikä oksia lähdetty kuljettelemaan märkyyden vuoksi metsästä pois. Ne kasattiin kasalle. Nyt muutama vuosi tuhon jälkeen, nuorin lapseni rakentelee kuivuneista oksista majoja, siellä näkyy myös kauriin ja jäniksen jälkiä. Suojaa nämä eläimet taitavat risukasan läheltä yöksi hakea. Lahopuukasat antavat metsissä suojaa myös metsän jyrsijöille ja käärmeille. Tämä seikka olisikin syytä muistaa myös laajemmilla metsäalueilla missä suoritetaan puiden korjuuta. Koneet muokkaavat maastoa liikkuessaan siellä, mutta metsään jätetyillä oksilla ja latvoilla on tärkeä tehtävä metsäluonnon uudistuksessa ja ne koneiden jäljetkin luonto korjaa nopeasti. Metsänhoitotyöt oikein mitoitettuina, myös hoitavat metsiä.

Rakastan tarkkailla pihapiirin hiljaista muutosta. Pihaamme on tullut lahopuun lisäämisen jälkeen laajempi pikkulintukanta. Mustarastaan laulu kuului eilenkin voimakkaana ja palokärki ja vihertikka vierailevat pihassa säännöllisesti. Lahopuun lisääminen on tuonut pihaamme myös haukkoja ja pöllöjä. Eräänä juhannusaattona istuimme pihalammen rannassa nuotiolla ja kuuntelimme metsästä kuuluvia linnunhuutoja. Pari päivää myöhemmin näimme kelopuun latvassa kaksi uteliasta silmäparia. Sarvipöllön poikaset kurkistelivat meitä yhtä yllättyneinä kuin me niitä. En jäänyt niitä kuvaamaan vaan annoin heille pöllöilyrauhan, mutta kuva poikasista jäi melko vahvasti meille kaikille mieleen. Samaisena juhannusiltana ihmettelimme, että mikä tuossa lammen yläpuolella lentelee? Se oli lepakko joka pyydysti hyönteisiä. Seuraavana syksynä hankimme metsään pöllönpöntön ja sarvipöllön lisäksi pihassamme on nähty varpuspöllö ja lehtopöllön ääni kuului vuosi sitten iltaisin. Sitä emme kyllä onnistuneet näkemään. Oma operaationsa on pöllönpöntön hankkiminen, kiinnitys (nostettava n. 6m:n korkeuteen) ja huoltotyöt. Varsinkin kun pönttö on oltava valmiina jo tammikuussa jolloin pöllöt etsiskelevät jo pesintäpaikkoja. 

Miten sinä voit rakentaa lahopuutarhan pihaasi?

  • Rakenna hyönteishotelleilla pölyttäjille lepopaikkoja ja tuo niissä lahopuuta piha-alueelle.
  • Suojele puuvanhuksia (varsinkin jalolehtipuita ja haapoja) mikäli ne eivät ole raken-teeltaan vaarallisia eivätkä aiheuta myrskyvaurioriskiä. Tutkituta vanhat puut arboristilla.
  • Mikäli puu on kaadettava, jätä mahdollisuuksien mukaan korkea kanto tai jätä kanto maaperään muuten lahoamaan.
  • Käytä puutarharakentamisessa hyödyksi hitaasti lahoavat puun osat. Niitä voi käyttää esim. istutusalueiden rajaamisessa tai istuinpölkkyinä pihan eri osissa. Voit myös tehdä vaikka lahoavan kannon sisään esim. kesäkukkaistutuksen.
  • Huomioi, että moni puutarhasuuntaus pitää sisällään lahoavien puun osien tai oksien hyötykäytön viherrakentamisessa. Esim. itämaishenkisessä puutarharakentamisessa puunrunkoja jätetään piha-alueelle sammaloitumaan tai kivipuutarhoihin tuodaan kelopuunosia kaunistukseksi. Muistathan kuitenkin, että puunrunkoja, oksia tai kelopuita ei saa lähteä poistamaan metsäalueilta ilman maanomistajan lupaa.
  • Voit rakentaa pihaasi lahopuuaidan, hyötykäyttämällä pihasta tulevat risut ja oksat. Kasaa oksat 50-100cm:n etäisyydelle toisistaan laitettujen pystypuiden väliin. Eri lahopuuainesten maatuminen vaihtelee sen mukaan mitä puuainesta aitaan on laitettu. Verratessa esim. omenapuun ja tammen oksaa pihlajan ja pajun oksaan, omenapuu ja tammi kasvavat todella paljon hitaammin ja ovat siksi kovempaa puuainesta joka maatuu hitaasti. Lahopuuaidalla voit rajata pihaa pienempiin tiloihin luonnonmukaisesti, esim. kasvimaan reunalle tämä tuo tuulensuojaa ja rouheutta.
  • Mikäli pihassasi on tilaa, voit perustaa pihaan lahopuukasan tai - rydön. Kasaa oksia puolivarjoiseen ja ei niin silmän alla olevaan paikkaan. 
  • Voit käyttää oksista tehtävää haketta istutusalustojen pinnan katteeksi tai kompostin välikerrokseksi tuomaan kompostiin ilmavuutta ja rakennetta. ilmavassa kompostissa viihtyvät myös madot. Täältä kalastaja saa siis myös onkimadot tarvittaessa.

Hyonteisten_puutarhamokki.jpgTämän blogitekstin pohjatiedon tarkistukseen on käytetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarhaopasta. Tekijät: Lauri Saaristo ja Risto Sulkava. Kiitos selkokielisestä oppaasta tekijöille.

2 kommenttia . Avainsanat: Lahopuutarha, puutarhan monimuotoisuus, luonnon monimuotoisuus, maaperän hyvinvointi, pieneliöt, lahottajat, kääpä, käävät, lahopuuaita, lahopuurytö, pölyttäjä, hyönteishotelli, puutarha, pihasuunnittelu, piharakentaminen, viherrakentaminen

Pihasuunnittelua

Torstai 18.2.2021 - Sirkku

Pihasuunnittelu

Pihasuunnittelun kiemuroita. 

Minkälainen on toimiva piha?

Toimivassa pihassa sisääntulo on tehty niin selkeäksi, että vieraallekin tulee ensisilmäyksellä selville se, mikä on julkista aluetta, eli missä pihassa säännöllisesti työskentelevät henkilöt saavat liikkua ( kuten esim. jätehuollon työntekijät). Missä osassa pihaa saa liikkua satunnaisesti myös muut kuin tontilla asuvat henkilöt? Tämä koskee lähinnä asuinrakennuksen sisääntuloa ja parkkitilaa, tämäkin tila on erotuttava vierailijalle helposti. Ensisilmäyksellä on myös selvittävä mikä osa pihasta on yksityistä jonne ei ole ulkopuolisilla asiaa ilman tontin omistajan kutsua. Kaikki tämä olisi käytävä pihaan tullessa selville. Pihan sisääntulon jako toteutetaan käyttämällä kulkemisen ohjaukseen rakenteita, kasveja, valaistusta ja erilaisia käytävä- ja pintamateriaaleja.

Toimivassa pihassa pihan tärkeät toiminnot kuten parkkitilat, pihavarastot, polttopuut, pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä muut tarvittavat toiminnot on suunniteltu niin, että niissä ja niihin on helppo kulkea, niiden sijainti tontilla on kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisia, kulkukäytävät on tehty materiaaleista joilla voi liikkua mihin vuodenaikaan tahansa ilman että pinta liettyy. Käytävät on suunniteltu riittävän leveiksi ja niiden käyttöturvallisuus ja helppohoitoisuus on mietitty myös talviaikana.

Tontin hulevesistä huolehditaan ja sade- sekä lumensulamisvesien kulkua viivytetään ja ne pyritään aina ensisijaisesti imeyttämään omalle tontille ja käyttämään niitä apuna viheralueiden kastelussa. Vasta tämän jälkeen ylijäämävesi voi ohjautua sadevesiviemäreihin tai muuhun hulevesijärjestelmiin jotka kaava tonttialueelle määrää. Tarvittaessa kuivina kausina sadevesiviemäreissä olevaa vettä käytetään myös pihan kasteluun pumppuja asentamalla ja kierrättämällä hulevettä piha-alueella useaan kertaan. Hulevesisuunnittelulla vältetään veden liian nopeaa liikkumista ja siitä aiheutuvia lannoitevalumia vesistöihin ja vähennetään kastelutarvetta ja näin ollen lasketaan pihan hoitokuluja.

Toimivassa pihassa rakenteet on valittu maalajille sopiviksi ja ne on perustettu oikein. Ne kestävät myös routimisen. Pihan pengerrys on tehty turvallisesti ja muureissa on huomioitu myös niiden takana kasvavien kasvien juuriston talven kestävyys. Lumitöiden tekoakin pihasuunnittelussa mietitään, suunnittelijalla on oltava tieto millä lumitöitä tullaan tekemään ja kuinka paljon pihaan on varattava lumisäiliötilaa. Lunta koskee samat säädökset kuin hulevesiä. Toisen tontin puolelle ei kumpiakaan saa kuljettaa, myös pieneltä pihalta on siis löydyttävä niille tilaa.

Toimivassa pihassa tontille on valittu oikeat kasvit oikeaan paikkaan, piha ja sen istutukset on suunniteltu jo lähtökohtaisesti helppohoitoiseksi ja helposti perheen elämäntilanteen mukaan muokattavaksi. Lapsiperhe tarvitsee pihaa erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin esim. aikuiset ihmiset. Pihan kalleimpien rakenteiden on oltava toimivia nyt ja niiden on kestettävä aikaa. Pihaa voi stailata ja päivittää mm. kasvien osalta vaikka vuosittain jos asukas näin haluaa, mutta suunnittelijana en usko, että kiveyksien väriä ja muotoa ollaan valmiita muuttamaan muutaman vuoden välein, siksi ne on mietittävä kerralla toimiviksi. Pihasuunnitelman yhteydessä myös tontin olemassa olevien kasvien kunto tarkastetaan, merkitää pihasuunnitelmaan ja tarvittaessa huonokuntoiset tai pihan rakennuksessa vaurioituvat suurikokoiset kasvit poistetaan tai niiden kanssa toimitaan kaupungin/ kunnan ohjeistusten mukaisesti (suojellut puut huomioidaan suunnitelmassa). Kasvien valinnassa on myös huomioitu asukkaiden kasvi- ja puutarhasuuntaustoiveet mikäli ne menestyvät ja toimivat kyseisellä kasvupaikalla.

Toimivassa pihassa on myös valaistus joka ohjaa kulkua, toimii tarvittaessa katseen vangitsijana ja /tai näkösuojana. Toimivassa pihassa on myös riittävästi ulkopistorasioita pihan huoltotoimenpiteitä varten ja riittävästi vesipisteitä eri puolilla pihaa.

Toimiva piha on myös asukkailleen sopivan suojainen. Liika näkyvyys, tuuli, melu ja pöly on ohjattu pois oikeilla istutuksilla ja rakenteilla. Rakenteissa kuten esim. pergoloissa, terasseissa, altaissa ja puutarharakennuksissa huomioidaan kaupungin ja kunnan rakennusjärjestys, kaavamääräykset ja lupakäytännöt.

Mistä osista pihasuunnitelman hinta koostuu? 

- Pohjatietojen kuten pohjamaaselvityksen, karttakuvien, korkotietojen, rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten ja muiden pohjatietojen hankinnasta. Nämä tiedot voi toimittaa suunnittelijalle myös tilaaja, mutta siinä tapauksessa jos tilaaja ei kykene niitä toimittamaan esim. peruskorjauskohteen olemassa olevien karttatietojen iän vuoksi, suunnittelija arvioi onko esim. korkojen ja muun pihan mittauksen uusimiselle tarvetta.

- Tarvittaessa olemassa olevien puuvartisten kasvien kuntokartoituksesta.

- Piha- ja istutussuunnittelusta. LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelu on luvanvaraista toimintaa ja näitä varten saatetaan tarvita erilliset suunnitelmansa ko. alojen ammattilaisilta. Pihasuunnittelussa näihin osa-alueisiin otetaan kantaa yleensä yleisellä tasolla. Kuten edeltä käy ilmi pihasuunnittelu on todella paljon muutakin kuin pelkästään kasvien suunnittelua, siksi pihasuunnittelun hinta vaihtelee kohteen, tarvittavien rakenteiden ja muiden huomioitavien asioiden mukaan. Suunnittelija arvioi suunnitelman hintaa miettiessään kohteen suunnitteluun kuluvat työtuntinsa, yleensä suunnitelman hinta nousee mitä enemmän kiveyksiä ja rakenteita pihaan suunnitellaan. Kasveja pihaan suunnittelee nopeasti, rakenteet ja kiveykset vaativat huomattavasti enemmän työtä suunniteltaessa siksi niiden suunnittelu on kalliimpaa. Myös leikkialueet ja pelastustiet vaativat suunnittelijalta paljon työaikaa ja niiden suunnittelu on silloin myös hitaampaa.

- Pihasuunnitelmaan liittyvistä kirjallisista materiaaleista.

- Pihasuunnitelman tekoon liittyvistä suunnittelukokouksista ja niihin kuluvista työajoista.

- Suunnitelman toimitus, sähköinen pihasuunnitelma ja tarvittavat printit.

Mitä suunnittelija miettii suunnitelmaa piirtäessään? 

- Rakennusjärjestystä, rakennustapaohjeita ja muita kaavamääräyksiä. Tiedossa olevia tulevia lakimuutoksia esim. taloyhtiöt ja sähköautojen latauspisteet.

- Helppohoitoisuutta. Tämä pitää sisällään toiminnot ja niille kulkemisen, lumisäilöt, hulevedet, kasvit, kasvi-istutusten paikat ja kasvien hoito.

- Pihan turvallisuutta. Pelastustyöt, pihavalaistus, kallistukset, portaat, luiskat, pudotukset ja niihin tarvittavat kaiteet ja pintamateriaalit sekä pihan aitarakenteet ja niiden läpinäkyvyys ja korkeus.

- Pihan rakentamisen aikataulua ja toteutetaanko koko piha kerralla. Rakentamisen budjettia. Tähän kohtaan liittyy myös perheen ja tilaajan elämäntilanne.

- Valittujen tuotteiden hinta-laatu suhteita. Valittujen tuotteiden kestävyyttä Suomen olosuhteissa ja tarvittaessa huollon ja varaosien saamista.

- Perheen elämäntilannetta, toiveita ja harrastuksia. Tarvittaessa myös tämän hetken puutarhamuotia kasvien ja helposti muokattavien rakenteiden osalta. Pihasisustusta.

Noudattaako pihasuunnittelija aina tilaajan toivetta? 

- Pihasuunnittelijan on aina muistettava ettei hän tee suunnitelmaa itselleen vaan tilaajalle, joten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pihasuunnittelija yleensä noudattaa tilaajan toivetta.

- Pihasuunnittelija voi suositella kasveja, toimintoja, rakenteita ja tuotteita pihaan, mutta pääsääntöisesti asiakas ratkaisee onko ne hänen pihaansa sopivia. Pihasuunnittelijalla onkin oltava hyvät perusteet asiakkaan toiveista poikkeaviin ratkaisuihin. Itse näkisin että ainoa syy tällaiseen olisi esim. toivotun kasvin menestymättömyys Suomen olosuhteissa tai että esim. maaperä tai valo-olosuhteet ovat ko kasville tai rakenteelle niin hankalat että rakentaminen ja pihan hoito tulisi olemaan poikkeuksellisen kallista. Tällaisissa tapauksissa pihasuunnittelijan kokemus pihan rakentamisesta ja kasvien hoidosta tulee tärkeäksi osaksi suunnittelua. Tilaajalla ei aina ole käsitystä siitä mitä esim. television puutarhaohjelmassa nähdyt piharakenteen hinta on ollut ja voiko sitä käyttää Suomessa ja ko maaperällä.

- Taloyhtiöiden pihoja suunniteltaessa voi toisistaan poikkeavia toiveita olla hyvinkin voimakkaasti ilmaistuina paljonkin ja silloin pihasuunnittelija voi pyytä taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä ns. linjanvedon eli enemmistöpäätöksen tiettyihin pihasuunnittelukohtiin joka koskee yhteisiä piha-alueita ja yhteisiä rakenteita kuten esim. aitoja. Näissä suunnitelmissa saattaa ikävä kyllä tulla tilanteita joissa yksittäisen osakkaan toiveita ei voida huomioida jos ne ovat enemmistöpäätöksen vastaisia.

Kuinka paljon rakennettu omakotitalopiha maksaa? 

- Etelä-Suomessa, missä rakennamme monen metrin paksuisen savipatjan päälle rakennetun pihan hinta vaihtelee n.15-20% tontin ja rakennuksen hinnasta. Hintaan vaikuttavat halutut rakenteet ja kasvit. Pelkät kasvit+ niiden istutusalueet ja uusittavat nurmikot ovat edullisempia kuin rakenteet, terassit, kiveykset ja piharakennusten pohjatyöt. Savimaalla joudumme perustamaan (tuomaan kiviainesta rakenteiden alle) ja se on kallista.

- Moreenipohjamaalla piharakentaminen on edullisempaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, piharakentaminen, pihan helppohoitoisuus, viherrakentaminen, pihavalot, puutarha, piha, puutarhatuotteet, terassi, kiveys, puut, pensaat, perennat

Mitä tapahtuu pihakonsultoinnissa?

Tiistai 2.2.2021 - Sirkku

Kuvauksia palveluistamme:

Pihakonsultointi

Mitä tarkoitetaan pihakonsultoinnilla? 

Tiivistetysti voisi sanoa, että pihakonsultoinnissa asiantuntija ja asiakas käyvät yhdessä läpi pihan eri osa-alueet ja kunnon.

Vanhoissa pihoissa katsotaan olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kunto ja mietitään niitä keinoja millä kuntoa saadaan parannettua ja pihaa ylläpidettyä. Ammattilainen saattaa pihaan tullessaan kiinnittää huomiota asioihin, joita pihaa pitkään käyttänyt asiakas ei ole tullut miettineeksi ollenkaan. Siinä siis annetaan ideoita ja vinkkejä pihan kunnon parantamiseen, uusiin ja jo olemassa oleviin toimintoihin, helppohoitoisuuteen, valaistukseen, käyttöturvallisuuteen ja kasvivalintoihin, joskus myös pohditaan pihan ongelmakohtiin ratkaisuja. 

Uudisrakennuspihoissa ammattilainen pyydetään yleensä siinä vaiheessa pihaan kun talo on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla. Silloin keskitytään pihan tuleviin toimintoihin, kulkuteihin, valaistukseen ja käytäviin, piharakentamisen lainsäädäntöihin, pintakallistuksiin, rakenteiden pohjaratkaisuihin ja myös kasvivalintoihin.

Kenelle pihakonsultointi-tuote on suunnattu? 

Pihakonsultointia tilaavat niin uudisrakentajat, jotka tarvitsevat apua uuden pihan rakentamisen ratkaisuihin ja kasvivalintoihin, kuin pihan peruskunnostajatkin. Peruskunnostusasiakkailla syyt ovat varmasti moninaisemmat puutarhurin pihaan tilaamiselle kuin uudisrakennusasiakkailla. Silloin pihassa on yleensä selkeästi jokin ongelmakohta jota monesti on yritetty ratkaista itse,  jolloin kaivataan lisätietoja rakentamiseen tai hoitoon ja on huomattu ettei omat tiedot asiasta riitä. Joskus kasvien kunto mietityttää ja halutaan ohjeita siihen millä ne saisi kukoistamaan parhaiten. On mahdollisesti huomattu, ettei piha tunnu perheen tarpeisiin sopivalta ja toimivalta ja sen hoitoon kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pihan ulkonäköä voidaan haluta piristää tuomalla sinne jotain uutta tai rakentamalla sitä paremmin puutarhatrendeihin sopivaksi. Myös perheen uudet harrastukset saattavat vaikuttaa pihan käyttötarpeeseen ja tilavarauksiin. 

Pihakonsultointi on tuote jossa asiakkaalle saatetaan antaa neuvo tilata jokin toinenkin palvelu pihaan. Silloin yleensä puhutaan joko pihasuunnittelusta, valaistussuunnittelusta tai hulevesi-/LVI suunnittelusta tai puiden kunnon tarkastuksesta ja mahdollisesta kaadosta tai suuremmista viherrakennus- tai viheralueiden hoito- urakoista. 

Velvoittaako pihakonsultointi jatkotilauksiin? 

Ei velvoita. Pihakonsultoinnissa annetaan ideoita, rakennus- ja hoito-ohjeita ja peruskunnostusohjeita joiden perusteella asiakas voi itse päättää haluaako hän tilata lisäpalvelua ja asiakas voi niiden perusteella miettiä keneltä hän palvelut tilaa.

Monesti saatan myös omista taidoistaan epävarmalle asiakkaalle sanoa, että hei. Kyllä sinä tämän osaat näillä ohjeilla tehdä itsekin.

Miksi pihakonsultoinnin tuntihinta on kalliimpi kuin vihertöiden tuntihinta on? 

Puutarhurin tullessa pihaan vihertöihin hän tietää ennalta mitä tehdä, millä välineillä, miten se työ tehdään oikein ja turvallisesti ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon jotta työ saadaan onnistumaan. Näistä töistä esimerkkinä on mm. istutusalueen rakentaminen, kasvien istutus ja istutuskastelut tai pensasaidan leikkaus, oksien poiskuljetus, lannoitus ja kalkitus. Hänellä on tarvittu ammattitaito ja välineet kyseisen työn tekemiseen ja yleensä työtehtävä rajoittuu muutamaan pihatöihin liittyvään työkohtaan.

Pihakonsultoinnissa ammattilaiselta ulosmitataan parissa tunnissa koko hänen vuosien varrella keräämänsä tietopankki. On osattava antaa asiakkaalle tietoja kasveista ja niiden menestymisestä Suomessa, kaupunkien ja kuntien kaavamääräyksistä ja rakennustapaohjeista, kivirakentamisesta, betonirakentamisesta, asfaltoinnista, maanalaisista rakenteista kullakin maalajilla, valuista ja raudotuksista sekä routasuojauksista, puurakentamisesta, hulevesien kulkemisesta tontilla ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä perustiedot pihan sähkövienneistä lakeineen ja kaikkien näiden töiden tekemiseen tarvittavista koneista ja kuluista. Pihakonsultoinnissa ammattilaisen on pystyttävä katsomaan pihan olemassa olevia toimintoja kriittisestikin ja antamaan nopeasti kehitysehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Pitää olla silmää pihasuunnittelulle ja kokemusta toimivista ja helppohoitoisista kasveista ja rakenteista. Pitää ottaa myös huomioon se mikä asiakkaan lähtötilanne on oman pihansa suhteen. Joskus ohjeistus pitää aloittaa hyvin perusasioista kuten esim. mikä on salaoja ja mikä sen tehtävä on ja miksi sitä muurin alle on syytä laittaa ja jossain tapauksissa riittää kun sanoo että tuohon tulee muuri jonka perustukset on syytä pitää routimattomana. On osattava myös ottaa huomioon pihan toimivuus nyt, viiden vuoden päästä, 10 vuoden päästä ja 20 vuoden päästä. On osattava myös miettiä asiakkaan budjettia. Kaikki ohjeistus on osaltava soveltaa asiakkaan taitoihin, liikuntakykyyn, perhetilanteeseen ja harrastuksiin sopiviksi. Pihakonsultoinnissa asiakas saa huomattavasti laajemman paketin käyttöönsä parin tunnin ajaksi ja siksi se on kalliimpaa tuntihinnaltaan kuin puutarhurin pihassa tekemä vihertyö. 

Mitkä ovat ne asiat joita mietit aina Pihakonsultointia tehdessäsi vaikkei asiakas niitä erikseen muistaisi mainita? 

- Pihan rakenteiden, ylläpitotöiden ja kasvien helppohoitoisuus.

- Rakentamisen budjetti. Yritän miettiä keinoja jolla asiakas saa rakennettua pihan edullisemmin.

- Lainsäädäntö, kaavaohjeistus ja rakennustapamääräykset.

- Oikeat kasvit oikeaan paikkaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihakonsultointi, puutarha, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, pihavalaistus, viherrakentaminen, pihan toiminnot, istutussuunnittelu, hulevesisuunnittelu, hulevesien imeyttäminen tontille, kasvivalinnat, kasvien menestymisvyöhykkeet

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Liila_GeraniumHei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.Orapihlaja-aita

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

1 kommentti . Avainsanat: Puutarha, Piha, Pihasuunnittelu, Hyötyviljely, Kasvihuone, puutarhakurssit

Hieman asiaa mullasta.

Keskiviikko 3.6.2020 - Sirkku

Omenan_kukat.jpgHei!
Kevät on jotenkin hujahtanut työn merkeissä ohi, kausi starttasi ajoissa, enkä ole ehtinyt blogia päivittämään saatika hetkeksi pysähtymään ja ihmettelemään kevään etenemistä.
Aika on kulunut pitkälti pihasuunnitelmien parissa, nenä kiinni tietokoneen ruudussa. Toki työtehtäviin on mahtunut myös asiakaskäyntejä, ja monella uuden ja ennestään tutun asiakkaan pihalla olen saanut kevään aikana vierailla.
Oma piha taasen on ollut aivan hunningolla. Viime sunnuntaina otin asiakseni viedä tomaatit ja kesäkurpitsat tuulikaapista kasvihuoneeseen ja kompostin päälle kasvamaan. Samalla kaivoin esille rakkaan "Tilhini", pistin äänikirjan napeista korviin kuulumaan ja laitoin visiiri-kuulosuojain kypärän päähän ja suuntasin heinän niittoon. Koko kevään olin uskotellut itselleni, että on ollut niin viileää ettei rikat vielä jaksa meidän pihassa kasvaa... no ei se ihan niin sitten ollutkaan!
Viime kesänä rakensimme uuden istutusalueen ja annoin mullan hakijalle selvät ohjeet mistä multa pitää hakea. Vaadin korkealuokaista multaa, joka ei sisällä rikkoja. Arvatkaapa oliko pihaan tuotu sitä kasvualustaa mitä pyysin? Taisi isännällä iskeä nuukuus ostohetkellä, mutta meidän uudessa istutusalueessa kasvaa nyt lupiinia. Tästäkin nähdään että kasvualustan/ mullan hankintapaikalla todellakin on väliä! Lupiini on vieraslaji joka tappaa alleen meidän omaan luontoon kuuluvat kasvit. Lupiini on kaksivuotinen, mutta leviää erittäin herkästi siemenien avulla ja siemenet säilyvät maassa pitkään. Meidän piha on säilynyt lupiinittomana tähän saakka ja harmittaa että sitä tuli mullan mukana tuohon uuteen istutusalueeseen, vaatii ison työn saada se sieltä pois. Vinkkinä sinulle joka olet ehkä uutta istutusaluetta rakentamassa, mullan mukana kuuluu tulla tuoteseloste josta selviää mm. kasvualustan ravinnepitoisuus ja se mitä kasvualusta sisältää (esim. turve, hiekka, savi, komposti prosenttimäärinä) tai tiedot pitäisi kasvualustatoimittajalta olla saatavissa jos pyydät niitä. Kuten edeltä selviää, jos nämä puuttuu, saattaa edestään löytää ikäviä yllätyksiä.
Toki lupiinin löytyminen kasvualustasta on pieni asia, varsinkin kun miettii sitä mittakaavaa millaisia ongelmia maailmassa on tänä keväänä ollut, mutta huonon tai kohteeseen sopimattoman mullan mukana saattaa pihaan tulla isompiakin ongelmia. Esimerkiksi tämä ihmisen jätöksistä kompostoimalla tehty kasvualusta. Tuo multa on erittäin hyvää kasvualustaa esim. nurmikkopohjiin ja tuija-aidoille, koska se sisältää paljon typpeä. Ongelmia tämän mullan kanssa voi tulla silloin jos kasvualustan kierto on liian nopeaa, eli sitä ei kompostoida yli kahta vuotta tai sitä ei kuumenneta yli 70 asteen lämpöiseksi. Tällöin kasvualusta saattaa sisältää mm.kolibakteereita. Tätä kasvualustaa ei saisikaan käyttää tuotteille jotka saatetaan syödä suoraan (pesemättä ja kypsentämättä), esim. salaatti. Ilman tuoteselostetta asiakkaan on vaikea tietää mistä materiaalista kyseinen kasvualusta on tehty, onko kyse kasvijätekompostista vai ihmisen jätöksistä tehdystä kompostista. 
Oikean kasvualustan valinnalla on väliä myös sen vuoksi että eri kasveilla on erilaiset vaatimukset kasvualustalle. On kalkin suosijat ja karttajat. Karkea päälinjaus puissa ja pensaissa on, että havut, rhodot, hortensiat ja mustikat happamaan maahan ja muut pääsääntöisesti kalkittuun. Poikkeuksena sääntöön tulee mieleen havuista tuijat jotka kestävät istutuksen kalkittuun maahan ja kirsikat jotka taasen kestävät myös hapanta maata. Tietyt kasvit pitävät hiekkapitoisesta maasta jossa vesi ei jää seisomaan juuristolle ja joka on tuolloin talvella hieman lämpimämpää kasvualustaa juurille. Kasvualustaa hankkiessa kannattaa miettiä sitä missä tämän lajin kasvit normaalisti kasvavat. Löytääkö kasvia kuivilta kankailta kuten esim. katajat vai asusteleeko se lehdossa kuten esim. haapa. Katajille siis sitä kuivempaa ja happamampaa kasvualustaa ja lehdon kasveille humusta ja savea sisältävää. Perennat taas vaatisivat hieman laimeampaa ja vähätyppisempää kasvualustaa, jotta ne saadaan juurtumaan hyvin ja pakkashävikkiä tulee vähemmän. Ja mitä tulee niihin tuijiin, se on lähtökohtaisesti suokasvi, joten kosteutta tarvitaan ja paljon!
Mikäli et ole varma mitä kasvualustaa ostaa, kysy suositusta kasvualustatoimittajalta.
Minun viimeviikon ainoa vapaapäiväni kului siis kotipihan heinänniitossa ja kitkemisessä. Lopuksi ymmärsin katsoa ympärillenikin. Omenapuut ja kirsikat ovat mielettömässä kukassa. Menin hetkeksi seisomaan omenapuun alle ja pölyttäjätkin tuntuivat olevan liikenteessä kun omenapuu surisi varsin kovaan ääneen. Ajattelin viritellä riippukeinun puiden alle ja siirtyä iltapäivästä hetkeksi sinne. Lomaa en ehdi kesällä pitämään, mutta pienet lepohetket tekevät mielelle ihmeitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito

Yhteistyö on voimaa

Perjantai 27.3.2020 - Sirkku

Keväällä 2020 yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Viimepäivinä olen saanut taas kerran ihmetellä sitä miten kummallinen talvi on kyseessä. Tähän asti omituisuus on liittynyt lämpötiloihin, sateisuuteen ja lumettomuuteen, mutta viimeiset pari viikkoa on minun elämääni ja kaikkien maapallon muidenkin ihmisten elämään vaikuttanut huomattavasti akuutimpi ongelma. Yhtään väheksymättä maapallon liikaa lämpenemistä on covid19 muistuttanut meille siitä mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Olen aina ollut arkielämän fani. Rakastan arkea ja arjen tylsyyttä ja rytmiä niin paljon kuin nyt kolmen lapsen äiti, yrittäjä ja maatilan emäntä voi rakastaa. Elämän rytmi on kiireistä, mutta helposti suunniteltavaa. Uskon että sitten joskus, kun nuorinkin lapseni on muuttanut pois kotoa, tulen kaipaamaan tätä jaksoa elämässäni hyvin paljon. Minulla on tunne, että arki sellaisena kuin olemme sen tähän asti tunteneet, tulee muuttumaan pitkäksi aikaa tämän jälkeen.

Korona tulee iskemään yrityksiin ja työelämään kovalla kädellä, mutta omassa arjessani olen toistaiseksi nähnyt sen vaikutukset hieman erilaisesta vinkkelistä. Ihmisillä on ollut aikaa olla kotona ja miettiä ja keskittyä myös siihen lähiympäristöön. On myös selkeästi haluttu auttaa pienyrittäjiä ja on tilattu lähiyrittäjien palveluita ja teetetty niitäkin töitä jotka ovat ehkä odotelleet tekijää jo useamman vuoden ajan. Halutaan pitää raha liikkeessä ja ehkäistä lamaa. Asiakkaiden toiveissa näkyy myös se että puutarhasuunnittelijaltakin tilataan pihaan nimen omaan Suomalaista designia puutarhatuotteisiin. Halutaan että tuotteet ovat Suomalaisilta firmoilta, Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja. Tänä keväänä olen huomannut myös että asiakkaat pääsääntöisesti haluavat maksaa laskunsa heti eivätkä jää odottamaan eräpäivää. Kiitos teille kaikille jotka tilaatte juuri nyt Suomalaista työtä, designia ja tuotteita! Yhdessä toimimalla selviämme!

Hyvä yhteistyöverkosto on myös hyvin toimivan yrityksen yksi tärkeimmistä kannattimista. Olen toiminut yrittäjänä 11-vuotta ja vuosien varrella olen löytänyt lähelleni toisia yrityksiä ja yrittäjiä joilta saan apua, neuvoa ja tukea ja joita olen toivottavasti myös vastavuoroisesti pystynyt omalla työlläni ja osaamisellani auttamaan. Jokainen näistä yrityksistä myy tuotetta tai palvelua jota voin omassa työssäni hyvällä omalla tunnolla suositella. Tuotteet ja palvelut ovat toimivia ja työn jälki sellaista että sitä kehtaa omalla nimellään mainostaa tai suositella asiakkaalle. Alla esimerkkejä yhteistyöstämme eri yritysten ja tahojen kanssa, en varmasti muistanut nyt kaikkia, mutta jatketaan listaa toisella kertaa:

  • https://www.kirami.fi/blog/pihasuunnittelija-auttaa-paljun-paikan-valinnassa osoitteesta löytyy blogiteksti Suomeksi, missä kerrotaan tarkemmin pihasuunnittelijan työstä ja mitä on otettava huomioon jos on hankkimassa kylpytynnyriä pihaansa. Blogiteksti Englanniksi: https://www.kirami.fi/en/blog/yard-designer-helps-you-choose-place-your-tub . Blogiteksti ruotsiksi: https://www.kirami.fi/sv/blog/tradgardarkitekten-hjalper-dig-att-hitta-ratt-plats-din-badtunna . Kiitos #kirami inspiroivasta yhteistyöstä ja kiitos myöskin niille asiakkaille joiden pihakuvia sain käyttää tämän blogin yhteydessä.
  • https://www.kodinterra.fi/Tuusula . Yhteistyömme koskee pääsääntöisesti pihasuunnittelua, pihakonsultointia, viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa. Asiakkaille näkyvin osa tapahtuu kevät- ja syysmessuilla ja tulevana kesänä myös Tuusulan asuntomessuilla. Kiitos menneestä yhteistyöstä ja innolla odotan tulevia vuosia!
  • www.minimaansiirto.fi ja www.eliittipihat.fi useita yhteistyökohteita vuosien varrella ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! Kaivureita ja koneita saatavissa tätä kautta myös pieniin pihoihin.
  • www.kannustalo.fi . Yhteistyö joka on jatkunut useiden pihasuunnitelmien muodossa. Ihana ja kannustava ilmapiiri ja ihania asiakkaita joiden pihat olen saanut suunnitella. Yhteistyö Kannustalon kanssa toivottavasti jatkuu ja laajenee.
  • www.jarvenpaanpihapalvelu.fi .Yhteistyötä, hyvää palvelua ja ystävyyttä. Taimiosaamista laajalla skaalalla, saatavissa myös lähituottajien taimimateriaalit. Tätä kautta olen saanut tilattua myös ne erikoisemmat kasvit, palloteltua ideoiden toimivuutta ja saanut pienyrittäjyyden vertaistukea ja yrittäjäsparrausta. Täältä saat näin Koronavirusaikaan tilattua kasvit Uudenmaan alueelle myös kotiinkuljetuksella. 
  • www.jamera.fi kiitos mielenkiintoisesta yhteistyöstä Tuusulan asuntomessut 2020- Downtown house- kohteessa johon sain tehdä yleisten alueiden kasvisuunnittelun. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu joskus myöhemmin.
  • www.ebaka.fi Monen vuoden yhteistyöhön mahtuu pihasuunnittelua ja viherrakentamista. Täältä saatavissa minun kohteisiin suuremmat maansiirtokoneet, kivirakentaminen, puurakentaminen ja sähköalan ammattilaiset. Kiitos yhteistyöstä tähän mennessä, toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessa.
  • www.pihatimpuri.fi Laidasta laitaan viheralueiden hoitotyöt onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla. Loistava palvelu! Kiva tehdä yhteistyötä teidän kanssa!
  • www.kannonjyrsintaa.fi Tmi Arho Kalkkinen. Tätä kautta saa mm puunkaadot ja kannonjyrsinnän sekä oksien pois kuljetuksen kohtuulliseen hintaan, hyvällä palvelulla ja hyvällä työnjäljellä.
  • www.pihamaina.fi Pihasuunnittelukohteideni korkomittaus ja vihervalvonta. Todellinen ammattilainen jolta on tiukan paikan tullen voinut kysyä myös neuvoa. Kiitos Kirsi!
  • Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä haluan mainita yhteistyökumppaneista Jussilan tilan emännän Pornaisista. Kiitos Mari Vuori, olet ehdottomasti yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja ystävistä jota ilman olisi moni työ jäänyt tekemättä. Kiitos myös ystävyydestä ja kaikesta muusta henkisestä tuesta! Toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! 
Yhteistyössä on voimaa! Osta Suomalaista, osta lähellä tuotettua!
#uudenmaanyrittajat #tueyrittajaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito, kylpytynnyri, palju, Kirami, Kodin Terra Tuusula, Järvenpään pihapalvelu, Pihatimpuri, Ebaka, Minimaansiirto, Eliittipihat, Kannustalot, Jämerä

Vanhemmat kirjoitukset »