Tilannekatsaus tulevien hiilinielujen kasvattamiseen.

Torstai 27.10.2022 - Sirkku

Puuntaimet_ja_kanto

Tulevien hiilinielujen kasvattelua.  

Maaliskuussa teimme ahkeran apulaiseni kanssa kylvöhommia. Tästä löytyy myös  blogikirjoitus, jonka voit käydä lukemassa (pahoittelut ongelmasta kuvien kanssa, blogipohjassa ja sen käyttäjässä oli tuolloinkin vikaa). Kiertelimme tuolloin apurin kanssa pihaa ja etsimme lumihangelta maahan pudonneita käpyjä ja siemeniä, jotka kylvettiin taimipotteihin, joista osa lähti kylmäkäsittelyyn ulos ja osa jäi suoraan sisätilaan lämpömaton päälle.

Kylvöt tehtiin huolella oikeanlaiseen, happamahkoon kylvömultaan. Kylvöksistä tosiaan osa sijoitettiin ulos ja osa sisälle sen vuoksi, että halusimme testata onko itävyydessä eroja, kun toiset siemenet saivat pidemmän kylmäkäsittelyn kuin toiset. Siperianlehtikuusen testisiemenet olivat otettu samasta paikasta lumihangelta, joten ne olivat samojen puiden tuotoksia. Tämän oman empiirisen kylvökokemuksemme perusteella voimme sanoa, että ero itävyydessä oli hyvin pieni, jos sitä oli ollenkaan. Molempiin kylvöksiin tuli taimia, ehkä suoraan sisällä ollut kylvös oli vain hieman harvempi ja tuli pintaan hieman aiemmin.

Arviomme siementen laji ja lajikelaadusta osui pääsääntöisesti oikeaan. Siemenet olivat siis emopuun eli Larix sibirican- siperianlehtikuusen siemeniä, mutta joukossa oli myös metsämännyn siemeniä. Jälkikäteen huomasimmekin, että pihassamme asuva orava ruokailee mielellään juuri tuossa kohtaa ja hän oli siis lahjoittanut projektiimme yllätyssiemeniä. Toki kylvimme myös omaan astiaansa muualta kerättyjä männyn siemeniä, mutta ne eivät jostain syystä itäneet niin hyvin kuin nämä lumelta kerätyt. Liekö syynä ollut lumelta kerättyjen siementen kosteus? Männynkävyt oli kerätty kalliolta ja tuotu sisälle aukeamaan, jolloin siemenet poksahtelevat kävystä irti itsestään. Luulen, että kalliolta kerättyjä siemeniä olisi kannattanut liottaa pidempi hetki ennen kylvöä.

Taimipotteihin kylvetyt siemenet saivat olla ilman suurempaa liikuttelua syksyyn saakka ja vasta elo-syyskuun vaihteessa ruukutin ne 9cm:n halkaisijalla oleviin purkkeihin. Ruukutussyvyys oli n. senttimetrin syvemmässä kuin vanha syvyys oli ja asettelin juuristot varoen purkkeihin suoraan ja levälleen. Parin taimen kohdalla juuristoa oli pakko hieman typistää. Ei ole ideaalia, että taimet ovat kylvöpoteissaan näin pitkään, mutta silloin jos kosteus ja ravinteiden saanti on tasaista, ei tämä ole ongelma. Pakko kyllä myöntää, että jos kesä on näin kuiva ja kuuma, kuivumisia tapahtuu väkisinkin ja meilläkin taimimäärä tipahti runsaasti. Kasvussa taitaa olla tällä hetkellä n. 15 taimea kun itävyys oli huomattavasti runsaampi. Kasvilajien taimien kuivuudenkestossa on myös eroja. Männyn ja kuusen taimet kestivät siperianlehtikuusta paremmin kuivuutta ja siperianlehtikuusen taimia ei ole enää kuin muutama. No ei voi mitään, tämä oli minun moka. Kiireisenä kesäaikana ei vaan koskaan muistanut hoitaa taimien koulimista. Ensikerralla työ on hoidettava paremmin.

Koulin taimet taimimullasta ja havu-rhodomullasta tehtyyn kasvualustaseokseen. Tein Taimet_kannolla seoksen sen vuoksi, ettei kasvualusta olisi koulittujen taimien juurille liian voimakasta ja liikaa typpeä sisältävää ja kasvi saisi keskittyä syksyn ajan juurtumiseen. Samalla ruukutin pihastani löytyneet ja jo hieman suuremmat metsäkuusen taimet. Niitä tuntuu ilmestyvän kuin sieniä sateella, juuri eilen katselin, että pihaterassin viereltä saisi vielä 5-6 taimea lisää kasvamaan. Nämä kaikki taimet ovat minun omasta pihastani kerätyistä siemenistä. Erästä asiakkaani pihaa hoitaessani, löysin kitkettävien kasvien joukosta taimenalun, joka on mielestäni thuja occidentalis ´brabant´eli kartiotuijan taimen alku. Pyysin asiakkaalta luvan ottaa taimen itselleni ruukutukseen. Asiakas oli vain mielissään jos vien taimen pois, hänen istutusalueeseensa se ei sopinut ja siemenkin oli lentänyt naapurin puolelta. Tämä on ensimmäinen kerta näiden puutarhurivuosien aikana, jolloin löysin itsestään kylväytyneen tuijan taimen. Sekin on nyt minulla ruukussa ja mielenkiinnolla odotan miten sen käy. Taimi on myös niin pieni, ettei täyttä varmuutta lajista ja lajikkeesta ole. Aika näyttää mikä taimesta kasvaa.

Mikäli haluaisin myydä ruukutetut taimet eteenpäin, on siementen ja taimien keräyspaikan koordinaateilla väliä. Ihan tarkasti minulla ei ole vielä tietoa, mitä kaikkea Evira taimituottajilta emokasvien terveyden kirjaamiseen tarvitsee, mutta ainakin tarkka keräyspaikka koordinaatteineen on tärkeä. Tämän asian selvittely on minulla "to do"- listalla ja aion järjestää itselleni tästä koulutuspäivän talven aikana. Minun taimieni kohdalla on kuitenkin niin, että taimet tuskin tulevat myyntiin. Uskoisin, että nämä istutetaan omaan pihaan tai korkeintaan niitä annetaan lahjaksi.

Tällä hetkellä taimet ruukkuineen ovat tuossa meidän pihaterassin vieressä, avonaisessa paikassa mihin sade pääsee suoraan ruukkuihin ja kastelu hoituu toivottavasti vielä vähän aikaa pääsääntöisesti luonnon puolesta. Sadevesi tulee yleensä riittävän pienellä paineella ja vesi on pehmeää ja näin ollen pienille taimille paremmin soveltuvaa. Siperianlehtikuusien taimet ovat saaneet neulasiinsa jo syysvärin ja kohta neulaset tippuvat talven ajaksi pois. Siirrän taimet ruukkuineen avonaisiin lehtikomposteihin talven ajaksi. Upotan siis ruukut tuoreisiin kompostijätteisiin ja jätän kompostin kannen auki, jolloin taimien päälle saa sataa vettä ja lunta. Pyrin kasaamaan kompostit ilmaviksi, eli siellä on risuhaketta aina kompostoituvan massan välissä kerroksina,jolloin komposti ei tiivisty liikaa ja aiheuta juurille liian kylmiä olosuhteita. Hajoava komposti myös tuottaa lämpöä, joka parantaa kasvien selviytymistä talviolosuhteista. Ruukkuihin on syytä vielä tehdä säänkestävät nimilaput ennen kompostiin viemistä, muutoin voi käydä niin, että keväällä kompostia pöyhiessä unohtaa missä kohtaa ne siperianlehtikuusen taimet olivatkaan. Ne kun keväällä ovat neulasettomia ja muistuttavat varmasti vain tikkuja jotka on tökätty pystyyn purkkiin. 

Palatakseni siihen hiilinielujen kasvatteluun, näistä taimista varsinkin se siperianlehtikuusi on nuorena nopeakasvuinen ja siitä tulee myös pitkäikääisempi havupuu kuin perinteisistä metsäkuusesta tai metsämännystä. Se haukkookin hiiltä ilmakehästä jo ensimmäisinä kymmeninä elinvuosinaan enemmän kuin metsäkuuset ja männyt, sekä se toimii pidempään hiilivarastona, mutta se myös luovuttaa hiiltä ympäristöönsä vuosittain enemmän tiputtaessaan kaikki neulasensa syksyisin. Kooltaan siitä voi tulla jopa 40m:n korkuinen ja koska sen sydänpuun osa rungosta on suuri, kestää tämä puulaji paremmin hyötykäyttöä sahatavarana. Näin ollen siitä tehdyt tuotteet kestävät hiilivarastona pidempään kuin moni muu lautatavara.  Vaikka otin hiilinieluun esimerkiksi tuon siperianlehtikuusen, toimivat myös tuijat, metsäkuuset ja männyt niin hiilinieluina, hiilivarastoina kuin hiilen luovuttajina. Niiden kasvuvauhti on vain lehtikuusta hieman hitaampaa ja pääsääntöisesti ne ovat hieman lyhyempi-ikäisiä, tosin metsämänty saattaa elää hyvinkin pitkään ja toimia hiilivarastona myös pitkään. Sen lahonsietokyky ulkotilassa ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kuin siperianlehtikuusella on. Sisätiloissa kuitenkin mänty- ja kuusilaudasta tehdyt lattiat ja huonekalut voivat olla hyvin pitkäikäisiä jos puuainesta hoidetaan oikein.

Kiitos puuproffa.fi muistintarkennostiedoista liittyen siperianlehtikuusen kasvuun. Kiitos myös kuvaajalle, joka oli tällä kertaa se "ahkera apulainen".

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hiilinielu, puun taimi, Siperianlehtikuusi, metsämänty, lehtikuusi, mänty, metsäkuusi, kuusi, Larix sibirica, Picea abies, pinus sylvestris, taimikasvatus, kouliminen

Kasvukausi muuttaa eri ajankohtaan.

Keskiviikko 12.10.2022 - Sirkku

Syksyistutus_2022Joko olet päässyt haravointihommiin? 

Kysyi tuttavani tänään puhelimessa. No en ole päässyt ja totta puhuakseni yritän haravaa viimeiseen asti lehtien poistossa muutenkin vältellä ja tehdä lehtien kasaamiset lehtipuhaltimella, mutta ymmärsin kysymyksen pointin. Nyt on kolmas syksy peräkkäin kun tuntuu, että Etelä-Suomessa lehdet ovat kiinni puissa kuin tauti. Eli eivät tule alas millään. Alkuperäisen työkalenterin mukaan minun piti olla tänään tekemässä jo lehtipuhalluksia, mutta työ oli pakko siirtää, koska työtä on turha mennä tekemään jos suurin osa puista on vielä täynnä lehtiä ja jopa omassa pihassani, missä syksy tulee yleensä aikaisemmin, esim. syreenit ovat enemmän vihreitä kuin keltaisia. Minusta on jo useamman vuoden ajan tuntunut, että kasvukausi siirtyy hiljalleen eteenpäin. Tämä tunne sai minut kaivamaan vanhat työkalenterini esiin ja tarkistamaan onko kasvukausi oikeasti siirtynyt eteenpäin vai onko tunne pelkkää muistin aiheuttamaa harhaa. Vertailin ajankohtia erään hoitopihani näkökulmasta, ihanaa kun on asiakkaita, jotka ovat pysyneet yritykseni mukana ihan alusta asti.

Ei ollut harhaa ainakaan minun työtilannettani katsoessa. Yritykseni alkuaikoina, vuosina 2009-2010 ensimmäisiin nurmikonleikkauksiin päästiin reilusti ennen äitienpäivää ja lehtipuhallukset ja haravoinnit aloitettiin syyskuun viimeisellä viikolla. Viime vuonna nurmikon leikkaukset alkoivat toukokuun viimeisellä/ kesäkuun ensimmäisellä viikolla, tänä vuonna kesäkuun ensimmäisellä/ toisella viikolla. Lehtipuhallukset aloitettiin 2021 lokakuun toiseksi viimeisellä viikolla ja nyt näyttää, että tämän työn aloitus menee samoihin aikoihin. Myös puiden ja pensaiden leikkauksessa muutoksen huomaa. 10 vuotta sitten omenapuut sai leikattua helposti maaliskuun aikana, tänä keväänä lumen vuoksi ei ollut mitään asiaa omenapuiden luokse ennen huhtikuun toista viikkoa. Havujen syysleikkaukset oli tehtynä 2009 marraskuun toisella viikolla, nyt mennään varmasti reilusti joulukuun puolelle kuten viime vuonnakin mentiin. Toki vuosissa on aina eroja, mutta kyllä näin suuressa kasvukauden siirtymässä taitaa olla kyse muustakin.

Mikä siirtymää aiheuttaa? 

Yksi syy kasvukauden muuttumiseen syksyn osalta, voi olla väärään aikaan tehty liiallinen typpilannoitus. Mutta mikäli lannoitusvirhe on jonain vuonna tapahtunut, sitä tuskin tulee seuraavana vuonna enää toistettua, vai mitä? Typpeä monivuotisille kasveille annetaan vain heinäkuun alkuun saakka ja silloinkin kasvikohtaisen ohjeistuksen mukaisesti ja elokuun loppuun mennessä annetaan jo syyslannokset. Kesäkukat saavat pienen määrän typpeä koko kasvukauden ajan kasteluveden mukana.

Ikävä kyllä suurin syypää kasvukauden siirtymiselle taitaa olla ilmaston yleinen lämpeneminen. Tämä vaikuttaa kasvukauden molemmissa päissä. Keväisin töihin ei tahdota lumimassojen tai vesisateista johtuvan maan pehmeyden vuoksi päästä ajallaan kun taas syksyllä kasvit eivät älyä valmistautua talveen, koska ilma on lämmin ja sateinen. Syynä tähän ovat sulat ja lämpimät vesialueet ja meret, jotka päästävät ilmaan vesihöyryä, joka joko sataa vesisateena maahan (sateiset ja harmaat syksyt) tai törmätessään kylmään ilmamassaan, muuttuvat lumisateiksi, joita ainakin viime talvena tuli ihan kiitettävästi tässä Uudenmaan alueella. Runsaalla sademäärällä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ongelmana on se, että meidän perinteiset puutarha- ja metsäkasvimme eivät ole tottuneet näihin olosuhteisiin ja väkisinkin joudumme muokkaamaan kasvivalintojamme tulevaisuudessa niin puutarhoissa, pelloilla kuin metsissäkin.

Syksyn ja talven sademäärien lisääntymisen hyvät ja huonot puolet: 

Hyvät:

  • Kaksi viimeistä kesää ovat olleet kuivia ja kuumia. Ilman sateista syksyä moni kasvi olisi näiden kesien vuoksi kuollut talven aikana. Liika kuumuus ja kuivuus ovat molemmat kasville stressin aiheita. Sateisilla syksyillä vesivajetta on saatu paikattua, jotta kasvi kestää paremmin pakkasen, maan jäätymisen ja talvihaihduttamisen.
  • Lumi suojaa arkoja kasveja ja niiden juuristoja, sekä vähentää ikivihreiden maanpeitekasvien talviruskettumista.
  • Kuivien kesien jäljiltä vesistöt, pohjavedet ja vedet kaivoissa ovat alhaalla jopa meillä Suomessa. Tällöin on hyvä, että maaperä saa täytettyä vesivarantoja. Huom. Tämä onnistuu vain jos veden liian nopeaa kulkua pois pihapiiristä on pyritty estämään tekemällä imeytysalueita ja niihin hulevesi-istutusalueita ja valitsemalla kasveja, jotka imevät itseensä vettä pihapiiristä.

Huonot:

  • Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät home- ja lahottajasienten leviämistä ja antavat sellaisillekin sienille pidemmän kasvuajan Suomen olosuhteissa, jotka eivät meillä muuten talvella viihdy. 
  • Sateiset ja lämpimät syksyt lisäävät myös kasvitautien, kasvivirusten ja tuholaisten leviämistä ja saattavat mahdollistaa myös niiden talvehtimista meidän olosuhteissa. Meille siis saattaa levitä kasvitauteja tai tuholaisia, joihin meidän kasvimme eivät ole tottuneet. Näitä voisi olla esim. päärynöillä ja omenoilla esiintyvä tulipolte, jota ei tällä hetkellä Suomesta löydy, mutta jota löytyy jo esim. Virosta. Levitessään Suomeen tämä tauti voi tuhota laajalta alueelta omena-, päärynä ja marjaviljelmiä ja aiheuttaa myös suuria taloudellisia tappioita. Niin yksityisille kuin yrittäjille.
  • Mikäli talvi pysyy niin lämpimänä, ettei lumimassaa tule kasvien ja juurten päälle yhtään, on kylmänarat kasvit yleensä mennyttä talven jälkeen. Uudellamaalla meni pari talvea sitten suuria ja vanhoja perenna- sekä alppiruusualueita juuri tämän syyn vuoksi. Pitkään paikallaan kasvaneet kasvit eivät kestäneetkään Suomen talvea ilman lunta. Tämän syyn vuoksi nykyään kasvi- ja taimimyymälöistä ei saa kasvuunlähtötakuuta talven yli. Meistä kukaan ei voi luvata selviääkö jokin meillä tuttu lajike talven yli uudessa kasvupaikassa jos talviolosuhteet muuttuvat radikaalisti ja lunta ei tule.
  • Sulasta merestä nouseva vesihöyry muuttuu kylmään ilmamassaan törmätessään lumisateiksi. Viime talvena näistä saatiin jo useita maistiaisia ja Etelä-Suomessakin oli todella paksu ja painava lumipeite. Varsinkin jos lumi on märkää, tulee suuriinkin puihin helposti lumivaurioita, joille alttiita kasveja tuntuvat olevan varsinkin pilarikatajat ja tuijat. Lumivauriopuiden leikkausta oli todella moni asiakas tänä keväänä vailla ja moneen pihaan oli kasveihin tullut niin pahoja vaurioita, että puut oli kaadettava kokonaan. Tykkylunta kannattaisi aina tietysti käydä karistelemassa kasvien päältä, mutta varsinkin kaupunkialueilla ongelmana on myös lumen läjityspaikkojen vähyys. Viime talvena lunta tuli niin paljon, ettei se tahtonut mahtua minnekään. Sitä oli siis pakkokin lastata osittain kasvien ja aitojen päälle. 
  • Lumimassan alla lämpötila on nollan tuntumassa, varsinkin jos lumi on ns. puuterilunta eli pakkaslunta. Tämä lumi on pehmeää ja mahdollistaa sen ettei maa jäädy eli routaannu. Tämä taasen mahdollistaa jyrsijöiden kuten myyrien, kontiaisten ja rottien lisääntymisen ja liikkumisen lumimassan alla, turvassa petoeläimiltä ja linnuilta.

Miten kasvukauden siirtyminen vaikuttaa puutarhatyökalenteriin? 

  • Talvityöt, kuten havujen talvisuojien paikoilleen laitto (tammikuu), lumityöt, lumen pudistelu kasvien päältä ja kasaaminen arkojen kasvien juuristojen päälle pysyvät käytännössä ennallaan. Lumettomina talvina arkojen kasvien juuristoja saattaa joutua suojaamaan normaalia enemmän esim. paksulla ruukkusorakerroksella, havuilla ja pakkaspeitoilla, jotka on viritetty kasvin ympärille laitetun pensastuen päälle ja ympärille. Ilmarako pakkaspeiton ja kasvin välillä on siis syytä muistaa.
  • Mikäli lunta on paljon, hedelmäpuiden, pensaiden ja havuaitojen leikkaus saattaa siirtyä maaliskuulta reilusti huhtikuun puolelle ja tämä lyhentää leikkauksen teon aikaikkunaa. Leikkaukset kun on tehtävä silloin kun kasvi on vielä lepotilassa eli silmut eivät ole lähteneet turpoamaan.
  • Kevään ja kesän siirtyminen eteenpäin myöhästyttää kevätkylvöjä ja kesäkasvien ulos vientiä, jotka taasen vaikuttavat käytettäviin lajikkeisiin. On käytettävä kasveja ja niiden lajikkeita, joilla on lyhyempi kasvukausitarve ja jotka tarvitsevat vähemmän lämpösummaa sekä punaista valoa tehdäkseen satonsa valmiiksi. Punaista valoa on meillä Suomessa luontaisesti paljon, mutta sen määrä syksyllä vähenee nopeasti ja silloin ilmassa on enemmän sinistä valoa.
  • Entisaikaan sanottiin, että talvivastat ( tai vihdat) kannatti tehdä juhannuksena, koska silloin koivu on parhaimmassa kasvussaan. Kevään siirtyessä paras kasvukin siirtyy. Kasvien kesäleikkaukset, eli valoleikkaukset tehdään tässä parhaan kasvun vaiheessa. Aikaisemmin näitä leikkauksia aloiteltiin juhannuksena, nyt niiden leikkausten teko on siirtynyt eteenpäin ja ne pyritään tekemään heinä-elokuun vaihteessa, viimeistään elokuun loppuun mennessä. Siirto on tarpeen senkin vuoksi, ettei kasvi kuivuisi liikaa leikkauksen jälkeen. Kuumat ja kuivat kesät lisäävät kasvin stressiä joka tapauksessa, siihen ei kaivata enää leikkauksesta tulevaa stressiä. Odotetaan siis, että olisi hieman enemmän luontaista kosteutta maassa tarjolla.
  • Lehtipuiden ja pensaiden kohdalla, olen itse pyrkinyt juuri sateisten syksyjen suuremman tautiriskin vuoksi, mahdollisuuksien mukaan, lopettamaan syksyleikkaukset kokonaan. Eli, pyrin tekemään ne rajut rakenne- ja hoitoleikkaukset keväällä tai kesällä. Toki aina näitä leikkauksia ei voi syksyllä välttää (kumivuoto- ja mahlavuotopuut), mutta ainakin suurimman osan voi siirtää keväälle tai kesälle.
  • Syksytöiden kuten sadonkorjuun, lehtien poiston, kynnön tai maan muokkauksen aikatauluista on hirveän vaikeaa sanoa etukäteen. Esim. minä en ole vieläkään nostanut perunoita maasta pois (kuiva kesä, epäilen ettei siellä mitään korjattavaa olekaan) ja tosiaan lehdet eivät tule puusta ollenkaan tänä vuonna. Tai siltä ainakin tuntuu.
  • Kasvihuoneen pesu odottaa vielä varmasti pitkän aikaa, koska sato ei ole vielä läheskään valmista. Paljon olisi tomaatteja tulossa, mutta epäilen niiden jäävän vihreiksi. Tosin täällä syynä on todennäköisesti kasvihuoneen uusi multa, joka taisi olla melko typpipitoista.

Näillä mietteillä täällä mennään syksyä eteenpäin. Toivottavasti jo sinäkin pääset kohta "haravointihommia" tekemään!

Puutarhurin_syksy

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kasvukausi, puutarhatyöt, ilmaston lämpeneminen, ilmastonmuutos, puutarhan syystyöt, haravointi, lehtipuhallus, kompostointi, ajankohtaista puutarhassa

Helppohoitoinen piha

Torstai 29.9.2022 - Sirkku

Helppohoitoinen piha, onko sellaista? 

Tässä taannoin auringonkukkapellon laitamilla kävellessäni, tulin miettineeksi termiä "helppohoitoinen piha" ja ajattelin, että siitä on vielä kirjoitettava blogiin lisää. Pihasuunnittelua koskevassa blogikirjoituksessani olen jo miettinyt tätä asiaa kasvisuunnittelun kannalta. Mitä muuta termiin "helppohoitoinen piha" voi kuulua?

Pihakonsultointeja ja pihasuunnitelmia tehdessäni toistuu aina sama toive, "haluan helppohoitoisen pihan" ja varsinkin nurmikko,perennat ja suuret lehtipuut koetaan pihan hoidon kannalta suuritöisiksi. Tällä hetkellä puutarhamuotina on korvata näitä suuritöisiksi koettuja elementtejä kuntalla, havuilla, luonnonkivillä, kiveyksillä ja terasseilla. Näillä valinnoilla haetaan ns. perinteistä Suomalaista metsämaisemaa, joka sulautuisi Suomen luontoon ja joka onnistuessaan toki on erittäin kaunis.

Minullekin on vastaan tullut pihoja, johon istutukset halutaan helppohoitoisuuden vuoksi hyvin selkeästi rajatuiksi istutusaltaiksi ja muut pinnat laitetaan terasseille, kiveyksille tai asfaltille. Toki nykyiset pihat ovat kooltaan paljon pienempiä kuin ennen ja voi olla, ettei edes omakotitalopihassakaan piha-alueneliöitä ole kuin 100-300m2, mutta silti monesti puutarhuria vihreyden puute ja voimakkaasti rakennettu ympäristö välillä hirvittää. Toki sellaisen suunnittelen ja rakennan jos asiakas näin haluaa, mutta itsellä silloin pyörii mielessä varsinkin hulevesien liian nopea liikkuminen pihasta pois, pölyttäjien ja pieneläinten hyvinvointi tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla ja myös alueella asuvien ihmisten hyvinvointi. Myös meille ihmisille ympäröivä vehreys tuo helpotusta kiireiseen elämäntapaan ja stressiin ja onpa taidettu jossain tutkimuksessa myös todeta, että puutarhassa tai luonnossa liikutun ajan jälkeen, ihmisten stressin laskiessa laskee myös elimistön tulehdustilat. Liian voimakkaasti rakennettu ja liian vähän luonnon hajoavaa materialiaalia sisältävä lähiympäristö ei myöskään tarjoa luonnoneläimille lepo- ja suojapaikkoja ja esim. siilit ovat vähentyneet liiallisen pihojen siivoamisen ja kasvien yksipuolistumisen vuoksi voimakkaasti.

Onko rakennettu ympäristö aina automaattisesti helppohoitoinen?

Rakennettu ympäristö vaatii huoltoa ja hoitoa siinä missä vihreällä pinnalla olevakin ja varsinkin jos rakennettu pinta on tehty väärin, tai ei ole osattu rakennettaessa ottaa ympäröiviä tekijöitä huomioon, voi rakennettukin pinta olla melkoinen työllistäjä. Toki viikottainen nurmikonleikkaus ehkä jää pois, mutta esim. huonosti tehty kiveys saattaa viedä kesän aikana yhtä paljon työaikaa kuin nurmikonleikkuu, jos kivisaumat kasvavat rikkaa tai sammalta ja pihan hoitoon ei haluta käyttää kemikaaleja. Kunttaa asennettaessa on taasen muistettava, että pohjamaan on oltava hyvin rikkaruohoton ja lähellä ei kannattaisi olla lehtipuita tai heiniä, joista tulee runsaasti siemeniä. Huonoon pohjamaahan istutetusta kuntasta kasvaa herkästi rikat läpi ja esim. koivu ja heinät taasen kylvävät siemeniään niin nopeasti, että kunttamatto saa pian kilpailla kasvutilasta ja kitkentää kaivataan säännöllisesti.

Monesti asiakkaille on tullut yllätyksenä myös irtokivialueiden suuri työllistävyys. Pihoihin on rakennettu ns. kivipuroja tai havuistutusalueita, joissa kasvien väleihin on laitettu seulanpääkiviä tai suuren koon kalliolouhetta kiviröykkiöiksi. Alle on ehkä muistettu laittaa jonkinlainen maisemointikangas, jonka päälle kasataan röykkiöittäin pyöreitä seulanpää- tai rantakiviä, joiden kiviväleihin pääsee lentämään ympäröivien puiden lehdet, neulaset ja siemenet. Ohuen kankaan läpi puskevat myös juuririkkaruohot. Nämä kivivälit pitäisi käydä säännöllisesti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, sekä poistaa juuririkat juurineen heti kun niitä havaitsee, muutoin rikat alkavat kasvamaan vauhdilla ja hetken päästä aluetta on melko mahdoton hoitaa ilman kemikaaleja. Mikäli näitä kivialueita pihaan haluaa, on paksu suodatinkangas välttämättömyys kivien alla ja suosittelen laittamaan kivet maakosteaan betoniin, se ei vie ongelmaa kokonaan pois, mutta se helpottaa alueen hoitoa huomattavasti.

Myös terasseja, kiveyksiä ja asfalttia täytyy hoitaa ja huoltaa, mutta toki näiden työmäärä on pienempi kuin elävän pinnan työmäärä on. Lähinnä näissä ongelmia aiheuttaa routiva pohjamaa ja nastakengät sekä -renkaat, jotka rouhivat pintoja.

Voisiko vaikealta tuntuva pihan hoito johtua vääristä välineistä?

Uskoisin, että suurilta osin tunne vaikeasti hoidettavasta pihasta johtuu siitä, että kasvivalinnat ja kasvien istutuspaikat eivät ole osuneet nappiin ja, että kasveja hoidetaan huonokuntoisilla ja pihan tai kasvin kokoon sopimattomilla välineillä. Varmasti työskentelytekniikoissa ja työskentelyajankohdissa voi olla opittavaa ja korjattavaa, mutta lisää tietoa puutarhanhoidosta löytyy helposti esim. kansalaisopistoista, mikäli kiinnostusta oppimiseen vain riittää.

Yritystä perustaessani opin nopeasti tuomaan hoitopihoihin mukanani niin kottikärryt, lapiot, kastelukannut kuin haravatkin, koska niin useasta pihasta ne puuttuivat tai vähintään kottikärryjen rengas oli tyhjä, jolloin työskentely oli huomattavasti vaikeampaa ja raskaanpaa. Siksi totesin, että mielummin pesen välineet jokaisen asiakkaan jälkeen, kuin yritän työskennellä huonokuntoisilla välineillä. Monesti voi myös olla, että puutarhuri on tilattu pihaan juuri sen vuoksi, että jokin pihan hoidon väline kotoa puuttuu. Esim pensasleikkuria ei jokaisesta autotallista löydy ja silloin ymmärtää, että ammattilainen pihaan soitetaan.

Puutarhan suurien pintojen materiaalia miettiessä kannattaa pitää muistissa myös, ettei nurmikkoa ehkä tarvitsekaan olla itse leikkaamassa. Mikäli piha on suurin piirtein yhdessä tasossa ja alueet helposti rajattavissa, voi nurmikon leikkauksen tehdä itselle helpoksi jo pihan rakennusvaiheessa. Nurmikkoalueet rajataan selkeästi ja rajauksen reunaan laitetaan pinnan alle robottileikkuria ohjaava piuha. Nykyään robottileikkurivalmistajat kehittävät leikkureita paremmin tunnistamaan myös pieneläimet, mutta toki siinä on vielä lisäkehittymisen paikka.

Mitä puutarhanhoitovälineitä ja koneita kotiin kannattaa hankkia?

- Teleskooppimallinen, jämäkkä, metallinen pitkä jatkovarsi, jolla ylettää myös niihin omenapuun yläoksiin ja johon saa kiinnitettyä useita erilaisia saksia, sahoja ja muita työvälineitä (kuten esim. oksasakset narulla, oksasaha, omenapoimuri ja ränniputsari). Varsissa on yleensä pitkät takuuajat, ja tässä ei ehkä halvinta kannata ostaa.

Lyhyempi saman valmistajan jatkovarsi, johon sopivat ne samat työvälineet kiinni kuin siihen pitkään varteen. Lisäksi tähän voi hankkia irroitettavan haravan lavan ja heiluriharan (helpottaa kivituhkapintojen läpikäymistä).

Leveälapainen, muovinen harava.

Kapealapainen metalliharava.

Muovinen/ metallinen rautaharava kevyellä varrella.

- Pitkävartinen pistolapio, näitä löytyy sekä alumiini-, että metallivarrella. Alumiininen on kevyempi käyttää. Pitkä varsi tekee työskentelystä ergonomisempaa. Lapion lavan olisi hyvä olla sellaista metallia, että lapion voi terottaa.

- Tasakärkinen, pitkävartinen lapio. esim. lumilapio käy tähän. Käytetään mm. pihan siivouksessa ja haravoinnissa apuna.

- Istutuslapio, voikukkarauta ja sipulikaira sekä puukko.

- Raivaussakset (sekä ohileikkaava, että alasinmalli) teleskooppivarsilla sekä pienet oksasakset/ sekatöörit. Saksia ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että terät voi irroittaa toisistaan helposti. Tällöin saksia pystyy terottamaan ja huoltamaan helpommin.

- Riittävän suuret kottikärryt, jotka huolletaan säännöllisesti.

2 x 10 litran kastelukannut. 2 kastelukannua työergonomian vuoksi, kun molemmilla puolilla kantaa yhtä suurta painoa, pysyy selkä suorassa ja noston voi tehdä jaloilla. Kantaminen on siis huomattavasti helpompaa.

- Letkukärryt+ riittävän suuri ja pitkä paineletku+ kunnossa olevat liittimet ja hanat sekä niihin hanoihin avaimet. Letkuun voi halutessaan hankkia suihkupään tai tihkuletkujärjestelmän. Suihkupäätä on kuitenkin käytettävä harkiten kasvien kastelussa, koska näistä vesi tulee yleensä liian suurella paineella ja valuu kasvin juuristoalueelta helposti pois.

- Lumityövälineet.

- Suojaimet ja visiirit.

Koneet:

Pieneen pihaan riittää kun hankkii hyviä perusakkuja 2-3kpl ja tähän akkusarjaan sopivia työskentelypäitä. Esim. Stihl, Husqvarna ja Makita ovat koneita, joihin löytyy paljon erilaisia vaihtopäitä.

Kotipihassa saatat tarvita seuraavia:

- Siimaleikkuri (siimapää) tai ruohoraivuri (kolmioterä). Bensakoneista löytyy tähän käyttöön myös raivaussaha, johon saa näiden lisäksi myös raivausterän kiinni, jolla voi kaataa myös pieniä puita tai suuria pensaita, akkukoneiden tehot eivät tahdo näihin töihin suurilla aloilla riittää.

- Pensasleikkuri.

- Lehtipuhallin.

- Oksasaha tai moottorisaha.

- Ruuvinväännin.

- Kiveysten putsari.

- Ruohonleikkuri.

Auringonkukkapelto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, pihasuunnittelu, puutarhatyövälineet, helppohoitoinen piha, kasvivalinnat

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Tiistai 5.4.2022 - Sirkku

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Varmasti monen ensimmäinen ajatus termistä hulevesi on: talon perustukset ja niiden kuivatuksen tärkeys, ettei tule hometaloa. 90-luvulla herättiin siihen, mitä 70-luvun talorakentaminen oli aiheuttanut. Taloissa oli matalat sokkelit ja sokkeleiden ympärillä vain harvoin salaojitusta ja huoneissa ylipäätään oli heikko ilmanvaihto. Savimaalla asuttaessa, se käytännössä tarkoitti, että talojen perustukset olivat homeessa ja ihmiset jatkuvasti antibioottikuurilla. Tultiin tulokseen, että talojen ympärystät on syytä rakentaa kuiviksi ja ohjata vesi sokkelista pois. Siihen tietenkin tarvittiin salaojitusta.

Kun talojen ympärystät oli kuivatettu, siirrettiin katseet pihapiiriin. Kylläpä olisi mukava, kun tuo pihatie ei joka talvena routisi, samalla saatettiin pihoihin rakentaa enemmän myös muita kiinteitä rakenteita kuten grilli- ja oleskelumajoja, kasvihuoneita, pihasaunoja, muureja ja kiveyksiä, joiden pohjat tuli myös kuivattaa, ettei routa liikuttele. Lopputuloksena oli se, että pihoja alettiin kauttaaltaan tehokuivattaa. Toki savimaalle rakennettaessa routimaton pohja raskaalle rakenteelle onkin tarpeen, mutta onneksi nykyään kuivatuksessa käytetään enemmän pohdintaa vaihtoehdoista. Muurien alle on nykyäänkin syytä laittaa salaojat varsinkin, jos muurin taakse tulee routivaa maamassaa, mutta voiko salaojitusta käyttää hyödyksi pihan kastelussa, kun se ostovesi on niin pirun kallista? Ilman sitä salaojaa muuri voi kaatua heti ensimmäisen talven jälkeen. Se vesi mikä muurin alle kulkevaan salaojaan tulee, on jo ravinnepitoista ja pehmeää, voisiko sitä kerätä johonkin, ennen kuin se ohjataan pihasta eteenpäin? Nykyään on myös herätty siihen, että veden liian nopea liikkuminen pihasta pois aiheuttaa ongelmia maailmanlaajuisesti ja ihan yksittäisellekin ihmiselle liika pihan kuivattaminen vähintään suurentaa kasvien kasteluvesilaskua ja lannoitelaskua, jos rutikuivaksi kuivatetussa pihassa haluaa jotain kasvattaa. Enenevässä määrin minunkin asiakkaani haluavat hyödyntää pihan hulevedet kierrättämällä samaa vettä pihassa useaan kertaan.

Hulevedellä tarkoitetaan kaikkea pihaan sateina, kasteluna ja lumien sulamisvesinä tulevaa vettä.  Kuten aiemmin mainitsin, pitkään oli vallalla se ajatus, että pihat pyrittiin kuivattamaan nopeassa tahdissa rutikuiviksi, koska pelättiin talojen kosteusvaurioita. Siitä seurasi se, että vesi alkoi liikkua pihan pinnasta ojiin liian nopeasti, irrottaen pihojen istutusalueilta sinne levitettyjä ravinteita ja varsinkin typpeä ja fosforia. Kun myös ojia perattiin tehokkaasti, ei typpi ja fosfori ehtinyt imeytyä maahan ojissakaan, vaan päätyi suurempiin vesistöihin ja Suomenlahteen rehevöittäen niitä. Minua on monesti häirinnyt se mediassa todettu asia, että maatilat ovat niitä kenen syytä rehevöityminen on. Toki, maatilojen neliömäärät ja sitä kautta lannoitemäärät/ koko viljelyala ovat suuret ja varsinkin entisaikaan lannoitteita ja muitakin aineita on sinne levitetty ajatuksella ”mitä enemmän, sen paremmin kasvaa”. En vähättele tätä menneisyyden ravinnetaakkaa mitä maanviljely on aiheuttanut, mutta haluaisin todeta, ettei tilanne viljelyssä ole enää tämä. Maatalous on nykyään Suomessa ja EU:ssa niin tarkasti säänneltyä ja valvottua. Lannoitteet (ja ne muut aineet) maksavat niin paljon, ettei kenelläkään ole ylilannoittamiseen enää varaa, lisäksi sanktiot virheistä ovat suuret. Monesti unohdetaan, että Suomalaisen lempiasumismuoto on omakotitalo, kaupunki- tai esikaupunkialueella ja mieluiten vesistön rannassa. Kun tähän yhtälöön yhdistetään liian nopeasti liikkuva hulevesi ja mututuntumalla tehty pihalannoitus (kuinka moni teistä on lukenut lannoitepussin ohjeet ja noudattanut niitä?), tulee pihan yksittäisestä istutusalueneliöstä moninkertainen lannoitehuuhtouma lähiojaan. Yhden omakotitalon hulevesistä tuleva ravinnehuuhtouma on toki maailman mittakaavassa pieni, mutta mitä jos sillä yksittäistä omakotitaloa ympäröivällä asuinalueella sama tapahtuu muissakin pihoissa ja joka kevät ja tämä taasen toistuu asuinalueesta toiseen? Mikäli salaojat puretaan avo-ojiin (jota ei saisi taajama-alueilla tehdä) ja avo-ojat laskevat kokoojaojiin, jotka kuljettavat vedet jokien kautta läheiseen järveen tai mereen, kertyy ravinnehuuhtoumaa paljon. Onneksi sitä nykyään pyritään vähentämään rakentamalla suurien vesistöjen ja laskuojien/jokien väliin kosteikkoalueita, joiden työ on suodattaa vettä puhtaammaksi ennen kuin se päätyy vesistöön.

Millä ravinnehuuhtoumaa saadaan estettyä yksittäisillä pihoilla?

  • Yksi parhaista keinoista sitoa ravinteet piha-alueelle, on estää veden liian nopea liikkuminen maaperässä.

Perusajatus: Toki perustukset on edelleen pidettävä kuivina ja routimattomina ja muurit suorina myös talven jälkeen, mutta miksi muun pihan tarvitsisi olla kuiva?

Hulevedet voidaan ohjata maanpinnan kallistusten avulla istutusalueille ja istuttaa sinne kasveja, jotka imevät itseensä paljon vettä ja sen mukana tulevia ravinteita. Nämä kasvit ovat yleensä myös ns. mesikasveja, joista pölyttäjät saavat mettä. Näitä ovat mm. pajut, vadelmat, mesiangervot, rantakukka, kullero, töyhtöangervo, nauhukset, irikset (kurjenmiekka), kurjenpolvet, lemmikit ja kuunliljat muutaman mainitakseni. Ne toimivat myös siis yleispölyttäjinä piha-alueilla ja hyödyttävät myös satokasveja. Luonnossa lehtomaiset alueet ovat metsien ojituksien myötä vähentyneet ja moni ns. lehdon kasvi onkin nykyään harvinainen. Näitä pihojen kosteikkoalueille istuttaessa saisimme suojeltua monia harvinaiseksi käyneitä kasveja kuten tervaleppää.

  • Mikäli pihassasi kasvaa suurempi puu, ohjaa hulevedet sen juuristoalueelle. Suuri puu vetää kuumana kesäpäivänä maasta vettä runsaasti, sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan puhdasta happea. Hyvinvoiva puu tuo pihaan varjoa ja leppoisia oleskelupaikkoja myös kuumana kesäpäivänä. Istuttamalla puun saat tehtyä myös ilmastoteon. Yksittäinen puukin toimii hiilinieluna. Hyvin vettä sitovia puita ovat mm. salavat, lepät, koivut, tammet, pihlajat, saarnet, tuijat ja kuuset.
  • Osa kiveyksistä voidaan rakentaa vettäläpäiseviksi hulevesikiveyksiksi, jotka imeyttävät aina osan vedestä maaperään ja ohjaavat hulevesiviemäröinteihin vain ylijäämäveden. Näiden kivien välit voidaan myös istuttaa esim. nurmikolle, joka vaatii kasvaakseen paljon typpeä ja sitoo näin ollen veden mukana kulkevia ravinteita tehokkaasti.
  • Kun hulevedet on ensin kuljetettu hulevesikiveykseltä istutusalueelle, ohjataan ylijäämävesi imeytysalueelle ja siitä hulevesiviemäriin. Mikäli mahdollista, rakenna hulevesiviemärin kokoojakaivo niin, että sen poistoputki on vähän korkeammalla. Tällöin kaivon pohjalle jää vesitila, johon voit kuivalla kaudella laittaa uppopumpun, jolla kierrättää salaojissa olevaa vettä useaan kertaan piha-alueella ja käyttää näin samaa vettä hyödyksi kastelussa useaan kertaan. Tämä vesitila on kuitenkin muistettava käydä tyhjentämässä talvea vasten, ettei kaivossa oleva vesi jäädy.
  • Myös istutusalueiden alla kulkevia salaojia voi käyttää samaan tapaan hyödyksi alueiden kastelussa. Toinen keino on se, että pitkän hellejakson ja kuivan kauden lähestyessä, kokoojakaivon poistoputken päähän laitetaan poistoputken sulkeva läppä, jolloin istutusalueella kasvava kasvi voi vetää omalla juuri-imupaineellaan salaojassa olevan veden juuristoalueelleen. Tällöin salaoja ja kokoojakaivo toimivat kuten altakasteluruukun vesitila. Poistoputken päässä oleva läppä täytyy muistaa poistaa sadekauden alettua ja viimeistään ainakin syksyllä, jolloin on luontaisesti kosteampaa ja esim. ne muurin perustukset täytyy saada talven ajaksi kuiviksi.

Huom! Talon salaojiin (ränni- ja kattovedet ja sokkelin kuivatus) ei saa mennä tekemään muutoksia ja niihin ei saa ohjata pihan kuivatusvesiä! Selvitä siis LVI-ammattilaiselta ennen muutostöiden tekoa mikä salaoja on kyseessä ja voiko sitä käyttää hyödyksi kastelussa. Hulevesiä ja lumia ei saa ohjata ja varastoida toisen tontille vaan niiden säilytys ja maahan imeytys on tapahduttava oman tontin puolella.

Hulevesiä hyödyntävä esimerkki-istutus:

 Puuvartisten kasvien menestymisvyöhyke: II-III.

  • Pohjamaa: savi, uusi istutusalusta hiekansekainen lannoitettu ja kalkittu multa. Istutusalueen syvyys 60-80cm, pohjalle ei ole laitettu kankaita, joten juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan.
  • Istutusalueella on puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusalueen koko n. 12 x 4m.

 Kasvilista:

Puut ja pensaat:                                                     

Thuja occidentalis ´smaragd´ timanttituija 1kpl.

Alnus glutinosa ´Sakari´ pilaritervaleppä 1kpl.

Philadelphus lemonei pikkujasmike 2kpl.     

Syringa x josiflexa ´Veera´ Kaarisyreeni Veera 1kpl.

Ribes nigrum vartettu mustaherukka 1kpl.  

Ribes rubrum vartettu punaherukka 1 kpl    

Cornus alba ´gouchaultii´ keltakirjokanukka 3kpl.

Dasiphora fruticosa ´abbotswood´ pensashanhikki 3kpl.

Picea abies ´echiniformis´ siilikuusi 1kpl.       

                         

Perennat:

                        

Aruncus dioicus isotöyhtöangervo 12kpl.

Lythrum salicaria rantakukka 14kpl

Eupatorium purpureum purppurapunalatva 16kpl.

Iris pseudacorus keltakurjenmiekka 20kpl.

Trollius europaeus (niitty)kullero 18kpl.

Ligularia dentata ´desdemoda´ kallionauhus 16kpl.

Hemerocallis hybrida ´Royal fire´ päivänlilja 12kpl.

Hosta aureomarginata keltareunakuunlilja 32kpl

Galium odoratum tuoksumatara 40kpl.

Kostean_paikan_istutusalue.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Hulevesi, hulevedet, kostean paikan istutusalue, kasvivalinnat, puut, pensaat, perennat, lehtomainen kasvupaikka

Kevättä mielessä ja pöydällä

Lauantai 26.3.2022 - Sirkku

Kevättä mielessä ja pöydällä.

Taas on tämä aika vuodesta. Menet kauppaan hakemaan jonkinlaista työkalua tai sisämaalia ja huomaat tulevasi ulos myymälästä multa- ja siemenpussien, sekä vermikuliitin, altakastelukastelumaton, kasvivalon ja koulintapurkkien kanssa. Parhaassa tapauksessa olet unohtanut ostaa sen maalin, jota varten kauppaan ylipäätään menit ja joudut tekemään uuden ostoskierroksen. Sitä se on, kasvihulluus. Se iskee joka kevät salakavalasti vaanien takavasemmalta. Pyytämättä ja yllättäen, vaikka olisit juuri edellisenä keväänä päättänyt, että ensi vuonna ei toimita näin. 

Tänä vuonna yritin rajoittaa hankintoja ja ostin vain kylvöpellettejä ja -potteja ja vain vähän siemeniä (n. 10 pussia), mutta niinhän siinä taas kävi, että huijasin vain itseäni. Jopa perheen 8-vuotias sanoi minulle kaupassa, että ”äiti, tuo ei tule onnistumaan vain noilla kylvökipoilla” ja oikeassa hän oli, kylvömultaa oli sitten haettava pussissa lisää…

Siperianlehtikuusi_2siperianlehtikuusi_3

Syy miksi alkuperäiset taimipotit eivät riittäneet oli jatkuva pohdintani hiilinieluista ja hulevesien sitomisesta piha-alueille, ja siitä millä saisin ihmiset kiinnostumaan puiden ja sadepuutarhojen istuttamisesta omalle tontilleen. Pihoja suunnitellessani olen huomannut monen omakotiasujan välttelevän puiden istutusta. Niistä tulevien lehtien ja roskien pelätään työllistävän liikaa. Pelätään, että juuristot ja puista tulevat "roskat" aiheuttavat ongelmia talorakenteille ja ajatellaan, että suuri puu aiheuttaa myrskyriskin pihalla kasvaessaan. Suuren puun sanotaan varjostavan pihaa liikaa ja vievän liikaa tilaa. Nämä kaikki ovat relevantteja asioita puun lajia ja lajiketta miettiessä ja mm. juuri tonttikokojen pienentymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vedensitomishaasteiden vuoksi, kasvilajikkeita kehitetään jatkuvasti. Toki lajikkeita kehitetään muidenkin syiden, kuten kasvien talvensietokyvyn ja kukinnan vuoksi, mutta myös näitä mainitsemiani asioita lajikekehittelyssä mietitään.

Olen miettinyt miten minä voisin omassa ammatissani ja omalla osaamisellani tietoutta puiden istutuksen tärkeydestä viedä eteenpäin. Halusin tehdä jotain konkreettista, niinpä päätin aloittaa yhteisen puunkasvatusprojektin perheen 8- vuotiaan kanssa. Hän on pieni puutarhuri, viljelijä ja luontoihminen sielultaan ja lähti innolla projektiin mukaan.

Kasvatuslajeiksi meille valikoitui Pinus sylvestris eli metsämänty ja Larix sibirica eli siperianlehtikuusi. Miksikö nämä? Sen vuoksi, että siperianlehtikuusi on nuorena nopeakasvuinen, se vetää maasta kasvaessaan paljon vettä ja sitoo siis hulevesiä, se on pidempi-ikäinen kuin normaali metsäkuusi, sillä on upea keltainen syysväri ja talvella kyhmyräinen oksisto näyttää paljaana kauniilta sekametsässä. Siperianlehtikuusesta saadaan myös erittäin hyvin lahonkestävää lautaa ja siksi se toimii hiilivarastona vielä pitkään kasvun päättymisen ja hiilensidonnan jälkeen. Mänty taasen on aina ollut yksi minun lempipuistani. Tuulessa huojuva, paksurunkoinen puu on kaunis ja elää pitkään ja myös siitä voidaan rakentaa vaikka talon lattioita kasvun päättymisen jälkeen. Toiveenamme onkin, että ne siemenet mitkä nyt purkkeihin ja potteihin kylvimme, eläisi pitkään ja niistä tulevaa puuainesta käytettäisiin pitkäikäisten asioiden, kuten kodin rakentamiseen.

Meidän projekti alkoi maahan pudonneiden ja vielä suomut kiinni olevien männynkäpyjen keräämisellä ja niiden sisälle aukeamaan tuomisella. Männyn kävyt löytyi maasta hyvin, mutta pihamme pienet lehtikuuset ovat vielä niin pieniä, ettei niistä löytynyt käpyjä ja se suuri taas… No käpyjä kyllä löytyi, muttei tälläinen tavallinen äiti-ihminen niihin yltänyt. oli siis suunnattava katse maahan.

Mikäli sinä haluat kasvattaa puun taimia itse, on aina varminta ostaa tutkittuja ja terveeksi todettuja siemeniä ja ostaa ne virallisilta tahoilta. Esim. Mustilan arboretumista voi tilata siemeniä kappalemäärällä ja sieltä saat kaupan päälle vielä ohjeet siementen kylvöön ja kasvatukseen.

Lehtikuusen_siemenetLehtikuusen_kapy

Suuntasin siis katseen puun juurelle lumiseen maahan ja sieltähän niitä alkoi löytymään. Löytyi oravan puoliksi syömä käpy ja paljon nenällisiä siemeniä, joiden arvioimme olevan lehtikuusen siemeniä. Nämä meidän kylvetyt lehtikuuset, ovat siis nyt hieman mysteerejä, lehtikuusena ne on nyt kylvetty ja mielenkiinnolla odotamme, kasvaako taimista lehtikuusia, kuusia vai mäntyjä. Oma ajatukseni on, että siemenet on 90%:n varmuudella lehtikuusia, suomu siemenen ympärillä oli näissä sen verran karkea.

Kevatkylvot_2022

Ja sitten ei kun kylvöhommiin! Pikainen
googlettelu kylvöohjeisiin ja sieltä selvisi,
että lyhyt kylmäkäsittely kylvöksille oli tar-
peen. Pohdimme, että kylmäkäsittelyksi
saattaisi riittää se, minkä siemenet olivat jo
ulkona saaneet ja ajattelimme tehdä testin.
Osa siemenistä jätettiin paprikan, maissin ja
basilikan kanssa kasvamaan sisätiloihin lämpöalustan päälle ja osa kylvöksistä laitettiin kannellisiin astioihin ja vietiin ulos.
Tytar_kylvotoissa 
turpoavat_pelletit

Onni on, pätevä apuri, joka handlaa työhommat hymy huulillaan, silloin kuin äiti keskittyy vaan ohjeistamaan ja kuvaamaan. Paljon imevät nämä pelletit vettä! Katselin muuten, että näistä toiset ovat kyllä ihan turvepellettejä. Turvetta on siis myynnissä kaupoissa, se turve tuodaan nykyään siis vain maailmalta. Isommat potit ovat kookoskuitua. Pohdinnan paikka onkin, että kumpi on oikeasti ekologisempaa, kotimainen ja Suomessa tuotettu turve, vai jostain pitkältä tuotu kookoskuitu? Mitenhän on savimineraalin eli vermikuliitin laita? Saako sitä kotimaassa valmistettuna? Jos saa, niin taidan jatkossa siirtyä siihen. Pitääkin muistaa kysyä seuraavilla messuilla Biolanin ja Kekkilän kasvualustatuotteiden kotimaisuusastetta, itse haluan suosia Suomalaista mahdollisimman pitkälle. Mikä on sinun valinta?

Lehtikuusikylvos_2

Lehtikuusikylvos

Siinä ne ovat, turpeeseen työnnettynä ja peittomultaa ja kastelua vaille, kohta pariksi viikoksi ulos kylmäkäsittelyyn lähdössä.

Kylvokset_terassilla

Sattui nuo säät sellaisiksi, että kylmää on ollut ensimmäisen viikon ajan vain yöllä, mutta se asia taitaa nyt viikonloppuna korjaantua. Kylmäkäsittelyn voi myös tehdä laittamalla kylvökset pariksi viikoksi pakastimeen tai jääkaappiin, joten uskon, että tämä terassi ulkoilu näille riittää, vaikkei kovia pakkasia enää tulisikaan. 

Yrtti-ikkuna

Samalla kaupan yrttiruukut muuttivat saviruukkuihin ikkunalaudalle. Vielä kun joku pesisi ikkunat, niin kevät alkaa jo kotona näkymään samalla tavalla kuin aina edellisinäkin vuosina. Parin viikon päästä pöydät on niin täynnä taimipurkkeja, ettei rairuohoa löydä seasta. Ikkunat ovat todennäköisesti ihan yhtä pesemättömät kuin tänäänkin ja emäntä istuu vähänä vapaa-aikanaan mieluiten ulkona kuuntelemassa mustarastaan laulua ja tähyilemässä muuttolintuja. Silloin eivät likaiset ikkunat häiritse.

P.s: Olethan muistanut laittaa havuille ja muille ikivihreille kasveille talvisuojaverkot päälle? Nyt on se oikea hetki leikata myös omena- ja päärynäpuita, sekä monia pensaita. Puunleikkaustyö on myös kotitalousvähennyskelpoista verotuksessa, jos tuntuu, että haluat ammattilaisen tekemään tämän työn. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kylvö, kevätkylvöt, taimipotti, turvepelletti, taimimulta, puiden istutus, hulevedet, hiilinielu, siperianlehtikuusi, mänty, kylmäkäsittely, puun taimi, yrtit, sokerimaissi, paprika, basilika

Voihan hiilinielu!

Keskiviikko 6.10.2021 - Sirkku

Hiilen sidontaa ja muuta puutarhurin normiarkea. 

Omassa työssäni saan käydä vierailemassa erilaisissa pihoissa lähes kaikentyyppisissä kasvuympäristöissä mitä Etelä-Suomesta löytyy. On tiukasti rakennettua ympäristöä taajamassa ja taajaman ulkopuolella, boheemeja ja lähellä luonnontilaista kasvua olevia pihoja, sotien jälkeen rakennettuja pihoja, jotka perustuvat hyötykasvien viljelyyn ja kansan ruokkimiseen ja lasten vitamiinien saantiin. Vastaan on tullut myös niitä betonilähiöitä, joihin halutaan tuoda vihreää seinille, katoille ja parvekkeille ja ollaan kiinnostuneita näiden kasvien huleveden sitomiskyvystä.

Monista asioista on pihoissa keskusteltu. Varsinkin luonnon monimuotoisuuden palautus tai ennallistaminen kiinnostaa nyt monia ja pölyttäjistä sekä niiden tarvitsemista puutarhoista puhutaan jo melko säännöllisesti. Olinkin jo vähän miettinyt, että perusasiat alkavat löytymään itseltä jo tietopankista, mutta väärässä olin. Olen toiminut yrittäjänä jo vuodesta 2009, mutta vasta tänä syksynä on tullut vastaan ensimmäiset asiakkaiden kysymykset ja pohdinnat hiilinieluista omalla piha-alueella. Toki tiedän hiilinieluista ne pohjatiedot, mitä mediassa vastaan tulee, mutta yksittäisten puiden hiilidioksidin sidontamääristä minulla ei ollut hajuakaan. Asia on mielenkiintoinen ja päätinkin käyttää tänään toimistotyöpäivän itseni kouluttamiseen. Onneksi korona-aika on tuonut monet kurssit nettiin ja lyhyelläkin työpäivän suunnittelulla saa hankittua itselleen asiaan koulutusta. Tässä hieman referointia perustietoihin kasvien hiilensidontakyvystä sekä hiilinieluista.

Miten hiili liikkuu ympäristössämme? 

  • Jokaiselle on varmasti koulun biologian tunneilta tuttu kaaviokuva auringosta, maaperän vesivarannoista, omenapuusta sato-omenoineen, sekä hiilidioksidi- ja happimolekyyleistä. Yhteyttämisestähän siinä puhuttiin. Kasvit ottavat ilmakehästä hiilidioksidia, juurilla maasta vettä ja ravinteita ja muuttavat ne sokereiksi satoon. Puilla glukoosi muuttuu edelleen muiksi aineiksi, kuten selluloosaksi. Samalla ilmaan vapautuu vesihöyryä ja happea. Kasvi tarvitsee myös valoa ja lämpöä yhteyttääkseen.
  • Yhteytysprosessissa kasviin tulleet hiilimolekyylit varastoituvat kasviin. Jokainen kasvussa oleva kasvi toimii siis hiilinieluna, eli kasvi kasvaessaan haukkoo hiilimolekyylejä ilmasta pois. Näissä kasveissa hiilinielun haukkomat hiilimolekyylit siis varastoituvat eli muuttuvat hiilivarastoiksi. Hiilivarastoissa hiilidioksidi on säilössä siihen saakka kunnes se sieltä vapautuu/ vapautetaan esim. polttamalla tai aineksen lahoamisen yhteydessä.
  • Mikäli puuaines haketetaan tai kasvin kuihtuvat osat jätetään maahan karikkeeksi, toimii se lyhytaikaisena hiilivarastona. Hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina karikkeen maatuessa.
  • Hiiltä on maaperässä myös fossiilisissa hiilivarastoissa. Nämä ovat maaperässä olevia ikiaikaisia fossiilisia polttoaineita kuten esim. öljy. Ihmisen toimesta näitä varastoja on alettu käyttämään ja niitä ei saada koskaan maaperään takaisin. Näiden polttamisesta ilmakehään tulee lisää mm. hiilidioksidia, josta osa sitoutuu kasveihin, osa meriin ja osa maaperän pintaan. 
  • Myös ihmisten ja eläinten hengityksestä ja elämisestä tulee hiilidioksidipäästöjä, joka kasvien tulisi saada varastoitua itseensä.

Miksi hiilidioksidilla on väliä? 

  • Hiilidioksidi sitoo itseensä auringon lämpöä ja on näin ollen kasvihuonekaasu.
  • Maapallon liika lämpeneminen taas aiheuttaa ihmisille, eläimille ja kasveille ääriolosuhteita. Ruuan viljeleminen hankaloituu, eläinlajeja kuolee sukupuuttoon, sään ääri-ilmiöt lisääntyvät yms.
  • Koska fossiilisia polttoaineita käytetään ihmisen toimesta yhä enenevässä määrin on hiilidioksidin määrä lisääntynyt ilmakehässä, joka siis lämpenee liikaa.

Nämä ovat niitä pohjatietoja mistä lähdetään hiilensidonnan korjaustoimia selvittämään piha-alueilla, siis sitä, mitä meistä jokainen voi omassa elämässään ja elinympäristössään tehdä jotta saisimme kompensoitua meidän aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Miksi vain puista puhutaan hiilinieluina?  

  • Kuten edellä totesin, kaikki kasvit toimivat hiilinieluina kasvunsa ajan. Pensaat sekä ruohovartiset kasvit sitovat itseensä hiiltä myös, mutta niiden aktiivisen kasvun aika on hyvin paljon lyhyempi kuin perinteisen Suomalaisessa metsässä kasvavan puun kasvuaika on.
  • Kasvi sitoo itseensä hiiltä kasvukauden aikana eli pääsääntöisesti silloin kun maa ei ole jäässä ja juuret saavat maaperästä vettä ja kasvi pystyy lehdistään tai neulasistaan haihduttamaan saadun veden vesihöyrynä ja happena ilmakehään. Tarvitaan siis myös lämpöä ja vettä, jotta yhteytys toimii.
  • Varsinkin kovimmassa kasvuvaiheessa oleva kasvi sitoo itseensä hiiltä tehokkaasti, koska silloin sen yhteytys on kaikkein kiivainta. Kuten lapsilla kasvupyräyksen aikana, silloin tarvitaan vettä ja ravinteita runsaasti, jotta rungosta tulee vahva, sama toimii myös puilla ja pensailla. Kasvuvaiheen mentyä ohi, puun hiilinielukyky pienenee ja vanhat metsät toimivatkin lähinnä hiilivarastoina.
  • Kasvin hiilensidontakyky vaihtelee vuosittain. Kesä jolloin vettä ja lämpöä on ollut riittävästi, kasvu ja hiilinielu on suuri. Kuivana ja kylmänä kesänä hiilinielu ja kasvu pienenee.
  • Lämpiminä ja sateisina syksyinä metsä on hiilen lähde. Kuihtuvat kasvien osat varisevat maahan ja hajotessaan ne vapauttavat maaperään ja ilmakehään hiilidioksidia, jolloin yksittäisen puunkin hiilivarasto pienenee. 

Onko yksittäinen puu vain hiilinielu vai voiko kasvin kasvattaminen rasittaa luontoa? 

  • Taimituotanto, maanmuokkaus niin metsän uudistamisen kuin taimikasvatukseen tarvittavan maamassan yhteydessä, taimien kasvatuksen kasteluvesien ravinnevalumat, taimikasvatuksen mahdollinen lämmitys, koneiden käyttö ja maanpinnan rikkoutuminen hakkuissa, sekä puutuotteiden valmistus, jalostus ja kuljetus lisää sekä suoria hiilidioksidipäästöjä, että tuottavat myös muita ympäristökuormituksia kuten vesistöjen rehevöitymistä tai happamoitumista.
  • Eri puun jalostuksen tuotemuodot muuttavat hiilen kierron nopeutta, se ei tuo kiertoon uutta hiiltä.
  • Lahoamisesta ja polttamisesta tulee ilmakehään puuhun varastoituja hiilidioksidipäästöjä.
  • Kasvien hiilensidonta- ja ravinteiden sidontakyvyn vuoksi pitkäikäisten kasvien kasvattaminen hiilinieluiksi kuitenkin kannattaa.

Paljonko puu voi sitoa ilmakehästä hiilidioksidia? 

  • 1kg puuta tarvitsee kasvaakseen keskimäärin 1,55kg ilman hiilidioksidia ( lähde: www.metsagroup.com).
  • Ilmakehästä sitoutuneen hiilen määrä kotimaisilla puulajeilla on n. 50% puun kuivapainosta. Havupuun kuivapaino on lajista riippuen 380-403kg/m3, jolloin havupuuhun on sitoutunut n. 195kg hiiltä eli 715kg hiilidioksidia (lähde Luonnonvarakeskus ja Hamberg, Henttonen ja Tuomainen 2016, s.18-19).
  • Rakentamisen esimerkkinä: 1m2 puuseinää varastoi 80kg hiiltä ja aiheuttaa 30kg:n hiilidioksidipäästöt. Tätä kun verrataan 1m:n betoniseinään, joka rakennettaessa päästää ilmoille 120kg:n hiilidioksidipäästöt, ero on huikea. Sidotun hiilidioksidin määrä on siis sama, mutta puussa se on hiilivarastossa ja vapautuu ilmaan hitaammin.

Mitä kasveja minun kannattaa kasvattaa, jotta saan toimivan hiilinielun? 

  • Yksityispihoilla hiilensidonnassa olisi tärkeintä muistaa piharakentamisen perusohjeet: 
  1. Oikeat kasvit, oikeaan paikkaan. Ei hutiostoja.
  2. Huolla ja hoida pihaa säännöllisesti. Säännölliset ja oikein tehdyt leikkaukset, saavat puuvartiset kasvit kasvamaan kymmeniä, jossei satoja vuosia. Mikään piha ei pysy kauniina ilman ylläpitoa, kun pihaa rakentaessa käytät hieman enemmän aikaa ja rahaa pihan suunnitteluun on ylläpito helpompaa. Mitä harvemmin joudut kerran rakennettua pihaa muokkaamaan, sitä paremmin hiilivarastot pysyvät paikoillaan ja sitä vähemmän aiheutat toimillasi hiilidioksidipäästöjä.
  3. Mikäli haluat kasvattaa puun nimenomaan hiilensidontatarpeisiin ja hiilinieluksi valitse puu, joka pihaasi sopii kokonsa ja maaperätarpeensa puolesta ja jolla olisi tilaa kasvaa paikallaan jopa satoja vuosia.
  • Metsästä tekee hyvän hiilinielun se, että metsän kasvaminen on pensaiden ja ruohovartisten kasvien kasvua hitaampaa ja silloin kasveihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin siitä vapautuu ilmaan.
  • Puut sitovat hiiltä runkoon, oksistoon, juuriin ja lehtiin/neulasiin.
  • Puut voivat kasvaa paikoillaan 40 vuodesta useaan sataan vuoteen.
  1. Lyhytikäisistä puista puhutaan kun puu kasvaa alle 100 vuotiaaksi ja on silloin kaatokunnossa. Nämä puut ovat kovan kasvuvauhdin puita ja ne sitovat keskimääräistä enemmän hiiltä itseensä/vuosi. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että ne myös vapauttavat hiilen nopeammin takaisin kiertoon. Näitä puita on mm. rauduskoivu, leppä, haapa, salavat ja pihlaja.
  2. Havupuut kuten lehtikuuset, metsäkuuset eri muotoineen, metsämännyt ja katajat kasvavat hitaammin, jolloin niiden vuotuinen hiilinielu voi olla pienempi, mutta ne saattavat kasvaa paikallaan useita satoja jos ei jopa tuhansia vuosia. Havuista nuorena nopeimmin kasvava taitaa olla siperianlehtikuusi, joka siis sitoo hiiltä tehokkaasti ensimmäisinä kymmeninä elinvuosinaan, mutta toisaalta, se myöskin vapauttaa hiilidioksidia joka syksy kun se tiputtaa neulasensa maahan. Kataja taasen kasvaa todella hitaasti, vain muutamia senttejä vuodessa, mutta vanhin kataja taitaa olla yli 2000 vuotta vanha jolloin kasvuaika ja hiilinieluaika on todella pitkä.

Muutamia esimerkkejä hiilen varastoitumisesta ja vapautumisesta takaisin kiertoon: 

Leppäpuusta tehdyt saunan lauteet: 

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna olo n. 60 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilimäärän lasku varastossa.
  3. Hiilivarasto (lauta), vapautuva hiilidioksidi ja fossiiliiset polttoaineet (työvaiheet)
  4. Käytössä oleva laude on hiilivarasto.
  5. Huonokuntoinen, poistettu laude on joko hiilidioksidin lähde (poltto) tai lyhytaikainen hiilivarasto (haketus, maatuminen ja hitaasti vapautuva hiilidioksidi). 

Koivupuulämmitys talossa:

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna 100-120 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilimäärän lasku varastossa.
  3. Puu hiilivarastona n. 1 vuoden eli puun kuivumisen ajan.
  4. Polttaminen jolloin hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään.

Puurakennus mäntylauta. 

  1. Puun istutus, taimikasvatus ja kuljetus istutuspaikalle: Vapautuva hiilidioksidi ja ravinteet sekä mahdollisten fossiilisten polttoaineiden käyttö.
  2. Puu hiilinieluna 100-200 vuotta. Karikkeen tuotto ja sitä kautta hiilinielun lasku varastossa.
  3. Kaato, kuljetus ja sahaus fossiiliset polttoaineet ja vapautuva hiilidioksidi.
  4. Puu hiilivarastona useita kymmeniä vuosia.
  5. Jossain vaiheessa huonokuntoisten puuosien poisto. Näille poltto, haketus tai maatuminen jolloin hiilidioksidi vapautuu.

Vielä muutamia puutarhurin pohdintoja asiasta. 


Huh, huh. Nyt oli niin iso tietopaketti ja asiakokonaisuus, että tätä joutuu puutarhurikin vähän mielessään sulattelemaan ja pyörittelemään. Päällimmäinen ajatus minulla on se, että Suomessa on kasvatettu hiilinieluja jo kauan ennen hiilinielun keksimistä, mutta eihän se asia taida olla niin yksinkertainen? Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja joskus tuntuu että se 1800 luvun viljelijä on osannut tehdä asiat oikein. Ei käytetty kuin karjan lantaa, työt tehtiin hevosella, ei käytetty fossiilisia polttoaineita ja oltiin omavaraisia. Ainoa huono puoli olisi nykyisin se, ettei silloin ruoka riittäisi kaikille ja omaakin ruoka-aineympyrää joutuisi pienentämään melkoisesti. Ehkä on vain löydettävä keskitie ja sen voi vaikka aloittaa istuttamalla pihaan puun.

Jätin tässä referoinnissa mainitsematta kaikki ne standardit ja tahot jotka näihin hiilinieluasioihin vaikuttaa ja keskityin perusteisiin. Tämä referointi on nyt kokonaisuudessaan tekstitiedosto ja taidan palata tähän aiheeseen kuvien kanssa myöhemmin kun olen saanut asiat pohdittua oikein päin päässäni.

Lähteet:

www.metsagroup.com , www.UPM.com, www.luke.fi , Luontoon lehden, ylen sekä Metsä-lehden artikkelit useilta eri vuosilta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilinielu, hiilivarasto, hiilidioksidi, yhteyttäminen, metsä, puulaji, hiilikompensaatio

Perustetaan niitty.

Tiistai 31.8.2021 - Sirkku

Perustetaan niitty puutarhurin pihaan.

Siinä se on. Minun keväällä kasaamani lahopuuaita.

Lahopuuta_ja_niittypohjaaHyvin ryhtinsä pitäneenä, mutta jo hieman madaltuneena.

Olen koko kesän aikonut kylvää aidan ympärille monivuotisensä kukkaniityn. Kuivan ja kuuman kesän vuoksi siirsin kukkaniityn kylvöä aina niihin seuraaviin sateisiin, joita ei koskaan kuulunut.Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska parhaat ajat monivuotisen niityn kylvöön ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy. Molemmat ajankohdat ovat luontaisesti kosteita, eikä kylvön jälkeistä maaperän kastelua välttämättä tarvita. Viime viikolla saimme Etelä-Suomeenkin vettä runsaasti ja nyt pienen poutajakson tultua ajattelin vihdoin kylvää siemenet maahan.

Valitsin niittysiemenseoksen joka sisälsi sekä 

Siemenseoksetyksivuotisia, että monivuotisia kasveja. Johtuen kesästä, yksivuotiset eivät nyt ehdi sieltä tulla, mutta monivuotisille kasveille kylvöaika on mitä parhain. Maassa siemenet saavat talven aikana kylmäkäsittelyn ja lähtevät sitten keväällä kasvuun. Yksivuotisista kasveista ei kasvuunlähtö takeita ole ja siksi kylvänkin ruisunikon vasta ensi keväänä. Valitsin kasvit jotka pärjäävät puolivarjoisessa maaperässä, jossa pohjamaa-aines on pääsääntöisesti savea. Paikka on melko pintakuiva, koska vieressä on havupuumetsä jossa isot kuuset imevät vettä maaperästä.

Aloitin niityn kylvön rikkomalla pohjamaan pinnan. Pohjamaa oli murustuvaa savea, johon vanhat maatilan perunannostotyövälineet ottivat helposti. Minun kylvöperiaatteena on ns. laikutus. Koska tältä alueelta on jouduttu kaatamaan vanhaa puustoa myrskytuhojen vuoksi pois, on kuusien oksistojen alueelta löytynyt sopivaa rikkaruohotonta maaperään johon niittykasvit voidaan kylvää.

Laikutus

Oma kokemukseni on, että niittykasvit harvoin jaksavat taistella kasvutilasta heinän kanssa, joten jos sinulta ei metsämaaperää löydy valmiina, voit laikuttaa myös nurmikkoalaan niittykasveille tilaa. Silloin kuitenkin heinä kannattaa poistaa kylvöalalta kokonaan. 

Tässä kohteessa rikkaruohoton maaperä kertoo myös varmasti muutakin. Maaperä on kuusista tippuneista neulasista happamoitunut ja niittykasveille se saattaa olla liian hapan. Päädyinkin siihen, että maaperän pH:ta on syytä muuttaa kylvön yhteydessä.

Niittykukkien siemenet ovat niin pieniä, että kylvö helpottuu huomattavasti kun siemenet sekoitetaan hienoon hiekkaan. Tämän hienompaa hiekkaa ei meiltä löytynyt, mutta hyvin kylvö onnistui tälläkin hiekalla.

kylvohiekkaHiekka oli myös kosteaa jolloin pienet siemenet tarttuivat hiekanjyvien pintaan. Näin hiekka toimii myös siementen katteena, eikä siemeniä tarvitse erikseen peittää kylvön jälkeen. Peittämistä siemenille ei yleensäkään suositella.

Luonnonkasvien maaperää ei yleensä kannata lannoittaa kylvön yhteydessä. Niittykasveja ei myöskään kannata kylvää uuteen lannoitettuun ja kalkittuun multaan, se on monesti liian vahvaa luonnonkasveille ja niiden talvensietokyky heikentyy liiasta typestä maaperässä. 

Niittykasvit pitävät happamasta maaperästä joka Suomen metsissä vallitsee, siksi niitty kannattaakin kylvää paikkaan mihin ei ole tuotu parin viime vuoden aikana uutta multaa. Myös kompostit kannattaa käyttää mielummin puutarhakasveille.

Tällä kertaa maaperä oli liian hapan niittykasveillekin ja siksi päätin muuttaa maaperän pH:ta. Kylvön jälkeen levitin kylvöksen pintaan puhdasta puun tuhkaa, jota meiltä tulee saunan uunista. 

tuhka
Tuhka on kalkkiraetta voimakkaampi emäs ja sitä voidaan levittää kalkin sijasta maaperään, huomioiden kuitenkin kyseisen kasvin vaatimukset maaperän pH:n osalta. Esim marjapensaan tuhkamääräksi/ kasvukausi riittää n. 2dl puhdasta puun tuhkaa. Tämän ämpärillisen levitin nyt noin 100m2 metsänpohjaa ja sammaloitunutta nurmikkoa. Tämän jälkeen aluetta ei enää kalkita ennen kuin parin vuoden kuluttua ylläpito kalkituksella.
levitetty_tuhka 
kehakukkien_siemenet

Keräsin sisälle kuivumaan kehäkukkien siemeniä, jotka kylvän alueelle ensi keväänä nyt kylvöä odottamaan jääneiden ruisunikkojen kanssa. Aion lisätä kevään kylvökseen myös niitä yksivuotisia kasveja jotka nyt jäivät myöhäisen kylvön vuoksi alueelle tulematta.

Niittykukat

Tavoitteena minulla olisi saada pihaani koko kesän pölyttäjiä houkutteleva kukkaniitty,  jonka hoidoksi jatkossa riittää se, että syksyllä kukintoajan jälkeen, käyn niittämässä sen alas poutajakson aikana. Annan niittojätteen ensin kuivua muutaman päivän ja sitten ravistelen siemenet maaperään. Tämän jälkeen kasvin varret ja lehdet haravoidaan kompostiin. Niittojätettä ei kannata jättää maaperään, se tukahduttaa alleen uudet kukat jotka niitylle tulevat taas seuraavana vuonna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, niitty, niittykasvit, metsäniitty, pihan monimuotoisuus, lahopuu, hyönteishotellit, pölytys

Pölyttäjiä pihaan.

Perjantai 30.4.2021 - Sirkku

Omenapuun_latvuksen_lomastaHei!

Kevät tuntuu junnaavan tänä vuonna paikoillaan ja ulkona on vallinnut perinteinen vappu- tai juhannussää, räntää ja vettä siis tiedossa. Puutarha-alan ammattilaiselle viileä kevät on antanut aikaa hoitaa kaikki lumikinoksen alta paljastuneet pensasvauriot ilman, että päivä on venynyt ympäripyöreäksi, mutta pikkuhiljaa olisi kiva päästä siirtämään katsetta puutarhan kesätöihin kevättöiden sijasta. Tomaatin taimet alkavat olla sen korkuisia, että mieluusti veisin ne jo kasvihuoneeseen, mutta vielä en ole muuttoa uskaltanut tehdä. Pakkasöitä on ollut täällä etelä-Suomessakin koko viime viikon, joten muuttoa kannattaa vielä odotella, vaikka kasvihuoneessa olisikin lämmitys. Hedelmäpuut ovat lähes talvitilassa ja uskon, että vaatii vähintään viikon lämpimän ilman jakson, ennen kuin kasvu- ja kukinta lähtee käyntiin.

Vedin menneenä talvena useampia puutarhakursseja ja lähes kaikissa kursseissa minulle tuli kysymyksiä sadon lisäämisestä omalla piha-alueella ja siitä voisiko pölyttäjiä jotenkin houkutella satokasvien luokse ja samalla toimia omalla pihallaan niin, että tulisi suojelleeksi hyönteisiä. Pölyttäjien luontainen elintila on kaventunut luonnon niittyjen ja niissä kasvavien kasvien vähennyttyä ja rakennetun ympäristön lisäännyttyä. Ojan- ja teiden pientaria niitetään kesäisin ja samalla vähenevät ne kostean paikan kasvit, joista pölyttäjät saisivat runsaimmin mettä myös kuivina kesinä. Kevään hitaasti edetessä onkin ehkä hyvää aikaa miettiä hetki pölyttäjiä? Viime blogikirjoituksessani keskityin pölyttäjien hyvinvointiin lahopuun lisäämisen näkökannalta, nyt on ehkä syytä miettiä muita kasvivalintoja ja pihan hoitotapoja millä pölyttäjien elinolosuhteita voitaisiin lisätä yksityispihoissa.

Pihan istutusalueiden monimuotoistuminen lisää pölyttäjien hyvinvointia:

Hotelli_pihatimpuri_hyonteishotelli.png

Kuva oikealla: www.pihatimpuri.fi , hyönteishotelli.

Pölyttäjien hyvinvointi piha-alueella on useamman osatekijän summa. Tässä muutama esimerkki, millä jokainen meistä pystyy auttamaan pölyttäjiä omalla piha-alueellaan:

  • Huolehdi, ettei hulevedet liiku pihassasi liian nopeasti, vaan imeytä sade- ja sulamisvedet piha-alueelle tekemällä pihaasi kostean kasvupaikan istutusalue johon hulevedet ohjataan pintakallistuksilla. Vedet imeytetään ensisijaisesti tälle alueelle ja vasta ylijäämävesi ohjataan joko hulevesiviemäreihin tai ojiin. Tällä vähennetään hukkalannoitusta eli kontrolloidaan typpi- ja fosforivalumia ja vähennetään näin ollen myös vesistöjen rehevöitymistä. Meistä jokainen voi vesistöjen hyvinvointiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen tällä tavoin vaikuttaa. Aina sen muutoksen ei tarvitse lähteä isosta toimijasta kuten maatilasta.
  • Huolehdi, että pölyttäjille riittää ruokaa koko kasvukauden ajaksi. Alkaen kevättalvesta ja jatkuen ensimmäisiin syyspakkasiin. Istuta kasveja, jotka tuottavat mettä ja antavat pölyttäjille sopivasti lepopaikkoja ja suojaa. Pölyttäjiä houkuttelevat myös kasvien voimakkaat värit ja kukintojen tuoksut. Kasvivalinnoilla on siis merkitystä.
  • Pölyttäjät pitävät boheemimmasta puutarhanhoidosta. Ole siis luvan kanssa hieman laiska puutarhuri ja jätä piha-alueelle paikkoja, joita et siivoa ja hoida niin usein. Tällä saat pihastasi myös helppohoitoisemman. Puiden alla ei tarvitse olla nurmikkoa (eikä puut siitä nurmikosta juuristollaan myöskään pidä), vaan kylvä sinne niittykasveja tai istuta perennoja.
  • Kaikki kasvit hyötyvät ristipölytyksestä, mieti kasvien paikkoja ja sitä mitä kautta tuuli useimmin käy pihaasi. Satokasveja ja pölyttäjien houkutuskasveja kannattaa laittaa sekaisin ja tehdä tärkeimmästä pölytysalueesta kohtuullisesti tuulensuojainen paikka, jotta pölyttäjät jaksavat pölyttää mahdollisimman monta kukkaa yhdellä lentokerralla.
  • Voit myös tuoda pihaasi pölyttäjille lepopaikkoja eli ns hyönteishotelleja. Näitä voit ostaa valmiina kaupasta tai nikkaroida itse mieleisesi. Hyönteishotelli kannattaa kiinnittää kiinteään rakenteeseen kuten esim. autotallin varjoisalle seinustalle kiinni. Muista vain jättää hotellin ja seinän väliin ilmarako. Elävään puuhun hotellin voi laittaa vain jos se roikkuu oksasta, mikään puu ei kestä runkoon naulattua hyönteishotellia. Mikäli kiinnität hyönteishotellin runkoon kiinni muulla tavoin, muista tarkastaa kiinnitykset säännöllisesti, etteivät ne vahingoita puun runkoa millään tavalla.
  • Tuo pihaan pistiäisten pesän tekoon tarvitsemaa lahopuuta ja jätä kaadettujen puiden ja pensaiden kantoja piha-alueelle. Esim. kaadetun koivun kannosta saa hyönteisille keväällä mahlabaarin jossa levähtää.
  • Pölytystä voi myös lisätä tuomalla piha-alueelle esim. mehiläispesän. Huomioithan kuitenkin että mehiläinen suojelee pesäänsä aloittamalla pölytyksen muutaman sadan metrin päähän pesästään. Pölytystehokin tuolloin menee sinne. Lisätietoja mehiläistarhauksesta saat Suomen Mehiläistarhaajien Liitosta www.mehilaishoitajat.fi. 
  • Vältä hyönteisruiskutustoimia. Ruiskuta tuholaisia vain pitkän harkinnan jälkeen ja kaikkia varo-ohjeita noudattaen. Muista että kasvi pystyy taistelemaan itse tuholaisia vastaan mikäli lannoitus ja vesitalous on kohdillaan, maaperän pH on kasvin kasvulle sopiva, istutusalue ja kasvin oksisto on riittävän ilmava ja leikkaus- sekä muut hoitotoimenpiteen on tehty oikea-aikaisesti, oikealla tekniikalla ja säännöllisesti.

Pölyttäjiä houkuttelevia kasveja:

Keväällä kukkivat:

Tarhakylmankukka_sininen
  • Pajut (tärkein kevättalvella kukkiva), leppä, vaahtera, hedelmäpuut, orapihlaja, isotuomipihlaja, hevoskastanja, aronia, pähkinäpensas ja marjapensaat. 
  • Leskenlehti, voikukka, mansikka, mustikka, vuokot, metsätähti, kevättähti, lumikellot, helmihyasintit (helmililja), krookus, kevättaskuruoho ja narsissi.
  • Mätäsleimut, rönsyleimut ja tarhakylmänkukat. 

Kesällä kukkivat: 

  • Lehmus, vadelma, karhunvatukka, puolukka, juolukka, ruusut, hanhikit, humala, jasmike, hunajamarja, köynnöshortensia ja köynnöskuusama.
  • Maitohorsma, ajuruoho (timjami), mäkimeirami, laukat, unikot, salvia, valkomesikkä, tähkälaventeli, tädykkeet, apilat, koiranputket ja muut putkikasvUnikotit, mesiangervo, perhoangervo, huiskuangervo, virnat, kurjenpolvet, ampiaisyrtit, voikukat, kellokukat, päivänkakkarat, kärsämöt ja liljat.
  • Herneet, pavut, hunajakukka ja iisopit. 

Syksyllä kukkivat: 

  • Kehäkukat, auringonkukat, yrtit kuten sitruunamelissa, minttu ja basilika, malvat, malvikit, reseda ja siniviuhka.
  • Pensasangervot, ruusut, hortensiat ja kanervat.
  • Tarhasalkoruusu, rantakukka, ohdakkeet, kultapiisku, punatähkä, punahattu, punalatva, asterit, nauhukset, syysmaksaruohot, syysmaitiainen ja kultapallo.

Minun pihassani: 

Omassa pihassani on luontainen kosteikko alue, jossa notkon pohjalla kosteus tulee osittain valumavesinä, kahteen suuntaan tulevista jyrkistä rinteistä. Todennäköisesti alueella on myös lähteitä, josta nousee pohjavettä ylös. Tänne alueelle tuli myös myrskytuhoja vanhaan puustoon, joka vaikutti veden liikkumiseen. Vesi seisoo tuolla myös kuivana kesänä ja sinne onkin istutettu ensihätään hopeasalavia ja verivaahteroita valmiiksi hieman isompina kasveina, jotka viihtyvät tuolla harjuun istutettuna ja alkavat sitoa vettä ja ravinteita luonnostaan itseensä. Myöhemmin istutimme myös koivuja ja metsäkuusia. Tavoitteena olisi saada alueelle monimuotoinen ja eri-ikäisistä puista koostuva pihametsä, jonka juuristolle voisi kylvää metsäkukkaniityn. Monia metsäpohjan niittykukkia sieltä jo löytyykin, mutta suuntaan blogin kirjoituksen jälkeen www.niittysiemen.fi sivustolle etsimään mieleistäni niittykukkaseosta. Haluan alueelle varsinkin maitohorsmaa, lemmikkiä ja muita pölyttäjiä houkuttavia mesi- sekä lehdon kasveja, joita alueella ei tällä hetkellä löydy vanhan, kaatuneen havukasvuston vuoksi. Havut toki tuovat piha-alueelle suojaa ja ovat ikivihreitä, mutta niistä tippuvat neulaset myös happamoittavat maaperää. Onneksi kuitenkin perinteiset Suomen metsäkasvit kestävät happaman maaperän, eikä pihametsän maaperän pH:ta tarvitse lähteä muuttamaan. Lisääntynyt valo auttaa näiden kasvuun lähdössä.

Kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu ja pihatimpuri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, hyönteishotellit, perennat, pihasuunnittelu, puutarhanhoito

Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha.

Keskiviikko 24.3.2021 - Sirkku

Omenapuun_oksankallus.jpgNyt alkaa etelä- Suomessa olemaan oikea aika leikata omenapuita ja monia pensaita. Oksamassaa tulee paljon ja moni miettii, mitä niille oksille voi tehdä. Oksat voi tosiaan viedä sorttiasemalle jossa niitä käytetään kompostoinnissa tai kaatopaikkojen maisemoinnissa hyödyksi, ne voi hakettaa ja käyttää katteena puille ja pensaille ja käyttää hakkeen hyödyksi kompostin välikerroksissa tai sitten lahopuuta voi hyödyntää puutarhassa lisäämällä luonnon monimuotoisuutta, rakentamalla lahopuuainesta sisältäviä puutarhaelementtejä.

Miksi lahopuu hyödyttää pienessäkin puutarhassa?

Lahopuun lisääminen tuo pienellekin kaupunkipihalle lisää elämää.

  • Monet pölyttäjät kuten mesipistiäiset ja kovakuoriaiset tarvitsevat kuolleiden puiden osia lisääntyäkseen ja ne hyötyvät varsinkin suurikokoisten kuolleiden lehtipuiden rungoista, kannoista ja oksista. Aikuiset kuoriaiset ja pistiäiset munivat puun koloihin ja toukat joko käyttävät lahopuuainesta ravinnokseen tai ne kasvavat kolossaan aikuisen varastoiman ravinnon turvin.
  • Lahopuuaines houkuttaa myös pölyttäjiä jotka tarvitsevat lepopaikkoja ja kuljettavat lahopuuta pesänsä rakennusmateriaaliksi. Lahopuu tuo pihaan myös kääpiä ja muita lahottajasieniä.
  • Lahottajaeliöt, käävät ja maaperän sienirihmastot lisäävät maaperän pieneliötoimintaa ja tasapainottavat bakteerikantaa, joka hyödyttää myös ihmisiä ja lemmikkejä. Allergiaherkkyys ja tulehdustautitaipumukset vähenevät kun ihminen siedättyy laajempaan luonnolliseen bakteerikantaan.
  • Rikastunut pieneliötoiminta hyödyttää myös maaperää. Kuollut eloperäinen aines kuten kasvijätteet ja lahoava puuaines vapauttaa maaperään hiiltä ja ravinteita, pieneliöt lahottaessaan muokkaavat maahan käytäviä, joka parantaa maaperän vesitalouden hallittavuutta varsinkin savimaalla, jolloin kasvien juuret voivat paremmin ja kasvu ja sato on runsaampaa ja terveempää. Tämä hyödyttää niin satoa syöviä ihmisiä kuin ruohovartisia kasveja syöviä eläimiä. Huomioithan kuitenkin että lahoava aines sekä vapauttaa, että käyttää lahotessaan maaperän ravinnevarastoja (typpeä).

Kotipihan_lahopuun_hyotykayttoMeidän pihan monimuotoisuus.

Meillä monimuotoisuutta on parannettu pikkuhiljaa. Myrsky kaatoi pihapuita muutama vuosi takaperin. Osasta meni latva ja lisääntyneet tuuli- ja valo-olosuhteet otettii lapsiperheessä hyötykäyttöön. Puiden "kannot" jätettiin pitkiksi ja niihin ripustettiin pyykkinarut. Pihaan jätettiin myös järeämpiä puupölkkyjä joista osa on koristusmielessä istutusalueen laidassa ja osa nuotiopaikan laidalla istuinpölkkyinä. Ne saavat siellä hiljalleen sammaloitua ja lahota.

Lapsillani on ollut myös mielenkiintoisia lahoaidan rakennusleikkejä. Vanhin lapseni rakasti pienenä polkea polkutraktorilla pitkin pihametsää ja kerätä (kuormata) traktorin kyytiin oksia ja kasata niitä "pinoille" pihan nurkille. Eilen pihaa kiertäessäni huomasin että kasat ovat siellä edelleen, osittain maatuneina lahopuuaitoina.

Meillä kaadettujen puiden kantoja on jätetty myös lyhyempinä paikoilleen, osaa niistä on käytetty nuotioalustoina niin että päälle on laitettu vanha traktorin metallinen vanne jossa on sitten poltettu nuotiota. Osa kannoista on palanut osittain keskeltä joka tuo maaperän hiiltä ja muuttaa happaman maaperän ph:ta lempeästi. 

Kantonuotio

Lahopuuaitojen ja lahokantojen sekä lahopuupökkelöiden lisäksi meille pihametsään on rakennettu myös lahopuurytö. Tämä tuli sinne ihan luonnostaan, koska myrsky tosiaan vahingoitti vanhoja puita pahasti ja pienessä pihametsässämme jouduttiin tekemään puiden kaatoa isommassa mittakaavassa vanhojen puiden ollessa rakenteeltaan vaarallisia. Syksy oli silloin kovin sateinen ja osa pihastamme on perin suomaastoa, eikä oksia lähdetty kuljettelemaan märkyyden vuoksi metsästä pois. Ne kasattiin kasalle. Nyt muutama vuosi tuhon jälkeen, nuorin lapseni rakentelee kuivuneista oksista majoja, siellä näkyy myös kauriin ja jäniksen jälkiä. Suojaa nämä eläimet taitavat risukasan läheltä yöksi hakea. Lahopuukasat antavat metsissä suojaa myös metsän jyrsijöille ja käärmeille. Tämä seikka olisikin syytä muistaa myös laajemmilla metsäalueilla missä suoritetaan puiden korjuuta. Koneet muokkaavat maastoa liikkuessaan siellä, mutta metsään jätetyillä oksilla ja latvoilla on tärkeä tehtävä metsäluonnon uudistuksessa ja ne koneiden jäljetkin luonto korjaa nopeasti. Metsänhoitotyöt oikein mitoitettuina, myös hoitavat metsiä.

Rakastan tarkkailla pihapiirin hiljaista muutosta. Pihaamme on tullut lahopuun lisäämisen jälkeen laajempi pikkulintukanta. Mustarastaan laulu kuului eilenkin voimakkaana ja palokärki ja vihertikka vierailevat pihassa säännöllisesti. Lahopuun lisääminen on tuonut pihaamme myös haukkoja ja pöllöjä. Eräänä juhannusaattona istuimme pihalammen rannassa nuotiolla ja kuuntelimme metsästä kuuluvia linnunhuutoja. Pari päivää myöhemmin näimme kelopuun latvassa kaksi uteliasta silmäparia. Sarvipöllön poikaset kurkistelivat meitä yhtä yllättyneinä kuin me niitä. En jäänyt niitä kuvaamaan vaan annoin heille pöllöilyrauhan, mutta kuva poikasista jäi melko vahvasti meille kaikille mieleen. Samaisena juhannusiltana ihmettelimme, että mikä tuossa lammen yläpuolella lentelee? Se oli lepakko joka pyydysti hyönteisiä. Seuraavana syksynä hankimme metsään pöllönpöntön ja sarvipöllön lisäksi pihassamme on nähty varpuspöllö ja lehtopöllön ääni kuului vuosi sitten iltaisin. Sitä emme kyllä onnistuneet näkemään. Oma operaationsa on pöllönpöntön hankkiminen, kiinnitys (nostettava n. 6m:n korkeuteen) ja huoltotyöt. Varsinkin kun pönttö on oltava valmiina jo tammikuussa jolloin pöllöt etsiskelevät jo pesintäpaikkoja. 

Miten sinä voit rakentaa lahopuutarhan pihaasi?

  • Rakenna hyönteishotelleilla pölyttäjille lepopaikkoja ja tuo niissä lahopuuta piha-alueelle.
  • Suojele puuvanhuksia (varsinkin jalolehtipuita ja haapoja) mikäli ne eivät ole raken-teeltaan vaarallisia eivätkä aiheuta myrskyvaurioriskiä. Tutkituta vanhat puut arboristilla.
  • Mikäli puu on kaadettava, jätä mahdollisuuksien mukaan korkea kanto tai jätä kanto maaperään muuten lahoamaan.
  • Käytä puutarharakentamisessa hyödyksi hitaasti lahoavat puun osat. Niitä voi käyttää esim. istutusalueiden rajaamisessa tai istuinpölkkyinä pihan eri osissa. Voit myös tehdä vaikka lahoavan kannon sisään esim. kesäkukkaistutuksen.
  • Huomioi, että moni puutarhasuuntaus pitää sisällään lahoavien puun osien tai oksien hyötykäytön viherrakentamisessa. Esim. itämaishenkisessä puutarharakentamisessa puunrunkoja jätetään piha-alueelle sammaloitumaan tai kivipuutarhoihin tuodaan kelopuunosia kaunistukseksi. Muistathan kuitenkin, että puunrunkoja, oksia tai kelopuita ei saa lähteä poistamaan metsäalueilta ilman maanomistajan lupaa.
  • Voit rakentaa pihaasi lahopuuaidan, hyötykäyttämällä pihasta tulevat risut ja oksat. Kasaa oksat 50-100cm:n etäisyydelle toisistaan laitettujen pystypuiden väliin. Eri lahopuuainesten maatuminen vaihtelee sen mukaan mitä puuainesta aitaan on laitettu. Verratessa esim. omenapuun ja tammen oksaa pihlajan ja pajun oksaan, omenapuu ja tammi kasvavat todella paljon hitaammin ja ovat siksi kovempaa puuainesta joka maatuu hitaasti. Lahopuuaidalla voit rajata pihaa pienempiin tiloihin luonnonmukaisesti, esim. kasvimaan reunalle tämä tuo tuulensuojaa ja rouheutta.
  • Mikäli pihassasi on tilaa, voit perustaa pihaan lahopuukasan tai - rydön. Kasaa oksia puolivarjoiseen ja ei niin silmän alla olevaan paikkaan. 
  • Voit käyttää oksista tehtävää haketta istutusalustojen pinnan katteeksi tai kompostin välikerrokseksi tuomaan kompostiin ilmavuutta ja rakennetta. ilmavassa kompostissa viihtyvät myös madot. Täältä kalastaja saa siis myös onkimadot tarvittaessa.

Hyonteisten_puutarhamokki.jpgTämän blogitekstin pohjatiedon tarkistukseen on käytetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Lahopuutarhaopasta. Tekijät: Lauri Saaristo ja Risto Sulkava. Kiitos selkokielisestä oppaasta tekijöille.

2 kommenttia . Avainsanat: Lahopuutarha, puutarhan monimuotoisuus, luonnon monimuotoisuus, maaperän hyvinvointi, pieneliöt, lahottajat, kääpä, käävät, lahopuuaita, lahopuurytö, pölyttäjä, hyönteishotelli, puutarha, pihasuunnittelu, piharakentaminen, viherrakentaminen

Pihasuunnittelua

Torstai 18.2.2021 - Sirkku

Pihasuunnittelu

Pihasuunnittelun kiemuroita. 

Minkälainen on toimiva piha?

Toimivassa pihassa sisääntulo on tehty niin selkeäksi, että vieraallekin tulee ensisilmäyksellä selville se, mikä on julkista aluetta, eli missä pihassa säännöllisesti työskentelevät henkilöt saavat liikkua ( kuten esim. jätehuollon työntekijät). Missä osassa pihaa saa liikkua satunnaisesti myös muut kuin tontilla asuvat henkilöt? Tämä koskee lähinnä asuinrakennuksen sisääntuloa ja parkkitilaa, tämäkin tila on erotuttava vierailijalle helposti. Ensisilmäyksellä on myös selvittävä mikä osa pihasta on yksityistä jonne ei ole ulkopuolisilla asiaa ilman tontin omistajan kutsua. Kaikki tämä olisi käytävä pihaan tullessa selville. Pihan sisääntulon jako toteutetaan käyttämällä kulkemisen ohjaukseen rakenteita, kasveja, valaistusta ja erilaisia käytävä- ja pintamateriaaleja.

Toimivassa pihassa pihan tärkeät toiminnot kuten parkkitilat, pihavarastot, polttopuut, pyykinkuivaus- ja tomutustelineet sekä muut tarvittavat toiminnot on suunniteltu niin, että niissä ja niihin on helppo kulkea, niiden sijainti tontilla on kaavamääräysten ja rakennustapaohjeiden mukaisia, kulkukäytävät on tehty materiaaleista joilla voi liikkua mihin vuodenaikaan tahansa ilman että pinta liettyy. Käytävät on suunniteltu riittävän leveiksi ja niiden käyttöturvallisuus ja helppohoitoisuus on mietitty myös talviaikana.

Tontin hulevesistä huolehditaan ja sade- sekä lumensulamisvesien kulkua viivytetään ja ne pyritään aina ensisijaisesti imeyttämään omalle tontille ja käyttämään niitä apuna viheralueiden kastelussa. Vasta tämän jälkeen ylijäämävesi voi ohjautua sadevesiviemäreihin tai muuhun hulevesijärjestelmiin jotka kaava tonttialueelle määrää. Tarvittaessa kuivina kausina sadevesiviemäreissä olevaa vettä käytetään myös pihan kasteluun pumppuja asentamalla ja kierrättämällä hulevettä piha-alueella useaan kertaan. Hulevesisuunnittelulla vältetään veden liian nopeaa liikkumista ja siitä aiheutuvia lannoitevalumia vesistöihin ja vähennetään kastelutarvetta ja näin ollen lasketaan pihan hoitokuluja.

Toimivassa pihassa rakenteet on valittu maalajille sopiviksi ja ne on perustettu oikein. Ne kestävät myös routimisen. Pihan pengerrys on tehty turvallisesti ja muureissa on huomioitu myös niiden takana kasvavien kasvien juuriston talven kestävyys. Lumitöiden tekoakin pihasuunnittelussa mietitään, suunnittelijalla on oltava tieto millä lumitöitä tullaan tekemään ja kuinka paljon pihaan on varattava lumisäiliötilaa. Lunta koskee samat säädökset kuin hulevesiä. Toisen tontin puolelle ei kumpiakaan saa kuljettaa, myös pieneltä pihalta on siis löydyttävä niille tilaa.

Toimivassa pihassa tontille on valittu oikeat kasvit oikeaan paikkaan, piha ja sen istutukset on suunniteltu jo lähtökohtaisesti helppohoitoiseksi ja helposti perheen elämäntilanteen mukaan muokattavaksi. Lapsiperhe tarvitsee pihaa erilaisiin käyttötarkoituksiin kuin esim. aikuiset ihmiset. Pihan kalleimpien rakenteiden on oltava toimivia nyt ja niiden on kestettävä aikaa. Pihaa voi stailata ja päivittää mm. kasvien osalta vaikka vuosittain jos asukas näin haluaa, mutta suunnittelijana en usko, että kiveyksien väriä ja muotoa ollaan valmiita muuttamaan muutaman vuoden välein, siksi ne on mietittävä kerralla toimiviksi. Pihasuunnitelman yhteydessä myös tontin olemassa olevien kasvien kunto tarkastetaan, merkitää pihasuunnitelmaan ja tarvittaessa huonokuntoiset tai pihan rakennuksessa vaurioituvat suurikokoiset kasvit poistetaan tai niiden kanssa toimitaan kaupungin/ kunnan ohjeistusten mukaisesti (suojellut puut huomioidaan suunnitelmassa). Kasvien valinnassa on myös huomioitu asukkaiden kasvi- ja puutarhasuuntaustoiveet mikäli ne menestyvät ja toimivat kyseisellä kasvupaikalla.

Toimivassa pihassa on myös valaistus joka ohjaa kulkua, toimii tarvittaessa katseen vangitsijana ja /tai näkösuojana. Toimivassa pihassa on myös riittävästi ulkopistorasioita pihan huoltotoimenpiteitä varten ja riittävästi vesipisteitä eri puolilla pihaa.

Toimiva piha on myös asukkailleen sopivan suojainen. Liika näkyvyys, tuuli, melu ja pöly on ohjattu pois oikeilla istutuksilla ja rakenteilla. Rakenteissa kuten esim. pergoloissa, terasseissa, altaissa ja puutarharakennuksissa huomioidaan kaupungin ja kunnan rakennusjärjestys, kaavamääräykset ja lupakäytännöt.

Mistä osista pihasuunnitelman hinta koostuu? 

- Pohjatietojen kuten pohjamaaselvityksen, karttakuvien, korkotietojen, rakennusjärjestyksen, kaavamääräysten ja muiden pohjatietojen hankinnasta. Nämä tiedot voi toimittaa suunnittelijalle myös tilaaja, mutta siinä tapauksessa jos tilaaja ei kykene niitä toimittamaan esim. peruskorjauskohteen olemassa olevien karttatietojen iän vuoksi, suunnittelija arvioi onko esim. korkojen ja muun pihan mittauksen uusimiselle tarvetta.

- Tarvittaessa olemassa olevien puuvartisten kasvien kuntokartoituksesta.

- Piha- ja istutussuunnittelusta. LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelu on luvanvaraista toimintaa ja näitä varten saatetaan tarvita erilliset suunnitelmansa ko. alojen ammattilaisilta. Pihasuunnittelussa näihin osa-alueisiin otetaan kantaa yleensä yleisellä tasolla. Kuten edeltä käy ilmi pihasuunnittelu on todella paljon muutakin kuin pelkästään kasvien suunnittelua, siksi pihasuunnittelun hinta vaihtelee kohteen, tarvittavien rakenteiden ja muiden huomioitavien asioiden mukaan. Suunnittelija arvioi suunnitelman hintaa miettiessään kohteen suunnitteluun kuluvat työtuntinsa, yleensä suunnitelman hinta nousee mitä enemmän kiveyksiä ja rakenteita pihaan suunnitellaan. Kasveja pihaan suunnittelee nopeasti, rakenteet ja kiveykset vaativat huomattavasti enemmän työtä suunniteltaessa siksi niiden suunnittelu on kalliimpaa. Myös leikkialueet ja pelastustiet vaativat suunnittelijalta paljon työaikaa ja niiden suunnittelu on silloin myös hitaampaa.

- Pihasuunnitelmaan liittyvistä kirjallisista materiaaleista.

- Pihasuunnitelman tekoon liittyvistä suunnittelukokouksista ja niihin kuluvista työajoista.

- Suunnitelman toimitus, sähköinen pihasuunnitelma ja tarvittavat printit.

Mitä suunnittelija miettii suunnitelmaa piirtäessään? 

- Rakennusjärjestystä, rakennustapaohjeita ja muita kaavamääräyksiä. Tiedossa olevia tulevia lakimuutoksia esim. taloyhtiöt ja sähköautojen latauspisteet.

- Helppohoitoisuutta. Tämä pitää sisällään toiminnot ja niille kulkemisen, lumisäilöt, hulevedet, kasvit, kasvi-istutusten paikat ja kasvien hoito.

- Pihan turvallisuutta. Pelastustyöt, pihavalaistus, kallistukset, portaat, luiskat, pudotukset ja niihin tarvittavat kaiteet ja pintamateriaalit sekä pihan aitarakenteet ja niiden läpinäkyvyys ja korkeus.

- Pihan rakentamisen aikataulua ja toteutetaanko koko piha kerralla. Rakentamisen budjettia. Tähän kohtaan liittyy myös perheen ja tilaajan elämäntilanne.

- Valittujen tuotteiden hinta-laatu suhteita. Valittujen tuotteiden kestävyyttä Suomen olosuhteissa ja tarvittaessa huollon ja varaosien saamista.

- Perheen elämäntilannetta, toiveita ja harrastuksia. Tarvittaessa myös tämän hetken puutarhamuotia kasvien ja helposti muokattavien rakenteiden osalta. Pihasisustusta.

Noudattaako pihasuunnittelija aina tilaajan toivetta? 

- Pihasuunnittelijan on aina muistettava ettei hän tee suunnitelmaa itselleen vaan tilaajalle, joten muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pihasuunnittelija yleensä noudattaa tilaajan toivetta.

- Pihasuunnittelija voi suositella kasveja, toimintoja, rakenteita ja tuotteita pihaan, mutta pääsääntöisesti asiakas ratkaisee onko ne hänen pihaansa sopivia. Pihasuunnittelijalla onkin oltava hyvät perusteet asiakkaan toiveista poikkeaviin ratkaisuihin. Itse näkisin että ainoa syy tällaiseen olisi esim. toivotun kasvin menestymättömyys Suomen olosuhteissa tai että esim. maaperä tai valo-olosuhteet ovat ko kasville tai rakenteelle niin hankalat että rakentaminen ja pihan hoito tulisi olemaan poikkeuksellisen kallista. Tällaisissa tapauksissa pihasuunnittelijan kokemus pihan rakentamisesta ja kasvien hoidosta tulee tärkeäksi osaksi suunnittelua. Tilaajalla ei aina ole käsitystä siitä mitä esim. television puutarhaohjelmassa nähdyt piharakenteen hinta on ollut ja voiko sitä käyttää Suomessa ja ko maaperällä.

- Taloyhtiöiden pihoja suunniteltaessa voi toisistaan poikkeavia toiveita olla hyvinkin voimakkaasti ilmaistuina paljonkin ja silloin pihasuunnittelija voi pyytä taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä ns. linjanvedon eli enemmistöpäätöksen tiettyihin pihasuunnittelukohtiin joka koskee yhteisiä piha-alueita ja yhteisiä rakenteita kuten esim. aitoja. Näissä suunnitelmissa saattaa ikävä kyllä tulla tilanteita joissa yksittäisen osakkaan toiveita ei voida huomioida jos ne ovat enemmistöpäätöksen vastaisia.

Kuinka paljon rakennettu omakotitalopiha maksaa? 

- Etelä-Suomessa, missä rakennamme monen metrin paksuisen savipatjan päälle rakennetun pihan hinta vaihtelee n.15-20% tontin ja rakennuksen hinnasta. Hintaan vaikuttavat halutut rakenteet ja kasvit. Pelkät kasvit+ niiden istutusalueet ja uusittavat nurmikot ovat edullisempia kuin rakenteet, terassit, kiveykset ja piharakennusten pohjatyöt. Savimaalla joudumme perustamaan (tuomaan kiviainesta rakenteiden alle) ja se on kallista.

- Moreenipohjamaalla piharakentaminen on edullisempaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, piharakentaminen, pihan helppohoitoisuus, viherrakentaminen, pihavalot, puutarha, piha, puutarhatuotteet, terassi, kiveys, puut, pensaat, perennat

Mummin santut.

Perjantai 12.2.2021 - Sirkku

SaintpauliaSaintpaulia, paavalinkukka, santtu ja pyhä Pave. Näillä kaikilla nimillä olen kuullut tätä kasvia kutsuttavan.

Minulle tämä kasvi on ikuisesti Mummin Santtu. Olen siis aikanaan saanut ihka ensimmäiset omat viherkasvini lahjaksi omalta mummiltani. Olin arviolta n. 12 vuotias ja sain ne lahjaksi uuteen kotiin muuton yhteydessä, silloin kun sain oman huoneen. Lahja annettiin suoraan omalta ikkunalaudalta. Mummilla oli rivi santtuja omassa yksiössään ja käsitin tuolloin, että vaikka mummi ei sitä ääneen sanonut, kasvien antaminen minulle oli sitä mummin tapaa osoittaa rakkautta. Santut olivatkin ainoat mummin asunnon viherkasvit, koska yksiö oli pimeähkö ja viileä. Mummi oli tarkan markan nainen. Sähkövaloja ei poltettu päiväsaikaan ja lämmityksessäkin taidettiin säästää. Kasvivalot olivat turhaa humputusta ja siksi ikkunalla kasvoikin kukkia, jotka varmasti olosuhteet kestivät ja taisipa olla niin, että niistäkin oli osa muovisia. Minulla Mummin santut olivat vaihtelevasta hoidosta huolimatta hengissä yli 10 vuotta. Lopulta ne vei kovalla pakkaskelillä auki jätetystä ikkunasta puhaltanut kylmä viima. Se oli nuorelle ihmiselle niin kova paikka etten 20 vuoteen ostanut uusia. Mummille en kehdannut koskaan kertoa mitä hänen santuilleen tapahtui, uskon kuitenkin että hän olisi ollut pikemminkin yllättynyt siitä, että ne elivät lapsen ja nuoren ihmisen hoidossa yli 10 vuotta ja muuttivat myös siis hänen mukanaan omasta huoneesta ensimmäiseen omaan kotiin.

Koska kuitenkin olen päättänyt että tänä talvena otan haltuun viherkasvien hoidon, suuntasin eilen pihasuunnittelun ja pihaneuvonnan yhteistyöyritykseni Kodin terra Tuusulan myymälään ostamaan viherkasveille uutta multaa, isompia ruukkuja ja kastelulannoksia. Samalla ajattelin tsekata mitä uutuuksia viherkasvirintamalla tuotteiden puolella oli nähtävissä. Kiersin myös puutarhapuolta laajemmin ja tulin kolunneeksi myös Fiskarssin ja Gardenan hyllyt saksien, varsien ja sahojen sekä kastelujärjestelmien osalta.

RuukutViherkasvien_tuet

Sieltä siis itseni löysin, viherkasvitarvikehyllyn viereltä ja heti paikalle tullessani tajusin etten ollut muistanut mitata kasveilla käytössä olleiden ruukkujen kokoja. Oli siis ostettava summamutikassa suurin piirtein oikean kokoisia ruukkuja. Arvatkaapa millä menestyksellä? Riittää varmaan, kun kerron että sain nyt pariksi vuodeksi hienon uuden lankakorin. Onneksi edes jokin uusista ostoksistani osui myös kohdalleen, joten mullanvaihtohommiinkin pian päästään. Ostoslistalla oli mullan ja ruukkusoran lisäksi myös uusi amppeli ja pojan huoneen jukkapalmulle tukiseiväs. 

Multahylly olikin mielenkiintoinen. Löytyy kukkamultaa, viherkasvimultaa, orkideamultaa, 

Ruukkukastelijat

kaktusmultaa, altakastelumultaa, savimineraalia ja taimimultaa. Heittäydyin hurjaksi ja ostin peruskukkamullan lisäksi myös orkideamullan. Kastelu ja lannoitehyllylle päästessäni löysin ihania uutuuksia. Ruukkukastelijoita joissa on keraaminen anturi joka työnnetään mullan sisään. Olen käyttänyt keraamisella anturilla olevaa kastelujärjestelmää kasvihuoneessa jo usean vuoden ajan ja olen kokenut sen käteväksi. Käsittelemättömän savianturin läpi tihkuu vettä sopivalla vauhdilla ja kasvi saa tarvitsemansa veden ja ravinteet pikkuhiljaa. Minulla on käytössä anturit johon saa laitettua tihkujärjestelmän vaikkapa vesisäiliöstä kiinni, mutta kotona olen kiertänyt anturiosaan kiinni vesipullon. Kieltämättä nämä lintuset ovat paljon kauniimpia kuin ylösalaisin käännetty limpparipullo. 

Vielä siis lannoitteet hyllystä mukaan, viherkasveille omansa ja orkideoille omansa ja sitten kohti viherkasvialuetta. Ja mikä sieltä osui ensimmäisenä kasvina silmään? Vanha tuttu Saintpaulia! Ihan täsmälleen en Mummin santun värisiä kasveja löytänyt, mutta ei se haittaa. Mummi ei ole täällä enää santuntaimia antamassa, mutta ehkä se sitten pikkuhiljaa on minun vuoroni alkaa kasvattamaan niitä seuraaville sukupolville? Ehdin ehkä keräämään niiden kasvatuksesta usean vuoden ajan tietoa, mutta sitten jonain päivänä jaan taimet, kasvatusneuvot ja tämän tarinan eteenpäin. Ja siihen ne santut muutti, alkuun nyt tuvan ikkunalaudalle, myöhemmin ehkä keittiön avohyllylle hieman vähemmän valoisaan paikkaan. 20 vuoden jälkeen olemme siis santullinen koti uudestaan.

Tuvan_ikkuna

Saintpaulia- paavalinkukka.

Istutus- ja hoito-ohje:

- Kasvi kasvaa luontaisesti Itä-Afrikassa sademetsän aluskasvina. Saintpaulia pitääkin lämpimästä kasvupaikasta, kostehkosta ilmasta ja puolivarjoisesta valo-olosuhteesta.

- Kasvit kannattaa istuttaa uudelleen parin vuoden välein ravinteikkaaseen kukkamultaan.

- Paavalinkukkaa lannoitetaan maaliskuusta marraskuun alkuun joko kastelulannoksella tai kasvualustaan laitettavilla ravinnepuikoilla. 

-Kastelu kannattaa suorittaa aluslautaselle josta kasvi imee kasteluveden itse. Karvapintaisille lehdille jäävät vesipisarat vahingoittavat lehtiä. Kastelu on oltava tasaista, mutta seisova vesi kannattaa kaataa aluslautaselta pois. Talvikaudella multa saa kuivahtaa. Vanha hyvä keino saada santut kukkimaan on kaataa kuumaa vettä (+60 astetta) aluslautaselle joka saa kasvin virittymään kukintaan. Muista huolehtia riittävästä ilmankosteudesta sumuttelemalla kasvien ympäristöä.

- Hyvin hoidettu kasvi saattaa kukkia ympäri vuoden. Mikäli kukinta hiipuu talviaikaan, siirrä paavalinkukka aurinkoisemmalle paikalle tai lisää valaistusta kasvivalon avulla.

- Paavalinkukkia on helppoa lisätä pistokkaiden avulla. Tällöin nuori, jo täyteen kokoon kasvanut lehti leikataan ruoteineen emokasvista irti, lyhennetään 3-5cm:n pituiseksi ja pistetään viistosti kasvamaan vähätyppiseen taimimultaan.

Istutus- ja hoito-ohjeiden lähde: www.kekkila.fi/saintpaulia 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saintpaulia, paavalinkukka, vihersisustus, viherkasvit, koti, puutarha, ruukut, lannoitteet, Kodinterra Tuusula,

Mitä tapahtuu pihakonsultoinnissa?

Tiistai 2.2.2021 - Sirkku

Kuvauksia palveluistamme:

Pihakonsultointi

Mitä tarkoitetaan pihakonsultoinnilla? 

Tiivistetysti voisi sanoa, että pihakonsultoinnissa asiantuntija ja asiakas käyvät yhdessä läpi pihan eri osa-alueet ja kunnon.

Vanhoissa pihoissa katsotaan olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kunto ja mietitään niitä keinoja millä kuntoa saadaan parannettua ja pihaa ylläpidettyä. Ammattilainen saattaa pihaan tullessaan kiinnittää huomiota asioihin, joita pihaa pitkään käyttänyt asiakas ei ole tullut miettineeksi ollenkaan. Siinä siis annetaan ideoita ja vinkkejä pihan kunnon parantamiseen, uusiin ja jo olemassa oleviin toimintoihin, helppohoitoisuuteen, valaistukseen, käyttöturvallisuuteen ja kasvivalintoihin, joskus myös pohditaan pihan ongelmakohtiin ratkaisuja. 

Uudisrakennuspihoissa ammattilainen pyydetään yleensä siinä vaiheessa pihaan kun talo on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla. Silloin keskitytään pihan tuleviin toimintoihin, kulkuteihin, valaistukseen ja käytäviin, piharakentamisen lainsäädäntöihin, pintakallistuksiin, rakenteiden pohjaratkaisuihin ja myös kasvivalintoihin.

Kenelle pihakonsultointi-tuote on suunnattu? 

Pihakonsultointia tilaavat niin uudisrakentajat, jotka tarvitsevat apua uuden pihan rakentamisen ratkaisuihin ja kasvivalintoihin, kuin pihan peruskunnostajatkin. Peruskunnostusasiakkailla syyt ovat varmasti moninaisemmat puutarhurin pihaan tilaamiselle kuin uudisrakennusasiakkailla. Silloin pihassa on yleensä selkeästi jokin ongelmakohta jota monesti on yritetty ratkaista itse,  jolloin kaivataan lisätietoja rakentamiseen tai hoitoon ja on huomattu ettei omat tiedot asiasta riitä. Joskus kasvien kunto mietityttää ja halutaan ohjeita siihen millä ne saisi kukoistamaan parhaiten. On mahdollisesti huomattu, ettei piha tunnu perheen tarpeisiin sopivalta ja toimivalta ja sen hoitoon kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pihan ulkonäköä voidaan haluta piristää tuomalla sinne jotain uutta tai rakentamalla sitä paremmin puutarhatrendeihin sopivaksi. Myös perheen uudet harrastukset saattavat vaikuttaa pihan käyttötarpeeseen ja tilavarauksiin. 

Pihakonsultointi on tuote jossa asiakkaalle saatetaan antaa neuvo tilata jokin toinenkin palvelu pihaan. Silloin yleensä puhutaan joko pihasuunnittelusta, valaistussuunnittelusta tai hulevesi-/LVI suunnittelusta tai puiden kunnon tarkastuksesta ja mahdollisesta kaadosta tai suuremmista viherrakennus- tai viheralueiden hoito- urakoista. 

Velvoittaako pihakonsultointi jatkotilauksiin? 

Ei velvoita. Pihakonsultoinnissa annetaan ideoita, rakennus- ja hoito-ohjeita ja peruskunnostusohjeita joiden perusteella asiakas voi itse päättää haluaako hän tilata lisäpalvelua ja asiakas voi niiden perusteella miettiä keneltä hän palvelut tilaa.

Monesti saatan myös omista taidoistaan epävarmalle asiakkaalle sanoa, että hei. Kyllä sinä tämän osaat näillä ohjeilla tehdä itsekin.

Miksi pihakonsultoinnin tuntihinta on kalliimpi kuin vihertöiden tuntihinta on? 

Puutarhurin tullessa pihaan vihertöihin hän tietää ennalta mitä tehdä, millä välineillä, miten se työ tehdään oikein ja turvallisesti ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon jotta työ saadaan onnistumaan. Näistä töistä esimerkkinä on mm. istutusalueen rakentaminen, kasvien istutus ja istutuskastelut tai pensasaidan leikkaus, oksien poiskuljetus, lannoitus ja kalkitus. Hänellä on tarvittu ammattitaito ja välineet kyseisen työn tekemiseen ja yleensä työtehtävä rajoittuu muutamaan pihatöihin liittyvään työkohtaan.

Pihakonsultoinnissa ammattilaiselta ulosmitataan parissa tunnissa koko hänen vuosien varrella keräämänsä tietopankki. On osattava antaa asiakkaalle tietoja kasveista ja niiden menestymisestä Suomessa, kaupunkien ja kuntien kaavamääräyksistä ja rakennustapaohjeista, kivirakentamisesta, betonirakentamisesta, asfaltoinnista, maanalaisista rakenteista kullakin maalajilla, valuista ja raudotuksista sekä routasuojauksista, puurakentamisesta, hulevesien kulkemisesta tontilla ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä perustiedot pihan sähkövienneistä lakeineen ja kaikkien näiden töiden tekemiseen tarvittavista koneista ja kuluista. Pihakonsultoinnissa ammattilaisen on pystyttävä katsomaan pihan olemassa olevia toimintoja kriittisestikin ja antamaan nopeasti kehitysehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Pitää olla silmää pihasuunnittelulle ja kokemusta toimivista ja helppohoitoisista kasveista ja rakenteista. Pitää ottaa myös huomioon se mikä asiakkaan lähtötilanne on oman pihansa suhteen. Joskus ohjeistus pitää aloittaa hyvin perusasioista kuten esim. mikä on salaoja ja mikä sen tehtävä on ja miksi sitä muurin alle on syytä laittaa ja jossain tapauksissa riittää kun sanoo että tuohon tulee muuri jonka perustukset on syytä pitää routimattomana. On osattava myös ottaa huomioon pihan toimivuus nyt, viiden vuoden päästä, 10 vuoden päästä ja 20 vuoden päästä. On osattava myös miettiä asiakkaan budjettia. Kaikki ohjeistus on osaltava soveltaa asiakkaan taitoihin, liikuntakykyyn, perhetilanteeseen ja harrastuksiin sopiviksi. Pihakonsultoinnissa asiakas saa huomattavasti laajemman paketin käyttöönsä parin tunnin ajaksi ja siksi se on kalliimpaa tuntihinnaltaan kuin puutarhurin pihassa tekemä vihertyö. 

Mitkä ovat ne asiat joita mietit aina Pihakonsultointia tehdessäsi vaikkei asiakas niitä erikseen muistaisi mainita? 

- Pihan rakenteiden, ylläpitotöiden ja kasvien helppohoitoisuus.

- Rakentamisen budjetti. Yritän miettiä keinoja jolla asiakas saa rakennettua pihan edullisemmin.

- Lainsäädäntö, kaavaohjeistus ja rakennustapamääräykset.

- Oikeat kasvit oikeaan paikkaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihakonsultointi, puutarha, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, pihavalaistus, viherrakentaminen, pihan toiminnot, istutussuunnittelu, hulevesisuunnittelu, hulevesien imeyttäminen tontille, kasvivalinnat, kasvien menestymisvyöhykkeet

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Liila_GeraniumHei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.Orapihlaja-aita

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

1 kommentti . Avainsanat: Puutarha, Piha, Pihasuunnittelu, Hyötyviljely, Kasvihuone, puutarhakurssit

Hieman asiaa mullasta.

Keskiviikko 3.6.2020 - Sirkku

Omenan_kukat.jpgHei!
Kevät on jotenkin hujahtanut työn merkeissä ohi, kausi starttasi ajoissa, enkä ole ehtinyt blogia päivittämään saatika hetkeksi pysähtymään ja ihmettelemään kevään etenemistä.
Aika on kulunut pitkälti pihasuunnitelmien parissa, nenä kiinni tietokoneen ruudussa. Toki työtehtäviin on mahtunut myös asiakaskäyntejä, ja monella uuden ja ennestään tutun asiakkaan pihalla olen saanut kevään aikana vierailla.
Oma piha taasen on ollut aivan hunningolla. Viime sunnuntaina otin asiakseni viedä tomaatit ja kesäkurpitsat tuulikaapista kasvihuoneeseen ja kompostin päälle kasvamaan. Samalla kaivoin esille rakkaan "Tilhini", pistin äänikirjan napeista korviin kuulumaan ja laitoin visiiri-kuulosuojain kypärän päähän ja suuntasin heinän niittoon. Koko kevään olin uskotellut itselleni, että on ollut niin viileää ettei rikat vielä jaksa meidän pihassa kasvaa... no ei se ihan niin sitten ollutkaan!
Viime kesänä rakensimme uuden istutusalueen ja annoin mullan hakijalle selvät ohjeet mistä multa pitää hakea. Vaadin korkealuokaista multaa, joka ei sisällä rikkoja. Arvatkaapa oliko pihaan tuotu sitä kasvualustaa mitä pyysin? Taisi isännällä iskeä nuukuus ostohetkellä, mutta meidän uudessa istutusalueessa kasvaa nyt lupiinia. Tästäkin nähdään että kasvualustan/ mullan hankintapaikalla todellakin on väliä! Lupiini on vieraslaji joka tappaa alleen meidän omaan luontoon kuuluvat kasvit. Lupiini on kaksivuotinen, mutta leviää erittäin herkästi siemenien avulla ja siemenet säilyvät maassa pitkään. Meidän piha on säilynyt lupiinittomana tähän saakka ja harmittaa että sitä tuli mullan mukana tuohon uuteen istutusalueeseen, vaatii ison työn saada se sieltä pois. Vinkkinä sinulle joka olet ehkä uutta istutusaluetta rakentamassa, mullan mukana kuuluu tulla tuoteseloste josta selviää mm. kasvualustan ravinnepitoisuus ja se mitä kasvualusta sisältää (esim. turve, hiekka, savi, komposti prosenttimäärinä) tai tiedot pitäisi kasvualustatoimittajalta olla saatavissa jos pyydät niitä. Kuten edeltä selviää, jos nämä puuttuu, saattaa edestään löytää ikäviä yllätyksiä.
Toki lupiinin löytyminen kasvualustasta on pieni asia, varsinkin kun miettii sitä mittakaavaa millaisia ongelmia maailmassa on tänä keväänä ollut, mutta huonon tai kohteeseen sopimattoman mullan mukana saattaa pihaan tulla isompiakin ongelmia. Esimerkiksi tämä ihmisen jätöksistä kompostoimalla tehty kasvualusta. Tuo multa on erittäin hyvää kasvualustaa esim. nurmikkopohjiin ja tuija-aidoille, koska se sisältää paljon typpeä. Ongelmia tämän mullan kanssa voi tulla silloin jos kasvualustan kierto on liian nopeaa, eli sitä ei kompostoida yli kahta vuotta tai sitä ei kuumenneta yli 70 asteen lämpöiseksi. Tällöin kasvualusta saattaa sisältää mm.kolibakteereita. Tätä kasvualustaa ei saisikaan käyttää tuotteille jotka saatetaan syödä suoraan (pesemättä ja kypsentämättä), esim. salaatti. Ilman tuoteselostetta asiakkaan on vaikea tietää mistä materiaalista kyseinen kasvualusta on tehty, onko kyse kasvijätekompostista vai ihmisen jätöksistä tehdystä kompostista. 
Oikean kasvualustan valinnalla on väliä myös sen vuoksi että eri kasveilla on erilaiset vaatimukset kasvualustalle. On kalkin suosijat ja karttajat. Karkea päälinjaus puissa ja pensaissa on, että havut, rhodot, hortensiat ja mustikat happamaan maahan ja muut pääsääntöisesti kalkittuun. Poikkeuksena sääntöön tulee mieleen havuista tuijat jotka kestävät istutuksen kalkittuun maahan ja kirsikat jotka taasen kestävät myös hapanta maata. Tietyt kasvit pitävät hiekkapitoisesta maasta jossa vesi ei jää seisomaan juuristolle ja joka on tuolloin talvella hieman lämpimämpää kasvualustaa juurille. Kasvualustaa hankkiessa kannattaa miettiä sitä missä tämän lajin kasvit normaalisti kasvavat. Löytääkö kasvia kuivilta kankailta kuten esim. katajat vai asusteleeko se lehdossa kuten esim. haapa. Katajille siis sitä kuivempaa ja happamampaa kasvualustaa ja lehdon kasveille humusta ja savea sisältävää. Perennat taas vaatisivat hieman laimeampaa ja vähätyppisempää kasvualustaa, jotta ne saadaan juurtumaan hyvin ja pakkashävikkiä tulee vähemmän. Ja mitä tulee niihin tuijiin, se on lähtökohtaisesti suokasvi, joten kosteutta tarvitaan ja paljon!
Mikäli et ole varma mitä kasvualustaa ostaa, kysy suositusta kasvualustatoimittajalta.
Minun viimeviikon ainoa vapaapäiväni kului siis kotipihan heinänniitossa ja kitkemisessä. Lopuksi ymmärsin katsoa ympärillenikin. Omenapuut ja kirsikat ovat mielettömässä kukassa. Menin hetkeksi seisomaan omenapuun alle ja pölyttäjätkin tuntuivat olevan liikenteessä kun omenapuu surisi varsin kovaan ääneen. Ajattelin viritellä riippukeinun puiden alle ja siirtyä iltapäivästä hetkeksi sinne. Lomaa en ehdi kesällä pitämään, mutta pienet lepohetket tekevät mielelle ihmeitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito

Yhteistyö on voimaa

Perjantai 27.3.2020 - Sirkku

Keväällä 2020 yhteistyö on entistä tärkeämpää.

Viimepäivinä olen saanut taas kerran ihmetellä sitä miten kummallinen talvi on kyseessä. Tähän asti omituisuus on liittynyt lämpötiloihin, sateisuuteen ja lumettomuuteen, mutta viimeiset pari viikkoa on minun elämääni ja kaikkien maapallon muidenkin ihmisten elämään vaikuttanut huomattavasti akuutimpi ongelma. Yhtään väheksymättä maapallon liikaa lämpenemistä on covid19 muistuttanut meille siitä mikä elämässä on oikeasti tärkeää.

Olen aina ollut arkielämän fani. Rakastan arkea ja arjen tylsyyttä ja rytmiä niin paljon kuin nyt kolmen lapsen äiti, yrittäjä ja maatilan emäntä voi rakastaa. Elämän rytmi on kiireistä, mutta helposti suunniteltavaa. Uskon että sitten joskus, kun nuorinkin lapseni on muuttanut pois kotoa, tulen kaipaamaan tätä jaksoa elämässäni hyvin paljon. Minulla on tunne, että arki sellaisena kuin olemme sen tähän asti tunteneet, tulee muuttumaan pitkäksi aikaa tämän jälkeen.

Korona tulee iskemään yrityksiin ja työelämään kovalla kädellä, mutta omassa arjessani olen toistaiseksi nähnyt sen vaikutukset hieman erilaisesta vinkkelistä. Ihmisillä on ollut aikaa olla kotona ja miettiä ja keskittyä myös siihen lähiympäristöön. On myös selkeästi haluttu auttaa pienyrittäjiä ja on tilattu lähiyrittäjien palveluita ja teetetty niitäkin töitä jotka ovat ehkä odotelleet tekijää jo useamman vuoden ajan. Halutaan pitää raha liikkeessä ja ehkäistä lamaa. Asiakkaiden toiveissa näkyy myös se että puutarhasuunnittelijaltakin tilataan pihaan nimen omaan Suomalaista designia puutarhatuotteisiin. Halutaan että tuotteet ovat Suomalaisilta firmoilta, Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja. Tänä keväänä olen huomannut myös että asiakkaat pääsääntöisesti haluavat maksaa laskunsa heti eivätkä jää odottamaan eräpäivää. Kiitos teille kaikille jotka tilaatte juuri nyt Suomalaista työtä, designia ja tuotteita! Yhdessä toimimalla selviämme!

Hyvä yhteistyöverkosto on myös hyvin toimivan yrityksen yksi tärkeimmistä kannattimista. Olen toiminut yrittäjänä 11-vuotta ja vuosien varrella olen löytänyt lähelleni toisia yrityksiä ja yrittäjiä joilta saan apua, neuvoa ja tukea ja joita olen toivottavasti myös vastavuoroisesti pystynyt omalla työlläni ja osaamisellani auttamaan. Jokainen näistä yrityksistä myy tuotetta tai palvelua jota voin omassa työssäni hyvällä omalla tunnolla suositella. Tuotteet ja palvelut ovat toimivia ja työn jälki sellaista että sitä kehtaa omalla nimellään mainostaa tai suositella asiakkaalle. Alla esimerkkejä yhteistyöstämme eri yritysten ja tahojen kanssa, en varmasti muistanut nyt kaikkia, mutta jatketaan listaa toisella kertaa:

  • https://www.kirami.fi/blog/pihasuunnittelija-auttaa-paljun-paikan-valinnassa osoitteesta löytyy blogiteksti Suomeksi, missä kerrotaan tarkemmin pihasuunnittelijan työstä ja mitä on otettava huomioon jos on hankkimassa kylpytynnyriä pihaansa. Blogiteksti Englanniksi: https://www.kirami.fi/en/blog/yard-designer-helps-you-choose-place-your-tub . Blogiteksti ruotsiksi: https://www.kirami.fi/sv/blog/tradgardarkitekten-hjalper-dig-att-hitta-ratt-plats-din-badtunna . Kiitos #kirami inspiroivasta yhteistyöstä ja kiitos myöskin niille asiakkaille joiden pihakuvia sain käyttää tämän blogin yhteydessä.
  • https://www.kodinterra.fi/Tuusula . Yhteistyömme koskee pääsääntöisesti pihasuunnittelua, pihakonsultointia, viherrakentamista ja viheralueiden hoitoa. Asiakkaille näkyvin osa tapahtuu kevät- ja syysmessuilla ja tulevana kesänä myös Tuusulan asuntomessuilla. Kiitos menneestä yhteistyöstä ja innolla odotan tulevia vuosia!
  • www.minimaansiirto.fi ja www.eliittipihat.fi useita yhteistyökohteita vuosien varrella ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! Kaivureita ja koneita saatavissa tätä kautta myös pieniin pihoihin.
  • www.kannustalo.fi . Yhteistyö joka on jatkunut useiden pihasuunnitelmien muodossa. Ihana ja kannustava ilmapiiri ja ihania asiakkaita joiden pihat olen saanut suunnitella. Yhteistyö Kannustalon kanssa toivottavasti jatkuu ja laajenee.
  • www.jarvenpaanpihapalvelu.fi .Yhteistyötä, hyvää palvelua ja ystävyyttä. Taimiosaamista laajalla skaalalla, saatavissa myös lähituottajien taimimateriaalit. Tätä kautta olen saanut tilattua myös ne erikoisemmat kasvit, palloteltua ideoiden toimivuutta ja saanut pienyrittäjyyden vertaistukea ja yrittäjäsparrausta. Täältä saat näin Koronavirusaikaan tilattua kasvit Uudenmaan alueelle myös kotiinkuljetuksella. 
  • www.jamera.fi kiitos mielenkiintoisesta yhteistyöstä Tuusulan asuntomessut 2020- Downtown house- kohteessa johon sain tehdä yleisten alueiden kasvisuunnittelun. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu joskus myöhemmin.
  • www.ebaka.fi Monen vuoden yhteistyöhön mahtuu pihasuunnittelua ja viherrakentamista. Täältä saatavissa minun kohteisiin suuremmat maansiirtokoneet, kivirakentaminen, puurakentaminen ja sähköalan ammattilaiset. Kiitos yhteistyöstä tähän mennessä, toivottavasti yhteistyömme jatkuu tulevaisuudessa.
  • www.pihatimpuri.fi Laidasta laitaan viheralueiden hoitotyöt onnistuu lyhyelläkin varoitusajalla. Loistava palvelu! Kiva tehdä yhteistyötä teidän kanssa!
  • www.kannonjyrsintaa.fi Tmi Arho Kalkkinen. Tätä kautta saa mm puunkaadot ja kannonjyrsinnän sekä oksien pois kuljetuksen kohtuulliseen hintaan, hyvällä palvelulla ja hyvällä työnjäljellä.
  • www.pihamaina.fi Pihasuunnittelukohteideni korkomittaus ja vihervalvonta. Todellinen ammattilainen jolta on tiukan paikan tullen voinut kysyä myös neuvoa. Kiitos Kirsi!
  • Viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä haluan mainita yhteistyökumppaneista Jussilan tilan emännän Pornaisista. Kiitos Mari Vuori, olet ehdottomasti yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista ja ystävistä jota ilman olisi moni työ jäänyt tekemättä. Kiitos myös ystävyydestä ja kaikesta muusta henkisestä tuesta! Toivottavasti yhteistyö jatkuu myös jatkossa! 
Yhteistyössä on voimaa! Osta Suomalaista, osta lähellä tuotettua!
#uudenmaanyrittajat #tueyrittajaa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhatuotteet, pihasuunnittelu, istutussuunnittelu, viherrakentaminen, viheralueiden hoito, kylpytynnyri, palju, Kirami, Kodin Terra Tuusula, Järvenpään pihapalvelu, Pihatimpuri, Ebaka, Minimaansiirto, Eliittipihat, Kannustalot, Jämerä

Puunleikkausta

Tiistai 10.3.2020 - Sirkku

Kosteat terveiset täältä ikuisen marraskuun vaivaamalta ja kaatosateiselta Uudeltamaalta!

Viime blogi-kirjoituksen jälkeen vihertyökausi suorastaan räjähti käyntiin. Samalla räjähti myös puutarhurin kalenteri. Kukapa olisi joulukuussa uskonut, että talvi tulisi menemään näin, että tammikuussa ihastellaan uusia silmuja ja jopa lehtiä pihapuissa ja pensaissa ja muut pihatyöt, mukaan lukien rakentamisen saisi aloittaa roudan puuttumisen vuoksi helmi- maaliskuussa! Tämä puutarhuri oli buukannut helmi-maaliskuun taitteeseen kaikkien yrittäjän arjessa tarpeellisten korttien opiskelua ja tietenkin silloin kun istut sisällä opiskelemassa, olisi ulkona mitä parhain työskentelykeli! Mutta ei auta. Lakisääteiset kortit ovat nyt käytynä ja viimeisimpinä työturvallisuus ja EA-kortti päivitettynä. Korttisulkeiset jatkuvat taas EA:n osalta kolmen vuoden kuluttua ja muiden korttien osalta viiden vuoden kuluttua. Murphyn laki tietysti sanelee, että nyt kun ulkona taas ollaan töissä niin ilma on hyvin itkuinen morsian. Vettä tulee taivaan täydeltä, mutta onneksi on kunnon varusteet.

Viime kirjoituksessani sivusinkin jo hedelmäpuiden leikkausta oman pihani osalta. Kevätlämpö aiheutti sen ettei etelärinteen omenapuita voinut enää leikata, mutta kylmemmän kasvupaikan omenapuut leikkasin tuossa pari viikkoa sitten. Uudellamaallakin vaihtelee vielä todella paljon pihakohtaisesti voiko kevätleikkauksen vielä tehdä vai ei. Tämän viikon aikana olen käynyt asiakkaiden pihoissa tekemässä kevätleikkauksia kylmemmän kasvupaikan omenapuille. Jos mietit voiko omassa pihassa kasvavaa puuta vielä tänä keväänä leikata, kohdista katseesi puun silmuihin. Mikäli silmut ovat vielä pienet ja ns. talviasuiset, ei puun nesteenkierto ole vielä käynnissä ja puun voi leikata. Mutta mikäli silmut ovat jo turvonneet tai silmussa on vihreää näkyvissä, on puu siirtämässä ravinteita yms. lehtiin, eli nesteenkierto on käynnissä ja silloin puuta voi leikata seuraavan kerran vasta täyden lehden aikaan eli keskikesällä. Ensimmäiseen itse tehtävään omenapuun leikkaukseen kannattaa käyttää aikaa ja opetella oikeat tekniikat esim. puunleikkauskurssilla tai pyytää ammattilainen pihaan neuvomaan hedelmäpuunleikkauksen työtavat. Myös hyviin ja helposti huollettaviin välineisiin kannattaa satsata hieman rahaa kiinni. Olemassa olevat työvälineet huolletaan, teroitetaan ja desinfioidaan ennen puunleikkausta, varsinkin terät huolletaan kunnolla. Kunnon työskentelyvälineillä, joilla yltää riittävän korkealle, työ on turvallista ja leikkauksen jälkeen sekä sinä että puu olette vielä kunnossa, varsinkin jos olet muistanut käyttää myös suojalaseja ja kypärää. Tikkailta ja A-telineiltä ei saa leikata mitään! Vahvasti suosittelen, että mikäli et jatkovarrellisella leikkurilla yllä leikkaamaan oksaa, palkkaa pihaan arboristi joka käy köysien varassa madaltamassa puun sopivaan korkeuteen. Arboristi on puunhoidon- ja leikkauksen ammattilainen ja saat vähennettyä hänen laskunsa verotuksessa kotitalousvähennyksenä.

Kun siellä hedelmäpuun ympärillä pyörii, kannattaa samalla tarkastaa puun tuenta ja muukin puun kunto. Mikäli olet laittanut rungon ympärille muovisia ns. myyräsuojia ota ne samalla kertaa pois, jänisverkot saavat olla hedelmäpuun ympärillä siihen saakka kun nurmikko on kunnolla kasvussa. Alla olevasta kuvasta huomaat syyn miksi itse en laita koskaan istutettavan puun ympärille muovista myyräsuojaa. Siitä on monesti enemmän haittaa kuin hyötyä jos sitä ei muista poistaa ajallaan puun ympäriltä pois. Myyräthän kaivelevat maanpinnan alapuolella joten rungon ympärille laitetusta suojasta ei sinänsä ole hyötyä niiden torjunnassa ollenkaan ja jänis menee tuosta läpi. Peurasta ei olekaan minulla kokemusta, voisiko kova muovi säikäyttää latvoja kaluavan peuran? Mikäli sinulla on kokemusta asiasta, laita kommenttia alle.

Suoja on kovaa ja terävää muovia joka hyvin helposti vahingoittaa puun kuorta ja saa sen tekemään villiversoja jalonnuskohdan alapuolelta kuten kuvasta näkyy. Mikäli villiversoja ei poista, alkaa puu yleensä kasvattamaan niitä ja kuivattaa latvuksessa olevan lajikkeen kokonaan. Silloin puu saattaa edelleen olla omenapuu, mutta lajike ei olekaan esim. punakaneli mikä alkuperäinen latvus oli, vaan puu tekeekin keltaisia ja happamia omenoita (jotka sopivat erinomaisesti hilloihin) ja lajike onkin Antonovka. Kuvassa oleva puu on kirsikka ja siitä poistin kaikkia leikkausohjeita vastaan nuo villiversot. Kirsikka on siis kumivuotopuu ja sitä ei normaalisti leikata ollenkaan keväällä, vaan niiden leikkausajankohta on heinä-elokuu tai syksy kun lehdet on tippuneet. Hoito-ohjeeksi tällaiseen tilanteeseen on runsas puun kastelu silloin kun kumivuoto on runsaimmillaan, ettei puu pääse kuivattamaan itseään.

Herääkö puunleikkauksesta ja jänissuojauksesta kysymyksiä tai onko sinulla omakohtaisia kokemuksia? Lisää kysymyksesi ja omakohtaiset kokemukset kommenttikenttään.

Vetisin puunleikkausterveisin, Puutarhuri-Sirkku.

Myyrasuojat.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omenapuun leikkaus, pensaiden leikkaus, aronian leikkaus, aronian alasleikkaus, pensaiden alasleikkaus, pensaiden hoitoleikkaus, puutarha, piha, ajankohtaiset pihatyöt

Puutarhurin talvielämää

Keskiviikko 26.2.2020 klo 14.12 - Sirkku, Viherpalvelu Maununkarhu

Täällä sitä ollaan ja ihmetellään Uudellamaalla käynnissä olevan talven kulkua!

Normaalisti puutarhuri vaipuu talvihorrokseen tuossa joulun tietämillä, raottaa silmiään helmi- maaliskuun vaihteessa pikaisesti kasvihuoneen kylvöjen ajaksi ja heräilee toimintaan vasta maaliskuun lopulla kun havujen leikkausaika koittaa. Tämä talvi on kuitenkin ollut poikkeus. Liekö tämä nyt sitten ilmastonmuutoksen syytä, mutta Etelä-Suomessa ei lunta ole näkynyt kuin vilaukselta. Maa on roudaton ja käytännössä koko talven on voinut pihoja rakentaa.

Tämä on näkynyt minun yrityksessäni mm. siinä että koskaan ennen en ole tehnyt pihakonsultointeja tammikuussa paitsi tänä vuonna. Normaalisti lumi estää pihakonsultointien teon, mutta nyt sesonkikausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja konsultointikäyntejäkin on tehty säännöllisesti viikoittain. Asiakkaat ovat myös heränneet pyytämään tarjouksia pihasuunnittelusta jo hyvissä ajoin ja sesonki on silläkin saralla jo alkanut.

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu kaikkialla niin paljon, että sen ei luulisi enää yllättävän ketään, mutta myönnettävä on, että vihertöihin se tuo mukanaan kummallisuuksia joita ei osaa aina etukäteen huomioida.SAM_29852.JPG

Esimerkiksi vierellä näkyvässä kuvassa: talven tärkeä työtehtävä on jäänyt kokonaan tekemättä tänä vuonna täällä Etelä- Suomessa. Siinä vastaistutettu kuusiaita on suojattu auringolta oikeaoppisen ilmavasti tukikeppien avulla. Mikäli luet blogiani pohjoisempana jossa maa on roudassa, ja sinulla on havuja kasvamassa aurinkoisella paikalla ja joita et ole vielä suojannut, niin viimeistään nyt on syytä lähteä laittamaan suojia paikalleen. Havut haihduttavat vettä neulasistaan koko ajan ja jäätyneestä maasta ei saa uutta vettä tilalle, siksi liika haihtuminen on pyrittävä estämään varjostamalla kasvia. Varjostuspeitteen ja kasvin väliin on jäätävä ilmarako ja tuulen on päästävä peitteestä läpi, ettei kasvi homehdu. Meillä täällä uudellamaalla varjostuspeitteitä ei tänä vuonna ole toistaiseksi tarvittu, kun vettä on satanut hyvin runsaasti ja maa ei ole jäässä, mutta meilläkin tilannetta on syytä tarkkailla maan jäätymisen osalta. Mikäli maa routaantuu, on suojat syytä laittaa. Suojat poistetaan havuilta maan sulettua toukokuussa. Maan sulamisen jälkeen kannattaa havuille ottaa kahden viikon tehostetun kastelun jakso, joiden yhteydessä voi myös levittää havujen kevätlannoitteet.

P_20191107_140557_vHDR_On.jpg

Tässä kuvaa myös ajankohtaisesta työstä jonka voi pihassa jo tehdä. Havuaidat leikataan kahden ämmän välissä, eli perinteisesti marraskuussa ja maaliskuussa olisi optimaaliset leikkausajat. Työt on tänä vuonna päässyt aloittamaan jo reilusti etuajassa. Tässä sama aita molemmilta sivuilta kuvattuna, ennen ja jälkeen leikkuun kuvaversiona. Kyllä perinteinen kuusiaita on kaunis kun sen säännöllisistä leikkauksista muistetaan huolehtia joka vuosi. 

P_20191113_101223_BF.jpg

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, piha, puutarhan talvityöt, omenapuiden leikkaus, kuusiaidan leikkaus, tuija-aidanleikkaus, pihasuunnittelu, pihakonsultointi, pensaiden leikkaus, alasleikkaus, harvennusleikkaus

« Uudemmat kirjoitukset