Köynnöksen istutus

Torstai 6.2.2025 - Sirkku

Ihanat köynnökset, osa 2.

Köynnöksiä istuttamaan. Villiviinin_syysvarit

 

Edellisessä blogitekstissäni kirjoitin jo paljon köynnösten valintaan liittyvistä asioista, sekä siitä millaisia köynnösten ominaisuudet ja käyttökohteet ovat. Köynnös on mielestäni vähän aliarvostettu kasvi, johon liittyy “talon sairastuttaja”- stigma, mutta suosittelen kokeilemaan köynnöksiä rohkeasti. Kunhan vain estätte niiden pääsyn talorakenteeseen kunnolla, köynnöksestä voi olla paljon iloa ja hyötyä pihassa kasvaessaan. 

 

Milloin köynnöksiä voidaan istuttaa? 

 

Astiataimia voit istuttaa aina kun maa on sula. Lähes kaikki puutarhamyymälöiden köynnöstaimet ovat astiataimia. Jotkut köynnökset, kuten esim. villiviini, on niin elinvoimainen, että siitä voidaan ottaa kevättalvella latvaversoja, joita juurrutetaan. Juurien kasvatusta voidaan kokeilla ihan vesilasissa tai kasvi voidaan työntää kosteutta pidättävään kasvualustaan. Toki juurien kasvuun lähtö on aina vähän arpapeliä, mutta näin voi koettaa lisätä taimimäärää vähällä rahalla, jos olet vaikka leikkaamassa vanhaa ja ränsistynyttä köynnöstä. Latvapalat siis vain kasvamaan. 

Ilmastollisesti arkoja köynnöksiä, kuten esim. jalokärhöt tai köynnösruusut suositellaan kuitenkin aina istuttamaan keväällä, vaikka ne olisivatkin astiataimia. Tämä johtuu siitä, että niille halutaan antaa yksi kesä aikaa juurtua kunnolla ja kasvattaa juurensa syvemmälle, ennen kuin talviaika ja routa tulee. Tällä varmistetaan niiden talvenkestävyyttä. 

 

Köynnösten tarvitsema istutustila ja niille sopiva kasvualusta. 

 

Yleensä köynnökset ovat pihaan tullessaan paljon korkeammassa ja kapeammassa ruukussa kuin esim. pensaat ovat. Tämä jo sinällään aiheuttaa haasteita monella istutuspaikalla ja antaa jo vinkkiä istuttajalle siitä mihin pitää varautua. Istutustila on monesti loppua kesken. Osa köynnöksistä on omajuurisia ja niitä ei tarvitse istuttaa niin syvään kuin jalonnettujen köynnösten istutussyvyys on, mutta koska köynnös istutetaan tukeen päin vinoon, vaaditaan silloinkin yleensä enemmän tilavuutta juuristoalueeseen kuin normaalilla astiataimella tarvittaisiin. Myös kasvin juuriston suuruus tulevaisuudessa tulee ottaa tässä tilanteessa huomioon. Esim. Viiniköynnösten juuret voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja usean metrin leveydelle, sitä ei siis kannata kovin pieneen tilaan istuttaa, jos satoa haluaa. Näiden köynnösten kanssa kasvualustan pohja kannattaa jättää kankaattomaksi niin, että juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan. 

 

Suurin osa köynnöksistä istutetaan ihan normaaliin puutarhamultaan. PH mullalla on n. 6–6,5. Mullan tulisi olla siis lannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Köynnöshortensian voi istuttaa happamampaan kasvualustaan ja se sopiikin varjon havuistutusten yhteyteen kukkijaksi. Hortensiat kestävät Suomessa niin happaman kuin kalkitun kasvualustan istutushetkellä, maaperän happamuus vain vaikuttaa kukinnon väriin. Jatkossa hortensiaistutuksia ei kuitenkaan yleensä kalkita. Tässä on muistettava, että Suomen maaperä on normaalisti hapan havukasvien ansiosta. Kasvualustan on oltava sopivasti ilmavaa ja kosteutta pidättävää ja sen on sisällettävä eloperäistä ainesta ja ravinteita, ihan niin kuin kaikilla muillakin kasveilla. Ehkä tässä tilanteessa kasvualustalla säädetään tarvittaessa juuriston lämpötilaoloja. Ilmavampi kasvualusta lämmittää juuriston ympärystää ja parantaa kylmänarkojen kasvien selviämistä talven yli. Tuolloinkin on kuitenkin huolehdittava, että syvemmällä pohjamaassa on oltava riittävästi kosteutta saatavilla. 

 

Minimikasvualustasyvyys on omajuurisella köynnöksellä n. 50 cm, mutta jalonnetuille köynnöksille tuo ei yleensä riitä. Nämä kaipaavat 70–80 cm:n syvyisen kasvualustakerroksen. Istutuspaikan leveys taasen... sielläkin 50 cm on mielestäni minimi. Monesti nuo köynnösten purkit voivat olla jo itsessään 25 cm- 40 cm pitkiä ja kun se pitää saada istutuspaikkaan vinoon tukeen nähden. Omiin suunnitelmiini olen laittanut 80–100 cm köynnösten istutusalueen leveydeksi ja olen istuttanut niiden juurelle matalia perennoja maanpeitteeksi.  

 

Muuta huomioitavaa: 

 

Istutuksen yhteydessä kannattaa varoa köynnösten herkkiä juuria. Kun kasvualustapaakku on noin korkea, se painaa ja varsinkin kun taimi on märkä ja sitä otat pois ruukusta, voi vaurioita tulla. Itse yritänkin huolehtia, että köynnös on varmasti kunnolla läpijuurtunut paakkuun ennen sen siirtämistä ruukusta pois. Tällöin kasvuunlähtö on varmempaa. 

 

Köynnökset on istutettava riittävän kauas seinästä. Nykyiset ohjeet talorakentamisessa on,Omajuurisen_koynnoksen_istutus.jpg että metri talon seinästä tulisi olla kiviainesta, mutta tämä ei toteudu yleensä vanhemmissa pihoissa, vaan istutusalueet ovat lähempänä taloa. Vähintään kuitenkin 50 cm:n levyinen kiviaineskaistale kannattaa olla talon ja kasvualustan välissä. Kiviaines ja kasvualusta erotetaan toisistaan vähintään juuriestekankaalla. Vedet johdetaan pois rakennuksen perustuksesta yleensä salaojilla, jos köynnös istutetaan lähelle salaojia, kannattaa salaoja ympäröidä juuriestekankaalla, ettei juuret kasva veden perässä salaojaan ja tuki sitä. Talon lähelle istutettaessa on muistettava huolehtia, että pintakallistus pysyy vaadittuna 5%:na/ etenemämetri ja ettei kasvia istutettaessa tulla vahingoittaneeksi talon eristyksiä, jotka tulevat usean metrin etäisyydelle talon seinästä. 

 

Muista levitellä juuria varoen istutuskuoppaan, älä revi tai kierrä juuria kiepille. 

 

Istutussyvyys:  

 

Taimet asetetaan vinoon istutustukeen nähden, tällä vähennetään raskaan lehtimassan jaJalonnetun_koynnoksen_istutus.jpg oksiston aiheuttamaa painetta juurtumiskohtaan ja estetään oksiston repeytyminen irti juurista kovan myrskyn aikana. Omajuuriset ja hyvin kylmää kestävät taimet voidaan istuttaa vain muutama senttimetri syvempään kuin mikä niiden edellinen istutussyvyys on ollut. Jalonnetut köynnökset tai muutoin kylmänarat köynnökset istutetaan reilusti syvempään. Jalonnuskohta tulisi saada n. 15 cm:n syvyyteen ja koska jalonnuskohta voi olla n. 15 cm:n korkeudessa ruukun pinnasta, voi uusi istutussyvyys olla 30 cm syvemmällä kuin vanha syvyys on ollut. Jalonnetun taimen yleensä tunnistaa siitä, että ruukku on niitä korkeita Tantop- ruukkuja ja kasvin rungossa näkyy jossain kohdassa paksumpi jalonnuskohta. Toisinaan on vaikea tietää miten mikäkin taimi tulisi istuttaa. Muista silloin lukea ohjeet taimilapusta tai istutuspurkista. Asiantuntevat puutarhamyyjät osaavat kyllä antaa sinulle oikeat istutusohjeet taimen mukaan, kun muistat vain kysyä. 

 

Istutuksen jälkeen:  

 

Istutuksen yhteydessä taimia kastellaan kuten mitä tahansa muitakin istutettuja astiataimia. Itse laitan 20–40 litraa/ vettä useassa erässä ja hitaasti. Määrä on vähän liukuva, mutta perusperiaatteena voisi olla, että ruohovartisille 20 litraa/m2 ja puuvartisille 40 litraa/ taimi. Jatkossa tehtävien istutuskasteluiden osalta on minulla pohja-ajatuksena ollut, että mielummin harvemmin ja paljon. Tämä tarkoittaa 2–3 kertaa viikossa ensimmäisen kahden viikon ajan. Vesi annetaan matalalla paineella ja mieluiten ihan kastelukannulla ja ilman mitään lisäsuuttimia, jotka hajottavat pisaraa. Kasvualustan on kastuttava koko syvyydeltä ja sielläkin määrät vaihtelevat jo säidenkin vuoksi. Sateisella säällä koko kasvualustan kastumiseen voi riittää 10 litraa, joskus tarvitaan tuo 40 litraa. Kasvualustaa pitää siis vähän lukea ja tarkkailla. Välipäiviä on hyvä olla välissä ja vesi ei saa jäädä seisomaan kasvin juuristolle. 

Koynnosten_syysvarit

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko,

Köynnöksiä, köynnöksiä!

Torstai 30.1.2025 - Sirkku

Ihanat köynnökset, osa 1!

Yksiä englantilaisen puutarhan peruspilareita ovat erilaiset köynnökset, joilla puutarhaanClematis_Piilu.JPG tuodaan kolmiulotteisuutta, kukintaa, rönsyilevyyttä, varjoa, suojaa, satoa ja syysvärejä. Yksinkertainen, kesällä vaatimaton ja vihreä köynnöskin yleensä puhkeaa täyteen loistoon viimeistään syysväreissään. Varsinkin brittisarjoissa upeat tiiliseinät ja kivimuurit näytetäänkin kuvissa yleensä syysloistossaan, jolloin esim. villiviini hehkuu punaisena ja köynnöshortensia kirkkaan keltaisena. Toki köynnöksistä näytetään myös ne upeasti kukkivat köynnösruusuportit ja jalokärhöt, jotka kiipeilevät hennosti tuessaan kulkukäytävien yli.

Minulle henkilökohtaisesti nämä runsaat kukkijat ovat silloin tällöin vähän liikaa, olen itse yksinkertaisemman puutarhan ystävä. Minusta perinteisessä englantilaisessa puutarhassa, perennameren keskellä kasvaessaan, nämä loisteliaat kukkijat hukkuvat ympäröivään väriloistoon ja runsauteen. Omassa puutarhassani sijoittaisin loisteliaat kukkijat ensisijaisesti rauhoittavan elementin yhteyteen, kuten esim. erilaisten vihreävalkoisten lehtivärien tai havun läheisyyteen, jotka rauhoittavat näkymää. Nämä kuitenkin ovat makukysymyksiä ja asiakkaiden pihassa mietin asian aina asiakkaan näkökulmasta. Keskustelen monesti asiakkaan kanssa hänen mieltymyksistään laajemmin pihakonsultoinnin aikana ja esittelen sitten erilaisia vaihtoehtoja, jos koen, ettei minun oma mieltymykseni olekaan se mistä asiakas pitää.

Vuosien varrella olen huomannut, että moni pelkää köynnösten istuttamista omalle pihalleen. Uskoakseni pelko johtuu paljolti Suomalaisesta talorakentamisen historiasta. Hometalot ongelmineen karsivat tehokkaasti kaikkea kasvillisuutta ja istuttamista talojen läheisyydessä. Pelätään alapohjaan ja viemäreihin levittäytyviä juuria, jolloin pihan vesi ei liiku. Oksiston ja versoston taasen pelätään aiheuttavan ongelmia talojen katoille, räystäille, katon aluslaudoitukselle ja eristykselle. Osa kasveista taasen saattaa tarrata seinään niin tiukasti, että rappaukset ja maalipinta kärsii. Tämä kaikki on ymmärrettävää huolta. Jos talo sairastuu, sairastuvat yleensä myös ihmiset. Kuitenkin oikein istutettuna ja hoidettuna, kasvillisuudesta talon läheisyydessä voi olla myös paljon hyötyä. Itseasiassa oikein istutettu ja tuettu köynnös ohjaa sadeveden pois seinästä ja suojaa seinää suoralta auringonvalolta. Vanhoissa taloissa köynnökset kesällä viilentävät helteistä ilmaa ja talvella vähentävät lämpöhukkaa. Ne toimivat talon läheisyydessä siis kuin villasukka jalassa. Eristää kunhan muistaa jättää ilmaraon väliin.

Miksi köynnöksen istuttaminen hyödyttää?

  • Köynnöksillä voidaan jakaa pihan tiloja. Katseilta suojaan saadaan niin terassilla aurinkoa ottavat ihmiset, kuin pihavajan takana oleva kompostialuekin.
  • Kadun varressa kasvava köynnös suojaa melulta ja pölyltä ja taittaa tuulta.
  • Köynnös mahtuu helpommin pieneenkin pihaan tai jopa parvekkeelle suojan antajaksi kuin esim. vapaasti kasvava pensas tai malliin leikattu havu.
  • Se tuo varjoa ja taittaa auringon kuumimmat UV säteet pois suojattavalta alueelta. Oikein istutettuna ja tuettuna, se voi jopa suojata maalipintaa ja harventaa seinän maalausarvetta. Kuitenkin seinän ja kasvimassan väliin pitää muistaa jättää ilmarako.
  • Köynnökset ja toki myös muu korkeampi kasvillisuus varjostavat myös talojen sisätiloja oikein sijoitettuna, tämän hyöty tulee varmasti korostumaan myös jatkossa täällä Suomessakin.
  • Satoköynnöksistä, kuten viiniköynnökset, palsamiköynnös, humala ja kiinanlaikkuköynnös saadaan myös hyödynnettävää satoa.
  • Köynnöksistä hyötyvät ihmisten lisäksi myös eläimet ja eliöt. Pörriäisille pihan köynnökset voivat olla ravinnon lähde ja pesä- ja suojapaikka. Kimalaiset, perhoset, mehiläiset ja toki myös linnut ja oravat hyötyvät tuuheasta ja suojaavasta kasvillisuudesta. 
Mitä pitää huomioida köynnöstä valitessa?

1. Ensin on mietittävä onko valittu köynnös yksivuotinen, perennamaisesti kasvava köynnös vai monivuotinen puuvartinen köynnös.


Yksivuotisia köynnöksiä ovat esim.: Keijunkukka

  • Mustasilmäsusanna, keijunmekko, tuoksuherne, kelloköynnös, köynnöskrassi (kukat syötäviä), vaulat ja päivänsini. 
  • Näitä voidaan kasvattaa monivuotisten kasvien lomassa ja alla, ruukuissa, amppeleissa tai vaikkapa kasvimaan reunassa pölytystä lisäämässä. 
  • Näitä kasvatetaan ja lannoitetaan kesäkukan tapaan ja niiden koko idea on kukkia näyttävästi koko kesän. Kasvatus voidaan tehdä itse siemenestä kylvämällä.

Perennoivasti kasvavia köynnöksiä ovat esim.:

  • Humala (humulus lupulus), josta satoa saadakseen on istutettava sekä hede-, että emikasvit. Karhunköynnös on kasvi, jota suosittelen välttämään. Tämä kasvi on toiselta nimeltään elämänlanka, joka kertonee kaiken sen menestymisestä missä tahansa. Koiranköynnökset (myrkyllisiä), köynnöspinaatti (syötävä), ruusunätkelmä, liekkikrassi ja köynnöstävät ukonhatut kuuluvat myös tähän sarjaan. 
  • Perennamaiset köynnökset ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja. Niiden maanpäälliset osat kuolevat talvella ja vain juuristo selviää talven yli. Uudet versot kasvavat joka vuosi vanhojen versojen tilalle. 
  • Näiden kasvatus ja lannoitus tehdään kuten perennoilla. Liian kovaa lannoitusta on vältettävä, se saattaa haitata talvenkestävyyttä. Mieto kevätlannoitus on varmasti se paras tapa saada nämä voimaan hyvin. 
  • Perenna= monivuotinen, ruohovartinen kasvi, josta yleisimmin menestyy talven yli vain juuristo-osa. Ikivihreä perenna on sellainen, jolla juuriston lisäksi myös lehdistö selviää talven yli lumen alla.

Monivuotisia puuvartisia köynnöksiä ovat esim.: 

  • Kärhöt, joista osa kärhöistä saattaa kasvaa kovina talvina ns. perennoivasti. TämäVilliviini tarkoittaa sitä, että esim. alppikärhö ja siperiankärhö saattavat palelluttaa lumen päälle jäävät oksansa ja kasvattaa juuristostaan uudet oksat tilalle. Osa kärhöistä jatkaa kasvuaan edellisen vuoden versoista, eli ovat ns. normaaleja puuvartisia köynnöksiä. 
  • Punakoiso on meillä luonnonvaraisena kasvava köynnös, joka on myrkyllinen kauttaaltaan, myös marjoistaan. 
  • Köynnöskuusamat (Kultaköynnösk., Ruotsinköynnösk., Tuliköynnösk., Tuoksuköynnösk.), Kiinanlaikkuköynnös, muratti, palsamiköynnös (hede- ja emikasvit vaaditaan vitamiinipitoisen sadon tuottoon), piippuköynnös, villiviinit, tarhaojukkaviinit ja muut viiniköynnökset, aitoviiniköynnökset, köynnöshortensia ja köynnösruusut kuuluvat mm. tänne.

2. Puuvartisia köynnöksiä valitessasi on ennen ostoa muistettava miettiä menestymisvyöhykekarttaa. Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen, joista ykkösvyöhyke on jaettu vielä A ja B osaan. Taimea ostaessasi taimen nimen ja lajikkeen jälkeen menestymisvyöhyke on ilmoitettu roomalaisilla numeroilla. Nämä numerot kertovat sen millä vyöhykkeellä kasvin pitäisi menestyä talven yli melko varmasti, jos kasvi on istutettu sille sopivaan paikkaan, oikeaan kasvualustaan ja oikeaan valo-olosuhteeseen ja sitä on hoidettu oikein. Kartta ei takaa kasvin menestymistä, mutta siitä saa suuntaa-antavasti pohjatietoa ennen ostopäätöstä. Jos et tiedä mihin menestymisvyöhykkeeseen istutuspaikka kuuluu, kartta on näkyvissä taimistoviljelijät ry:n sivuilla. 

3. Olen avannut tarkemmin tietoa puuvartisten kasvien valinnasta 9.2.2023 kirjoitetussa blogitekstissäni: Pihakasvien valintaa, kasvien menestymisvyöhykkeet ja kasvin hoidon tarpeen arviointi kasvia ostettaessa. Muutkin pihakasvien valintaa- blogisarjan tekstit auttavat köynnösvalinnoissa, ne löydät kun selaat blogitekstejä vanhempien tekstien osaan. 

4. Valitse istutettavaksi köynnös, jonka menestymisvyöhyke on yksi pidemmällä kuin oma vyöhykkeesi on. Jos siis asut kolmosvyöhykkeellä, osta nelosvyöhykkeen kasvi. 

5. Oikea kasvi- oikeaan paikkaan. Mieti valo, vesi, lämpö ja ulkoiset seikat kuten esim. mahdolliset kattolumet.

6. Monella köynnöksellä on kapea yläosa, mutta suuri ja syvä juuristo. Varaa sille tilaa. 

7. Jalonnetut köynnökset on istutettava syvään. Köynnös vaatiikin monesti normaalia syvemmän kasvualustan. 

8. Köynnökset istutetaan tukeen nähden vinoon. Tämä edellyttää istutustilalta myös leveyttä syvyyden lisäksi.

Koynnoshortensia_seinalla

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko,