Suomalaisen puutarhasuunnittelun historiaa- Elisabeth Koch.

Torstai 25.1.2024 - Sirkku

Suomalaisen puutarhasuunnittelun historian ehkä tärkein suunnittelija on Elisabeth Koch?

Kun minua pyydetään kuvaamaan rintamamiestalon puutarhaa, menen mielessäni välittömästi lapsuuteni Hyvinkäälle. Vaikka asun itsekin rintamamiestalossa, jonka piha on osittain hyvin perinteinen. 80-luvulla asuin itse rivitalossa. Yhdellä sukulaisperheellä oli lähistöllä omakotitalo, jonka puutarhasta saimme kerätä syksyisin luumuja ja karviaisia. Satoa tuli heidän perheelleen liikaa. Meille, rivitalossa asuville sato kyllä maistui. Tuolloin lapsena en sitä miettinyt, mutta toki näin aikuisena olen tajunnut vierailleeni silloin tyypillisessä rintamamiestalon puutarhassa. Minulle muistuu puutarhasta mieleen tuoksut. Vieläkin tietyt syksyn kypsyvän sadon ja maatuvien lehtien tuoksut kuljettavat minut tuonne. 80- luvun rintamamiestalon pihaan, jota viljeltiin ja hoidettiin, kenenkäs muunkaan kuin Elisabeth Kochin puutarhaoppaiden mukaan.

Kuka oli Elisabeth Koch? 

Elisabeth Koch oli puutarhuri ja piha- ja puutarhasuunnittelija, Marttaliiton puutarhaneuvoja 1920- luvulla, Helsingin kaupungin puutarhaneuvoja, puutarhakirjailija ja yksi Suomen puutarha-arkkitehdit ry:n perustajista (nyk. Suomen maisema-arkkitehdit ry- Finlands Landskaparkkitekter). 

Hän opiskeli puutarhuriksi Högvallan hushålls-och trädgårdskolanissa Karjaalla. Puutarhasuunnittelua hän opiskeli Jenny Elfvingin perustamassa Järvenlinnan Puutarhakoulussa.

Bengt Schalin ja Paul Olsson ovat varmasti tunnetuimpia Suomalaisia puutarhasuunnittelijoita. Aivan yhtä suuren, jos ei jopa suuremman, perinnön Suomalaisiin puutarhoihin jätti Elisabeth Koch. Hänen intohimonaan oli saada ihmiset arvostamaan myös pieniä pihoja. Hän halusi opettaa hyötyviljelyä ja yhdistää hyötyviljelyyn myös kauneutta. Hänen puutarhasuunnitelmia kuvista nähtyäni ajattelen hänen edustavan perinteistä Englantilaisen puutarhan cottage garden tyyliä. Istutukset olivat runsaita ja rönsyileviä, mutta kaiken runsauden alla oli järjestys, ja istutusalat oli jaettu esim. matalilla pensasaidoilla, jotka leikattiin ja hoidettiin säännöllisesti. Syy miksi Schalinista ja Olssonista tuli kuuluisampia on varmasti ajan henki. Naissuunnittelijaa ei arvostettu niin korkealle kuin miessuunnittelijaa. Toki myös se, että Elisabet Koch keskittyi suurimmalta osaltaan pieniin pihoihin teki miessuunnittelijoista kuuluisampia. Kuitenkin Elisabet Kochiltakin löytyy kuuluisia suuria suunnittelukohteita, joissa uskon suurimman osan Suomalaisista käyneen tai vähintäänkin nähneen eri medioissa.

Kochin suunnitteluperiaatteita ja malleja voi nykyäänkin soveltaa oman pihansa rakentamiseen. Esim. monet oma puutarhani- kirjan neuvoista ja kasvivalinnoista toimivat hyvin vielä tänäkin päivänä. Vaikka Kochin työskentelyaika oli n. 100 vuotta sitten, hänen valitsemansa kasvimaailma, tyyli ja hoito-ohjeet näkyvät selvästi myös nykyajan puutarhoissa ja yksityisten ihmisten toivomuksista ja odotuksista omalta piha-alueeltaan. Historia ja muistot omasta lapsuudesta ja niihin liittyvät tunteet elävät valitsemissamme pihakasveissa hyvin voimakkaasti. Ehkä siksikin Elisabeth Kochin kädenjälki näkyy edelleen.

Elisabeth Koch:n kuuluisia suunnittelukohteita: 

  • Käpylän, Kumpulan ja Toukolan omakotitaloalueet Helsingissä 1930- luvulta lähtien.
  • Helsingin seitsemän siirtolapuutarha-aluetta ja niiden piha-alueet. Esim. Kysykää Essiltä- kirjassa (Maria Karisto, Taina koivunen ja Antti Karisto) on näkyvillä Elisabet Kochin alkuperäisiä siirtolapuutarhatonttien suunnittelukuvia kasvilistoineen. Näitä kyseisiä kasveja löytyy yhä nykyäänkin Helsinkiläisistä siirtolapuutarhoista, mutta toki alkuperäinen kädenjälki on aikojen saatossa himmentynyt ja vaihtunut ehkä nykyaikaisempaan.
  • Olympiakylä Helsingissä 1950- luvulla.
  • Sodan jälkeisten rintamamiestalojen puutarhat mm. Pirkkolassa, Länsi-Herttoniemessä ja Pakilassa.
  • Domus academican piha-alueet Etu-Töölössä.

Elisabeth Kochin julkaisemat puutarhakirjat ja oppaat: 

  • Hemträdgården, Finlands svenska Marthaförbund, 1919.
  • Oma puutarha, WSOY, 1942.
  • Oma puutarhani, WSOY, 1953.
  • Brunakärr koloniträdgård 1918-1968, E. Koch 1968.
  • Kotipuutarhan perustamis- ja hoito-ohjeita, Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan kustantama (opaskirjanen).

Kuva alla: Kuvaaja Andersen, Emma Marie 1913, Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Kuva_Elisabet_Koch_museovirasto.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarhasuunnittelu, puutarhaneuvonta, Marttaliiton puutarhaneuvoja, siirtolapuutarhat, Rintamamiestalon puutarhasuunnittelija, Elisabeth Koch, Olympiakylä, Kumpula, Käpylä