Puutarhurin erilainen kevät

Maanantai 6.4.2026 - Sirkku

Pari viikkoa töitä uusissa maisemissa.

Kevät 2026 on tämän puutarhurin työkalenterissa vähän  erilainen edellisiin vuosiin verrattuna. Reilu vuosi sitten sovin Joensuun seudun kansalaisopiston kanssa yhden neljän käyntikerran kurssin ja yhden luennon pitämisestä, joiden pitopaikat sijaitsevat Outokummussa ja Polvijärvellä. Nyt ollaan kalenterissa edetty siihen päivään, jolloin Kasvihuoneviljely-kurssin ensimmäinen opetuskerta on edessä huomenna. Myönnettävä on, että jännittää eritavalla kuin kotipuolessa luennointi. Täällä kun saattaa yleisössä olla tuttuja ja sukulaisia kuuntelemassa. Kerran aikaisemmin olen luennoinut niin, että läheinen on istunut kuuntelemassa, ja ensimmäisellä kerralla en pystynyt häneen katsomaan ollenkaan. Siitä on kuitenkin jo monta vuotta aikaa ja uskoisin esiintymiseni menneen niin paljon eteenpäin, että jännitys unohtuu nopeasti kunhan asiaan päästään.

Kasvihuoneviljely on ollut minulla ohjelmistossa jo lähes 10- vuotta. Toki materiaalia on säännöllisesti päivitetty ja tarkastettu, mutta perusasiathan siellä pysyvät samana. Kasvuun vaikuttavat samat asiat kuin aina ennenkin ja kaikilla muillakin kasvatustavoilla. Valo, lämpö, vesi, maaperä ja ravinteet on oltava kunnossa, kasvatat sitten kasvihuoneessa, ruukussa, säkissä, amppelissa tai avomaalla. Oikeastaan on vain yksi kasvatustapa, jossa yksi noista kohdista tippuu pois ja se on vesiviljely. Siellä maaperänä toimii vesi, joko aktiivisesti tai passiivisesti. Vesiviljelyssä toisinaan maa-ainesta voidaan käyttää vain juurien valolta suojaukseen ja kasvin pystyssä pitoon. Joskus juuret taas uivat ravinnepitoisessa, hapetetussa vedessä. Itse en hydroponiikkaa eli vesiviljelyä harrasta muutoin kuin altakasteluruukussa, mutta minulla sielläkin kasvin juurien ympärillä on multa tms. kasvualusta eikä esim. ruukkusora. Ravinnevesi seisoo altakasteluruukussa passiivisesti ruukun vesisäiliössä, josta juuret osmoosin avulla ne imevät imupaineellaan kasvualustaan ja kasvin käyttöön. En siis erikseen aktiivisesti pumppaa hapetettua ravinnevettä juuristoille. Vaikka en itse harrasta vesiviljelyä, tunnen useita innokkaita hydroponiikkaharrastajia, joilta olen kerännyt tietoa tästä asiasta. Näitä vinkkejä sitten kerron kurssilaisille osana kasvihuoneviljelykurssia. Kasvihuoneviljely siis starttaa ti 7.4.2026 Outokummussa.

Polvijärvellä ke 8.4.2026 järjestettävän luennon aihealue on tällä kertaa puutarhan kasvit ja niiden valitseminen. Se onkin mielenkiintoinen aihe varsinkin nykyään, kun talvet muuttuvat ja vaikuttavat kotoisten kasviemme menestymiseen. Pari vuotta sitten törmäsin ensimmäisen kerran taimitukkujen ohjeistukseen, jossa kerrottiin, ettei monivuotisille kasveille enää myönnetä taimitukkujen puolesta talven yli kasvuunlähtötakuuta. Tämä johtuu siitä, että vaikka taimi olisi kunnollinen, istuttaisit sen oikein, ja sille sopivaan paikkaan, hoitaisit sitä ensimmäisenä kesänä oikein, kukaan ei voi taata kasvin kasvuunlähtöä jos lumi ja ns. normaali Suomen talvi puuttuu. Tämä on suora seuraus ilmaston muuttumisesta. Syksyt ovat sateisia ja lämpimiä, ja silloin ilmakehässä on paljon enemmän lahottajasienten itiöitä ja kasvitauteja. Myös tuholaiset pääsevät tekemään tuhojaan kasveille paljon pidempään kuin sanotaanko esim. 15 vuotta sitten. Maaperä on syksyllä täynnä vettä, ja vesi ei tahdo liiikkua minnekään kun ojatkin ovat täynnä. Tämän jälkeen tulee sitten suoraan kovat ja pitkät pakkaset. Vesi jäätyy maaperässä suoraan juurien ympärille, jolloin juuret ovat hapettomassa ja kylmässä tilassa. Lumi ei ole eristämässä kasvien juuristoja ja kasvit paleltuvat. Normaalioloissa lumi suojaa juuriston lisäksi myös oksistoja. Nykyisinä talvina lunta on hyvin vähän juuristoilla ja se saa aikaan vanhojen istutusalueiden paleltumisia ihan Eteläisintä suomea myöden. Vanhat säännöt kasvien menestymisvyöhykkeistä ei siis välttämättä pidä ja kasveja joutuu tarkkailemaan enemmän kuin ennen.

Kasvivalinnoissa ja ennen kaikkea kasvien yhdistelyssä samaan istutusalueeseen, on toki tietyt lainalaisuudet, jotka niihin aina vaikuttavat. Näistä olen kirjoittanut jo edellisinä vuosina blogitekstejä. Siellä varsinkin kasvin valon sietokyky, veden tarve, ravinnetarve ja kasvin kasvualustan pH- tarve ovat niitä seikkoja, jotka kasvin menestymiseen pihassa ja istutusalueessa vaikuttavat.

Uskoisin, että tulevina vuosina joudumme väkisinkin miettimään sitä, että onko ilmaston muutoksen tuomat kasvimuutokset vain huono asia, vai millä tavoin tähän suhtaudumme? Ilmasto muuttuu kosteammaksi ja lämpimämmäksi, meillä tulee jatkossa menestymään ne puutarhakasvilajit, jotka nykyään kasvavat esim. Virossa, Latviassa ja Puolassa. Samalla taasen kotoisat ja tutut lajit tulevat kärsimään tuholaisista ja taudeista, joihin niillä ei ole geeniperimää taistella vastaan. Meille tuttu havumetsävyöhyke saattaa alkaa pikkuhiljaa siirtymään kohti pohjoista ja itää. Tilalle toki tulee kasveja ja kasvilajikkeita, joita meillä on aiemmin voinut kasvattaa vain talvetettuina ruukuissa tai talvella lämmitetyissä kasvihuoneissa. Viime vuonna tuttavani istutti persikkapuun pihalleen Lahden korkeudelle. En olekaan muistanut kysyä miltä puu näyttää kasveille kovan talven jäljiltä. Selvisikö? Puutarhurina ja Suomen luonnon ihailijana, jolle metsä on yksi tärkeimmistä paikoista maailmassa, koen surua siitä jos Suomalainen metsä tällaisenaan tulee joskus muuttumaan. Epätodennäköistä kuitenkin on, että minä olisin sitä muutosta näkemässä, mutta ehkä joskus tulevat lapsenlapsenlapseni sen kokevat? Metsästä ja metsäosaamisesta Suomi kyllä varmasti silloinkin tunnetaan, metsiemme ulkonäkö on vain saattanut muuttua lehtomaisempaan malliin.

Kevään etenemisen merkkejä.

Nyt kun olen saanut tarkkailla sekä Eelä-Suomen kevään merkkejä kuin Pohjois-Karjalan kevään merkkejä, on pakko sanoa, että tietyissä asioissa ollaan melko samalla viivalla. Vuosi sitten totesin, että meillä kun leikkuusesonki oli ohi, olisin voinut aloittaa saman sesongin heti perään täällä Itä-Suomessa. Tämä vuosi on paljon tasaisempi. Tein kotona puolentoista kuukauden työt kuukaudessa ja siellä viimeisellä viikolla oltiin vähän ns. kinthailla sen kanssa että onko kasvu lähtenyt käyntiin. Itä-Suomeen tultuani leikkasin kiiren vilkkaa omenapuut kun katsoin, että kohta on myöhäistä. Kevät on hedelmäpuiden osalta lähes samassa mallissa kuin kotonakin. Eroa onkin sitten roudan paksuudessa ja järven jäätilanteessa. Kotoa pohjoiseen päin ajettaessa, voi sanoa, että Heinolan kohdalla vedet olivat enemmän auki kuin jäässä. Täällä rannassa on ensin 20 cm:n kohvakerros, sitten vettä ja sen alla vielä 30 cm:n jääkerros. Vedet ovat aivan järkyttävän alhaalla edelleenkin viimekesän jäljiltä, voi olla, että meidänkin lahti on jäätynyt talvella pohjia myöden. Lunta ei ole yhtään, eikä sitä ole tainnut olla oikein koko talvena. Suuria sulamisvesiä ei siis järvien täytöksi ole odotettavissa tänä keväänä. Toivottavasti vettä tulisi edes taivaalta, luonto tuntuu sitä tarvitsevan.

Kotona kukki jo sipulikukat, niitä ei täällä Itä-Suomessa vielä näy. 

Lavaviljelyä kotitarpeisiin.

Torstai 5.2.2026 - Sirkku

Lavaviljelyä.

Kuvassa eräänlainen kasvilava tämäkin. Liian suuri kuitenkin perinteiseksi, katetuksi lavaksi. 

Vuosia sitten vierailin pihassa, jossa lähes koko piha oli kallion päällä. Multaa pihassa oli vain sen verran, mitä sitä oli erikseen sinne tuotu. Nurmikon menestymisen kanssa oli jo tuolloin vaikeuksia. Olenkin monesti miettinyt, että mitenhän pihanurmikko on selviytynyt tässä pihassa viime vuosien kuivista ja paahteisista kesistä? Silloin kuitenkaan kuumuus ja kuivuus ei ollut ihan näin korostunutta kuin se nykyään on. Jo tuolloin sanoin heille ohjeeksi pihakasvien kasvatukseen: ”silloin kun kasvualustatilan kanssa ei voida mennä alaspäin, on syytä rakentaa sitä ylöspäin. Taivaalla on kyllä tilaa ja saatte kolmeulotteisuutta puutarhaan”.

Toki tuolloin oli niin hyötyviljelystä pienessä mittakaavassa, kuin laajemminkin puutarharakentamisesta ja pihan kasveista, mutta ”ylöspäin rakentaminen” mahdollistaa viljelyä niissäkin paikoissa, joissa se muutoin olisi hankalaa ja niillekin ihmisille, jotka eivät kykene maanrajaan kyykistymään. Kohotetuilla kasvualustapenkeillä mahdollistamme siis viljelyä sielläkin missä se muutoin olisi vaikeaa. Viljelylavan voit pienimmillään tuoda vaikka parvekkeelle, kunhan huolehdit, ettei talorakenteille muodostu siitä ongelmia.

Millainen on toimiva kasvilava?

• Entisaikana kasvilava- sanalla tarkoitettiin lähinnä puista kehikkoa, jonka päällä oli lasit, kuten kasvihuoneessa. Nykyään näitä kutsutaan monesti joko viljelylavoiksi tai minikasvihuoneiksi. Lasi on yleensä vaihtunut kennolevyyn, joka on kasveille taimettumisvaiheessa lämpimämpi materiaali ja jota ei yleensä tarvitse erikseen varjostaa, vaikka lava olisi suorassa auringossa. Tuote itsessään ajaa samaa asiaa. Mahdollistaa aikaiset kylvöt ja suojaa pikkutaimia tuholaisilta ja kylmältä ilmalta.
• Kasvilava voi olla myös muilla materiaaleilla, kuten esim. heinäpaaleilla, turveharkoilla, risuaidalla, tiilillä tai betonikivillä reunustettu, laseilla, kennolevyllä tai harsotunneleilla katettu tai kattamaton viljelyalue. Tässäkin ideana on rajattu ala, joka nostetaan ympäröivästä maanpinnasta ylöspäin.
• Kasvilava kannattaa perustaa maaperään, jonka pohjalta siivotaan monivuotisten juuririkkojen taimet ja juurakot pois. Kasvilavojen väliin kannattaa laittaa muuta materiaalia kuin nurmikkoa, joten pintamaa kannattaa kuoria myös käytävätilasta. Nurmikko ei ole kulutusta kestävä pinta ja tuholaiset leviävät sieltä viljelykasveihin, siksi käytävämateriaali kannattaa olla soraa, kivituhkaa, sepeliä tai kiveystä. Pohjamaan ja kivimateriaalin väliin laitetaan maanrakennuskangas ja huolehditaan, että pintamaa kallistetaan huleveden imeytysaluetta esim. istutusaluetta kohden. Nurmikkopinta tässä tulee liettymään, tiivistymään ja rikkaruohottumaan.
• Lavan pohjalle voit laittaa paksun kerroksen sanomalehtiä. Mieti myös onko pihassasi myyriä ja tarvitseeko niiden pääsy kasvualustaan estää.
• Toimiva kasvilava on sopivan kokoinen. Monesti käytetään n.  1 m:n levyisiä ja n.  2 m:n pituisia lavoja. Tämän kokoisen lavan eri kohtiin yltää helposti joka puolelta, mutta toki voit rakentaa juuri sen kokoisen lavan, joka toimii sinun tarpeisiisi.
• Tee lavasta riittävän korkea valitsemallesi viljelykasville. Esim. porkkana tarvitsee syvän ja hiekkamultaisen multatilan, jotta porkkanoista tulee suuria. Sama koskee monia muitakin juureksia. Tomaatilla ja kurkullakin on melko suuret juuret. Yrtit taasen eivät tarvitse syvää multatilaa kasvaakseen. Kasvualustan syvyyteen ja sitä kautta lavan korkeustarpeeseen siis vaikuttavat monet seikat.
• Lavan korkeustarpeeseen vaikuttaa myös se, aiotko tehdä ns. lämpö-, vai kylmälavan. Lämpölavan on oltava reilusti syvempi, ettei kasvien juuret pääse kasvamaan suoraan lantakompostikerrokseen, joka pahimmillaan polttaa juuret.

Lavaviljelyn hyödyt avomaaviljelyyn nähden.

• Kohotettu kasvualustapenkki lämpiää keväällä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että se on siellä ei ole niin paljon jäätyvää vettä kasvualustassa. Nopea lämpeneminen keväällä mahdollistaa aikaisemmat kylvöt ja pidentää kasvukautta.
• Kasvilavan voi perustaa myös paikkaan, jossa kasvinviljely olisi muutoin vaikeaa. Voit perustaa kasvilavan vaikka pienelle takapihalle, parvekkeelle tai terassille, kunhan huolehdit, ettei lavastasi tule talorakenteille tai naapureille haittaa. Lava+ multa+ kasvit+ sato+ kasteluvesi painavat, rakenteiden tulee siis kestää lisäpaino. Kasteluvedet on tuolloin myös kerättävä tarkoin talteen. Vedet eivät saa valua esim. parvekerakenteisiin ja siitä alempiin kerroksiin.
• Rajattu tila, vähemmän kitkettävää.
• Parempi ja ergonomisempi työasento, kun kasvualustan pinta on korotettu ylöspäin.
• Lavassa voit kasvattaa myös niitä yksivuotisia kasveja, jotka vaativat enemmän lämpöä. Vesi ei jää lavoihin juuriston ympärille ja tämä tekee kasvualustasta juurille lämpimämmän ja ilmavamman. Kylmä ilma ei jää myöskään pyörteilemään kasvien ympärille, vaan valuu siitä pois, jolloin kasvilava on avomaata lämpimämpi.

Ratkaistavia asioita:

• Kasvilavan haasteena varsinkin kuivana kesänä on kastelu. Vesi ja ravinteet veden mukana, valuvat lavassa nopeasti alaspäin, ja paljon vettä tarvitsevan sadon kasvatuksessa tasainen veden ja ravinteiden saanti olisi tärkeää. Veden kulkua on siis kuivina kesinä syytä hidastaa. Tämä voidaan tehdä muokkaamalla kasvualustaa kosteutta pidättävämmäksi esim. saven tai muun vettä ja ravinteita sitovan materiaalin avulla ja hoitamalla kastelu tihkukastelujärjestelmän tai pinnoittamatonta savea olevien kasteluruukkujen avulla. Vesi annetaan siis kasvualustaan hitaasti ja pyritään huolehtimaan siitä, että se kasvien juuristojen käyttöön eikä valu suoraan lavasta pois.
• Monivuotisten kasvien kasvatus lavassa voi olla haastavaa, koska talven kylmä ilma pääsee juurien kimppuun monelta suunnalta. Avomaalla kylmä ilma tulee pääsääntöisesti vain ylhäältä päin. Lavaviljelyssä ja missä tahansa kohopenkissä kylmä ilma tulee myös sivuilta ja tämä sivuilta tuleva kylmä ilma on syytä monivuotisten kasvien juuristoilta estää. Tämä tehdään laittamalla lavan sisäreunoihin pystyyn routaeristelevy ja patolevy. Eristämisessä on tärkeää muistaa, että ilmarako eristää. Mikäli siis joudut kovana talvena laittamaan lavan ulkopuolelle lisäsuojaa levyn, tai pakkaspeittojen avulla, muista laittaa suojat ilmavasti ja jättää kasvin ja suojan väliin ilmarako.

Kuinka maksimoin sadon vaikka lavan koko olisi pieni?

• Lavaviljelyssä kylvös kannattaa olla tiuha ja huolehtia, että sadon latvat tulevat eri kerroksiin. Näin korkeammaksi kasvavat tuovat tarvittaessa suojaa matalammille puolivarjon kasveille, tai saat aurinkoisen paikan kasveille riittävästi valoa, kylvämällä korkeammaksi kasvavat taustalle. Maksimoit siis lavan tuoton ja vähennät kitkemistarvetta kylvämällä lavaan tiuhasti.
• Kun kasvualustaa on riittävästi syvyysmitassa, maaperä on valittu kasveille sopivaksi, kasvi saa riittävästi vettä, valoa ja lämpöä, tuottaa lava runsaasti satoa. Korjaa satoa jo riittävän aikaisin ja pikkuhiljaa, tämä innostaa kasveja tuottamaan sadon valmiiksi.
• Tiheä viljely myös vähentää kosteuden ilmaan haihtumista ja sitoo veden kasvien käyttöön.
• Rakenna napakat ja tukevat kasvituet jo hyvissä ajoin. Sato pysyy terveempänä ja köynnöstävätkin kasvit pääsevät oikeuksiinsa kunnon kasvituessa.
• Sijoita lava oikeaan paikkaan. Kasvilavaviljely kannattaa tehdä aurinkoisessa, lämpimässä ja sopivasti tuulensuojaisessa paikassa. Kokonaan tuulta ei kannata blogata, pieni tuulenviri kasvin ympärillä vähentää kondensoituvaa kosteutta lehtien pinnoissa, ja näin vähentää sienitautiriskiä. Liian kova tuuli on kuitenkin huono. Pölyttäjät eivät jaksa lentää kovassa tuulessa, kova tuuli jäähdyttää kasvin ympärystää, aiheuttaa kasvustoon vaurioita ja saa kasvin haihduttamaan liikaakin.
• Kasvilavan hoitoa helpottaa, jos lähistöllä on vesipiste. Mikäli lavoja on monta, huolehdi, että pääset kulkemaan lavojen välissä kottikärryillä.
• Sijoita kompostit kokonaan toiselle puolelle pihaa. Kompostit toimivat kasvituholaisten hautomoina. Ne ötökät, jotka ovat kasveille tuholaisia, ovat kompostissa hyötyeliöitä. Joten tee ja käytä komposteja, mutta sijoita ne toiselle puolelle pihaa missä hyötykasvit kasvavat. Muista pestä välineen ja vaihtaa hanskat, ennen kuin tulet kitkemään kasvilavaa kompostin käännön jälkeen.
• Lavaviljelyssäkin puolivarjoisessa paikassa kasvavat kasvit hyötyisivät siitä, että lava sijoitettaisiin niin, että lavan pitkä sivu olisi itä-länsi suuntaan. Näin maksimoidaan kasvien Suomen pitkän päivän valon määrä vuorokaudessa. Aukealla paikalla voit kuitenkin halutessasi tehdä lavojen avulla vaikka muotopuutarhan.

Mikä on lämpölava?

• Lämpölava on kasvilava, jonka pohjana käytetään puoliraakaa lantakompostia, jonka päälle tuleviin kerroksiin laitetaan ilmavaa ja lahoavaa materiaalia, josta lämmin ilma pääsee nousemaan lantakompostikerroksesta kasvualustaan ja juurien käyttöön.
• Lämpölavan on oltava korkeampi kuin ns. kylmälava on. Kylmälava on tavallinen kasvilava, jossa ei ole lantakompostia alakerroksessa.
• lämpölavan pohjalle levitetään paksu sanomalehtikerros, jonka päälle laitetaan oksahakekerros. Hakekerroksen päälle laitetaan paksu kerros puoliksi/n. vuoden maatunutta hevosenlantaa. Lantakerroksen päälle laitetaan paksu kerros oksahaketta, tai muuta ilmavaa materiaalia. Tämän päälle laitetaan lehtisilppukerros, tai maatunutta lehtijätekompostia, jonka päälle laitetaan taas haketta. Voit tehdä lehtisilppu ja hakekerroksia useampia tarvittaessa. Hakekerrosten on oltava ilmavia, jotta lämpö ja myöhemmin ravinteet pääsevät kulkeutumaan kasvualustan sekaan. Alempien kerrosten päälle laitetaan paksu kerros ilmavaa uutta kasvualustaa. Kasvualustan syvyydessä on huomioitava, että juuristot eivät saa päästä kasvamaan raakaan kompostiin, muutoin juuret palavat. Multaa on siis oltava riittävän paksulti, että juuret pysyvät siinä.
• Lisää lavaan kastematoja. Ne tekevät siellä töitä.
• Kompostit maatuvat ja painuvat kasaan maatuessaan. Tulevina vuosina lavaa parannetaan lehtisilpulla ja laimennetulla, valmiilla lehtikompostilla. Lämpökomposti rakennetaan uudestaan alusta lähtien silloin kun hevosenlantakerros on kokonaan maatunut (n. 3 vuotta).
• Lämpölavan kerrokset kannattaa rakentaa syksyllä lehtien korjuuaikaan. Tällöin se saa asettua talven. Pidä lava katettuna kevättalvella. Tarkkaile lavan lämpötilaa. Toimivaan lämpölavaan pitäisi päästä kylvämään reilusti aikaisemmin kuin avomaalle. Lämpölava on taimille lämmin kasvualusta, mutta maanpäällisiä osia on silti suojattava keväthalloilta ja pakkasilta erilaisten katteiden avulla.

Puutarhakesän 2025 väliaikatietoja, rehevyyttä ja kirvoja.

Sunnuntai 17.8.2025 - Sirkku

Puutarhurin kesäkuulumiset.

Tervehdys täältä kitkijä-naiselta! Olette ehkä ihmetelleen missä emäntä luuraa ja onko hän  ehkä eksynyt rikkaruohojen sekaan? Myönnettäköön, että melkein! Tänä kesänä kaikki on täällä Etelä-Suomessa röyhähtänyt erittäin rehevään kasvuun, paitsi meidän rypsit ja kukkapellon niittykukat, jotka käytännössä kuolivat liikaan veteen jo piippavaiheessa. Nyt ne odottavat niittokonetta. Mitään puitavaa ei lähipellolla ole, kesäkuun sateet tulivat näiden peltojen sadon osalta täysin väärään aikaan ja sateita tuli niin valtavasti, ettei pienet taimen alut niistä selvinneet. Kukkapellon osaltahan tämä ei sinänsä haittaa, se niitetään syksyllä muutenkin, mutta rypsi harmittaa todella. Onneksi mallasohra näyttää edes kohtuulliselta. Jospa sato saataisiin kuitenkin viskiohraksi? Kesällä on tullut huomattua kuinka paljon sademäärät ovat vaihdelleet pitkin Suomea.  Meillä käytännössä kesäkuussa saatiin monen kesän verran vettä kuukaudessa, Itä-Suomessa taas vettä ei ole tullut. Järvien pinnat ovat niin alhaalla, että rannoista ei tahdo päästä enää veneellä järvelle. Ääri-ilmiöitä kai ne ovat nämäkin osaltaan.

Kesäkuun kovat sademäärät ja heinäkuun helteet tekivät osaltaan minun työstäni kovin  kiireistä. On niitetty heinää ja kitketty rikkaruohoja. Kasvu ryöhähti käyntiin ja juhannus kului kirppaparven etenemisen seuraamisessa säätutkakuvista. Kostea alkukesä on aiheuttanut myös melko pahan kirvakesän ja erilaiset lehtihomeet ja härmä rumentavat kasvustoja pensasistutuksissa. Härmä on kasvin lehtiin kesän aikana ilmestyvä sienitauti, joka näkyy lehden pinnassa valkoisena kasvustona. Lehdet näyttävät siltä kuin joku olisi ripotellut niiden pintaan perunajauhoa. Härmä heikentää kasvien kasvua tuona kesänä ja saattaa vähentää satoa. Härmä ei kuitenkaan talvehdi Suomen olosuhteissa ulkona, vaan se tulee Suomeen aina kesän aikana etelätuulten mukana. Kuten muidenkin sienitautien osalla, myös härmää on enemmän silloin kun alkukesä on kostea ja sateinen. Härmää voit vähentää kasveista pitämällä ne ilmavina ja huolehtimalla, että pihassa käy pieni tuuli. Tuuli haihduttaa kondensoituvaa vettä lehtien pinnoilta ja pitää lehdet näin ollen terveempinä härmän ja sienitautien osalta. Olen myös itse huomannut, että toisinaan voimakas kevätlannoitus lisää härmän esiintymistä. En tiedä, onko asiaa tutkittu tarkemmin missään, mutta voisiko typpi suurentaa lehden solukoita, jolloin härmä pääsisi tarttumaan lehteen herkemmin? En tiedä onko asia näin, tämä on vain omaa pohdintaani.

Heinäkuun puolivälistä lähtien olen käynyt kovaa taistelua kesäkukkia vaivaavia kirvoja vastaan. Toistaiseksi olen kevyesti voitolla. Olen poikkeuksellisesti joutunut näitä myös julkisista istutuksista ruiskuttamaan. Koska kesäkukkaistutukset ovat keskeisellä paikalla, on kasvit ruiskutettu mahdollisimman luonnonmukaisesti. Ihan sentään tolu-ruiskutukseen en alkanut, mutta Neudorffin aine on ollut käytössä. Onneksi pari viikkoa kirvojen ilmaantumisen jälkeen tulivat myös leppäkertut. Leppäkertut, ampiaiset ja kanat ovat kaikki siinä mielessä puutarhurin kavereita, että kaikki näistä syövät tuhoeliöitä kasveista. Ne toimivat siis luonnonmukaisena tuholaistorjuntana. Kanat söisivät myös punkkeja, mutta ikävä kyllä kanoja ei oikein täällä meilläpäin voi niille pahimmille punkkipaikoille yksin päästää. Välittömästi on kanahaukka yläpuolella liitelemässä jos kanat ovat irti. Siinä saisi puutarhuri lisätä työkokemuslistaan kanapaimenena olon, jos kanat päästäisi pihamaalle vapaasti liikkumaan.

Pornaisten kunnan kesäkukista ja ihanista, uusista ruukuista on tullut paljon positiivista  palautetta. Kiva kuulla, että kaikki se työ, mitä talvella kasvisuunnittelussa tehtiin ja mitä Puutarha Bergströmillä kasvien kasvattamisessa on tehty, ei mennyt hukkaan ja istutukset ovat todella ihmisiä ilahduttaneet. Uusia kasvituttavuuksiakin tuli taas kokeiltua. Oranssi ja hentokukkainen Emilia on ollut upea! Se tuntuu pitävän paljon auringosta, koska kukat kasvavat voimakkaasti aurinkoon päin, vaikka istutus on todella aurinkoisella paikalla. Kosmoskukat ovat valtavia, vaikka juuri niiden riesana ovat olleet pahasti kirvat. Pelargonia on ollut ihan yhtä varma kukkija kuin aina ennenkin niin amppeleissa kuin myös istutusruukuissa. Amppelit kaikkineen ovat olleet kiitollisia kukkijoita ja helppohoitoisia! Vain kastelu ja lannoitus säännöllisesti on tarvittu. Ensi kesään taidetaan kokeilla vähän räväkämpiä värejä? Vai mitä mieltä olette? Nämä pastellin sävytkin ovat olleet kyllä upeat. Varjon ruukkuistutus voi kyllä hyvin, mutta jostain syystä verenpisara päätti helteiden alettua tiputtaa kaikki kukat. Nyt siellä on nuppuja runsaasti tulossa, joten se piti parin viikon kukkimistauon. Upeat, tummat kukat sillä onkin ollut. Verenpisaran edessä olevat ruusubegoniat ovat kyllä kukkineet upeasti koko kesän. Nämä siis ovat varmoja valintoja varjon istutusalueisiin.

Puutarhurilla itsellään kesäkuukaudet ovat kuluneet pitkälti töiden merkeissä, ja vapaapäivät ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Se kuuluu tähän ammattiin. Tuolloin sitä kesärauhaa ja mielen lepohetkiä on otettava kauniista maisemista, luonnossa liikkumisesta ja pienistä hetkistä kun keskityt vetämään henkeä. Tässä yksi sellainen. Viikon takainen upea kuutamo ja elokuun puutarhan kukinta.

Permakulttuuri pohdituttaa, blogiteksti 2.

Torstai 23.1.2025 - Sirkku

Omaa pohdintaani permakulttuurisen pihan suunnittelusta.

• Edellistä blogitekstiä permakulttuurista tehdessäni, tutustuin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, nettiartikkeleihin ja julkaisuihin. Tässä omaa pohdintaani niihin liittyen. 
• Julkaisuja yhdistävänä puutarhasuunnitteluteemana voisi sanoa olevan, että puutarhat pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan sellaisiksi, että niissä vältellään öljyä.

Esim. polttomoottorikoneiden käyttö ja muovin käyttö pyritään pitämään minimissä. Molempien raaka-aine on fossiilinen uusiutumaton luonnonvara, eli öljy. Koneen polttoaine on öljypohjainen ja muovi itsessään sisältää öljyä. Itse lisäisin siihen myös, että jos koneita tai tarvikkeita hankitaan, kannattaa miettiä sitä, että se olisi mahdollisimman pitkäikäinen ja myös helposti huollettavissa. Huollot on myös syytä tehdä säännöllisesti. Liian moni kotikone hankitaan näitä miettimättä ja silloin kalliskin ostos voi muuttua kertakäyttöiseksi ja se on ihan turhaa luonnon kuormittamista. Muovia on nykyään melko vaikea välttää kokonaan, esim. kasteluletkuissa ja vettä keräävissä järjestelmissä sitä tulee vastaan melko väkisinkin, mutta silloinkin voidaan miettiä, onko tuote tehty pitkäikäiseksi ja onko se valmistettu kierrätysmuovista tai voidaanko tarvittu tuote ehkä valmistaa itse kierrätetystä jo kotona olevasta muovituotteesta, jota ei enää tarvita.

• Puutarhan hoidossa ja kasvivalinnoissa pyritään jäljittelemään luontoa. Kasvit sijoitetaan pihalle niiden omien tarpeiden mukaan, ei niinkään ihmisten mieltymysten ja tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi: Kasvi-istutukset tehdään tontin reuna-alueille, johon hulevesien pintavirtaus suuntaa (tontin pintakallistukset). Tällä saadaan luontaista kastelua kasveille, veden mukana maaperästä irtoavat ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja vähennetään lisätyn lannoituksen tarvetta. Mikäli istutusalustan alle on mahdollista rakentaa vettä keräävä salaoja, josta vesi kootaan kokoojakaivoon, saadaan hulevettä hyötykäytettyä kastelussa kuivina jaksoina. Jos vettä ei pystytä keräämään, kannattaa sen kulkua pois tontilta kuitenkin hidastaa. Kasvivalinnat tuolla alueella on mietittävä sellaisiksi, että kasvit sitoisivat vettä mahdollisimman paljon. Valumavesialueelle kannattaa siis istuttaa kostean paikan kasveja, ja kasveja, jotka tarvitsevat paljon vettä tuottaakseen kunnon sadon. Näillä toimilla siis vähennetään huuhtoumaa, vähennetään vesieroosiota ja sato kasvaa suuremmaksi (yksittäisestä omenasta tulee suurempi, kun ravinteet ja vesi tulee kasvin juuristolle myös kuumimpaan kesäaikaan, jolloin sato tuotetaan). Kuiviin ja paahteisiin paikkoihin voidaan kylvää esim. maanpeiteyrttejä, kedon kasveja ja matalia typensitojakasveja, kuten mäkimeiramia, ajuruohoa (timjami), siankärsämöä ja valkoapilaa.

• Tarkoituksena on viljellä alaa monipuolisesti välttäen maaperän väsymistä, jolloin myös tuholaisten ja tautien esiintyminen vähenee. Kasvien vuorotus sinällään ei ole mikään uusi asia, se hyödyttää viljelyssä aina ja siitä olen kirjoittanut blogiini aiemminkin. Myös kursseilla ja luennoilla olen tästä puhunut paljon. Tehkää hyvät ihmiset viljelymuistiinpanoja ja käyttäkää kasvin vuorotusta! Se hyödyttää sadon tuottoa ja kasvien ja lähiympäristösi hyvinvointia. 
• Typensitojakasvit ja syväjuuriset kasvit viljellään viljelykasvien lomassa tai alla, tai suurilla peltoaloilla voidaan pitää ns. maaperän tankkausvuosia, jolloin viljellään vain näitä kasveja tai niitä viljellään esim. kauran kaverina.  Tätä on tehty ns. normaalissakin peltoviljelyssä jo usean vuoden ajan ja moni EU-tuki sitä myös edellyttää. Tämä siis myös muilla kuin luomu- pelloilla. 
• Muista tehdä havaintoja kasvien tarpeista ja myös niiden hyödyllisyydestä muille kasveille, hyönteisille ja koko ekosysteemille. Pienikin kasvi voi hyödyttää hyvin laajasti ympäristöä. 

Esimerkiksi moni köynnöskasvi kuten viiniköynnös tai köynnösruusu tarvitsevat lämpimän ja suojaisan kasvupaikan. Köynnökset kannattaa istuttaa talon läheisyyteen, terassin vierelle. Huom! Ei seinään kiinni koskaan! Näin istutettuna ne saavat talosta suojaa ja lämpöä, samalla ne varjostavat terassia liian kuumalta ja paahtavalta auringolta. Varjostus saattaa viilentää myös talon sisäosia.

• Vältä nurmikkoa ja suosi niittyä. Mitä enemmän on kukkia, sitä paremmin voi pölyttäjät. Muista kuitenkin poistaa vieraslajikasvit, kuten lupiinit. 
• Vältä haravointia. Maahan varisseet lehdet voi silputa maaperän pintaan katteeksi. Samalla ne lannoittavat maaperää. 
• Leikkaa perennat vasta keväällä. Näin suojaat juurakoita ja tarjoat linnuille ruokaa sekä hyönteisille talvehtimispaikkoja. 
• Luonto hakee tasapainoa, kun sille antaa aikaa. Tällä tarkoitetaan esim. sitä, että jos jonain kesänä on paljon tuholaisia, loppukesästä petohyönteisten munia on runsaasti, jolloin luonto korjaa tuholaistilanteen itse seuraavaan vuoteen. Tällöin kuoriutuu runsaasti petohyönteisiä, jotka pitävät tuholaiset kurissa. Tai vaihtoehtoehtoisesti, on tainnut säätutkakuvissa näkyäkin, että runsaina kirvakesinä, rajan yli lentää leppäkerttuarmeija syömään meidän kirvojamme. 
• Hyödynnä viljelyssä ja kasvien kasvattamisessa kerroksellisuus (se mihin kasvien latvukset asettuvat). Niin luontokin tekee. Puiden alle laitetaan matalampia kasveja kuten perennoja sitomaan kosteutta maaperään, hedelmäpuiden väliin voidaan istuttaa syväjuurisia yksivuotisia kasveja, jotka muokkaavat maaperää ja parantavat vesitaloutta yms. 
• Suosi monivuotisia kasveja. Näiden lannoitus- ja veden tarve on yleensä vähäisempää kuin yksivuotisten kasvien on. 
• Pidä mielessä peruskasvualustan rakennusohje. 1 osa savea, 1 osa moreenia ja 1 osa eloperäistä ainesta. Sillä pääsee aika pitkälle.

Listasin alle omia, aiemmin julkaistuja blogitekstejäni, josta voit hakea lisätietoja moniin permakulttuuriin liittyvistä puutarhanhoidon osa-alueista. Ne löydät, kun selaat blogitekstejä eteenpäin.

• 23.2.2024 Biohiili- teksti. 
• 1.2.2024 Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan?
• 30.11.2023 Potageriunelmia. 
• Joulukuu 2022- Helmikuu 2023 Pihakasvien valintaa, useita kirjoituksia. 
• 20.10.2022 Hieman asiaa syksyn lehdistä. 
• 5.4.2022 Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella. 
• 6.10.2021 Voihan hiilinielu! 
• 31.8.2021 Perustetaan niitty. 
• 30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan. 
• 24.3.2021 Parannetaan monimuotoisuutta, Lahopuutarha. 
• 3.6.2020 Hieman asiaa mullasta.

Permakulttuuri pohdituttaa, blogiteksti 1.

Torstai 16.1.2025 - Sirkku

Permanent agriculture eli permakulttuuri (pysyvä/ kestävä maanviljely).

Oletko sinä törmännyt permakulttuuri- termiin puutarhakirjoja ja lehtiä selatessasi ja miettinyt, että mitähän tuollakin mahdetaan tarkoittaa? Minulla termi on tullut vastaan säännöllisesti vuosien varrella ja toki tiedän sen pääsääntöiset periaatteet, mutta ajattelin nyt avata termiä hieman tarkemmin. Jos vaikka oppisin itsekin hieman lisää? Jaan tekstin kahteen blogikirjoitukseen, niin ei tule liikaa asiaa yhteen tekstiin.

Permakulttuurin perusajatus:

Permakulttuuri perustuu alkuperäiskansojen oppeihin ja sen kehittelivät nykymuotoonsa australialaiset Bill Mollison ja David Holmgren 1970- luvulla. Muita permakulttuurin edelläkävijöitä on mm. Itävaltalainen Sepp Holzer.

Permakulttuurilla tarkoitetaan kokonaisvaltaista viheralueiden suunnittelua ekologisesti kestävältä pohjalta. Siinä maatalous ja viheralueet, kuten puutarhat, puistoalueet, metsät ja muut viheralueet, kuten katuympäristöt suunnitellaan ekologisesti kestäviksi kokonaisuuksiksi. Permakulttuurissa myös pyritään omavaraisuuteen viljelyn kaikissa osa-alueissa, ja näin ollen myös suurin osa ihmisen syömästä ruuasta olisi itse, omassa viljelyssä, tuotettua. Myös kasvualustat ja sen valmistukseen tulevat tarvikkeet, sekä vedenkiertojärjestelmät tehdään itse. Jätettä ei saisi jäädä. Permakulttuurista voisi siis sanoa, että se on kokonaisvaltainen suunnittelufilosofia, joka kattaa puutarhanhoidon, viljelyn, arkkitehtuurin, ekologian, rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun.

Permakulttuurin kolme pääperiaatetta:

• Earth care- maapallosta huolehtiminen.
• People care- ihmisistä huolehtiminen. 
• Fair share- reilu jako, kulutukselle ja kasvulle rajojen asettaminen, ja ylijäämän palautus kiertoon.

Näitä teesejä miettiessäni, tulee vaan mieleen, että vielä näiden saavuttamiseen on matkaa. Lisäksi pohdituttaa, että kuinka monella meistä on taitoa ja tilaa viljellä ja säilyttää sellainen määrä ruokaa, jolla pitäisi itsensä ja perheensä ruuassa talven yli. Pidän perhettäni jonkin verran omavaraisena, mutta ei tuo tuollaisenaan taitaisi onnistua edes meiltä. Varsinkin, jos edes kasvualustoja ja siemeniä ei saisi ostaa kaupasta. Suurempaan omavaraisuuteen pääseminen vaatisi usean vuoden työn.

Mitä permakulttuuri tarkoittaa maanviljelyssä:

Tavoite olisi, että viljelyä kehitetään maaperää hoitavaksi ja innovoidaan myös maaperää hoitavia ja lannoittavia viljelymenetelmiä. Pyörää ei toki tarvitse keksiä uudestaan, jos hyvä ja toimiva menetelmä on jo kehitetty, mutta täälläkin pyritään mahdollisimman pitkälle omavaraisuuteen ja kierrätykseen.

• Minusta yhtenä esimerkkinä tästä voisi vaikkapa olla veden kierto viljelyssä. Istutusalueet pyritään rakentamaan niin, että ns. ostettua juomavettä tarvitaan mahdollisimman vähän, vaan voitaisiin pärjätä tontilla olevilla ja sinne satavilla vesivarannoilla. Tämä voisi tarkoittaa satavan, maaperän läpi tulevan ja suodattuvan veden keräämistä ja pumppaamista uudelleen kasvien käyttöön. Tämä vesi on ravinnepitoista jo itsessään, toki laimeampaa kuin lannoitettu vesi. Vesi voitaisiin pumpata kokoojakaivosta esim. aurinkoenergiaa hyödyntäen, jolloin ostettua sähköä ei tarvittaisi.

 Veden kierron ja uudelleen kasteluun käyttämisen lisäksi permaviljelyssä käyttöön tulevat myös:

• Typensitojakasvit ja juuristollaan maata muokkaavat kasvit, sekä maaperän kasvipeitteisyys (hiilensidonta ja eroosion vähentäminen) ja maaperän pinnan kattaminen (veden haihtuminen).
• Komposti ja kompostimullalla maaperän parantaminen.
• Kasvijätekompostin valumavesien keräys, laimennus ja käyttö lannoituksessa. 
• Puuceen tai muun biovessan kompostin käyttö maaperän parantamisessa. Huom! kiinteitä jätteitä on kompostoitava pidempään kuin esim. lehtijätettä, jotta syötäviin tuotteisiin ei tule kolibakteerivaaraa. Kompostointiaika on pidempi kuin tavallisella talousjätekompostilla. Kuiva käymäläjäte on jatkokompostoitava astiassa, jossa on kiinteä pohja ja kansi, ja josta ei tule valumia ympäristöön. Käymäläjäte voidaan levittää välikerroksiksi lehtijätekompostiin em. ehtojen täyttyessä, minimikompostointiaika on yksi vuosi, jonka jälkeen valmista kompostimassaa voidaan käyttää koristekasvien kasvualustaan laimennettuna. Syötäville kasveille kompostimassan on valmistuttava pidempään, jopa 2-3 vuotta. Jatkokomposteja tarvitaankin pihassa useita, joten tilaa ne valitettavasti vievät. Biovessaan kertyvä virtsa voidaan myös kerätä ja hyötykäyttää laimennettuna kastelulannoitteena esim. yksivuotisille koristekasveille. Virtsa tai urea pitää sisällään typpeä ja sillä voidaan herätellä myös jäätynyttä kompostia.

 Mitkä ovat permakultturisen pihan suunnitteluperiaatteet? David Holmgren

1. Havainnoi ja vuorovaikuta.
2. Kerää ja varastoi energiaa.
3. Hanki tuotoksia.
4. Käytä itsesääntelyä ja ota vastaan palautetta.
5. Käytä ja arvosta uusiutuvia luonnonvaroja ja palveluita.
6. Älä tuota jätettä.
7. Suunnittele maaleista yksityiskohtiin.
8. Yhdistele erottelun sijaan.
9. Käytä hitaita ja pieniä ratkaisuja.
10. Käytä ja arvosta monimuotoisuutta. 
11. Käytä reunoja ja reuna-alueita.
12. Hyödynnä muutosta luovasti ja vastaa siihen.

Tässäpä sitä on sopivan ympäripyöreitä lauseita, se mitä niillä mahdetaan tarkoittaa, on varmasti vähän tulkitsijakohtaista? Omaa, ihan arkiseen perhepihaan tulevaa pohdintaani yritän avata hieman seuraavassa blogitekstissä. Mitä em. kohdat sinulle tarkoittavat? Kirjoita kommenttiosioon mitä sinulle niistä tulee mieleen.

Kouluttautumista, kalenterin järjestelyä ja asiaa opettamisesta.

Keskiviikko 8.1.2025 - Sirkku

Kouluttautumista, kalenterin järjestelyä ja asiaa opettamisesta.

Yrittäjän kalenteri ja töiden aikataulutus.

Oikein hyvää kuluvaa vuotta 2025 kaikille! Toivottavasti sinunkin joulun ja uuden vuoden tienoo on mennyt mukavasti? Puutarhuri piti tähän saumaan parin viikon loman ja latasi akkuja. Viimeinen viikonloppu oli kieltämättä jo vähän kituuttamista, tekevä ihminen ei oikein tahdo jaksaa lomailla. Kuka sitä nyt ikuisesti jaksaa nukkua pitkään ja tehdä mitä huvittaa? Onneksi löytyi koko perhettä miellyttävä lautapeli, jota on nyt pelattu lähes joka päivä jouluaaton jälkeen (juu, ei ollut Afrikan tähti, se kotoa löytyy jo ennestään).

Loman jäljiltä eilinen oli ensimmäinen työpäivä ja se kului suurilta osin kirjanpitohommissa,  mutta loppupäivästä ehdin jo availemaan myös varovaisesti kalenteria. Ja jos mietitte, että miksi se tänne blogiin jatkuvasti laittaa kuvia kalenteristaan (joka harvinaista kyllä, toistaiseksi näyttää kovin tyhjältä). Kuvasin kalenterin, koska halusin itselleni muistiin ns. ennen- kuvan. Siis ennen koulutuksien varaamista, ennen töiden aikataulutusta, ennen tärkeiden päivien merkkausta yms. Tämä siis muistutuksena itselle, että itsepä päätät millainen vuosi tästä tulee! Toki suhdanteet vaikuttavat ja varmasti myös esim. kotitalousvähennyksen muuttuminen, mutta kyllä se silti on paljon itsestä kiinni miltä kalenteri näyttää. Karkeat töiden aikataulutukset on tietysti tehty jo syksyn alussa myös tänne alkuvuoteen, mutta se pieni hienosäätö vielä puuttuu.

Vaikka juuri mainitsin, että on paljolti itsestä kiinni miltä kalenteri näyttää, on viime vuosina kuitenkin tullut esiin asia, jolle en voi mitään ja joka harmittaa todella paljon. Otan sen nyt pitkän harkinnan jäljiltä tässä esille, vaikka aina epäkohtien esille ottaminen on riski näin yrittäjänä ollessa. Toivottavasti se ei vaikuta tulevaisuuden työtilauksiini.

Asiaa opettamisesta ja luennoinnista:

Olen monta vuotta vetänyt kursseja ja luentoja eri puutarha-aiheista, monessa eri kansalaisopistossa. Tähän mennessä olen voinut laskuttaa kurssit yrittäjänä, jolloin työtunnin hintaan saa sisällytettyä myös opetusmateriaalin teon ja vanhan materiaalin päivityksen. Valmista toisen tekemää opetusmateriaalia ei kursseilleni ja luennoilleni ole, vaan se on tehtävä itse. Yrittäjänä huolehdin myös kaikista yrittäjän maksuista kuten YEL:stä, joten monessa tapauksessa laskutus on tilaajalle edullisempi tapa palkata opettaja. Nyt kuitenkin moni kaupunki ja kunta, jotka ylläpitävät kansalaisopistoja, on tehnyt päätöksen, ettei kursseja tilata laskuttavalta yritykseltä ollenkaan. Opettajan olisi tultava verokortilla työhön ja materiaalin tekoon ja päivitykseen kuluvasta ajasta ei makseta lainkaan. Opettajan olisi siis ns. tarjottava opetusmateriaalin teko ja päivitys, sekä mahdollisesti materiaaliin hankkimansa ostokuvat omasta pussistaan opiskelijoilleen. Tuntipalkka on melko pieni, jollei yrittäjällä satu olemaan opettajan tutkintoa suoritettuna. Alan asiantuntijuus kunnon tuntipalkkaan ei riitä kaikissa paikoissa perusteeksi. Itselleni tämä päätös on aiheuttanut sen, että olen joutunut karsimaan opetuksia todella paljon. Rakastan puutarha-alaa ja nautin opettamisesta ja luennoinnista, ajattelen kuitenkin niin, että työajastani olen ansainnut palkan. Toivoisin, että tähän päätökseen tulisi muutosta ja löydettäisiin jonkinlainen kultainen keskitie. Esimerkiksi, että asiantuntijuus ja työ alalla pätevöittää opettamiseen ja, että palkka maksettaisiin myös materiaalin tekoon ja päivitykseen kuluvilta työtunneilta. Tällöin verokortilla työskentely olisi mielestäni ok.

Olen katsellut lähiopistojen tarjontaa tulevalle vuodelle ja moni näistä on joutunut karsimaan opetustarjontaansa runsaalla kädellä valtion tuen vähentymisen, korona-ajan jälkiseurausten (ihmiset jäivät kotiin, kursseille tulijat ovat vähentyneet) ja myös tämän edellä mainitsemani päätöksen jäljiltä. Se on todella harmi, koska tilausta laajemmalle kurssitarjonnalle on. Jostain syystä kansalaisopistot eivät ehkä tavoita näitä tilaajia tällä hetkellä! Mainostetaanko kursseja oikeissa kanavissa? Olen saanut muutamia viestejä vakikurssikävijöiltä niiltä paikkakunnilta, joissa olen kursseja vetänyt, että miksi sinun nimeäsi tai koko puutarha-alan kursseja ei löydy kurssiluettelosta? Olen pyytänyt heitä laittamaan palautetta asiasta suoraan opistoille, jospa sillä saataisiin tähän asiaan muutosta jollain aikavälillä?

Muitakin keinoja kurssien ja luentojen vetämiseen olen toki miettinyt. Verkkokurssien pitäminen kiinnostaisi, mutta toistaiseksi ne ovat vasta mietinnän asteella, johtuen huonoista verkkoyhteyksistä alueellani. Lisäksi myös taloudellinen alkupanostus verkkokursseihin liittyen on melko suuri. Mielelläni tulisin luennoimaan esim. puutarhayhdistyksille paikan päälle, jossa saa kohdata ihmiset kasvokkain ja jossa pystyn vastailemaan kuulijoiden kysymyksiin livenä.

Jos siis sinun yhdistyksesi, yrityksesi tai vaikkapa kaveriporukkasi kaipaa puutarha-asioihin sparrausta ja neuvoja, ota rohkeasti yhteyttä! Räätälöidään toivomaanne aiheeseen sopiva luento. Luentoja voin toteuttaa muuallakin kuin Uudenmaan alueella. Yhteydenotot asian tiimoilta hoituu helpoiten täältä nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta, tai soittamalla 040 552 7282.

Livenä minut tapaa kursseilla ja luennoilla tänä keväänä Porvoon opistolta maalis- huhtikuussa.

Maanantaisin 3-17.3.2025 Klo 18.00-20.15 on Kasvihuoneviljely-kurssi ja maanantaisin 24.3-14.4.2025 Hyötyviljelyn perusteet-kurssi. Ilmoittaudu ajoissa mukaan!

Porvoon Hankkijalla olen tavattavissa huhtikuun alkupuolella, tästä lisää myöhemmin.

 Yrittäjän kouluttautuminen. 

Perinteisesti olen käyttänyt talven työpäiviä oman alani lisäkoulutuksiin. Osa näistä on niitä pakollisia tietyn väliajoin käytäviä korttikoulutuksia, mutta osa on oman alan uutuuksien opettelua ja vanhoista, jo aiemmin opituista asioista, syventävän tiedon hankintaa. Valmishan ammattilainen ei ole koskaan. Talven koulutuspäivistä olen yrittänyt kerätä teille tietopaketteja, jossa avaan oppimaani asiaa. Monesti asioihin päästään yhdessä koulutus- tai kirjoituspäivässä tekemään vain pintaraapaisu ja varsinkin puutarhasuuntauksia koskeneissa blogiteksteissä itsestäni tuntui, että kirjoittamani teksti ei ole tarpeeksi laaja ja asiaa ei käydä siellä pohjia myöden läpi. Näihin saattaakin tulla lisäkirjoituksia myöhemmin.

Uskon, että lisäkirjoituksia tulee myös liittyen permakulttuuriin, kasvipeitteisyyteen ja hiilensidontaan, maaperän huoltoon ja vesitalouteen, sekä kotivaraviljelyyn. Nämä ovat minua kiinnostavia asioita ja joista koen myös velvollisuudekseni jakaa tietoa eteenpäin.

Seuraavissa kirjoittamissani blogiteksteissä näitä asioita jo myös käsitellään tai sivutaan:

-          23.2.2024 Biohiili- teksti.

-          1.2.2024 Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan?

-          30.11.2023 Potageriunelmia.

-          Vuoden 2023 alku, useita Pihakasvien valintaa- kirjoituksia.

-          20.10.2022 Hieman asiaa syksyn lehdistä.

-          5.4.2022 Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

-          6.10.2021 Voihan hiilinielu!

-          31.8.2021 Perustetaan niitty.

-          30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan.

-          24.3.2021 Parannetaan monimuotoisuutta, lahopuutarha.

Onko sinulla blogitekstien puutarha-aiheisiin ehdotuksia tai toiveita mistä toivot syventävää tietoa? Voit laittaa toiveesi alle kommenttiosioon tai lähettää toiveen esim. yhteydenottolomakkeen kautta suoraan minulle.

Työteliästä alkuvuotta kaikille!

P.s: alla esimerkki yhdestä tarjolla olevasta luennosta ;) .

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistä kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Hei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku