Köynnöksen istutusTorstai 6.2.2025 - Sirkku Ihanat köynnökset, osa 2.
Köynnöksiä istuttamaan.
Edellisessä blogitekstissäni kirjoitin jo paljon köynnösten valintaan liittyvistä asioista, sekä siitä millaisia köynnösten ominaisuudet ja käyttökohteet ovat. Köynnös on mielestäni vähän aliarvostettu kasvi, johon liittyy “talon sairastuttaja”- stigma, mutta suosittelen kokeilemaan köynnöksiä rohkeasti. Kunhan vain estätte niiden pääsyn talorakenteeseen kunnolla, köynnöksestä voi olla paljon iloa ja hyötyä pihassa kasvaessaan.
Milloin köynnöksiä voidaan istuttaa?
Astiataimia voit istuttaa aina kun maa on sula. Lähes kaikki puutarhamyymälöiden köynnöstaimet ovat astiataimia. Jotkut köynnökset, kuten esim. villiviini, on niin elinvoimainen, että siitä voidaan ottaa kevättalvella latvaversoja, joita juurrutetaan. Juurien kasvatusta voidaan kokeilla ihan vesilasissa tai kasvi voidaan työntää kosteutta pidättävään kasvualustaan. Toki juurien kasvuun lähtö on aina vähän arpapeliä, mutta näin voi koettaa lisätä taimimäärää vähällä rahalla, jos olet vaikka leikkaamassa vanhaa ja ränsistynyttä köynnöstä. Latvapalat siis vain kasvamaan. Ilmastollisesti arkoja köynnöksiä, kuten esim. jalokärhöt tai köynnösruusut suositellaan kuitenkin aina istuttamaan keväällä, vaikka ne olisivatkin astiataimia. Tämä johtuu siitä, että niille halutaan antaa yksi kesä aikaa juurtua kunnolla ja kasvattaa juurensa syvemmälle, ennen kuin talviaika ja routa tulee. Tällä varmistetaan niiden talvenkestävyyttä.
Köynnösten tarvitsema istutustila ja niille sopiva kasvualusta.
Yleensä köynnökset ovat pihaan tullessaan paljon korkeammassa ja kapeammassa ruukussa kuin esim. pensaat ovat. Tämä jo sinällään aiheuttaa haasteita monella istutuspaikalla ja antaa jo vinkkiä istuttajalle siitä mihin pitää varautua. Istutustila on monesti loppua kesken. Osa köynnöksistä on omajuurisia ja niitä ei tarvitse istuttaa niin syvään kuin jalonnettujen köynnösten istutussyvyys on, mutta koska köynnös istutetaan tukeen päin vinoon, vaaditaan silloinkin yleensä enemmän tilavuutta juuristoalueeseen kuin normaalilla astiataimella tarvittaisiin. Myös kasvin juuriston suuruus tulevaisuudessa tulee ottaa tässä tilanteessa huomioon. Esim. Viiniköynnösten juuret voivat ulottua monen metrin syvyyteen ja usean metrin leveydelle, sitä ei siis kannata kovin pieneen tilaan istuttaa, jos satoa haluaa. Näiden köynnösten kanssa kasvualustan pohja kannattaa jättää kankaattomaksi niin, että juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan.
Suurin osa köynnöksistä istutetaan ihan normaaliin puutarhamultaan. PH mullalla on n. 6–6,5. Mullan tulisi olla siis lannoitettua ja kalkittua puutarhamultaa. Köynnöshortensian voi istuttaa happamampaan kasvualustaan ja se sopiikin varjon havuistutusten yhteyteen kukkijaksi. Hortensiat kestävät Suomessa niin happaman kuin kalkitun kasvualustan istutushetkellä, maaperän happamuus vain vaikuttaa kukinnon väriin. Jatkossa hortensiaistutuksia ei kuitenkaan yleensä kalkita. Tässä on muistettava, että Suomen maaperä on normaalisti hapan havukasvien ansiosta. Kasvualustan on oltava sopivasti ilmavaa ja kosteutta pidättävää ja sen on sisällettävä eloperäistä ainesta ja ravinteita, ihan niin kuin kaikilla muillakin kasveilla. Ehkä tässä tilanteessa kasvualustalla säädetään tarvittaessa juuriston lämpötilaoloja. Ilmavampi kasvualusta lämmittää juuriston ympärystää ja parantaa kylmänarkojen kasvien selviämistä talven yli. Tuolloinkin on kuitenkin huolehdittava, että syvemmällä pohjamaassa on oltava riittävästi kosteutta saatavilla.
Minimikasvualustasyvyys on omajuurisella köynnöksellä n. 50 cm, mutta jalonnetuille köynnöksille tuo ei yleensä riitä. Nämä kaipaavat 70–80 cm:n syvyisen kasvualustakerroksen. Istutuspaikan leveys taasen... sielläkin 50 cm on mielestäni minimi. Monesti nuo köynnösten purkit voivat olla jo itsessään 25 cm- 40 cm pitkiä ja kun se pitää saada istutuspaikkaan vinoon tukeen nähden. Omiin suunnitelmiini olen laittanut 80–100 cm köynnösten istutusalueen leveydeksi ja olen istuttanut niiden juurelle matalia perennoja maanpeitteeksi.
Muuta huomioitavaa:
Istutuksen yhteydessä kannattaa varoa köynnösten herkkiä juuria. Kun kasvualustapaakku on noin korkea, se painaa ja varsinkin kun taimi on märkä ja sitä otat pois ruukusta, voi vaurioita tulla. Itse yritänkin huolehtia, että köynnös on varmasti kunnolla läpijuurtunut paakkuun ennen sen siirtämistä ruukusta pois. Tällöin kasvuunlähtö on varmempaa.
Köynnökset on istutettava riittävän kauas seinästä. Nykyiset ohjeet talorakentamisessa on,
Muista levitellä juuria varoen istutuskuoppaan, älä revi tai kierrä juuria kiepille.
Istutussyvyys:
Taimet asetetaan vinoon istutustukeen nähden, tällä vähennetään raskaan lehtimassan ja
Istutuksen jälkeen:
Istutuksen yhteydessä taimia kastellaan kuten mitä tahansa muitakin istutettuja astiataimia. Itse laitan 20–40 litraa/ vettä useassa erässä ja hitaasti. Määrä on vähän liukuva, mutta perusperiaatteena voisi olla, että ruohovartisille 20 litraa/m2 ja puuvartisille 40 litraa/ taimi. Jatkossa tehtävien istutuskasteluiden osalta on minulla pohja-ajatuksena ollut, että mielummin harvemmin ja paljon. Tämä tarkoittaa 2–3 kertaa viikossa ensimmäisen kahden viikon ajan. Vesi annetaan matalalla paineella ja mieluiten ihan kastelukannulla ja ilman mitään lisäsuuttimia, jotka hajottavat pisaraa. Kasvualustan on kastuttava koko syvyydeltä ja sielläkin määrät vaihtelevat jo säidenkin vuoksi. Sateisella säällä koko kasvualustan kastumiseen voi riittää 10 litraa, joskus tarvitaan tuo 40 litraa. Kasvualustaa pitää siis vähän lukea ja tarkkailla. Välipäiviä on hyvä olla välissä ja vesi ei saa jäädä seisomaan kasvin juuristolle. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko, |
Köynnöksiä, köynnöksiä!Torstai 30.1.2025 - Sirkku Ihanat köynnökset, osa 1! Yksiä englantilaisen puutarhan peruspilareita ovat erilaiset köynnökset, joilla puutarhaan Minulle henkilökohtaisesti nämä runsaat kukkijat ovat silloin tällöin vähän liikaa, olen itse yksinkertaisemman puutarhan ystävä. Minusta perinteisessä englantilaisessa puutarhassa, perennameren keskellä kasvaessaan, nämä loisteliaat kukkijat hukkuvat ympäröivään väriloistoon ja runsauteen. Omassa puutarhassani sijoittaisin loisteliaat kukkijat ensisijaisesti rauhoittavan elementin yhteyteen, kuten esim. erilaisten vihreävalkoisten lehtivärien tai havun läheisyyteen, jotka rauhoittavat näkymää. Nämä kuitenkin ovat makukysymyksiä ja asiakkaiden pihassa mietin asian aina asiakkaan näkökulmasta. Keskustelen monesti asiakkaan kanssa hänen mieltymyksistään laajemmin pihakonsultoinnin aikana ja esittelen sitten erilaisia vaihtoehtoja, jos koen, ettei minun oma mieltymykseni olekaan se mistä asiakas pitää. Vuosien varrella olen huomannut, että moni pelkää köynnösten istuttamista omalle pihalleen. Uskoakseni pelko johtuu paljolti Suomalaisesta talorakentamisen historiasta. Hometalot ongelmineen karsivat tehokkaasti kaikkea kasvillisuutta ja istuttamista talojen läheisyydessä. Pelätään alapohjaan ja viemäreihin levittäytyviä juuria, jolloin pihan vesi ei liiku. Oksiston ja versoston taasen pelätään aiheuttavan ongelmia talojen katoille, räystäille, katon aluslaudoitukselle ja eristykselle. Osa kasveista taasen saattaa tarrata seinään niin tiukasti, että rappaukset ja maalipinta kärsii. Tämä kaikki on ymmärrettävää huolta. Jos talo sairastuu, sairastuvat yleensä myös ihmiset. Kuitenkin oikein istutettuna ja hoidettuna, kasvillisuudesta talon läheisyydessä voi olla myös paljon hyötyä. Itseasiassa oikein istutettu ja tuettu köynnös ohjaa sadeveden pois seinästä ja suojaa seinää suoralta auringonvalolta. Vanhoissa taloissa köynnökset kesällä viilentävät helteistä ilmaa ja talvella vähentävät lämpöhukkaa. Ne toimivat talon läheisyydessä siis kuin villasukka jalassa. Eristää kunhan muistaa jättää ilmaraon väliin. Miksi köynnöksen istuttaminen hyödyttää?
1. Ensin on mietittävä onko valittu köynnös yksivuotinen, perennamaisesti kasvava köynnös vai monivuotinen puuvartinen köynnös.
Perennoivasti kasvavia köynnöksiä ovat esim.:
Monivuotisia puuvartisia köynnöksiä ovat esim.:
2. Puuvartisia köynnöksiä valitessasi on ennen ostoa muistettava miettiä menestymisvyöhykekarttaa. Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen, joista ykkösvyöhyke on jaettu vielä A ja B osaan. Taimea ostaessasi taimen nimen ja lajikkeen jälkeen menestymisvyöhyke on ilmoitettu roomalaisilla numeroilla. Nämä numerot kertovat sen millä vyöhykkeellä kasvin pitäisi menestyä talven yli melko varmasti, jos kasvi on istutettu sille sopivaan paikkaan, oikeaan kasvualustaan ja oikeaan valo-olosuhteeseen ja sitä on hoidettu oikein. Kartta ei takaa kasvin menestymistä, mutta siitä saa suuntaa-antavasti pohjatietoa ennen ostopäätöstä. Jos et tiedä mihin menestymisvyöhykkeeseen istutuspaikka kuuluu, kartta on näkyvissä taimistoviljelijät ry:n sivuilla. 3. Olen avannut tarkemmin tietoa puuvartisten kasvien valinnasta 9.2.2023 kirjoitetussa blogitekstissäni: Pihakasvien valintaa, kasvien menestymisvyöhykkeet ja kasvin hoidon tarpeen arviointi kasvia ostettaessa. Muutkin pihakasvien valintaa- blogisarjan tekstit auttavat köynnösvalinnoissa, ne löydät kun selaat blogitekstejä vanhempien tekstien osaan. 4. Valitse istutettavaksi köynnös, jonka menestymisvyöhyke on yksi pidemmällä kuin oma vyöhykkeesi on. Jos siis asut kolmosvyöhykkeellä, osta nelosvyöhykkeen kasvi. 5. Oikea kasvi- oikeaan paikkaan. Mieti valo, vesi, lämpö ja ulkoiset seikat kuten esim. mahdolliset kattolumet. 6. Monella köynnöksellä on kapea yläosa, mutta suuri ja syvä juuristo. Varaa sille tilaa. 7. Jalonnetut köynnökset on istutettava syvään. Köynnös vaatiikin monesti normaalia syvemmän kasvualustan. 8. Köynnökset istutetaan tukeen nähden vinoon. Tämä edellyttää istutustilalta myös leveyttä syvyyden lisäksi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Köynnös, kärhö, jalokärhö, köynnösruusu, viiniköynnös, villiviini, humala, köynnöksen istutus, puutarha, kasvit, piha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pergola, köynnösritilä, köynnöshortensia, keijunmekko, |
Kouluttautumista, kalenterin järjestelyä ja asiaa opettamisesta.Keskiviikko 8.1.2025 - Sirkku Kouluttautumista, kalenterin järjestelyä ja asiaa opettamisesta.
Yrittäjän kalenteri ja töiden aikataulutus. Oikein hyvää kuluvaa vuotta 2025 kaikille! Toivottavasti sinunkin joulun ja uuden vuoden tienoo on mennyt mukavasti? Puutarhuri piti tähän saumaan parin viikon loman ja latasi akkuja. Viimeinen viikonloppu oli kieltämättä jo vähän kituuttamista, tekevä ihminen ei oikein tahdo jaksaa lomailla. Kuka sitä nyt ikuisesti jaksaa nukkua pitkään ja tehdä mitä huvittaa? Onneksi löytyi koko perhettä miellyttävä lautapeli, jota on nyt pelattu lähes joka päivä jouluaaton jälkeen (juu, ei ollut Afrikan tähti, se kotoa löytyy jo ennestään).
Loman jäljiltä eilinen oli ensimmäinen työpäivä ja se kului suurilta osin kirjanpitohommissa,
Vaikka juuri mainitsin, että on paljolti itsestä kiinni miltä kalenteri näyttää, on viime vuosina kuitenkin tullut esiin asia, jolle en voi mitään ja joka harmittaa todella paljon. Otan sen nyt pitkän harkinnan jäljiltä tässä esille, vaikka aina epäkohtien esille ottaminen on riski näin yrittäjänä ollessa. Toivottavasti se ei vaikuta tulevaisuuden työtilauksiini.
Asiaa opettamisesta ja luennoinnista: Olen monta vuotta vetänyt kursseja ja luentoja eri puutarha-aiheista, monessa eri kansalaisopistossa. Tähän mennessä olen voinut laskuttaa kurssit yrittäjänä, jolloin työtunnin hintaan saa sisällytettyä myös opetusmateriaalin teon ja vanhan materiaalin päivityksen. Valmista toisen tekemää opetusmateriaalia ei kursseilleni ja luennoilleni ole, vaan se on tehtävä itse. Yrittäjänä huolehdin myös kaikista yrittäjän maksuista kuten YEL:stä, joten monessa tapauksessa laskutus on tilaajalle edullisempi tapa palkata opettaja. Nyt kuitenkin moni kaupunki ja kunta, jotka ylläpitävät kansalaisopistoja, on tehnyt päätöksen, ettei kursseja tilata laskuttavalta yritykseltä ollenkaan. Opettajan olisi tultava verokortilla työhön ja materiaalin tekoon ja päivitykseen kuluvasta ajasta ei makseta lainkaan. Opettajan olisi siis ns. tarjottava opetusmateriaalin teko ja päivitys, sekä mahdollisesti materiaaliin hankkimansa ostokuvat omasta pussistaan opiskelijoilleen. Tuntipalkka on melko pieni, jollei yrittäjällä satu olemaan opettajan tutkintoa suoritettuna. Alan asiantuntijuus kunnon tuntipalkkaan ei riitä kaikissa paikoissa perusteeksi. Itselleni tämä päätös on aiheuttanut sen, että olen joutunut karsimaan opetuksia todella paljon. Rakastan puutarha-alaa ja nautin opettamisesta ja luennoinnista, ajattelen kuitenkin niin, että työajastani olen ansainnut palkan. Toivoisin, että tähän päätökseen tulisi muutosta ja löydettäisiin jonkinlainen kultainen keskitie. Esimerkiksi, että asiantuntijuus ja työ alalla pätevöittää opettamiseen ja, että palkka maksettaisiin myös materiaalin tekoon ja päivitykseen kuluvilta työtunneilta. Tällöin verokortilla työskentely olisi mielestäni ok.
Olen katsellut lähiopistojen tarjontaa tulevalle vuodelle ja moni näistä on joutunut karsimaan opetustarjontaansa runsaalla kädellä valtion tuen vähentymisen, korona-ajan jälkiseurausten (ihmiset jäivät kotiin, kursseille tulijat ovat vähentyneet) ja myös tämän edellä mainitsemani päätöksen jäljiltä. Se on todella harmi, koska tilausta laajemmalle kurssitarjonnalle on. Jostain syystä kansalaisopistot eivät ehkä tavoita näitä tilaajia tällä hetkellä! Mainostetaanko kursseja oikeissa kanavissa? Olen saanut muutamia viestejä vakikurssikävijöiltä niiltä paikkakunnilta, joissa olen kursseja vetänyt, että miksi sinun nimeäsi tai koko puutarha-alan kursseja ei löydy kurssiluettelosta? Olen pyytänyt heitä laittamaan palautetta asiasta suoraan opistoille, jospa sillä saataisiin tähän asiaan muutosta jollain aikavälillä?
Muitakin keinoja kurssien ja luentojen vetämiseen olen toki miettinyt. Verkkokurssien pitäminen kiinnostaisi, mutta toistaiseksi ne ovat vasta mietinnän asteella, johtuen huonoista verkkoyhteyksistä alueellani. Lisäksi myös taloudellinen alkupanostus verkkokursseihin liittyen on melko suuri. Mielelläni tulisin luennoimaan esim. puutarhayhdistyksille paikan päälle, jossa saa kohdata ihmiset kasvokkain ja jossa pystyn vastailemaan kuulijoiden kysymyksiin livenä.
Jos siis sinun yhdistyksesi, yrityksesi tai vaikkapa kaveriporukkasi kaipaa puutarha-asioihin sparrausta ja neuvoja, ota rohkeasti yhteyttä! Räätälöidään toivomaanne aiheeseen sopiva luento. Luentoja voin toteuttaa muuallakin kuin Uudenmaan alueella. Yhteydenotot asian tiimoilta hoituu helpoiten täältä nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta, tai soittamalla 040 552 7282.
Livenä minut tapaa kursseilla ja luennoilla tänä keväänä Porvoon opistolta maalis- huhtikuussa. Maanantaisin 3-17.3.2025 Klo 18.00-20.15 on Kasvihuoneviljely-kurssi ja maanantaisin 24.3-14.4.2025 Hyötyviljelyn perusteet-kurssi. Ilmoittaudu ajoissa mukaan! Porvoon Hankkijalla olen tavattavissa huhtikuun alkupuolella, tästä lisää myöhemmin. Yrittäjän kouluttautuminen. Perinteisesti olen käyttänyt talven työpäiviä oman alani lisäkoulutuksiin. Osa näistä on niitä pakollisia tietyn väliajoin käytäviä korttikoulutuksia, mutta osa on oman alan uutuuksien opettelua ja vanhoista, jo aiemmin opituista asioista, syventävän tiedon hankintaa. Valmishan ammattilainen ei ole koskaan. Talven koulutuspäivistä olen yrittänyt kerätä teille tietopaketteja, jossa avaan oppimaani asiaa. Monesti asioihin päästään yhdessä koulutus- tai kirjoituspäivässä tekemään vain pintaraapaisu ja varsinkin puutarhasuuntauksia koskeneissa blogiteksteissä itsestäni tuntui, että kirjoittamani teksti ei ole tarpeeksi laaja ja asiaa ei käydä siellä pohjia myöden läpi. Näihin saattaakin tulla lisäkirjoituksia myöhemmin.
Uskon, että lisäkirjoituksia tulee myös liittyen permakulttuuriin, kasvipeitteisyyteen ja hiilensidontaan, maaperän huoltoon ja vesitalouteen, sekä kotivaraviljelyyn. Nämä ovat minua kiinnostavia asioita ja joista koen myös velvollisuudekseni jakaa tietoa eteenpäin. Seuraavissa kirjoittamissani blogiteksteissä näitä asioita jo myös käsitellään tai sivutaan: - 23.2.2024 Biohiili- teksti. - 1.2.2024 Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan? - 30.11.2023 Potageriunelmia. - Vuoden 2023 alku, useita Pihakasvien valintaa- kirjoituksia. - 20.10.2022 Hieman asiaa syksyn lehdistä. - 5.4.2022 Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella. - 6.10.2021 Voihan hiilinielu! - 31.8.2021 Perustetaan niitty. - 30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan. - 24.3.2021 Parannetaan monimuotoisuutta, lahopuutarha.
Onko sinulla blogitekstien puutarha-aiheisiin ehdotuksia tai toiveita mistä toivot syventävää tietoa? Voit laittaa toiveesi alle kommenttiosioon tai lähettää toiveen esim. yhteydenottolomakkeen kautta suoraan minulle. Työteliästä alkuvuotta kaikille! P.s: alla esimerkki yhdestä tarjolla olevasta luennosta ;) . |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, kasvit, puut, pensaat, köynnökset, perennat, Puutarhakurssit, kansalaisopisto, kurssitarjonta, hyötyviljely, kasvihuoneviljely, permakulttuuri, hiilen sidonta, hiilinielut, maaperän kunnostus, viljely, kotivaraviljely, puutarhaviljely |
Puutarhakausi 2024Tiistai 24.12.2024 - Sirkku Kausi paketissa.
Se alkaa olla kauden 2024 viimeiset työtunnit käsillä ja puutarhuri vetäytyy pikkuhiljaa
Puutarhakausi 2024 oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että lämpöä riitti jo heti toukokuun alusta niin paljon, että lähes kaikki kesän kasvit kukkivat reilusti etukäteen, lämpösumman täytyttyä ja kukintojen virityttyä täyteen loistoonsa jo 4-5 viikkoa liian aikaisin. Alkukesän kukat toki olivat ajallaan, mutta juhannuksesta eteenpäin kukkivat… no juhannusruusu taisi kukkia n. 2 vkoa liian aikaisin, pallohortensia kukki jo heinäkuussa ja minulla on kuva heinäkuun toiselta viikolta, jolloin syyshortensiakin aloitti jo kukintaansa. Pallohortensian normaali kukinta-aika on elokuu ja syyshortensian pitäisi kukkia syyskuussa. Kukintaa ei sitten tahtonutkaan riittää myöhäiseen syksyyn, johtuen juuri tästä liian lämpimästä keväästä.
Lämmin kevät aiheuttaa yleensä myös hankaluuksia kasvitautien ja tuholaisten kanssa. Kirppatuhot ovat yleensä myös hankalia niinä keväinä, kun lämpöä toukokuussa kylvöaikaan on liikaa. Muistan erään kevään, olisiko vuosi ollut 2012 tai 2013, jolloin meillä maatilalla jouduttiin kylvämään rypsi kolmeen kertaan, kun kirpat söivät idut jopa maanpinnan alapuolelta. Sen jälkeen meillä ei tainnut mitään ristikukkaisia viljelykasveja ollakaan moneen vuoteen kasvussa, vasta viime vuosina ne ovat tulleet meille takaisin viljelyyn.
Puutarhakasvipuolella lämmin kevät tarkoittaa yleensä sitä, että meillä talvehtimattomat kasvitaudit ja tuholaiset, tulevat kasveihin aiemmin kuin normaalisti. Ne kun tulevat lämpimien etelätuulien mukana. Kasveille ja varsinkin yksivuotisille kasveille se tarkoittaa sitä, etteivät ne välttämättä ole ehtineet kasvattaa juuriaan niin suuriksi, että ne jaksaisivat taistella näitä vastaan luontaisesti. Lämpiminä keväinä onkin yleensä pakko käyttää enemmän aikaa kasvituholaisten ja tautien tarkkailuun. Kasvitaudeista härmä tuntuu iskevät lämpiminä keväinä helpommin. Tänä kesänä myös ruusuja vaivasi ruusuetanainen, joka on niin pieni toukka, ettei sitä tahdo erottaa paljaalla silmällä. Tuhot kyllä erotti ja sitä oli sitten pakko myös torjua, koska se pirulainen oli iskenyt vasta istutettuihin ruusuihin. Ruusut toipuivat täsmätorjunnan jälkeen hyvin. Nyt vain odotellaan, että istutetut kasvit alkavat kasvaa ja tuuheutua ja asiakkaalle saadaan upea ruusupenkki!
Yritin koota vuodesta diaesitystä teille näytettäväksi. Ikävä kyllä, en saanut sitä näkyviin tänne blogiin blogiasetusten vuoksi. Yritän saada sen ladattua yrityksen facebook-sivulle vielä ennen joulua. Kiitos joka ikiselle asiakkaalle ja yhteistyökumppanille ja kaikille niille ohikulkeneille ihmisille, jotka ovat tulleet jutuille kauden aikana! Varsinkin ne pienet apurit naapuri päiväkodista ovat jääneet mieleen, jotka auttoivat orvokkien istutuksessa!
Hyvää ja rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2025! Tänä vuonna joulumuistamisrahat laitettiin hyväntekeväisyyteen Hope ry:lle.
Sirkku |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puutarha, puutarhatyöt, kasvi, kasvit, puutarhuri |
Kesäkukkien maailmassaTorstai 19.12.2024 - Sirkku Kesäkukkapohdintaa.
Oletko ajellut Uudellamaalla kesällä 2024? Missä kaupungissa tai kunnassa oli sinun mielestäsi kaikkein kauneimmat kesäkukkaistutukset? Itse liikun paljon ympäri Uuttamaata ja kiinnitän huomiota kesäkukkaistutuksiin jo ihan työni puolesta, mutta myös siksi, että minulle ne tuovat iloa kaikkinensa. On kiva nähdä mitä kasveja kollegat yhdistelevät, pohtia hoidon helppoutta, miettiä kesän kasvuolosuhteita ja verrata istutuksia omiin, toteutettuihin istutuksiin. Sitä kun pitää silmät auki kulkiessaan, saa aina ideoita ja vinkkejä myös omaan työhön. Minulta erityiskiitokset saa tänä vuonna Tuusulan kunta ( #Tuusulankunta ) upeista, värikkäistä ja näyttävistä kesäkukkaistutuksista, joista annoin jo suoraan sähköpostillakin palautetta. Ne toivat iloa ohikulkijalle todella!
Ennen vuoden vaihdetta on aina se hetki, jolloin keskitytään miettimään tulevaa kasvukautta. Se tietenkin pitää sisällään monien tarjousten ja tarjouspyyntöjen laittoa, sekä myös tulevan kasvukauden istutusten suunnittelua. Ensimmäisenä suunnitteluun lähtevät tulevan kasvukauden kesäkukat, joiden siemenet kesäkukkatoimittajan on tilattava pikimmiten ja osa on laitettava jo alkuvuodesta kasvuun. Onneksi olen löytänyt luottokesäkukkatoimittajan lähialueelta. On mahtavaa, kun voi istuttaa lähellä kasvatettuja, hyvälaatuisia taimia ja näin suunnitteluvaiheessa saa apua ja neuvoja valittaviin kasveihin. Pystymme pallottelemaan ideoita, ja itsellä on luotto siihen, että lopputuloksesta tulee hyvä. Kiitos Puutarha Bergström Sipoosta!
Kauden 2024 kesäkukkaistutukset Pornaisten kunnalle: Kesäkauden 2024 kesäkukkien valinta onnistui minusta ihan hyvin. Orvokeista en ole
Orvokit istutetaan toukokuun alussa, heti kun istuttamaan päästään. Ne kun ovat sipulikukkien lisäksi lähes ainoita kesäkukkia, jotka kestävät pakkasasteita, joita toukokuussa saattaa vielä öisin olla. Orvokin hoito on helppoa, kukkineet kukat poistetaan säännöllisesti kantoineen ja kastellaan normaalilla kesäkukkalannos vedellä, n. 1 krt viikossa. Tarvittaessa pelkkää vettä annetaan 1-2 krt viikossa, sään mukaan. Lisäksi kasvualustaan voi laittaa hidasliukoisempaa lannoiteraetta sekaan, ylilannoitusta on kuitenkin vältettävä, muutoin orvokki kasvattaa vain vihreää versoa eikä kuki. Orvokin saa kyllä kukkimaan useamman kerran kesän aikana, jos sen leikkaa pääkukinnan jälkeen. Julkisissa istutuksissa orvokit kuitenkin yleensä poistetaan kesäkuun puoleen väliin mennessä sen vuoksi, että kesän mittaan orvokkikasvustoon yleensä iskevät tuholaiset, jotka leviävät helposti muille kasveille. Julkisissa istutuksissa kesäkukkien idea on myös kukkia koko kesän ajan. Orvokissa kukintaan tulee yleensä tauko leikkauksen yhteydessä.
Itse kesäkuussa istutetut kesäkukat olivat myös suurimmalta osalta uusia tuttavuuksia.
Heinät kasvoivat niin valtaviksi, että loppukaudesta ne vähän söivät alleen muut kesäkukat. Alkukaudesta muutkin kukat olivat hyvin nähtävissä. Oli Cappuccino lajiketta kesäpäivänhatusta, valkoista enkelinkukkaa, amppelirusokkia ja vihreävalkoista isokirjopeippiä eli värinokkosta. Loppukesästä heinän lisäksi näkyvissä oli enää käytännössä amppelirusokki ja värinokkonen. Kasvien likistyminen heinän alle ei haitannut, koska amppelirusokki toi kauniisti väriä istutuksiin silloinkin. Tässä onkin kaunis, värikäs, rentovartinen, paljon kukkiva ja helppohoitoinen kesäkukka paahteiselle paikalle, jos sellaista etsit esim., vaikka pelargonian kaveriksi. Tämä kasvi meni minulla kyllä suosikkeihin. Varjoisan paikan istutusruukkuun valikoitui ![]()
Amppelit olivat tänä vuonna hieman haaste. Taimet olivat priimaa, mutta niiden kastelu kohteessa hieman yski. Amppeli on aina haastava kasteltava, koska se kuivuu helposti, vaikka pohjalla onkin vesisäiliö. Nyt näistä kasteluongelmista on otettu oppia ja kasvualusta rakennetaan paremmin vettä pidättäväksi. Toivottavasti samoja haasteita ei enää tule.
Kauden 2025 kesäkukat:
Miettiessäni kauden 2025 kesäkukkia sain pääni pyörälle ihan tosissani. Voi kun kasvitukut järjestäisivät uutuuksistaan ja vanhoista suosikeistaan joka vuosi webinaareja meille suunnittelijoille (vink, vink Schetelic ym. kasvitukut)! Olisi huomattavasti helpompaa tämä kesäkukkasuunnittelu. Lajeja, lajikkeita, värejä ja kokoja on niin valtavasti, koska kasvukausi ei rajoita mahdollisia kasvivalintoja, että pieni puutarhuriparka menee niissä sekaisin. Kun lähdet miettimään kasvivalintaa mielessäsi kuva halutunlaisesta kauniista istutuksesta, huomaat päätyneesi aivan muihin kasvivaihtoehtoihin, pelkästään sen vuoksi, ettet ole päässyt taimiluettelon etusivua pidemmälle, kun ihania vaihtoehtoja on niin paljon!
Itse kasvivalinnoista jätän teidät vielä jännitykseen. Toivottavasti tykkäätte ensi kaudenkin kesäkukkaistutuksista Pornaisten kunnalla! |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesäkukat, kesäkukka, jatkuvaa kukintaa, Pornaisten kunnan kesäkukkaistutukset, kasvivalikoima, kasvitukku, pelargonia, ahkeraliisa, amppelirusokki, värinokkonen, isokirjopeippi, orvokki, sipulikukka |
Historian havinaaTiistai 10.12.2024 - Sirkku Nikula Puutarhuri siirtyy talvitöihin.
Niin se taas vierähti yksi kasvukausi. Pakko myöntää, että niin vauhdilla mentiin, ettei aina tiennyt mikä viikonpäivä tai viikko oli kyseessä. Kauden kulumisen huomaa oikeastaan puhelimen kuvia katsoessa. Kovasti olen ottanut kesän aikana kuvia ”jotka sitten laitan blogitekstin tai somepostauksen mukaan”. Somepostauksia on kyllä kesän aikana tullut, mutta blogitekstejä… no hieman vähemmän. Syksyn aikana sain tehtyä sentään pari.
Kauden 2024 aikana olen saanut käydä monessa pihassa ja tavata ennestään tuttuja asiakkaita ja uusiakin tuttavuuksia. Mukavia kohtaamisia, ihania ihmisiä ja upeita pihoja. Kiva ja työteliäs kausi kaiken kaikkiaan.
Varsinkin syksyn aikana monessa tapaamisessa on noussut huoli siitä, että onko heillä enää ensi vuonna varaa tilata apua pihaan? Sitä yrittäjä on aika sanaton tilanteessa, jossa vanhempi ihminen pohtii huolestuneena, että mistä hän säästää sen verran, että saa tilattua minut (tai jonkin kollegani) auttamaan pihan hoidon kanssa myös ensi kesänä. Väestö vanhenee ja oletus kuitenkin on se, että kotona pitäisi pystyä asumaan paljon pidempään ja huonokuntoisempana kuin aiemmin. Jo nyt on tullut vastaan tilanteita, jossa pitkäaikainen tilaaja joutuu perumaan säännöllisen pihan hoidon tilauksen tulevalle vuodelle kotitalousvähennyksen pienenemisen vuoksi ja sen omavastuuosuus kasvaa. Pihassa käydään jatkossa harvemmin ja silloin pihan käyttäjän tapaturmariskit pihalla liikkuessa suurenee, kun piha ei ole totutussa kunnossa. Myös suru esim. ennen niin hienossa kunnossa olleen pihan tai kukkapenkin huonommasta ulkonäöstä ja rikkaruohoisuudesta on silmin nähtävää ja koskettaa aina myös ammattilaista. Jo pelkästään se, että toimelias ihminen ei jaksakaan (tai ei vain enää pysty) itse hoitamaan rakasta pihaa entiseen malliin, tuntuu tilaajasta monesti pahalta ja jopa hävettävältä asialta. Häpeään ei kuitenkaan ole mitään aihetta, eikä meidän ammattilaisten edessä tarvitse nolostella. Kuitenkaan asiakkaan puolelta hankalaan tilaustilanteeseen ei enää tarvittaisi lisähuoleksi rahan riittävyyttä tai kaatumisen riskiä. Se yksikin kaatuminen omassa pihassa voi tarkoittaa sitä, että omasta rakkaasta kodista joudutaan luopumaan ja mieleen ainakin minulle tulee väkisinkin kysymys, että säästettiinkö tässä nyt todella? Mielestäni ainakin vanhuksille sen korkeamman kotitalousvähennysprosentin olisi voinut jättää. Välillä puutarhuri saakin toimia myös kuuntelijana pihatöitä tehdessään. Itse koen sen myös rikkaudeksi tässä työssä. Saan kuulla ihmisten elämäntarinoita, kun he kertovat kasviensa historiasta ja siitä keneltä ja mistä ko. kasvi on pihaan päätynyt.
Yksi mieleenpainuvimmista kasvien historioista on ollut tavallisen terijoensalavan tarina. Kävin vuosia sitten asiakkaan pihassa, jossa oli suuria puita, joita myrsky oli riepotellut. Maa oli sateiden jäljiltä ollut märkä, puut osittain lehtimassassa ja sitten oli tullut joko syöksyvirtaus tai trombi. Puut olivat joko osittain tai kokonaan kaatuneita tai konkelossa, suuria oksia oli katkeillut, rungot olivat repeytyneet ja puut olivat kerta kaikkiaan niin suuria turvallisuusriskejä kaikille pihalla liikkujille, ettei niitä voinut jättää pystyyn.
Ihmettelin pihaan tullessani omistajan hermostuneisuutta. Hän väänteli käsiään ja tuntui, että huoli musertaa hänet alleen. Ajattelin sen kuitenkin vain johtuvan suuresta tuhosta pihalla, ja siitä että lasku on väkisinkin melko suuri, vaikka vakuutukset olivatkin kunnossa. Kiersimme aluetta ja jouduin sanomaan hänelle, että kyllä nyt pihaan olisi tilattava metsuri. ”ihan kaikkiko puut on pakko kaataa, eikö edes tuota konkelossa olevaa voi koittaa istuttaa uudestaan?” Kysyi asiakas. Puu oli täysikokoinen terijoensalava, joka oli repeytynyt maasta juurineen ja nojasi pystyssä olevaa mäntyä vasten konkelossa. Näin suuren puun uudelleen istutus, varsinkin sen jälkeen, kun sen juuret ovat repeytyneet irti maasta, on melko mahdotonta ja jouduin sen asiakkaalle kertomaan. Rouva alkoi itkemään vuolaasti. Rouvan itkiessä hänen miehensä kertoi, että muista puista ei ole niin väliä, mutta tuolla puulla on suuri tunnearvo. Se puun oksa, josta puu oli kasvanut suureksi, oli saatu lahjaksi sukulaiselta, joka oli juuri kuukautta aikaisemmin täysin yllättäen menehtynyt. Uutta oksaa ei enää tältä henkilöltä saataisi.
Siinä joutui puutarhurikin hieman nieleskelemään ja rykimään kurkkua selväksi puun historian kuullessaan. Terijoensalava luokitellaan lyhytikäiseksi puuksi ja sen kasvettua tuolla kasvupaikalla yli 40 vuotta, alkaa se olla joka tapauksessa elämänsä ehtoopuolella, vaikkei olisikaan tullut tuulen kaatamaksi. Suuriakin puita voidaan siirtää ja istuttaa uuteen paikkaan kaivinkoneen ja hyvän tuennan ja kastelun avulla. Kuitenkin vaikka salava pajun sukuisena onkin hanakka juurtumaan, en uskonut sen myrskyvaurioiden jäljiltä selviävän siirrosta. Piha tulisi kuitenkin näyttämään metsurin käynnin jälkeen todella tyhjältä, joten ajattelin, ettei se ota, jos ei annakaan. Ehdotin, että kokeillaan siirtoa, siistitään repeytyneet juuret, tuetaan puu kunnolla, vähennetään oksamassaa runsaasti ja kastellaan puuta niin pirusti koko loppukauden ja seuraavan vuoden ajan. Jos se siitä vielä juurtuisi? Minkäänlaista kasvuunlähtötakuutahan tällaiselle ei voi antaa, mutta historian huomioon ottaen se oli riskin arvoista. Samalla tökittäisiin savimaahan kaikkein parhaimmat latvuksesta pois leikatut oksat. Niiden pitäisi juurtua maahan ja lähteä kasvuun samaan tapaan, kun konkelossa oleva puu aikanaan on lähtenyt. Muuta emme oikeastaan voi asialle tehdä.
Tämä oli asiakkaalle mieluinen uutinen, itku tyrehtyi ja sekä kaivuri, että metsuri tilattiin. Metsurin raivattua muut puut tieltä pois, kaivinkone teki ison kuopan suurelle puulle, jonka pohjalle laitettiin paksu sepelikerros salaojaksi, tämän päälle kasvualustaa ja sitten siihen nostettiin puu, jota kaivinkoneessa oleva koura piteli pystyssä tuentojen laittamisen ajan. Puu tuettiin liinoin ja kasvualustaa täytettiin ensin kuopan puoliväliin, jolloin aloitettiin kastelu. Vesimäärää en enää muista, mutta paljon sitä meni! Kun vesi oli imeytynyt, kuoppa täytettiin loppuun ja kastelemalla tiivistettiin maa puun ympäriltä. Tästä eteenpäin kastelu oli asiakkaan heiniä ja puun selviäminen oli kaikin puolin asiakkaan sanoin ”herran haltuun”.
Jälkikäteen olen kuullut, että puu tuli lehteen seuraavana vuonna, mutta ei se enää pitkäikäinen ollut. Seuraavana syksynä se oli tuennoista huolimatta syystuulissa painunut vinoon uudestaan, jolloin oli aika kypsä sen poistolle. Ne maahan tökityt oksat olivat nimittäin lähteneet kasvuun ja edesmenneen sukulaisen muisto säilyi.
Onko sinun kasveillasi historia, tai aiotko luoda uusille taimillesi sellaisen lahjoittamalla itse kasvattamiasi kasveja eteenpäin? Olisi todella mielenkiintoista kuulla kasvien tarinoita ja samalla myös elämäntarinoita. Olen kuullut, että varsinkin evakkojen mukana on saattanut tulla kasvien siemeniä Karjalan puolelta aikanaan. Kerro oman kasvisi historiasta kommenttikentässä. Aurinkoista viikon jatkoa! Tässä kuva 10.12.2024 auringonnoususta. |
2 kommenttia . Avainsanat: kotitalousvähennys, puutarhatyöt, pihatyöt, kasvi, kasvit, kasvien historia |
Kesäkausi ja sesonki 2024Tiistai 27.8.2024 - Sirkku Elokuun viimeinen viikko, 2024. Tervehdys pitkästä aikaa täältä puutarhurin omasta kuplasta. Kevään ja kesän mukana tuli Maailman tilanne on heijastellut myös viheralaan. Asiakkaita on ollut, mutta eroa viime vuosiin on silti nähtävissä. On ollut hiljaisempaa uusien asiakkaiden osalta. Kalenteriin siis mahtuu pihasuunnitteluasiakkaita, vink vink 😉. Luulen, että ihmiset varautuvat ja säästävät nyt pahan päivän varalle. Toivotaan, että pahin päivä ei kuitenkaan koskaan koita ja maailman, sekä Suomen talouden turbulenssi rauhoittuu ja voimme kaikki vain keskittyä elämään omaa arkeamme ja sitä myötä uskallamme enemmän tilata lähipalveluja myös pieniltä toimijoilta. Loppujen lopuksi, se on se, jolla Suomi pysyy pystyssä, omien lähiseudun yritysten palvelujen osto. Yleinen arvonlisäkannan muutos vaikuttaa myös Viherpalvelu Maununkarhun hintoihin alkaen 1.9.2024. Veroton hinnastomme pysyy samana, mutta verollinen hinta muuttuu vastaamaan uutta arvonlisäverokantaa. Kasvukauteen 2024 on tähän mennessä kuulunut uusia ja vanhoja asiakkaita, ennestään Monta vuotta olen tehnyt yhteistyötä myös Pornaisten kunnan kanssa. Yhteistyön laajuus Nyt on aika vielä nauttia kesän viimeisistä hetkistä ja kesäkukkien kukinnasta, pitäen mielessä kuitenkin lähestyvä syksy. Ajankohtaisia töitä mietittäessä nyt on hyvä hetki tehdä syyslannoitukset fosfori- kalium lannoitteilla puille, pensaille ja perennoille. Muista noudattaa pussin ohjetta ja varsinkin perennoille lannoitemäärä on todella pieni/m2. Syyslannoituksesta lisää seuraavassa blogitekstissä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pihasuunnittelu, pihakonsultointi, puutarhakurssi, viherrakentaminen, viheralueiden hoitotyöt, kasvisuunnittelu, Hankkija porvoo, Puutarha Bergström, Pornaisten kunta, Pornainen, kesäkukat, puut, pensaat, perennat, syyslannoitus, syyslannos |
Jatkoa kliivian hoitoonPerjantai 16.2.2024 - Sirkku Kliivian hoitoa, jatkoa edelliseen blogitekstiin. No niin, nyt on kaikki tarvittava hankittuna. 1. Puhdista huolellisesti vanhat ruukut ja 2. Irroita jaettava taimi varoen vanhasta 3. Laita ruukkujen pohjalle ruukkusoraa salaojitukseksi ja peitä se paperilla, jottei mullat valu ruukkusoran sekaan. 4. Itse laitoin ruukun pohjalle ja reunoihin 5. Jaa emotaimi varoen terävän veitsen 6. Typistä liian pitkät juuret terävällä 7. Istuta emotaimi takaisin omaan |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kliivia, punasarja, mullan vaihto, viherkasvien kevättyöt, kasvualustan vaihto, viherkasvit, viherkasvi |
Kliivian hoitoa.Perjantai 9.2.2024 - Sirkku
Kirjoitin vuonna 2021 blogikirjoituksen, jossa kerroin sisäkasvien olevan tämän puistopuutarhurin painajaisia. Innostun aina ostamaan erilaisia viherkasveja, muistan hoitaa niitä alkuajat, mutta viimeistään seuraava talvi on jo ongelmana. Perheessäni minut on tunnettu siitä, että minulla on kaikki kasvit altakasteluruukuissa, koska sesonkikauden ollessa päällä, en vain kerta kaikkiaan muista kastella sisäkasveja riittävän usein. Lannoituksen hoidan pääasiassa pitkävaikutteisilla ravinnepuikoilla tai rakeilla, ja mullat vaihdan silloin kun on aivan pakko. Yleensä jopa kaktukseni alkavat hätäpäissään kukkia joka kerta kun muistan antaa niille vettä. Meillä kaktukset saattavat kukkia siis kolmekin kertaa vuodessa. Yritin ottaa viherkasveistani paremmin koppia tuon blogikirjoituksen jälkeen ja olen jaksanut hämmästellä niiden muutosta. Jatkuvaa hämmästystä minulle nykyään aiheuttaa se, että minäkin näköjään pystyn pitämään viherkasveistani parempaa huolta. Yksi orkideoistani kukkii nykyään lähes tauotta ja sain onnistumaan kaikkien joulukukkien kukituksen. Olkoonkin, että viimeisin ritarinkukista kukkii juuri nyt, mutta jääkielot ja muut ritarinkukat osuivat suurin piirtein oikeaan aikaan. Mummin santutkin ovat vielä hengissä. Hämmästyttävää. Viime viikolla aloin katsella tarkemmin minulla muutaman vuoden ollutta kliiviaa eli punasarjaa, ja huomasin siinä olevan useita sivuversoja. Olinkin ihastellut sitä jo jonkin aikaa kun se oli näyttänyt niin tuuhealta. Syy selvisi nyt ja arvelen, että emokasvilla alkaa ruukussa olemaan kohta tukalat oltavat, jollen tee asialle mitään. Itseäni tsempaten on siis tarkoitus alkaa mullanvaihto ja kliivian multapaakun jako- hommiin. Kliivia, punasarja: Istutus, jakaminen ja hoito.
Olen aika hämmentynyt tästä hoito-ohjeesta. Minä en ole pitänyt mitään kylmäjaksoja, enkä ole vienyt kasvia ulos. Olen vain siirtänyt sitä ikkunalta toiselle valon perässä vuoden ajasta riippuen, kastellut kuten kuuluu, ja silti kasvi on kukkinut 1-3 kertaa vuodessa jo usemman vuoden ajan. Asun toki vanhassa rintamamiestalossa, jossa toisinaan vetää kun verkkokassissa, mutta ei meillä sentään noin kylmää ole. Kasvi on kaiken lisäksi ollut pattereiden lähellä, koska olen tuonut sen ikkunalle. Hmmm... ehkä sinä testaat kumpi tapa sinun kasvilla toimii ja kerrot sitten omat kokemuksesi kliivian kukituksesta?
Vielä vähän asiaa viherkasvien mullan vaihdosta. Milloin multa kannattaa vaihtaa?
Mihin aikaan vuodesta?
Millaiseen ruukkuun kannattaa istuttaa?
Millainen multa? Ensisijaisesti kannattaa käyttää hetki sen asian miettimiseen mistä maapallon osasta kasvi on kotoisin, millaista kasvualustaa siellä olisi luontaisesti tarjolla ja sitten valita kasvualusta sen mukaan. Voit kasata mullan itse tai käyttää valmiita seoksia. Mikäli teet mullan itse, niin muista huolehtia mullan puhtaudesta. Sisälle et todennäköisesti halua multaa, jossa on valmiiksi esim. tuholaisten munia tai toukka-asteita. Tämän vuoksi myöskään ulkokasvien multaa ei suositella sisäkasveille. Ne tuotteet ovat tarkoitettu ulkokasveille, jotka kestävät tuholaisia ja tauteja paremmin meidän olosuhteissamme. Ulkona myöskin talvi tappaa jotkin bakteerit, tautiaiheet ja tuholaiset. Sisäkasveille sitä talvea ei tule samanlaisena, jolloin mullan mukana voi silloin tulla hankaliakin kasvituhoojia.
Yleisohje mullan vaihtoon:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kliivia, punasarja, viherkasvit, viherkasvi, sisäkasvi, mullan vaihto, sisäkukkien kevättyöt |
Hiilen sidonnan pohdiskelua, perustaisikohan syötävän metsäpuutarhan?Torstai 1.2.2024 - Sirkku Pihapiirin hiilinielut, hyötymetsäpuutarha. Hiilinielut ja hiilensidonta. Siinä sitä on laaja aihe, joka koskettaa meidän kaikkien hyvinvointia. Olen kirjoittanut hiilinieluista ja hiilen sidonnasta ja sen varastoinnista blogiin ainakin seuraavissa kirjoituksissa: "24.3.2021 Parannetaan pihan monimuotoisuutta, lahopuutarha", 30.4.2021 Pölyttäjiä pihaan" ja "6.10.2022 Voihan hiilinielu!". Asiaan liittyy myös hulevesiteksti. Nämä blogitekstit löydät kun selaat tekstejä alaspäin. Tiedän, pitäisi tehdä sivustolle blogitekstiarkisto, mistä olisi helpompi selata vanhoja tekstejä. Se on työn alla. Olen myös koostanut monimuotoisen puutarhan luentosarjan, jossa yhtenä aiheena on hiilinielut ja hiilen kulku ilmakehässä, kasveissa ja maaperässä. Aihe on mielestäni tärkeä, mutta siitä pitäisi pystyä puhumaan kiihkoilematta suuntaan tai toiseen. Itse koen, että tämä on aihe missä kovin herkästi kaivaudutaan omiin poteroihin ja syytellään toisia siitä kuinka he tekevät väärin, eikä olla valmiita miettimään sitä mitä minä voisin tehdä erilailla omassa lähiympäristössäni. Loppupeleissä ne ratkaisut mitä teemme omalla piha-alueellamme, omassa asuinkorttelissamme tai kaupunginosassamme, ovat niitä ratkaisuja, jotka vaikuttavat meidän arkeemme ja terveyteemme nopeimmin. Laajoihin, kansainvälisiin asioihin yksittäisen ihmisen on vaikea vaikuttaa, mutta mitä jos aloitettaisiin vaikutus pienessä mittakaavassa? Siitä omasta pihasta? Voisiko yksi ratkaisu olla hyötymetsäpuutarhan perustaminen? Hyötymetsäpuutarhalla tarkoitetaan suunniteltua ja rakennettua, luonnon metsää jäljittelevää puutarhaa tai sen osiota, joka tuottaa satoa ja parantaa samalla ympäristön tilaa. Puhutaan ns. puutarhaekosysteemistä. Suomessa on totuttu siihen, että metsästä kyllä kerätään satoa monipuolisesti ja pihapiirissäkin kasvatetaan satopuita ja pensaita, sekä viljellään hyötymaalla tai kasvihuoneessa. Meillä kuitenkin viljely perustuu kovin voimakkaasti Englantilaisen puutarhan potageri-ajatteluun ja metsän sato on ns. villiä satoa. Toisinaan sitä saadaan, toisinaan taas ei. Näissä em. viljelymuodoissahan ei ole mitään vikaa. Tosiasia kuitenkin on, että potageriviljely työllistää melko paljon. Silloin myöskin kulutetaan vettä, maaperää ja ravinteita paljon enemmän kuin mitä luonnon kasvit metsässä tarvitsevat. Toki sadon laatu ja määrä on silloin yleensä myös suurempi/ viljelty kasvi. Metsäpuutarha-ajattelussa on se ero perinteiseen viljelyyn nähden, että tätä osaa puutarhasta koetetaan hoitaa niin, että se jäljittelee metsän kasvutapaa ja ympäristöä. Sen lajistoon valitaan kasveja laajalla otannalla ja niiden kasvutarkoitus istutusalueella on mietitty laajasti. Tavoitteena olisi, että kasvien hoitoon käytetty aika vähenisi kerroksellisen istutustavan ansiosta. Kasvit pyrittäisiin istuttamaan niin, että pölytys onnistuu helposti ja ristipölytys mahdollistetaan hyvin. Pölyttäjiä houkutellaan paikalle monipuolisella lajivalikoimalla, jotta sato maksimoituisi. Maaperä peitetään alkuun katteella, mutta myöhemmin tarkoitus on, että kasvit täyttävät alan, niin kuin metsässäkin. Kaikilla kasveilla on oma kasvupaikkansa ja merkityksensä ekosysteemissä. Kasvipeitteisyydellä saadaan myös hidastettua veden haihtumista ja kasvien juuristo taas hidastaa muuten veden liikkumista alueelta huleveden keräykseen. Satava vesi jää paremmin kasvien juuristojen käyttöön ja silloin myös ravinteet sitoutuvat paremmin juuristoalueelle. Maaperä on ilmavaa hyötyeliöiden ja juurien muokatessa sitä, silloin myös mukalakasvit ja sienet menestyvät tässä maassa ja satoa tulee myös sieltä. Kasvien tehtävät hyötymetsäpuutarhassa:
Syötävässä metsäpuutarhassa menestyvät kasvit. Suomessa monivuotisille puille, pensaille, sekä puuvartisille köynnöksille on tehty taimistoviljelijöiden toimesta menestymisvyöhykekartta, jota voi käyttää perusraamina kasvilajien valikoimiseen. Kasvien menestyminen Suomessa on kuitenkin muutoksessa ilmaston lämpenemisen vuoksi. Tosiasia on se, että jatkuvasti lämpenevä ilmasto vaikuttaa meillä menestyviin kasveihin jo siinä määrin, että vyöhykkeellä menestyville monivuotisille, puuvartisille kasveille ei anneta taimistoilta talven yli- takuuta. Talven yli menestymiseen toki vaikuttaa kovin moni asia alkaen oikeasta istutuksesta, istutuskasteluihin ja talven aikana mahdollisesti tuleviin mekaanisiin vaurioihin, kuten jänis- tai lumi/auraustuhoihin. Kuitenkin yksi syy takuun nykyiseen puuttumiseen on se, että kukaan ei pysty ennustamaan miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa totuttuihin puutarhakasveihin. Ilmaston keskilämpötila Suomessa on noussut 1850- luvulta lähtien 2,5 astetta ja nousu jatkuu. Tämä kuulostaa pieneltä, mutta kasvien elinolosuhteissa se näkyy selvästi. Lämpimämmät kesäilmat ja voimakkaat etelän puoleiset tuulet tuovat meille kesän ajaksi tuholaisia ja tauteja, joihin meidän kasvit eivät ole tottuneet. Ne tekevät pieniä vaurioita, joihin iskevät sienitaudit. Sateisten syksyjen ja kylmien keväiden myötä sienitaudit lisääntyvät entisestään. Kesän hellejaksot ja syksyjen sateet aiheuttavat kasveille stressitilaa, jolloin ne eivät pysty valmistautumaan talvea varten normaalissa rytmissä. Puutarhan syystyöt ovat selkeästi nyt jo siirtyneet myöhäisemmäksi ja se tarkoittaa, että pakkaset saattavat yllättää vielä lehdessä olevan kasvin. Jos pitkä ja kova pakkasjakso tulee lumettomaan maahan, voi silloin paleltua vanhojakin istutusalueita eteläisintä Suomea myöden. Näitä seikkoja pohtimalla voit lähteä rakentamaan sinun ympäristöösi sopivaa syötävää metsäpuutarhaa. Itse rakentaisin kasvivalikoiman niin, että suurin osa puuvartisista kasveista on tällä hetkellä varmasti alueella menestyviä. Pieni osa on pienellä riskillä olevia, jotka istuttaisin mahdollisemman lämpimään kasvupaikkaan, ja sitten ottaisin kokeiluun siemenestä kasvatettavia suuremman paleltumisriskin kokeilutaimia, joiden talvisuojaukseen käyttäisin aikaa ja vaivaa enemmän. Miksi kasvattaisin arimmat kasvit itse siemenestä? No siksi, että nämä kasvit, jos ne kasvuun lähtisivät, karaistuisivat jo suoraan ympäröivään ilman alaan ja sen bakteerikantaan ja mahdollisiin sienitauteihin. Yrittäisin saada myös siemenen mahdollisimman läheltä, toki aina se ei ole mahdollista, vaan on kylvettävä ne siemenet mitä saadaan. Astiataimia ostaessasi, on ko. taimi voitu kasvattaa vaikka Suomea etelämmässä. Silloin sen juuristo ei ole tottunut Suomen olosuhteisiin ja se lisää kasvin stressiä uudessa kasvupaikassa. Mieti myös sitä, mitä satoa haluat kasvista saada. Osa kasveista tuottaa marjoja, luumarjoja, hedelmiä tai pähkinöitä. Osa toimii villiyrttinä tai yrttinä. Osasta saa palkoja. Osa tuottaa C- vitamiinipitoisia kerkkiä tai joidenkin nuoret lehdet toimivat salaatissa. Osa toimii symbioosissa sienien kanssa ja osa hyödyttää pieneliöstöä ja pölyttäjiä. Millaista satoa siis haluat? Tässä vähän esimerkkilistausta satokasveista:
Listauksesta puuttuu vielä paljon. Varsinkin sienien kanssa symbioosissa kasvavia lajeja. Mihin metsäpuutarhan voin perustaa? Periaatteessa pienen mittakaavan metsäpuutarhan voi perustaa millaiseen pihaan tahansa, jossa on jonkinlainen istutusaluepaikka. Kuitenkin kaupunkialueilla, tällainen vapaasti kasvava metsäalue varsinkin esim. taloyhtiön pihassa aiheuttaa varmasti närää sen "sotkuisen eli luonnonvaraisen ulkonäön" vuoksi. Ja vähintäänkin sinne ulkoilutetaan kaikki ympäristön koirat, jolloin sato varmasti jää suurelta osin keräämättä. Ehkä siis tällaisissa tapauksissa alue kannattaa aidata ja jakaa tietoa esim. kylttien avulla, että on kyse satokasveista? Toisaalta, vaikka sato jäisikin keräämättä, hyödyttää tällainen alue lähiympäristön monimuotoisuutta laajasti. Perustamisen vaiheet:
Metsäpuutarhan hoitotarve: Täysin hoitovapaata puutarhaa ei ole olemassakaan. Edes se kuuluisa asfalttipiha ei ole hoitovapaa. Koristepuutarhaan, jossa on keittiöpuutarha, hedelmäpuita ja pensaiden massaistutuksia, verrattuna tämä on kuitenkin helppohoitoisempi ja luontoa hyödyttävämpi kasvatustapa. Täälläkin puita ja pensaita joudutaan leikkaamaan, jotta puiden rakenne pysyy turvallisena sekä sato sopivalla korkeudella ja valo riittää myös alustakasveille. Mutta helppohoitoisuus tulee siitä, ettei maaperää tarvitse kitkeä niin paljon kuin muutoin. Siellä ei ole myöskään leikattavaa nurmikkoa. Työ siis vähenee. Blogikirjoituksen lähteet: - Syötävä metsäpuutarha, johdatus suunnitteluun ja lajistoon, Into kustannus. Kirjoittanut: Joel Rosenberg. - Pähkinämies- blogi. - Omavaraista, luonnonantimet hyötykäyttöön kotona ja keittiössä, Kirjapaja. Kirjoittanut: Satu Hovi. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Syötävä metsäpuutarha, hiilinielu, hiiden sidonta, typensitojakasvit, satokasvit, hyötymetsä, puutarha, ekosysteemi, puutarhaekosysteemi, kasvit, ilmastonmuutos, Suomessa menestyvät kasvit |
Bonsai.Perjantai 19.1.2024 - Sirkku Bonsai- filosofia ja taustatietoa bonsai- kasvatustavasta: Talviset sääolosuhteet ovat syynä siihen, ettei tämä blogikirjoitus tullut ajallaan, eli torstaina ulos. Etelä-Suomessa on pohjoisen Uudenmaan kohdalla satanut lunta kahden päivän aikana n. 25-30cm ja puutarhurin viimepäivät ovat menneet pihalla lumitöitä tehden. Koko tuon ajan on puhelin muistutellut pakettiautomaattiin tulleista kirjakaupan paketeista. Siellä odotti kaksi pakettia, toisessa oli Pähkinämies Joel Rosenbergiltä tulleet kirjat "Syötävä metsäpuutarha" ja "pähkinöitä omasta puutarhasta", ja toisessa oli Peter Chanin kirjat "Bonsai, the art of growing and keeping miniature trees" ja "The bonsai beginner´s bible". Mikäs siinä toisaalta oli lumitöitä tehdessä, kun tiesi, että palkinto odottaisi näiden kirjojen muodossa postissa. Eilen selailimme perheen 10-vuotiaan kanssa bonsai-kirjat läpi ja pohdimme olisiko meistä bonsain kasvattajiksi. Silloin koronavuosina tuli laitettua havujen siemeniä purkkeihin kasvamaan, ja niistä osa on ollut vielä syksyllä hengissäkin. Kokeiltaisiinko näistä taimista bonsain kasvatusta? Siellä on siperianlehtikuusia 2kpl, 1 balsamipihta ja 1 mänty, onnistuisikohan bonsain kasvatus näistä? Taimet ovat nyt siis n. 3 vuotiaita, tyttärelläni olisi hyvinkin aikaa kasvattaa bonsaita kymmeniä vuosia, ehkä jopa 70-90- vuotta, jos innostusta ja terveyttä riittää? Minulla ei taida ihan niin paljon olla kasvatusvuosia jäljellä, joten kannattaa varmaan valita nopeammin kasvava laji tai jättää bonsai sitten perinnöksi? Mitä tarkoitetaan Bonsailla? Bonsai on ennen kaikkea taidemuoto, jossa tärkeää on bonsaita katsovaan ihmiseen kohdistuva vaikutus. Puun täytyy ilmaista ympäristöönsä kauneutta ja majesteetillisuutta. Bonsailla tarkoitetaan puiden, pensaiden ja köynnösten, eli pääsääntöisesti puuvartisten kasvien kasvattamista pienoismaisemaksi ruukussa. Se on siis taiteellinen miniatyyripuu. Nimitys tulee Kiinan ja Japanin kielen sanoista bon- sai, jotka tarkoittavat ruukkupuuta, bonsai- kasvatustekniikka on alunperin lähtöisin Kiinasta. Bonsai on pohjimmiltaan taideteos, jonka ihminen on pitkän ajan saatossa ruukkuun luonut. Ruukkuistutuksessa tulee olla esteettiset elementit: sommittelu, tasapaino, perspektiivi, syvyys, tekstuuri ja väri. Kiinassa bonsaista on kehittynyt oma muunnoksensa. Pen- jing kasvatus tähtää ruukkumaisemaan. Tämän Japanilainen vastine on sai-kei, eli tarjotinmaisema. Näissä maisemissa on tavoitteena luoda miniatyyrimaisemia kolmiulotteisessa ja perspektiivisessä muodossa. Kun eilen katselimme kirjojen kuvia lapseni kanssa, totesi 10 -vuotiaani, että tuon kuvan puun alimmassa oksassa pitäisi olla pienen pieni keinu, jossa keinuisi pieni nukke. Ehkä maiseman perspektiivi ja kolmiulotteisuus oli silloin onnistunut, jos istutusta katsovan lapsen mielestä puussa pitäisi olla lapsi keinumassa? Bonsai- kasveja leikataan, taivutetaan metallilangan avulla ja hoidetaan kuten muutakin puutarhaa. Bonsain kasvatukseen liittyy mystiikkaa, mutta jos asiaa tutkii tarkemmin, on bonsain kasvatus samanlaista puutarhan hoitoa kuin kaikki muukin puutarhassa tehtävä työ. Ainoa ero on, että tämä tapahtuu ruukussa, jolloin kasvutilaa ei ole rajattomasti käytettävissä ja kasvin ympärille voidaan luoda pienoisnäkymä esim. kivien ja sammalten avulla. Yhdistelmällä jäljitellään ympäröivää luontoa. Bonsaissa tavoitteena tosiaan ovat hyvinvoivat miniatyyripuut, joiden tulee näyttää kauniilta. Kauneuteen päästään vain pitkäjänteisellä ja kärsivällisellä työllä. Bonsaihin liittyvät uskomukset. Bonsaista liikkuu myös monenlaisia uskomuksia. Osa ihmisistä ei hyväksy kasvin Bonsai- kasvatustapaa, koska heidän mielestään tämä kasvin kääpiöiväksi kasvuksi suuntaava kasvatustapa on julma luontaisesti suureksi kasvavalle puulle. Heistä oksien ja juurien voimakasta karsimista pidetään julmana. Kuitenkin, mehän teemme samaa puutarhassa koko ajan. Tavallista omenapuutakin leikataan säännöllisesti, jotta se kestäisi sadon painon ja tuottaisi mahdollisimman paljon tervettä satoa. Hedelmäpuita on myös jalostettu suoraan pienempään suuntaan ja näiden hillittykasvuisten kasvien juuristot, ovat kokoluokaltaan niin pieniä, että ulkona kasvaessaan ne tarvitsevat tuennan koko kasvuajakseen. Teemme siis näitä samoja puutarhatöitä omassa puutarhassamme, miksi bonsaikasvatus olisi siis erityisen julmaa kasville? Juurien karsiminen stimuloi juuriston kehittymistä ja Suomessa me puutarhurit kutsummekin tätä työn osuutta juuriston typistykseksi. Bonsait ovat hyvin hoidettuna erittäin pitkäikäisiä kasveja, ja sen jo pitäisi kertoa kasvin hyvinvoinnista, hoitotavasta huolimatta. Toinen paikkansa pitämätön uskomus on, että bonsai pitäisi kasvattaa itse siemenestä saakka. Tähän liittyy uskomus siemenen istuttamisesta greipin kuoreen. Juurien kasvettua kuoresta läpi, juuristoa aletaan leikkaamaan. Tämä on uskomusten mukaan pitänyt kasvin pienikokoisena. Tätä ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan jos haluat kasvattaa kasvin siemenestä asti, käytä puhdasta kasvuturvetta ja puhtaita kylvöastioita. Voit myös alkaa hoitaa kaupasta ostettua kasvia Bonsai tekniikalla hyvällä omalla tunnolla. Kuinka vanhaksi Bonsai puu voi elää? Vanhimmat Japanissa elävät Bonsait on arvioitu n. 500-700- vuoden ikäisiksi. Näiden puiden varmennettu historia voidaan todentaa vähintään 300 vuoden päähän. Kuinkahan vanhoja bonsaipuita löytyy yksityisten ihmisten kodeista muualta Aasiasta? Entä löytyykö Suomesta vanhoja Bonsaita? Noin vähintään 200-vuotiaita, kauniita bonsaipuita, pidetään mittaamattoman arvokkaina elävinä antiikkiesineinä, eli mestariteoksina. Bonsai- mestariteos on dynaaminen ja aina kehittyvä, eikä se ole koskaan valmis. Sitä on pidettävä aina huippukunnossa, jos haluaa sen säilyttävän kauneutensa, maineensa ja arvonsa. Vastuu teoksen arvosta on siis jatkuva. Bonsain kasvatuksesta olisi hyvä pitää kirjaa, johon kirjataan kaikki suuremmat toimenpiteet mitä kasville on tehty. Siellä lukisi lannoitukset, tuholaistorjunnat, juurien typistykset, kasvualustan vaihdot ja lisäykset, ruukun vaihdot, sekä oksien leikkaukset. Jonain päivänä puun hoitovastuu siirtyisi sitten suvussa eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Osaisikohan meidän kulttuurissa elävä nykyihminen arvostaa sitä, että on osa tällaista puun hoidon ja kasvatuksen sukupolvien ketjua? Bonsai harrastuksena. Itämaisissa kulttuureissa Bonsai- kasvatusta on pidetty mieltä kehittävänä harrastuksena vuosisatojen, ehkä jopa tuhansien vuosien ajan. Länsimaihin tämä harrastus on kuitenkin tullut vasta muun aasialaisten harrastusten ja taiteiden mukana ja bonsai harrastus on vielä kovin nuorta vain 30-40- vuotta vanhaa. Yksi syy miksi länsimaalaiset ovat kiinnostuneet bonsai-harrastuksesta, on olla yhteydessä luontoon ja halu luoda kauniita asioita itse. Se kertoo myös ihmisen elämäntavasta, esteettisyyden tajusta ja asenteesta elämään ja luontoon. Bonsaikasvin kasvatus ja hoito on rentouttavaa ja meditatiivista, hyvin hoidettu kasvi puhdistaa myös sisäilman laatua ja tuo hoitajalleen iloa. Sitä voivat myös harrastaa kaikki sosiaalisesta lähtötilanteesta riippumatta. Harrastuksen hinta vaihtelee. Voit ostaa edullisen, valmiin bonsaikasvin, joka on nuori ja hyvin vähän koulittu ja hoidettu, ja kasvattaa siitä itse mieleisesi. Myös itse siemenestä kasvatettu bonsai on edullinen, koska silloin teet koulimisen ja hoidon alusta lähtien itse. Työ on se joka maksaa ja nostaa harrastuksen hintaa. On olemassa myös valmiita, kallimpia bonsai kasveja. Näiden hinta muodostuu koulinta ja hoitovuosista ja kasvien kauneudesta. Suomesta valmiin bonsai- vuorimännyn hinta liikkuu tällä hetkellä n. 500€- 2500€:n ilman rahtia ja ruukkua + kasvualustaa. Japanissa laadukkaita bonsai-kasveja pidetään keräilykohteena ja niiden ostajia keräilyharrastajina. Kauniin bonsain ominaisuudet ja tuntomerkit:
Suomessa yleisimmät bonsai- kasvit: Havut:
Lehtipuut:
Pensaat:
Köynnökset ja varvut:
Meillä kesäkukkana myytävät:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bonsai, bonsaipuun kasvatus, bonsaipuun leikkaus, bonsain leikkaus, kasvi, Japanilainen puutarha |
Puutarhurin joulukuuPerjantai 15.12.2023 - Sirkku Puutarhurin joulukuu. Tällä viikolla tein tämän kasvukauden viimeiset ulkotyökeikat. Aiemminkin olen pohtinut sitä kuinka vihertyökausi tuntuu jatkuvan nykyään syksyisin kovin pitkään, verrattuna siihen mitä se oli kun tällä alalla työt aloitin 15 vuotta sitten. Puutarhurin taloustilanteen kannalta on toki mukavaa, kun ulkotöitä riittää pitkälle syksyyn ja alkutalveen. Maan yleinen taloustilanne vaikuttaa niin suoraan tuohon talvella tehtävien pihasuunnittelutilausten määriin. Kun ihmisillä on taloudellisesti tiukkaa, uudet hankinnat pistetään jäihin, ja se on ihan ymmärrettävää. Tähän joulukuun alkuun olen tehnyt ne muutamat havuaitojen leikkaukset, joita olin Nyt kun ulkotyökausi on pääpiirteissään talvitauolla, puutarhuri siirtää ajatukset jo tulevaan kesään. Talvella tehdään niiden pihojen pihasuunnitelmat, jotka tulevat alkukesänä rakennettavaksi. Joskus, kun kausi on ollut kiireinen, on ammattilaisenkin vaikea kääntää ajatuksiaan tulevaan kesään, ja miettiä sitä, mitä kaikkea tuolla lumen alla on. Onneksi nykyään on niin helppoa ottaa kuvia ja videoita pihoista, joissa käy ennen lumen tuloa. Se helpottaa yksityiskohtien muistamista ja auttaa pohtimaan muutoksia realistisemmassa ympäristössä kuin tietokoneen näytöllä. Omille asiakkailleni, ovat he sitten pihasuunnitteluasiakkaita tai esim. henkilöitä, jotka tulevat kysymään messuilla vinkkejä pihan kunnostukseen, annankin monesti neuvoksi, että kuvatkaa pihaa paljon ja eri kulmista. Se auttaa pohtimaan esim. kasvivalikoimaa, tai istutusten ja toimintojen järkeviä paikkoja pihalla. Kuitenkin, toisinaan ammattilainenkin saattaa olla pihasuunnitelman kanssa vähän jumissa. Jumi voi näkyä siinä, ettei kasvien nimet (varsinkaan ne latinankieliset) tahdo muistua millään mieleen kasvien lajikkeita valitessa. Istutusalueesta ei tule mieleisen mallista, vaikka kuinka yrittäisit sitä muokata ja suunnitelmassa toimintojen paikat eivät vain tahdo osua kohdilleen loogisesti pihan kiinteisiin rakenteisiin nähden. Jumi voi johtua monesta eri syystä. Omalla kohdallani voisin sanoa, että yleisimmin se johtuu vain alla olleesta kiireisestä kasvukaudesta. Aivot ja keho toisinaan vaan tarvitsevat lepoa. Jokainen on varmasti kokenut omassa työssään tällaisen jumin? Mikä on sinun selviytymiskeinosi jumista yli pääsemiseksi? Minulla yleensä jumit kestävät vain noin päivän. Minun keinojani jumin selättämiseksi ovat tauko, jolloin lähden tietokoneen ääreltä pois, vaikka metsään kävelemään. Tauon jälkeen otetaan ruokaa ja sitten keskitytään hetkeksi keräämään ideoita ja vinkkejä kollegoilta. Olen huomannut, että minulle jumitustilanteeseen auttaa parhaiten se, että luen perinteisiä puutarhakirjoja ja lehtiä. Tuossa tilanteessa minä tarvitsen nimen omaan sen fyysisen kirjan tai lehden, sivujen selailu rauhoittaa ja se, ettei tarvitse katsoa näyttöä, nopeuttaa jumin ohi menemistä. Olen vuosien mittaan ihaillut sitä miten valtavan ammattitaitoista väkeä meillä täällä Tässä muutamia puutarhakirjoja joista itse pidän:
Varmasti monesta joululahjasta saattaa tänäkin vuonna löytyä puutarhalehden vuosikerta tai puutarhakirja. Muistattehan, että näiden lisäksi myös puutarhapalveluita voi ostaa lahjaksi? Meiltäkin voit tilata lahjaksi esim. pihakonsultoinnin, omenapuun leikkauksen tai vaikkapa 4h rikkaruohojen kitkentää. Lahjakortti on voimassa 6kk, joten lahjan saaja ehtii sen varmasti käyttämään. Lahjakortti toimitetaan sähköisesti tai Pornaisten lähialueella voimme toimittaa lahjakortin suoraan tilaajalle. Muistathan lahjaa tilatessasi, että työskentelemme Uudenmaan alueella? |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvit, pihasuunnittelu, puutarhakirjat, puutarhablogit, puutarhalehdet, puutarha |
MuotopuutarhaTorstai 23.11.2023 - Sirkku Muotopuutarha Englantilaisen puutarhasuuntauksen osana. Ajattelin tänään jatkaa pihasuunnittelun blogikirjoitussarjaa. Ikävä kyllä tämän blogikirjoituksen kuvia olen jo aiemminkin tainnut edellisissä kirjoituksissa käyttää. Mikä ihme siinä on, ettei töissä tai puutarhoissa ollessaan koskaan muista kuvata muita kuin yksittäisiä kasveja? Halusin keskittyä vielä hetkeksi Muotopuutarhan historiaa: Kun tutkailee erilaisia kirjoja ja puutarhasuunnittelun julkaisuja, muotopuutarhaa pidetään ns. Ranskalaisena puutarhana. Tämä johtunee siitä, että siellä on monia hyvin kuuluisia puutarhoja. Ranskalainen muotopuutarha kuitenkin perustuu Italialaiseen puutarhaan, ja ranskassa muotopuutarhoja alettiin rakentaa vasta 1500- luvulla ja ne vakiintuivat ns. Ranskalaiseksi muotopuutarhaksi vasta 1600- luvulla. Ranskassa muotopuutarhasta saatetaan käyttää nimeä klassinen puutarha, muualla Euroopassa muotopuutarhaa voidaan nimittää barokkipuutarhaksi tai Ranskalaiseksi puutarhaksi (engl. formal garden, French garden). Varmasti kuuluisin Ranskalainen muotopuutarha on 1600- luvulla Ludvig XIV Versaillesiin rakennuttama "jardin à la française", jonka geometristä muotokieltä alettiin kopioimaan laajalti muualla Euroopassa, myös Englannissa. Muita kuuluisia puutarhoja:
Muotopuutarhan suunnittelun periaatteita:
Miten muotopuutarha näkyy nykyisessä Englantilaisessa puutarhasuunnittelussa? Vanhoissa suurissa puutarhoissa oli selkeät osiot esim. tilojen sisääntulojen yhteydessä, jotka oli rakennettu perinteisen barokkimaisesti. Mutta miten muotopuutarha näkyy nykyään? Toki edelleen rakennetaan puutarhan osioita missä on leikattuja aitoja, jotka pidetään matalana, ja jotka on istutettu geometrisiin muotoihin. Ehkä nämä keskittyvät kuitenkin lähinnä kaupunkien, instituutioiden ja yritysten viheralueille ja harvemmin enää nykyään yksityisiin puutarhoihin? Syynä siihen on pienentyneet piha-alueet ja puutarhan hoitoon käytettävän ajan vähyys. Toki myös on muistettava, että tarkasti järjestyksessä oleva puutarha vaatii paljon puutarhan hoitotaitoa, käytettävän ajan ja oikeiden välineiden lisäksi. Oma kokemukseni on, että jollain tavalla tuntuu kuin muotopuutarhaa ja cottage gardenin rehevää ja rönsyilevää kasvutapaa, sulautettaisiin nykyään julkisissa istutuksissa yhteen. Käytävät, kiinteät rakenteet, puutarhan lepopaikat, patsaat ja vesiaiheet ovat puutarhassa tai puistossa hyvinkin muotopuutarhan mukaan tehtynä. Istutusaltaat voivat olla myös geometrisia malleiltaan ja polkuja rajaavat pylväät (valaisimet ja pylväsmalliset puut, jos ei nyt muita pylväitä olekaan) rytmittävät käytäviä. Itse istutukset taas... niissä käytetään paljon vapaasti kasvavia kasveja, jotka saavat heilua tuulessa. Käytetään paljon heiniä, jotka on kyllä saatettu istuttaa geometrisen muodon istutusalueeseen, ja vapaasti kasvavia pensasaidanteita. Malliin leikattuja aitoja näkee uusissa puutarhoissa lähinnä vain silloin kun vapaasti kasvava aita loisi ympäristöön näkymäesteen ja mahdollisen vaaran paikan. Kyllä sielläkin taitaa näkyä hoitoon käytettävän rahan vähyys. Tosiasia kuitenkin on, että kasvin kasvaessa vapaasti, sitä hoidetaan vuosittain paljon vähemmän aikaa kuin malliin leikattua. Kuva: geometrisia istutuksia yhdistettynä cottage gardeniin. Kuva: Viherpalvelu Maununkarhu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Englantilainen muotopuutarha, Ranskalainen muotopuutarha, cottage garden, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, kasvisuunnittelu |
Kiinalainen puutarhaPerjantai 10.3.2023 - Sirkku Itämaisen puutarhan mystiikkaa, Kiinalainen puutarha. On hetkiä, jolloin harmittaa, kun en ole päässyt matkailemaan niin paljon kuin haluaisin. Minun matkatoiveeni osuvat perheen kannalta aina vähän tylsiin kohteisiin, minä siis olen niitä, jotka haluavat museoiden ja teatterien sijasta koluta läpi puutarhoja. Tylsistyn rannalla ja kauppakeskuksissa, ja voisin käyttää runsaasti aikaa puistoja ja metsiä ristiin rastiin vaeltamalla. Kaukomaille en ole kuitenkaan ehtinyt tai päässyt, ja juuri nyt, Kiinalaisia puutarhoja netistä selatessani, se harmittaa vietävästi. Minäkin haluan tuonne, kuvaamaan itse noita upeita puutarhoja! Omia kuvia Kiinalaisista puutarhoista ei nyt kuitenkaan löydy, joten joudun kuvailemaan puutarhaa sanallisesti. Ehkä sitten jonain päivänä voin päivittää uuden blogikirjoituksen, jossa olen päässyt ihan paikan päälle näitä puutarhoja kuvaamaan. Kiinalaisen puutarhan historia. Kiinalainen puutarhasuuntaus on varmasti yksi maailman vanhimmista puutarhasuunnittelutyyleistä. Sen perustukset luotiin jo ainakin 3000 vuotta sitten, ja jo silkkitien aikaan Kiinasta on tuotu silkin lisäksi myös puutarhatuotteita Eurooppaan kauppatavarana. Mm. ruusukasvit ja ruususta tehdyt eteeriset öljyt on tuotu silkkitiellä Eurooppalaisten ylimysten luksuskasveiksi. Ruusun alkuperä viittaa kuitenkin ennemminkin Persiaan kuin Kiinaan, mutta tarkkaa tietoa kasvin alkuperästä ei ole. Se tiedetään, että silkkitien kautta ruusu Eurooppaan tuotiin. Perinteinen Kiinalainen puutarha nojaa vahvasti ajatukseen, jossa ihminen ja luonto ovat ja elävät harmoniassa toisiinsa nähden. Tasapainoa haetaan, eikä kumpikaan saisi olla määräävässä tai alisteisessa asemassa toiseen nähden. Perinteissä, Kiinalaisella puutarhalla on mystinen alkuperä. Uskomus oli, että ensimmäinen Kiinalainen puutarha oli sijainnut keskellä merta sijaitsevalla saarella. Saarella oli ollut suuri vuori, jonka päällä oli puutarha, joka oli pitänyt sisällään kuolemattomuuden salaisuuden. Nämä kolme elementtiä ovat tärkeät myös kaikille Kiinalaisen puutarhan suunnittelijoille. Puutarhasta tulee löytyä meri, vuoret ja saaret. Han- dynastian aikakaudella, v 206 ekr- 220 jkr, alkoi ensimmäinen dokumentoitu Kiinalainen puutarhanhoito. Silloin puutarhan ulkonäöllä ei niinkään ollut väliä, vaan puutarhanhoito perustui ajatukseen paikasta, jossa voi meditoida, levätä ja metsästää. Puutarhan oli siis tuotettava ruokaa ja rohdoskasveja, sekä tarjottava puutarhassa olijalle rauhaa. Tuolloin puutarhanhoito on ollut ensisijaisesti keisarin, porvareiden ja uskonnon harjoittajien ajanviettoa, köyhällä ei siihen ollut mahdollisuutta. Tämän ajan puutarhat eivät ole oikeastaan säilyneet muualla kuin maalauksissa, ja niitä ei päästä sen vuoksi nykyään tarkemmin tutkimaan. Puutarhan kauneus ja esteettiset elementit tulivat vasta paljon myöhemmin. Vasta Ming- dynastian aikaan 1368- 1644 alettiin kiinnittämään huomiota siihen, että puutarhoilla voidaan kuvata pienoismaisemia ja yksittäinen puutarha voidaan rakentaa maalauksen tavoin. Tästä sai alkunsa Kiinalaisen puutarhan perusajatus miniatyyrimaisemien rakentamisesta ja kuvauksesta. Maisemien, josta löytyy niin meri, vuoret kuin saaretkin. Kiinalaisen puutarhan suunnittelu:
Kiinalaiseen puutarhaan kuuluu:
Kuuluisia Kiinalaisia puutarhoja:
Fengshui- filosofia.
Lähestymistapoja fengshuihin:
Fengshuin periaatteet:
Fengshui puutarhassa:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, kiinalainen puutarha, itämainen puutarha, kasvi, kasvivalinnat, puutarharakentaminen, viherrakentaminen, puutarhalampi |
Puutarhan teemat, itämaista mystiikkaa.Torstai 2.3.2023 - Sirkku Puutarhan suunnittelua itämaiseen tapaan. Itämainen puutarhasuuntaus ja sen mukaan suunniteltava ja rakennettava piha on maailma, jossa tulet törmäämään vanhoihin, vakaisiin perinteisiin ja uskomuksiin, feng shuihin, kasvien avulla parantamiseen, onnen toivottamiseen puutarhan omistajille ja yhdessä luonnon kanssa harmoniassa elämiseen. Kuuluisin itämainen puutarhasuuntaus on varmasti Japanilainen puutarha. Japanilaiseen puutarhaan kuuluu muinaista symboliikkaa ja kuvia, visuaalista juhlaa, sekä ääni- ja tunnekokemuksia. Kiinalaisessa puutarhasuuntauksessa taasen näkyy pitkä Kiinan historia, onhan puutarhasuuntausta kehitetty jo yli 3000 vuoden ajan. Korealaisen puutarhasuuntauksen perusajatuksena on luoda puutarhasta tila, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden nauttia luonnosta ja lähiympäristöstä ja olla osa sitä. Maailmalla muut itämaiset puutarhasuuntaukset ovat tuntuneet kuitenkin jäävän Japanilaisen puutarhan jalkoihin, vaikka kaikki mainitut kolme puutarhasuuntausta perustuvat saamaan ajattelumalliin, harmoniseen lopputulokseen. Kaikissa käytetään lampia, kiviä, rakennettuja elementtejä, paviljonkeja ja kasveja luomaan harmoniaa, mutta niiden yhdistelyssä on pieniä eroja suuntauskohtaisesti. Aloitamme tänään japanilaisesta puutarhasta, muihin itämaisiin puutarhoihin keskitytään myöhemmin. Japanilainen puutarha. Yleinen ajatus japanilaisesta puutarhasta on, että sieltä löytyy kirsikkapuita, lyhtyjä, kaarisiltoja, kiviä, sammalta, bambuaitoja, teehuoneita ja portteja. Nämä kaikki kuuluvat japanilaiseen puutarhaan, mutta ne voidaan jakaa myös sen puutarhasuuntauksen eri tyyleihin. Japanilaisen puutarhan perustyylit:
Kaikkiin näihin suuntauksiin kuuluvat myös erilaiset puutarhapatsaat ja monumentit, joilla saadaan säilytettyä kuolemattomia myyttejä ja juhlittua kasveja ja niiden vaihtelua vuoden aikojen mukana. Alla olevassa kuvassa, japanilaisen puutarhan henkeä Korkeasaaressa, sisätiloissa. Lampi ja puropuutarhat. Lammet, järvet ja purot ovat aina olleet tärkeitä Japanilaisessa puutarhassa ja sen suunnittelussa. Ne tuovat puutarhassa oleilevalle rauhaa, harmoniaa, iloa ja tyyneyden tunteen. Monet vesielementit, kuten lammet ja purot, on yleensä rakennettu näyttämään täysin luonnollisilta ja maisemaan luontaisesti kuuluvilta, vaikka ne olisikin rakennettu paikalleen keinotekoisesti. Ihmisen rakentamia elementtejä, kuten suihkulähteitä, näistä et yleensä löydä. Tällainen luontoa mukaileva estetiikka, on ollut tärkeää varsinkin aikoina, jolloin luonto on ollut uhattuna Japanissa. Lampi- ja puropuutarhojen rakentamiseen voi löytää inspiraatiota esimerkiksi Motsu-jin puutarhasta Hiraizumista, joka on yksi harvoista 1100-luvulta säilyneistä lampi-saaripuutarhoista. Vielä nykyäänkin näet Motsu-jin järven ja sitä reunustavat iirispesät ja dramaattiset kivimuodostelmat. Varhaisten lampipuutarhojen järvet olivat leveitä ja hyvin valaistuja, kimaltelivat auringon, kuun ja tähtien alla ja niitä reunustivat itkupajut, jotka huojuivat ja varjostivat rantoja. Tämä puutarhatyyli eroaa myöhemmistä kävelypuutarhoista siinä, ettei siellä ole teetaloja, lyhtyjä ja vesialtaita. Sen sijaan lampi sisälsi saaria, joita yhdistivät usein sillat. Lampipuutarhat pysyivät suosittuina Japanissa, mutta ne pienentyivät, ja niiden ääriviivat muuttuivat yhä monimutkaisemmiksi, ja niihin kuuluvat kivet ja kalliot sijoiteltiin enemmän taiteellisesti ja maalauksellisesti. Suurin osa näistä myöhemmistä lampi- ja puropuutarhoista on rajattu seinien sisälle, mikä tarkoitti, että niiden koko oli tiukasti rajattu. Tämä helpottaa nykyaikaisen lampi- ja puropuutarhan rakentamista käytännön tasolla. Jos Japanilaista lampi- tai puropuutarhaa halutaan rakentaa nykyisiin, länsimaisiin, kotipuutarhoihin, ne mahtuvat sinne paremmin. Myöhemmin Japanilainen puutarhasuuntaus otti vaikutteita maalareista ja zen- filosofiasta. Heian neriodissa kirjoitettu Sakuteiki nimeää monia lampityylejä, saaripuroja ja vesiputouksia ja mainitsee myös parhaat tekniikat puiden istuttamiseen. Japanissa vanhoja ja suuria puita arvostetaan valtavasti ja koko puun kasvutaivalta istutuksesta puun kuolemaan vaalitaan tarkasti. Puita ei kaadeta mielellään, ja jopa suunniteltujen teiden paikkaa on siirretty, mikäli alueella tiedetään olevan vanhaa puustoa. Puiden halutaan siis kasvavan paikallaan pitkään. Japanissa elottomilla kivillä uskottiin olevan persoonallisuuksia, joita on kohdeltava kunnioittavasti. Tämä ympäröivän arkkitehtuurin muodollisuuden ja puutarhan epämuodollisuuden vastakohtaisuus on yksi Japanilaisen puutarhan vetovoimaa. Lampipuutarhan tyypillisiä piirteitä:
Mikäli lammen tai puron Japanilaiseen puutarhaan rakentaa, tulee se olemaan automaattisesti puutarhan vetovoimaisin keskuskohde, koska se on kaunis jokaisena vuodenaikana ja vetää luontaisesti ihmisten katseet puoleensa. Sen puhtaana pitäminen ja huolto onkin syytä miettiä jo lammen rakennusvaiheessa ja huomioitava, että vesiaiheet ovat melko työllistäviä elementtejä puutarhassa. Lammen levättymistä vähentävät, ja sitä kautta vesiaiheen puhtaanapitoa helpottavat veden suodatussysteemit, kuten pumpun avulla vesipuroon tai putoukseen hiljakseltaan kierrätettävä vesi. Pumppu suodattaa omalta osaltaan veden epäpuhtauksia, mutta perinteisessä lampipuutarhassa, ihmisen tekemät rakenteet on syytä piilottaa hyvin ja tehdä rakenteesta luonnollisen näköinen. Kuivat- dry garden (kivi) puutarhat. Kuivilla puutarhoilla, eli "kare-sensui"- puutarhoilla, kuvataan kuivaa vuoristovettä. Tässä Japanilaisen puutarhan suuntauksessa vesi korvataan hiekalla, soralla tai kivillä, mikä tekee kuivasta puutarhasta ns. Zen-puutarhan. Ensimmäiset maininnat kuivista kivipuutarhoista löytyy jo 1000-luvulta, mutta ne viittaavat enemmänkin kivien luonnolliseen sijoittumiseen ruoho- tai sammalalueella, eivätkä näin ollen niinkään puron kuvaamiseen kivien avulla. Mahdolliset ensimmäiset kuivat kivipuutarhat ovat Isen pyhäköt, jotka seisovat valtavissa sorasuorakulmioissa, ja Joeji-in, Yamaguchin lähellä, jossa kivikokoelma laskettiinsammalalueelle temppelin ja lammen väliin. Tämä jälkimmäinen puutarha johtuu Secchusta, suuresta Japanilaisesta taidemaalarista, joka toisti siveltimen vedot, käyttämällä puutarhasta litteitä ja kulmikkaita kiviä. Kuivia puutarhoja ei luotu sen vuoksi, etteikö luonnon vettä olisi ollut saatavissa. Niiden rakentaminen perustui inspiraatiosekoitukseen Japanilaisen taiteen perinteistä (yksivärisyydestä, vihreydestä) ja filosofiasta. Yksi kuuluisimmista kuivista puutarhoista löytyy Kiotosta, jossa Ryoan-ji- puutarha on esimerkki 1400- luvun lopun puutarhantekijöiden taiteellisuudesta. Suurin osa kuivista puutarhoista esiintyy Zen- temppeleissä ja siksi ne liittyvät niin voimakkaasti Zen-buddhalaisuuteen. Niitä voidaan pitää maalauksina, jotka esittävät idealisoituja maisemia, esiteltyinä suorakaiteen muotoisissa "kehyksissä". Zenissä voi meditaation avulla kokea ns. "mielen tyhjyyden", jonka Zen on määritellyt ihmisen alkuperäiseksi tilaksi. Puutarhassa sitä rinnastetaan tilaan, jossa on haravoitua hiekkaa, kuivassa ympäristössä. Vaikka puutarhassa vierailijat voivat nähdä puutarhaa katsoessaan vuorenhuippuja sumussa, zenin harjoittajat näkevät yksinkertaisesti heijastuksen äärettömästä avaruudesta, joka sijaitsee syvällä ihmisen sisällä. Soran haravointi on meditatiivinen harjoitus ja joissakin zen-puutarhoissa on buddhalaismunkkien tekemiä mietiskeleviä kivijärjestelyjä, jotka merkitsevät buddhalaisuuden eri puolia. Suunnitellessasi kuivaa puutarhaa, aloita kuvittelemalla tilaan joet virtaamaan, sumuiset vuoristomaisemat, sekä purot, jossa on kivinen rantamaisema. Mieti mihin veden laineet osuvat ja miltä ne näyttävät. Missä vesi iskee rannikon kareja vastaan ja mihin pisaroista tulevat renkaat leviävät. Muista rakentaa myös luodot ja saari kasveineen. Kuivan puutarhan tyypillisiä piirteitä:
Teepuutarhat. Alla kuvassa Japanilainen majatalo Yado Oikawa Pukkilassa. Teepuutarhat on suunniteltu paikoiksi, joissa arvostetaan perinteistä Japanilaista Sisällä vieraat voivat ihailla kausiluonteista kukka-asetelmaa ja alkovissa roikkuvaa kääröä, jota kutsutaan tokonomaksi. Teepuutarhat ja niihin liittyvät rakennukset edustavat taukoa, matkalla kiireisestä kaupungista syrjäiselle maaseudulle. Buddhalaiset munkit joivat alunperin teetä, joka auttoi heitä pysymään hereillä pitkien meditaatiotuntien aikana. Buddhalaiset munkit yhdistivät Zen- buddhalaisuuden, runouden, hienon posliinin ja taiteen arvostuksen luomalla ns. teeseremonian, joka yhdistää yksinkertaisen teen luomisen ja taiteen. Teehuoneet ja teepuutarhat ovat osa Japanin kulttuuria jo 1600- luvulta, josta esimerkkinä ovat kuvainnolliset "kaupunkien vuoristopaikat". Teepuutarhojen kehittyminen toi puutarharakentamisen kaupunkien asukkaiden takapihoille. Esimerkiksi Kyotosta, Narasta ja Sakaista näitä löytyy. Teepuutarhat symboloivat ensisijaisesti pyhiinvaeltajien polkuja viisaiden erakkojen luo. Teepuutarha tai roji tarkoittaa kasteista polkua tai kasteista maata, joka tuo mieleen vuoristopolut. 1700- luvulla polut olivat usein tehty muodollisista neliön muotoisista kivistä tai myllynkivistä. Teepuutarhojen kehittyessä, niistä tuli hienostuneempia, avoimempia ja vähemmän nöyriä. Nykyään teepuutarhat ovat kehittyneet teelehdoiksi, joissa teetä juodaan puutarhassa ihaillen samalla puutarhan kauneutta. Teehuone rakennetaan usein ulkoasultaan ns. vanhan näköiseksi, vaikka sen rakentamiseen on käytetty hienointa höylättyä puuta. Teepuutarhassakin rakennettu ympäristö, vanhanaikainen ja rustiikkinen teehuone ja pelkistetty luontopuutarha, luovat yhdistelmän, joka saa puutarhan käyttäjän rauhoittumaan ja ihailemaan puutarhaa. Tyypillisiä teepuutarhan piirteitä:
Kävelypuutarhat. Kävelypuutarhassa vierailijaa kannustetaan kuljeskelemaan hitaasti polkuja pitkin, jotka Kun kävelypuutarhat kehitettiin, "hengellisyys" ei ollut enää niin määrittelevä elementti puutarhan suunnittelussa. Siellä oli enemmän leikkisyyttä, sekä halua ylellisyyteen ja kauneuteen ja siellä haluttiin näkyvän puutarhan omistajan ymmärrys taiteesta. Kävelypuutarhoista ei kuitenkaan tullut liian ylenpalttisia, koska niissä käytettiin edelleen monia teepuutarhaan sopivia elementtejä, kuten hillittyjä värimaailmoja. Tämä puutarhasuunnittelun rajoitus tunnettiin termillä shibumi. Suomeksi tätä voitaisiin kuvata sanalla supistava tai minimalistinen, vaatimaton ja hillitty kauneus. Kävelypuutarhan koko voi olla vain 25m2 tai se voi olla useita kymmeniä hehtaareja. Pienikin puutarha voi toteuttaa kaikki osa-alueet, jos tilan käyttö suunnitellaan hyvin. Tilan huolellisella käytöllä ja mutkittelevilla poluilla puutarha saadaan näyttämään huomattavasti suuremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Yksi väline, jota kävelypuutarhoissa käytetään tilan lisäämiseksi, on ns. "lainaaminen". Tuolloin puutarhan rajojen ulkopuolella olevia kaukaisia kohteita, kuten etäisiä rakennuksia, tai maisemoita, käytetään kauneusarvona kävelypuutarhassa. Sinne siis avataan maisemaa ja näkymää, jonne ei kuitenkaan kuljeta mitään polkua pitkin. Tästä tekniikasta käytetään nimeä shakkei. Kävelypuutarhaan kuuluvat myös äänet. Sieltä löytyvät myös bambusta tehdyt shishi-odoshit, eli vesielemetit tai altaat, jossa on bambuista tehtyjä peuran pelottimia. Shishi- odoshissa käytetään juoksevaa vettä hyödyksi. Vesi ohjataan bambukouruun ja kourun täyttyessä, kouru heilahtaa päin kiviallasta. Tästä syntyy kova, paukahtava ääni. Bambu on yksi maailman kestävimpiä puumateriaaleja ja se kestää hyvin toistuvat veden voimasta heilahduksen ja osumisen kiviallasta päin. Kävelypuutarhan tyypillisiä piirteitä:
Pihapuutarhat: Pihapuutarhojen kehittyminen alkoi 1700- luvulla, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan rakennuksen vieressä olevaa pientä, suljettua tilaa, johon suunnitellaan japanilaistyylinen "maisema". Pihapuutarhat ovat yleensä yksinkertaisia, ne on joskus suunniteltu talon laajennukseksi ja rakennukset on tuolloin varustettu suurilla ovilla tai ikkunoilla, jolloin puutarhaa on tarkoitus ihailla lasin takaa. Ne voi olla myös sijoitettu avoimiin atriumeihin, joita luodaan nyt moniin paikkoihin alkaen Helsingin lentokentästä, moniin museoihin ja yritysten pääkonttoreihin tai yksityiskoteihin. Aiemmin pihapuutarhat tai tsubot olivat pieniä suljettuja tiloja, joissa oli ehkä yksi kasvi, jota hoidettiin huolella. Myöhemmin kauppiaat keräsivät varallisuutta, mutta olivat silti yhteiskunnan alhaisinta luokkaa, jonka omaisuus voitiin takavarikoida. Tämän seurauksena kehitettiin arkkitehtuurisia huonekomplekseja, joilla oli suljetut sisäpihat. Nämä machiyat sijaitsevat monesti vaatimattoman myymälän takana. Näissä pihoissa lainattiin suunnitteluelementtejä aikaisemmista puutarhasuunnittelutyyleistä, kuitenkaan noudattamatta niitä täsmällisesti esim. uskonnollisen filosofian perusteella. Jotkut näistä Edo-tai tsuboniwa tyylien puutarhoista ovat edelleen nähtävissä kaupunkialueilla Japanissa. tämä pihapuutarhatyyli on juuri nyt nousussa, vaikka tämä johtuu enemmänkin nykyisten pihojen pienuudesta ja tilanpuutteesta kuin piilottamisen tarpeesta. Pihapuutarhan tyypillisiä elementtejä:
Tämän blogikirjoituksen lähteinä on käytetty kirjoja: Charles Chesshire: How to make a Japanese garden (hermeshouse, Anness publishing ltd 2015) ja Gill Hale, puutarhanhoidon käsikirja Fengshui puutarhassa, Anness publishing ltd 2000 ja 2004, Suomeksi: puutarhakustannus 2006, suomennos Jan Pesonen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Japanilainen puutarha, Kiinalainen puutarha, Itämainen puutarha, teemapuutarha, puutarhasuunnittelu, kasvisuunnittelu, pihasuunnittelu, viherrakentaminen, kasvivalinnat, puutarhapatsaat, puutarhaportit, feng shui |
Pihakasvien valintaa, puutarhan teemat ja värit.Torstai 16.2.2023 - Sirkku Kasvitoiveet. Kun menen tapaamaan asiakkaita pihakonsultoinnin ja neuvonnan merkeissä heidän pihalleen, tai tapaan heitä esim. messuilla tai puutarhamyymälöissä, pihan mietintä alkaa monesti asiakkaan toivomasta puutarhateemasta. Monesti asiakas kertoo ensimmäisenä ne toivekasvit ja puutarhasuuntauksen, jonka tapaisista puutarhoista hän pitää. Tämä on toki tärkeää minullekin tietää, jotta osaan antaa vinkkejä oikeaan suuntaan kasvivalintoihin ja istutuspaikkoihin liittyen, mutta kuten olen jo edellisissä blogikirjoituksissa sanonut, on perusasiat mietittävä ennen kuin kasvia voi valita. Siksi se ammattilainen saattaa lähteä neuvonnassaan liikkeelle jostain muusta seikasta kuin kasvilajikkeista. Asiakkaasta se saattaa tuntua vähän turhalta ja turhauttavalta, mutta sillä tähdätään toimivaan ja helppohoitoiseen pihaan. Silloin haetaan juuri sinun pihaasi sopivia kasveja, ja silloin on mietittävä monta asiaa ennen kasvilajia ja sen kukintaa. Toki ammattilainen osaa ehdottaa sinulle pihastasi sopivaa kasvupaikkaa toivomallesi kasville, tai hän ehdottaa kasveja tai sen lajikkeita sinun antamiisi raameihin perustuen. Heti kun on nähnyt pihan. Vinkkinä minulla asiakkaalle onkin, että jos tapaat puutarhasuunnittelijaa messuilla tai puutarhamyymälässä ja toivot häneltä kasvineuvoja, kuvaa pihaasi joka puolelta vaikka puhelimella ennen neuvojen pyytämistä ja näytä kuvat siellä myymälässä. Silloin saat täsmävinkit omaan pihaasi paremmin soveltuvana kun neuvoja ei anneta sokkona. Olen moneen kertaan tässä blogisarjassa maininnut, että periaatteessa oikeaa ja väärää kasvien yhdistelytapaa esim. kukintojen värien mukaan ei ole. Ne värit mitkä jonkun toisen mielestä ei missään nimessä sovi yhteen, voi sinun mielestäsi näyttää yhdessä kauniilta. Ei ole myöskään oikeata ja väärää puutarhasuuntausta. Jos puutarha on sinun, sinä saat rakentaa sen juuri sellaiseksi mistä itse pidät kunhan huolehdit ettet aiheuta luonnolle ja ympäristölle haittaa ja noudatat kaavamääräyksiä. Luota omaan makuusi, koska se on ainoa keino saada piha ja lähiympäristö jossa viihdyt. Myös meidän ammattilaisten on neuvoja antaessamme muistettava, ettemme ole rakentamassa pihaa itsellemme. Jos asiakas toivoo pihaa ja sellaisia kasvivalintoja, joista emme itse pidä, tai jotka tiedämme hankaliksi hoitaa, voimme kertoa miksi emme itse kasvia suosittele, mutta siitä huolimatta asiakas tekee lopullisen valinnan. Ammattilainen ei saa antaa omien mieltymystensä ohjata kasvineuvontaa silloin, jos perusteltua syytä kasvin valitsematta jättämiselle ei ole. Perusteltu syy voisi olla, esim. kasvin voimakas leviäminen (viljelykarkulaisuus), kasvin mahtuminen sille suunniteltuun piha-alueeseen, myrkyllisyys jos pihassa on paljon pieniä lapsia, tai kasvin hinta ja riski siihen, ettei se menesty Suomen olosuhteissa. Mikäli asiakas toimii ammattilaisen neuvoista poiketen tai valitessaan kasveja ilman neuvoja, hänen kannattaa huolehtia, että istutettava kasvi voi hyvin sillä paikalla mihin olet sen istuttamassa. Mieti siis edellisten blogikirjoitusten ohjeiden mukaisesti, kasvin valon sietokyky, ravinteet, maaperä ja veden tarpeet ja tee istutusalue, johon laitetaan saman kasvupaikan kasveja samaan alueeseen. Teemapuutarhat. Puutarhateemoja on varmasti juuri niin monta kuin puutarhan rakentajiakin on. Vaikka kuinka yrittäisit orjallisesti noudattaa jotain tiettyä tunnettua puutarhasuuntausta, kasvivalinnat on aina tehtävä pihan lainalaisuudet huomioiden ja soveltamista on siis pakko tehdä. Esimerkkejä puutarhateemoista:
Teen jatkossa erillisiä blogikirjoituksia suurimmista ja tunnetuimmista puutarhasuuntauksista, mutta tänään otan käsittelyyn puutarhan värit. Käythän lukemassa edellisistä blogikirjoituksista tekstit: Pölyttäjiä pihaan, hulevedet hyötykäyttöön, perustetaan niitty, parannetaan monimuotoisuutta/ lahopuutarha ja hieman asiaa puutarhan lehdistä, joissa kerrotaan jo paljon monesta puutarhateemasta! Puutarhan värit.
Eri puutarhatyyleissä, väreillä on oma merkityksensä.
Englantilaistyyppisessä puutarhassa
Yleisimpiä väriteemoja eri puutarhasuuntaustyyleissä:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: teemapuutarha, Englantilainen puutarha, Japanilainen puutarha, itämainen puutarha, metsäpuutarha, tuoksupuutarha, aistipuutarha, sadepuutarha, pölyttäjäpuutarha, pihasuunnittelu, kasvisuunnittelu, piharemontti, viherrakentaminen, puutarhan värit |
Pihakasvien valintaa, kasvien menestymisvyöhykkeet ja kasvin hoidon tarpeen arviointi kasvia ostettaessa.Torstai 9.2.2023 - Sirkku Kasvien menestymisvyöhykkeet ja kasvien hoitotarpeiden arviointi taimia ostettaessa. Katsoessani ulkomaisia puutarhaohjelmia, tai no totta puhuakseni, katsoessani ihan mitä Puuvartisiin kasveihin (puut, pensaat ja köynnökset) liittyen, on laji ja lajikevalintaa helpottamaan tehty puuvartisten kasvien menestymisvyöhykekartta, joka löytyy esim. www.suomalainentaimi.fi sivulta, kasvien istutus ja hoito- kohdan valikosta. En laita kuvaa kartasta tähän, koska kuva ei ole minun tekemäni ja tekijänoikeudet saattavat kuvan käyttöä rajoittaa. Kuva kuitenkin löytyy linkin kautta. Sivustoon kannattaa käydä muutenkin tutustumassa, sieltä löytyy todella paljon ajankohtaista tietoa kasveista ammattilaisten kertomana! Menestymisvyöhykekartassa Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen ja vyöhykkeistä ensimmäinen on jaettu vielä A ja B osaan. Vyöhykenumerointi alkaa Ahvenanmaasta, joka on vyöhyketta Ia ja manner-Suomen eteläisin kärki on vyöhykettä Ib, tästä lähdetään etenemään Suomea ylöspäin aina pohjois-Suomen kahdeksannelle vyöhykkeelle asti, mukaillen maaston muotoja ja vesistöjä. Vyöhykkeet eivät mene Suomen halki suoraan vaan mutkitellen, koska paikalliseen pienilmastoon vaikuttaa aina maaston muodot ja mahdolliset vesistöt. Alavat paikat ovat kylmempiä kuin ylemmät ja vesistö lämmittää lähiseutuaan ympäröivää ilmaa, jolloin esim. suurien järvien ympäristössä menestyvät sellaisetkin kasvit, jotka alavilla paikoilla eivät siinä Suomen osassa muutoin viihdy. Esimerkkinä vyöhyke III, sen eteläisin osa tulee Hämeenlinna- Mäntsälä akselille, Lahden ja Tampereen seudut ovat vyöhykettä II, koska siellä on suuria järviä. Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio ja Vaasa ovat kaikki kolmosvyöhykkeen pohjoisimpia kaupunkeja. Menestymisvyöhykekarttaa voit käyttää karkeana apukeinona miettiessäsi haluamasi kasvin tai taimen menestymismahdollisuuksia omassa pihassasi tai mökkipihassasi. Karttaa ei kuitenkaan kannata uskoa sokeasti. Luokittelu perustuu 15- vuoden kokemukseen taimesta ja sen lajikkeesta, ilmasto kuitenkin muuttuu nyt rajusti ja menestymisen ennustamisesta tulee lumen puutteen, kuivuus- ja kuumuusjaksojen ja sateisten ja myrskyisten syksyjen vuoksi entistä vaikeampaa ja taimi saattaa siltikin voida huonosti, vaikka se olisi istutushetkellä istutettu sille sopivalle vyöhykkeelle. Myös pihan mikroilmasto vaikuttaa kasvin menestymiseen juuri sinun pihassasi. Jos siis olet istuttamassa kasvia, joka on menestymisvyöhykkeen äärirajalla, älä istuta sitä pihan kylmimpään nurkkaan, vaan etsi sille lämmin kasvupaikka ja tee kasvualustasta riittävän lämmin. Varaudu myös suojaamaan sitä kylminä pakkasjaksoina. Monivuotisilla ruohovartisilla kasveilla, eli perennoilla ja sipulikukilla ei ole menestymisvyöhykekarttaa, koska niiden menestymiseen vaikuttaa suurelta osin lumipeitteen paksuus. Perennoista talvehtii yleensä vain juuristot ja maan päälliset osat kuolevat talveksi pois, näin kasvi pyrkii suojaamaan itseään ja menestymään myös kylmillä alueilla. On toki olemassa myös ns. ikivihreitä perennoja, joista talvehtii niin juuristot kuin maanpäälliset osat, mutta ne ovat harvinaisempia. Lumi tuo lisäsuojaa juuristoille ja saa perennat menestymään niissäkin osissa maata, jossa lumettomassa maassa olisi niille muutoin liian kylmää. Lumipeitteen vähentyminen tai jopa kokonaan puuttuminen on aiheuttanut eteläisimmässä Suomessa suurien ja vanhojen perenna-alueiden paleltumisia. Tässäkin ilmastomme muutos siis näkyy. Taimilappu on tietokortti! Puuvartisen kasvin taimea ostaessasi, lue taimilappu tarkasti. Taimilapusta pitäisi löytyä kasvin latinankielinen nimi ja lajike, suomenkielinen nimi ja lajike ja menestymisvyöhyke roomalaisilla numeroilla. Tämän lisäksi monessa taimilapussa on myös kasvupaikkaohjeita ja kasvin tulevaa kokoa, kuvien muodossa. Lisäksi taimilapusta löytyy myös muuta tietoa esim. viranomaisia varten jos kasvista löytyy esim. kasvitautia tai tuholaista, jota Suomessa ei saa esiintyä. Istuttamiesi taimien lappuja olisikin hyvä tästä syystä säilyttää vähintään istutuskesän yli, jotta voidaan selvittää taimen alkuperä, jos ongelmia tulee. Lisäksi taimimyymälästä voi löytyä kuvassa näkyvän tyylisiä infotauluja, jossa taimesta kerrotaan tarkemmin. Jos oma pihasi on esimerkiksi vyöhykkeellä III, kasvin menestymisen kannalta olisi parasta valita kasvin laji ja lajike sellaisena, jonka on taimilapussa luvattu menestyvän vähintään vyöhykkeellä IV, jos se on istutettu ja hoidettu oikein. Muistathan kuitenkin, että sinä olet ostajana vastuussa asian tarkistamisesta. Myyjä ei voi taimea myydessään tietää mihin asiakas kasvin istuttaa, ja näin ollen hän ei myöskään ole vastuussa siitä jos kasvi ei tästä syystä lähde kasvuun. Perennojenkin taimilapuissa on paljon tietoa. Kasvi- ja lajikenimien lisäksi niistä löytyy kasvatus- ja taimistotietojen lisäksi monesti kasvin koko, sekä sen suositeltu istutusetäisyys, että kukinnon väri. Mieti ennen taimen ostoa kasvin hoidon tarve ja mieti onko sinulla riittävästi sen hoitoon aikaa ja viitseliäisyyttä. Nyt jos hetki mietitään vielä niitä Englantilaisessa puutarhaohjelmassa nähtyjä kasveja. Jos jo etukäteen tiedät haluavasi helppohoitoisen pihan ja sinulla ei ole aikaa, halua tai taitoa hoitaa vaateliaita kasveja, etkä halua palkata ammattilaista hoitamaan niitä, valitse Perennojen talvehtimista edistää se, ettei niiden kasvualusta ole liian typpipitoista. Liika Kuvassa lunta on laitettu laventelien päälle niin paljon kuin sitä sattui sillä hetkellä löytymään. Tämän jälkeen alkoi pitkät pakkasjaksot ja ikävä kyllä tämä määrä lunta (ja sen alla oleva paksu ja ilmava hiekkakerros) ei riittänyt laventelille. Se ei pakkasista selvinnyt. Sekin on yksi niitä englantilaisen puutarhan kasveja, jotka Suomessa kasvavat monivuotisina vain erittäin lämpimillä paikoilla. Jo aiemmissa kirjoituksissa olen pohtinut kasvihävikkiä ja kuinka paljon yhden kasvin kasvatus sitoo vettä, lämpöä ja ravinteita, ja kuinka paljon sen kasvatus tuottaa päästöjä. Hävikki harmittaa aina, mutta varsinkin monivuotisen kasvin ollessa kyseessä, voi rahanmeno kasvin kuollessa hoidon puutteeseen, tai väärään istutuspaikkaan istutettuna, olla melko suurikin. Jos mietitään esim. omenapuuta. Sitä on kasvatettu ja hoidettu taimistolla ja sen |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet, puu, pensas, köynnös |
Puutarhurin kalenteriTorstai 2.2.2023 - Sirkku Ajankohtaiset puutarhatyöt. Pidetään pieni paussi kasvisuunnittelusta ja siirretään katseet hetkeksi jo tulevaan kesään. Oletko sinä aikonut kasvattaa kasveja, jotka vaativat esikasvatusta? Nyt alkaa viimeistään olla oikea hetki tilata siemenet tai suunnata kohti puutahamyymälää katsomaan valikoimia. Osa siemenistä on syytä pistää jo kasvuunkin. Samalla kannattaa tehdä inventaario kotona oleville siemenpusseille, irtosiemenille, työvälineille, kylvökipoille, lämpöalustoille ja kasvivaloille. Onko niitä tarpeeksi ja onko kaikki kunnossa alkavaa kasvukautta varten. Viime vuonna hankin kylvösten alle pienen lämpömaton, joka minusta oli hyvä hankinta. Se takasi tasaiset lämpöolosuhteet ja vähensi näin omalta osaltaan itämisen aikana näkyviä kasvitauteja, kuten esim. taimipoltetta. Taimipolte on maalevintäinen sienitauti, joka iskee juuri itäneisiin taimiin ja kuihduttaa ne. Se voi tarttua taimiin saastuneesta maa-aineksesta, kasvupurkista tai työvälineestä tai sitten sitä voi olla jo itse siemenessä. Paras ehkäisy taimipoltteeseen on käyttää terveeksi tutkittuja siemeniä, puhdasta ja uutta kasvualustaa, sekä hyvin desinfioituja tai uusia taimipurkkeja/potteja. Taimipoltteen iskiessä, kannattaa kylvöksen pinta pitää kuivana esim. hiekkaisen maa-aineksen avulla ja pitää kylvös muuten tasaisen kosteana, mutta ei märkänä. Lämpömatto sinällään ei taimipoltetta estä, mutta se mahdollistaa taimelle stressittömämmän kasvuunlähdön ja sitä kautta auttaa taimea kestämään paremmin ulkoiset kasvuun vaikuttavat tekijät. Kasvi jaksaa siis paremmin taistella itse kasvitauteja vastaan. Lämpömaton ja kasvualustan väliin jos vielä laittaa altakastelumattoa niin kylvöksen pinta pysyy kuivana ja kasvualusta siltikin kosteana. edellyttäen tietenkin, että muistat kastella sen kastelumaton joskus. Muistathan kuitenkin tarkastaa kylvöpussin kyljestä sopivan idätyslämpötilan? On olemassa myös kasveja jotka pitävät viileässä itämisestä, esim. salaatti itää paremmin viileässä kuin lämpömaton tai lattialämmityksen päällä.
Oikea kylvöaika on laji- ja lajikekohtaisesti sanottuna ensisijaisesti siemenpussin kyljessä. Huomioithan, että jopa saman kasvilajin eri lajikkeilla saattaa olla eri pituiset kasvuajat. Esimerkkinä nyt tulee mieleen ensin maanviljelyn puolelta viljat. On olemassa pitkän kasvukauden vehnää ja lyhyemmän kasvukauden vaativaa vehnää. Kasvien kohdalla kun yksi jalostusperusteista on kasvukausi- ja lämpösummatarve sadon tuottoon. Kasvukautta halutaan lyhyemmäksi ja lämpösummatarvetta matalammaksi, jotta ruokaa voidaan tuottaa myös pohjoisempana. Tarkista siis aina pussin kylki! Esimerkkejä kylvöaikaan löydät listattuna kuitenkin myös alta: Tammikuu- helmikuu: Chilit, munakoiso, latva-artisokka, ruotiselleri, mukulaselleri, jotkin kasvihuonekurkut, rosmariini, jättiverbena, heliotrooppi, Dianat, karjalanneito, orvokit, hentohöyhenheinä, suklaakosmos, kelloköynnös, keijunmekko, laventeli ja kultatesma. Helmi- maaliskuun kylvöt: Tomaatit, paprikat, ananaskirsikka, pinaatti, lehtiselleri, basilika, yrtti-iiso, sitruuna-ajuruoho, iisoppi, ryytisalvia, timjami, mäkimeirami, mintut, talvisipuli, jättisipuli, purjo ja keräsalaatti. Kesäkukista: ahkeraliisa, lobelia, petunia, kesäneilikka, isosamettikukka, koristetupakka, hopeavillakko ja daalia. Huhtikuun kylvöt: Kaalit, salaattifenkoli, kyntelit, venäjänrakuuna, avomaantomaatti, meloni ja vesimelonikrassit, herneet ja pavut (ei välttämättä tarvitse esikasvattaa, jolloin kylvetään vasta myöhemmin). kesäkukista: auringonkukka, kesämalvikki, silkkikukat, kääpiösamettikukka, kesäsypressi, palsamit, koristekaali, italianpantaheinä, jänönhäntä, jättiolkikukka ja lyhtykoiso. Muista myös idättää perunat! Toukokuu: Avomaankurkku, kesäkurpitsa, sokerimaissi, kurpitsat, kirjorevonhäntä ja tuoksuampiaisyrtti. Askelmerkit onnistuneeseen taimikasvatukseen:
Muita ajankohtaisia puutarhatöitä:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kylvöt, puutarhan kevättyöt, esikasvatus, kasvivalot |
Pihakasvien valintaa, kasvien kasvatustarve pihassa.Torstai 26.1.2023 - Sirkku Kasvien kasvatustarve pihassa, (samalla asiaa myös pihan turvallisuudesta): Ensimmäinen ajatus tuosta kasvien kasvatustarpeesta pihassa on varmastikin se, että mihin sitä nyt kasvia pihassa tarvitaan! Kasvamaan ja kukkimaan! Pihaa kiertäessäsi huomaat kuitenkin, että kasvin kasvatustarpeita ja käyttötarkoituksia kasville ja kokonaiselle istutusalueelle on useita. Vain painotusalueet kasvivalikoimassa ja sitä myötä niiden paikoissa ovat kiinni pihan omistajan mieltymyksistä. Suoranaista oikeaa ja väärää kasvivalintaa ja istutuspaikkaa ei ole, on vain paikkoja, jossa kasvi kasvaa paremmin kuin toisessa ja kasvilajikevalintoihin liittyvissä makukysymyksistä ei kannata kiistellä. Pihoissa liikkuessasi kuitenkin huomaat, että monet hyväksi havaitut teemat ja kasvit toistuvat pihasta toiseen, siitä syystä, että ne toimivat ja saavat pihan käyttäjän olon rennoksi ja kotoisaksi. Erilaiset suojaistutukset. Pihojen suojaistutuksia ovat esimerkiksi näkösuoja-, pölysuoja-, melusuoja, tuulensuoja- ja muut suojaistutukset, joihin tärkeinpänä kuuluu pihan turvallisuus. Näillä kaikilla on oma osuutensa toimivassa pihassa. Tuulensuojaistutuksissa halutaan estää liian kovan tuulen, kylmältä suunnalta puhaltavan tuulen tai rinteessä laskevan kylmän ilman (hallan) pääsy oleskelu- ja piha-alueelle. Toimivassa tuulensuojaistutuksessa on tuulta katkottava useassa erässä, päästäen aina osan tuulesta läpi. Tuulta ohjataan kerroksellisilla istutuksilla, istuttaen taimet useaan istutusriviin, limittäin toisiinsa nähden, joiden avulla kova tuuli ohjautuu tiiviistä ja korkeasta istutusaidasta, aidanteesta tai rakenteesta pois. Näin tuulen etenemisvauhti hidastuu ja silloin ei tule pahoja myrskyvaurioita, eikä kylmä ilma jää pyörteilemään liian lähelle esim. avomaata tai muita istutusalueita. Huom. Myös kylmän ilman poispääseminen tontilta on tärkeää, näin vähennetään halla- ja pakkasvaurioita. Tuulensuojaistutuksissa voidaan käyttää mm. kuusiaitaa, pensasaidannetta tai leikattua pensasaitaa ja metsää, jossa on eri-ikäisiä ja –kokoisia puita. Kaikkea tuulta ei kannata estää pihasta. Pieni tuuli jäähdyttää pihaa ja lisää pölytystä, lisäksi tuulettomaan pihaan löytävät kesällä myös hyttyset ja paarmat.
Pölysuojaistutuksissa suojattavan alueen tai toiminnon ympäristössä on yleensä voimakkaasti pölyävää pintamateriaalia, kuten hiekkatie tai lasten leikkipaikka, jossa on turva-alustana hiekkaa. Pölysuojana parhaiten toimii yhdistelmä keskikorkeista/ korkeista pensaista ja sekametsästä tai puista, joiden yhteisvaikutuksena olisi suuri lehtipinta-ala. Pölyä vähentää se, ettei suojaistutuksiin valitut kasvit levitä itse paljon siitepölyä. Tässä toimii esim. syreenit, orapihlajat, norjanangervot ja lehtipuut+ kuuset ja männyt. Näkösuojaistutuksina toimivat kaikki edellä mainitut ja lisää näkösuojaa tuovat säleikköihin kasvatetut köynnökset. Esim. villiviinit, piippuköynnökset ja kärhöt. Näkösuojaa kaivataan pihoissa ennen muuta oleskelutiloihin, sisätiloihin ja naapurin suuntaan. Ei haluta, että omaan pihaan näkyy, eikä myöskään haluta nähdä itse naapurin keittiöön tai olohuoneeseen. Näkösuojien kanssa on kuitenkin huomioitava turvallisuus, josta pihan käyttöturvallisuus- kohdassa on kerrottu lisää. Melusuojaistutuksia kaivataan yleisimmin jos lähistöllä on suuri tiealue, lentokenttä tai junarata. Toisinaan melusuojaa kaivataan myös taloyhtiöiden pihoilla, jossa äänet kaikuvat betonirakenteista ja piha-alueella tai sen läheisyydessä on leikki- tai pelipaikkoja. Melusuojaistutuksina toimivat lähinnä suuret puut ja pensaat, joiden lehdet imevät tai taittavat melua. Myös jotkin keskikorkeat pensaat voivat tulla kyseeseen. Paras melusuoja tulee ehkä kaikkien edellä mainittujen yhdistelmästä kerroksellisena istutuksena? Valosuojaistutuksissa suojataan pihan käyttäjää, materiaaleja tai toisia kasveja liialliselta auringonvalolta, UV- säteilyltä ja kuumuudelta. Tähän sopivat ensisijaisesti oikein sijoitellut puut, suuret pensaat ja köynnökset. Pihan käyttöturvallisuus on tärkein asia piharakentamisessa ja sinällään se on erittäin suuri kokonaisuus, johon tarvitaan yleensä rakennesuunnittelijaa ja RT- kortistoa, tai vähintäänkin nyt rakennusvalvonnan ohjeistuksia, asemakaavamääräyksiä, kaupungin/kunnan rakennusjärjestystä ja rakennustapaohjeita. Tämä on se kohta, jossa ei kannata säästää, vaan mieluiten, käyttäkää tässä ammattilaista. Osa suunnittelusta on myös luvanvaraista, jota ei ilman pätevyyttä saa suunnitella.
Istutusalueen paikka.
Suojaistutuksia mietittäessä, myös istutusten kerroksellisuus on suunnittelussa tärkeää, koska silmä kaipaa kolmiulotteisuutta puutarhaan. Kun istutat kasveja kerroksiin, saat tuotua aurinkoisempaan kasvupaikkaan myös varjon kasveja ja lisäät puutarhan monimuotoisuutta. Kerroksiin istuttaminen voi tarkoittaa kirjaimellisesti eri tasoihin istuttamista tai sitä, että valitaan kasveja, joiden latvukset tulevat eri kerroksiin, vaikka istutuspaikka on samassa tasossa.
Muita istutusalueen paikkaan vaikuttavia tekijöitä:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näkösuojaistutus, tuulensuojaistutus, pölysuojaistutus, melusuojaistutus, suojaistutus, koristekasvi-istutus, istutusalue, perennat, perenna, puut, pensaat, koristekasvit, sipulikukat, hyötykasvit kasvit, pensasaita, pensasaidanne, perennapenkki |
Pihakasvien valintaa, kasvin veden tarveTorstai 19.1.2023 - Sirkku Pihakasvien valintaa, kasvin veden tarve: Toivottavasti vuotesi on alkanut mukavasti! Vuosi 2023 on käynnistynyt töiden osalta pihasuunnittelun merkeissä ja nyt kun valmis suunnitelma on eilen saatu asiakkaalle, on hetki aikaa keskittyä taas blogimaailmaan. Aihepiiri on sama kuin ennen joulua. Jatketaan pohdintaa siitä, mikä auttaa valitsemaan ne toimivat, pitkäikäiset ja kauniit kasvit ja istutukset omaan pihaan. On se piha sitten pieni tai suuri. Ennen joulutaukoa ehdin jo pohtia istutusalueen suunnitteluprosessia yleisesti ja sitä työjärjestystä, millä kasveja valitaan ja mitkä seikat yleisellä tasolla kaupassa pitäisi olla mielessä silloin kun kasveja hankitaan. Kasvien kalkinsietokyvystä ja ravinnetarpeesta jo mainitsinkin. Tänään ajattelin pohtia sitä ravinteiden lisäksi kasvien juurtumiselle toista tärkeää osa-aluetta, eli kasvin veden tarvetta ja sivuan uudelleen myös veden liikkumista piha-alueella ja erilaisissa maalajeissa. Kuten aiemminkin, mainitut kasvit ovat esimerkkejä. Kategoriaan kuuluu aina paljon muitakin kasveja. Vesi maaperässä. Vesi liikkuu maaperässä kahteen suuntaan. Ylhäältä alaspäin tuleva vesi on esim. sade tai kasteluvesi. Se täyttää maaperän ilmahuokoset ja osittain varastoituu niihin. Ylimääräinen vesi laskeutuu maaperän alempiin kerroksiin ja lopulta pohjaveteen saakka. Hyvärakenteinen maaperä sisältää sopivan määrän keskikokoisia ilmahuokosia, joihin vesi voi varastoitua ja jotka ovat riittävän suuria, jotta kasvi saa niistä veden irroitettua juurillaan. Nämä huokoset eivät ole liian suuria, jolloin vesi menisi niistä vain läpi. Hyvärakenteinen maaperä sisältää vain vähän pieniä ilmahuokosia, joihin vesi varastoituu liian tiiviisti ja se sisältää sopivan määrän suuria huokosia, josta liika vesi valuu alempiin maaperän kerroksiin. Vesi voi myös liikkua alhaalta ylöspäin jos maaperä on ilmavaa ja moreenipitoista ja maan päällä kasvaa suuria kasveja, joilla on suuri juuri-imupaine. Kuten esim. lehtipuita. Tästä maaperästä puhutaan ns. hikevänä maaperänä, joissa maaperän suuret huokoset toimivat ikään kuin pilleinä, joita pitkin puut vetävät veden pohjavesikerroksesta itselleen. Tämä maaperä kuivuu harvoin pitkinäkään poutajaksoina. Tasapainoilu maaperän ilmahuokosten rakenteessa on juurien osalta tärkeää. Savimaaperä on tiivistä ja se sisältää paljon pieniä ilmahuokosia, joihin vesi kyllä varastoituu, mutta yleensä se on liian tiiviisti niissä kiinni. Paljon vettä sisältävä maaperä on talvella kylmä ja se muuttuu helposti hapettomaksi, jolloin hajottajaeliöt eivät voi maaperässä toimia ja ilmata kasvien juuria. Hapeton maaperä sisältää myrkyllisiä kaasuja, jotka osaltaan tappavat lieroja yms. Moreeni taasen sisältää paljon suuria ilmahuokosia, joka tekee kasvualustasta lämpimän juurille, mutta silloin vesi ja ravinteet valuvat liian nopealla vauhdilla kasvualustan läpi ja kasvi ei ehkä ehdi käyttää vettä ja ravinteita hyödykseen. Sopiva kasvualusta onkin jokin näiden välissä. Annos savea, moreenia ja kompostia voisi olla hyvä kasvualustan pohja, jota sitten muokataan kasville sopivaksi. Savi hoitaa veden ja ravinteiden sitomisen, moreeni ilmaraot ja kasvualustan lämmityksen, komposti lannoituksen ja eloperäisen toiminnan ja niiden mukana lämmittää kasvualustaa... eiköhän sillä pääse jo alkuun? Ylipäätään mietittäessä kasvin veden tarvetta, kasvin valon kestävyys kulkee aina käsikädessä veden tarpeen kanssa. Varjoisen ja kuivan paikan kasvi kestää yleensä puolivarjoisessa tai osan päivästä suorassa auringonvalopaikassa jos kasvualustaa on paksummin ja se on paremmin vettä pidättävää. Sama toimii osittain myös toiseen suuntaan. Aurinkoisen paikan kasvi pitää yleensä lämpimästä kasvualustasta, jos olet istuttamassa sitä puolivarjoon, huolehdi, että kasvualusta on moreenipitoinen ja sitä kautta lämpimämpi. Veden tarpeen vaihtelu kasvukauden aikana. Kasvin veden tarve vaihtelee kasvukauden ajankohdan mukaan. Jos otetaan esimerkiksi vaikka tomaatti. Tomaatti käyttää vettä kylvöstä taimettumiseen melko vähän, pelkkä Sama esimerkki toimii kaikille kasveille, myös ikivihreille monivuotisille kasveille. Kasvua ja haihdutusta tapahtuu ympäri vuoden, mutta suurinta veden kulutus on silloin kuin kasvu on kovinta, täytyy saada sato valmiiksi ja ympäristö saa kasvin haihduttamaan kaikista eniten. Toki monivuotisilla kasveilla veden varastoimista tapahtuu aina kun maa on sula. Maan jäädyttyä onkin mietittävä varsinkin ikivihreiden kasvien kanssa, millä haihdutusta saadaan vähennettyä ja veden kulutusta näin laskettua, ettei kasvi haihduta itseään hengiltä (p.s: nyt olisi oikea hetki laittaa ne varjostuskankaat näiden päälle!). Vältä liiallista pihan kuivatusta. 5.4.2022 olen kirjoittanut blogitekstin " Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella", jossa puhun jo siitä miten piha-alueiden päällipintojen kallistukset kannattaisi tehdä ainakin osittain istutusalueisiin suuntautuviksi tai ehkä ennemminkin niin, että suunnittelisi istutusalueiden paikat niihin kohtiin pihaa, mihin sitä sade- ja hulevettä normaalisti kertyy. Toki pihan pintojen tulee aina kallistua rakenteista pois päin ja ymmärrän, ettei keskelle pihan ajotien sadevesikaivon suppilokuivatusta voi laittaa pensaita kasvamaan, mutta mitenkäs ne kiveykset ja nurmikkoalueet, joilla sadevesikaivoja ei ole? Pystyisikö niihin satavan sadeveden jotenkin käyttämään kastelussa hyödyksi? Yleinen ongelma maailman laajuisesti on se, että rakennetussa ympäristössä hulevedet liikkuvat vesistöihin liian nopeasti. Liian nopeasti liikkuva vesi sisältää aina maaperästä irronnutta ravinnetta, joka taasen rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa monia muita ongelmia. Suomessakin on havahduttu siihen, että pihojamme on ylikuivatettu ja onneksi asiaan on lähdetty tekemään korjausliikkeitä. Yksi yksinkertaisimmista korjaavista toimenpiteistä on miettiä miten hulevesi saadaan imeytettyä paremmin maaperän vesivarannoksi siellä lähtöpisteessä, siis siellä missä vesi on satanut maahan. Mikä sen parempi tapa veden sitomiseen olisi kuin vettä tarvitsevan kasvin istutus? Kaikki kasvit sitovat vettä ja ehkäisevät eroosiota esim. rinteissä, mutta on olemassa kasveja, jotka sitovat vettä tehokkaammin ja osa näistä vielä tarvitsee paljon ravinteita kasvaakseen ja kukoistaakseen, jolloin saadaan sidottua sitä huleveden mukana huuhtoutuvaa ravinnetta. Monessa pihassa nurmikot koetaan hankaliksi hoitaa, mutta jos verrataan nurmikkopintaa ja kiveys-/ terassipintaa veden ja ravinteiden sitomiskyvyn mukaan, sitoo nurmikko hulevesiä ja ravinteita huomattavasti tehokkaammin, vaikka pintakallistus olisi sama. Nurmikko kasvattaa paljon vihreää osaa ja siksi se tarvitsee kasvaakseen paljon ravinteita, kuten esim. typpeä. Se siis hyötyy siitä huleveden mukanaan tuomasta ravinteesta. Muita kostean tai tuoreen kasvupaikan kasveja olen nimennyt Hulevedet hyötykäyttöön blogitekstissäni, enkä niihin nyt tässä enää niinkään palaa. Yleisellä tasolla voisi kuitenkin sanoa, että kosteaan notkopaikkaan pihassa kannattaa miettiä puun istutusta. Siinä tulee tehtyä monta ilmastotekoa kerralla, kun pihaan saadaan uusi pitkäikäinen veden, ravinteiden ja hiilensitoja kasvamaan. Maaperänä kallio ja moreeni, eli kuiva kasvualusta. Mäntykangasmaasto, jossa maaston pohjakasvina saattaa olla varvikkoa ja sammalta ja suurien honkien välistä pilkistelee kiviä, ketunmultaa ja kalliota. Suuressa osassa Suomea Kalliolla ei kasvualustaa ole kymmentä senttiä enempää kuin kallion koloissa ja notkoissa. Vettä kalliolla saattaa kuitenkin liikkua, mutta turvallisempaa on olettaa, että kasvualusta tulee pysymään melko kuivana, jollei ole todella sateista keliä, jolloin se lätäköityy kun vesi ei pääse pohjamaaperään. Kallioisella tontilla syväjuuristen kasvien kasvattaminen vaatiikin sitä, että kasvualusta nostetaan maaperän yläpuolelle muilla rakenteilla, kuten muureilla. Tuolloinkin, vaikka kasvualusta olisi savensekainen, se kuivuu helpommin kuin maavarainen penkki, koska vesi valuu juuristosta pois päin. Lisäksi maaperästä kohotettu penkki on juurille aina kylmempi kuin maavarainen kasvualusta on, jolloin juuria saattaa joutua suojaamaan talviaikana. Korotetuille istutusalustoille kannattaa ottaa harkintaan tihku- tai tippukasteluletkut taimien juuristoille varsinkin pitkinä poutajaksoina. Silloin kasteluvesi jää paremmin kasvin käyttöön eikä hukkakastelua tule niin paljon veden liikkuessa kasvualustassa hitaammin. Kallion pinta saattaa kuitenkin tipahtaa paljonkin hyvin lyhyen välimatkan sisällä. Siellä on koloja, johon uutta savensekaista multaa tuomalla, voit hyvinkin istuttaa keskikorkeita Mikäli kallio on taasen puuton, on se kesällä kuuma ja kuiva kasvupaikka ja kasvit kannattaa valita paahteenkeston mukaan. Silloin valikoimaan tulevat aurinkoisen paikan kasvit, jos kasvualustaan saadaan riittävästi syvyyttä ja uusi multa sisältää vähän savea, joka pidättää vettä, sekä kuivan ja paahteisen paikan kasvit mikäli kasvualustatilaa on vähän. Aurinkoisen ja kuivan kasvupaikan kasveja jos kasvualustasyvyyttä on riittävästi:
Kuivan ja varjoisen paikan kasveja:
Tuoreen tai kostean kasvupaikan kasveja: Näitä oli listattuna jo Hulevedet hyötykäyttöön blokirjoituksessa. Nämä ovat kasveja, jotka saattavat sietää juuristollaan jopa hetkellistä seisovaa vettä tai ainakin ne vaativat kasvaakseen runsasta kosteutta ja niitä ei pihan kuivimpaan nurkkaan kannata laittaa. Osa kasveista kuten eim. leppä, toimii myös typensitoja kasvina ja näin ollen lannoittaa maaperää omalla kasvullaan.
Vesikasvit: Kasveja, jotka elävät vedessä ja saavat ravinteensa veden mukana liikkuvista ravinteista. Osa kasveista myös puhdistaa vettä ja niitä voidaan käyttää myös piha-altaissa virtaavan veden ja pumpun lisäksi veden puhdistuskäytössä. Yleensä vesikasvit istutetaan piha-altaisiin istutuskoreissa, jotta ne eivät leviäisi kovin voimakkaasti. Kasveja hankkiessasi kannattaa miettiä kasvien talvetustilat, mikäli allas tyhjennetään talveksi tai se menee pohjaa myöten jäähän, jolloin kasvit eivät siellä selviä.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kuivan kasvupaikan kasvit, tuoreen kasvupaikan kasvit, kostean kasvupaikan kasvit, kasvin veden sietokyky, vesikasvit, hulevesi, hulevedet, juuret, kasvualustan rakenne, savi, savimaa, moreeni, pihan kuivatus, salaojitus, veden liikkuminen kasvualustassa |