Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Tiistai 5.4.2022 - Sirkku

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Varmasti monen ensimmäinen ajatus termistä hulevesi on: talon perustukset ja niiden kuivatuksen tärkeys, ettei tule hometaloa. 90-luvulla herättiin siihen, mitä 70-luvun talorakentaminen oli aiheuttanut. Taloissa oli matalat sokkelit ja sokkeleiden ympärillä vain harvoin salaojitusta ja huoneissa ylipäätään oli heikko ilmanvaihto. Savimaalla asuttaessa, se käytännössä tarkoitti, että talojen perustukset olivat homeessa ja ihmiset jatkuvasti antibioottikuurilla. Tultiin tulokseen, että talojen ympärystät on syytä rakentaa kuiviksi ja ohjata vesi sokkelista pois. Siihen tietenkin tarvittiin salaojitusta.

Kun talojen ympärystät oli kuivatettu, siirrettiin katseet pihapiiriin. Kylläpä olisi mukava, kun tuo pihatie ei joka talvena routisi, samalla saatettiin pihoihin rakentaa enemmän myös muita kiinteitä rakenteita kuten grilli- ja oleskelumajoja, kasvihuoneita, pihasaunoja, muureja ja kiveyksiä, joiden pohjat tuli myös kuivattaa, ettei routa liikuttele. Lopputuloksena oli se, että pihoja alettiin kauttaaltaan tehokuivattaa. Toki savimaalle rakennettaessa routimaton pohja raskaalle rakenteelle onkin tarpeen, mutta onneksi nykyään kuivatuksessa käytetään enemmän pohdintaa vaihtoehdoista. Muurien alle on nykyäänkin syytä laittaa salaojat varsinkin, jos muurin taakse tulee routivaa maamassaa, mutta voiko salaojitusta käyttää hyödyksi pihan kastelussa, kun se ostovesi on niin pirun kallista? Ilman sitä salaojaa muuri voi kaatua heti ensimmäisen talven jälkeen. Se vesi mikä muurin alle kulkevaan salaojaan tulee, on jo ravinnepitoista ja pehmeää, voisiko sitä kerätä johonkin, ennen kuin se ohjataan pihasta eteenpäin? Nykyään on myös herätty siihen, että veden liian nopea liikkuminen pihasta pois aiheuttaa ongelmia maailmanlaajuisesti ja ihan yksittäisellekin ihmiselle liika pihan kuivattaminen vähintään suurentaa kasvien kasteluvesilaskua ja lannoitelaskua, jos rutikuivaksi kuivatetussa pihassa haluaa jotain kasvattaa. Enenevässä määrin minunkin asiakkaani haluavat hyödyntää pihan hulevedet kierrättämällä samaa vettä pihassa useaan kertaan.

Hulevedellä tarkoitetaan kaikkea pihaan sateina, kasteluna ja lumien sulamisvesinä tulevaa vettä.  Kuten aiemmin mainitsin, pitkään oli vallalla se ajatus, että pihat pyrittiin kuivattamaan nopeassa tahdissa rutikuiviksi, koska pelättiin talojen kosteusvaurioita. Siitä seurasi se, että vesi alkoi liikkua pihan pinnasta ojiin liian nopeasti, irrottaen pihojen istutusalueilta sinne levitettyjä ravinteita ja varsinkin typpeä ja fosforia. Kun myös ojia perattiin tehokkaasti, ei typpi ja fosfori ehtinyt imeytyä maahan ojissakaan, vaan päätyi suurempiin vesistöihin ja Suomenlahteen rehevöittäen niitä. Minua on monesti häirinnyt se mediassa todettu asia, että maatilat ovat niitä kenen syytä rehevöityminen on. Toki, maatilojen neliömäärät ja sitä kautta lannoitemäärät/ koko viljelyala ovat suuret ja varsinkin entisaikaan lannoitteita ja muitakin aineita on sinne levitetty ajatuksella ”mitä enemmän, sen paremmin kasvaa”. En vähättele tätä menneisyyden ravinnetaakkaa mitä maanviljely on aiheuttanut, mutta haluaisin todeta, ettei tilanne viljelyssä ole enää tämä. Maatalous on nykyään Suomessa ja EU:ssa niin tarkasti säänneltyä ja valvottua. Lannoitteet (ja ne muut aineet) maksavat niin paljon, ettei kenelläkään ole ylilannoittamiseen enää varaa, lisäksi sanktiot virheistä ovat suuret. Monesti unohdetaan, että Suomalaisen lempiasumismuoto on omakotitalo, kaupunki- tai esikaupunkialueella ja mieluiten vesistön rannassa. Kun tähän yhtälöön yhdistetään liian nopeasti liikkuva hulevesi ja mututuntumalla tehty pihalannoitus (kuinka moni teistä on lukenut lannoitepussin ohjeet ja noudattanut niitä?), tulee pihan yksittäisestä istutusalueneliöstä moninkertainen lannoitehuuhtouma lähiojaan. Yhden omakotitalon hulevesistä tuleva ravinnehuuhtouma on toki maailman mittakaavassa pieni, mutta mitä jos sillä yksittäistä omakotitaloa ympäröivällä asuinalueella sama tapahtuu muissakin pihoissa ja joka kevät ja tämä taasen toistuu asuinalueesta toiseen? Mikäli salaojat puretaan avo-ojiin (jota ei saisi taajama-alueilla tehdä) ja avo-ojat laskevat kokoojaojiin, jotka kuljettavat vedet jokien kautta läheiseen järveen tai mereen, kertyy ravinnehuuhtoumaa paljon. Onneksi sitä nykyään pyritään vähentämään rakentamalla suurien vesistöjen ja laskuojien/jokien väliin kosteikkoalueita, joiden työ on suodattaa vettä puhtaammaksi ennen kuin se päätyy vesistöön.

Millä ravinnehuuhtoumaa saadaan estettyä yksittäisillä pihoilla?

  • Yksi parhaista keinoista sitoa ravinteet piha-alueelle, on estää veden liian nopea liikkuminen maaperässä.

Perusajatus: Toki perustukset on edelleen pidettävä kuivina ja routimattomina ja muurit suorina myös talven jälkeen, mutta miksi muun pihan tarvitsisi olla kuiva?

Hulevedet voidaan ohjata maanpinnan kallistusten avulla istutusalueille ja istuttaa sinne kasveja, jotka imevät itseensä paljon vettä ja sen mukana tulevia ravinteita. Nämä kasvit ovat yleensä myös ns. mesikasveja, joista pölyttäjät saavat mettä. Näitä ovat mm. pajut, vadelmat, mesiangervot, rantakukka, kullero, töyhtöangervo, nauhukset, irikset (kurjenmiekka), kurjenpolvet, lemmikit ja kuunliljat muutaman mainitakseni. Ne toimivat myös siis yleispölyttäjinä piha-alueilla ja hyödyttävät myös satokasveja. Luonnossa lehtomaiset alueet ovat metsien ojituksien myötä vähentyneet ja moni ns. lehdon kasvi onkin nykyään harvinainen. Näitä pihojen kosteikkoalueille istuttaessa saisimme suojeltua monia harvinaiseksi käyneitä kasveja kuten tervaleppää.

  • Mikäli pihassasi kasvaa suurempi puu, ohjaa hulevedet sen juuristoalueelle. Suuri puu vetää kuumana kesäpäivänä maasta vettä runsaasti, sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan puhdasta happea. Hyvinvoiva puu tuo pihaan varjoa ja leppoisia oleskelupaikkoja myös kuumana kesäpäivänä. Istuttamalla puun saat tehtyä myös ilmastoteon. Yksittäinen puukin toimii hiilinieluna. Hyvin vettä sitovia puita ovat mm. salavat, lepät, koivut, tammet, pihlajat, saarnet, tuijat ja kuuset.
  • Osa kiveyksistä voidaan rakentaa vettäläpäiseviksi hulevesikiveyksiksi, jotka imeyttävät aina osan vedestä maaperään ja ohjaavat hulevesiviemäröinteihin vain ylijäämäveden. Näiden kivien välit voidaan myös istuttaa esim. nurmikolle, joka vaatii kasvaakseen paljon typpeä ja sitoo näin ollen veden mukana kulkevia ravinteita tehokkaasti.
  • Kun hulevedet on ensin kuljetettu hulevesikiveykseltä istutusalueelle, ohjataan ylijäämävesi imeytysalueelle ja siitä hulevesiviemäriin. Mikäli mahdollista, rakenna hulevesiviemärin kokoojakaivo niin, että sen poistoputki on vähän korkeammalla. Tällöin kaivon pohjalle jää vesitila, johon voit kuivalla kaudella laittaa uppopumpun, jolla kierrättää salaojissa olevaa vettä useaan kertaan piha-alueella ja käyttää näin samaa vettä hyödyksi kastelussa useaan kertaan. Tämä vesitila on kuitenkin muistettava käydä tyhjentämässä talvea vasten, ettei kaivossa oleva vesi jäädy.
  • Myös istutusalueiden alla kulkevia salaojia voi käyttää samaan tapaan hyödyksi alueiden kastelussa. Toinen keino on se, että pitkän hellejakson ja kuivan kauden lähestyessä, kokoojakaivon poistoputken päähän laitetaan poistoputken sulkeva läppä, jolloin istutusalueella kasvava kasvi voi vetää omalla juuri-imupaineellaan salaojassa olevan veden juuristoalueelleen. Tällöin salaoja ja kokoojakaivo toimivat kuten altakasteluruukun vesitila. Poistoputken päässä oleva läppä täytyy muistaa poistaa sadekauden alettua ja viimeistään ainakin syksyllä, jolloin on luontaisesti kosteampaa ja esim. ne muurin perustukset täytyy saada talven ajaksi kuiviksi.

Huom! Talon salaojiin (ränni- ja kattovedet ja sokkelin kuivatus) ei saa mennä tekemään muutoksia ja niihin ei saa ohjata pihan kuivatusvesiä! Selvitä siis LVI-ammattilaiselta ennen muutostöiden tekoa mikä salaoja on kyseessä ja voiko sitä käyttää hyödyksi kastelussa. Hulevesiä ja lumia ei saa ohjata ja varastoida toisen tontille vaan niiden säilytys ja maahan imeytys on tapahduttava oman tontin puolella.

Hulevesiä hyödyntävä esimerkki-istutus:

 Puuvartisten kasvien menestymisvyöhyke: II-III.

  • Pohjamaa: savi, uusi istutusalusta hiekansekainen lannoitettu ja kalkittu multa. Istutusalueen syvyys 60-80cm, pohjalle ei ole laitettu kankaita, joten juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan.
  • Istutusalueella on puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusalueen koko n. 12 x 4m.

 Kasvilista:

Puut ja pensaat:                                                     

Thuja occidentalis ´smaragd´ timanttituija 1kpl.

Alnus glutinosa ´Sakari´ pilaritervaleppä 1kpl.

Philadelphus lemonei pikkujasmike 2kpl.     

Syringa x josiflexa ´Veera´ Kaarisyreeni Veera 1kpl.

Ribes nigrum vartettu mustaherukka 1kpl.  

Ribes rubrum vartettu punaherukka 1 kpl    

Cornus alba ´gouchaultii´ keltakirjokanukka 3kpl.

Dasiphora fruticosa ´abbotswood´ pensashanhikki 3kpl.

Picea abies ´echiniformis´ siilikuusi 1kpl.       

                         

Perennat:

                        

Aruncus dioicus isotöyhtöangervo 12kpl.

Lythrum salicaria rantakukka 14kpl

Eupatorium purpureum purppurapunalatva 16kpl.

Iris pseudacorus keltakurjenmiekka 20kpl.

Trollius europaeus (niitty)kullero 18kpl.

Ligularia dentata ´desdemoda´ kallionauhus 16kpl.

Hemerocallis hybrida ´Royal fire´ päivänlilja 12kpl.

Hosta aureomarginata keltareunakuunlilja 32kpl

Galium odoratum tuoksumatara 40kpl.

Kostean_paikan_istutusalue.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hulevesi, hulevedet, kostean paikan istutusalue, kasvivalinnat, puut, pensaat, perennat, lehtomainen kasvupaikka

Kevättä mielessä ja pöydällä

Lauantai 26.3.2022 - Sirkku

Kevättä mielessä ja pöydällä.

Taas on tämä aika vuodesta. Menet kauppaan hakemaan jonkinlaista työkalua tai sisämaalia ja huomaat tulevasi ulos myymälästä multa- ja siemenpussien, sekä vermikuliitin, altakastelukastelumaton, kasvivalon ja koulintapurkkien kanssa. Parhaassa tapauksessa olet unohtanut ostaa sen maalin, jota varten kauppaan ylipäätään menit ja joudut tekemään uuden ostoskierroksen. Sitä se on, kasvihulluus. Se iskee joka kevät salakavalasti vaanien takavasemmalta. Pyytämättä ja yllättäen, vaikka olisit juuri edellisenä keväänä päättänyt, että ensi vuonna ei toimita näin. 

Tänä vuonna yritin rajoittaa hankintoja ja ostin vain kylvöpellettejä ja -potteja ja vain vähän siemeniä (n. 10 pussia), mutta niinhän siinä taas kävi, että huijasin vain itseäni. Jopa perheen 8-vuotias sanoi minulle kaupassa, että ”äiti, tuo ei tule onnistumaan vain noilla kylvökipoilla” ja oikeassa hän oli, kylvömultaa oli sitten haettava pussissa lisää…

Siperianlehtikuusi_2siperianlehtikuusi_3

Syy miksi alkuperäiset taimipotit eivät riittäneet oli jatkuva pohdintani hiilinieluista ja hulevesien sitomisesta piha-alueille, ja siitä millä saisin ihmiset kiinnostumaan puiden ja sadepuutarhojen istuttamisesta omalle tontilleen. Pihoja suunnitellessani olen huomannut monen omakotiasujan välttelevän puiden istutusta. Niistä tulevien lehtien ja roskien pelätään työllistävän liikaa. Pelätään, että juuristot ja puista tulevat "roskat" aiheuttavat ongelmia talorakenteille ja ajatellaan, että suuri puu aiheuttaa myrskyriskin pihalla kasvaessaan. Suuren puun sanotaan varjostavan pihaa liikaa ja vievän liikaa tilaa. Nämä kaikki ovat relevantteja asioita puun lajia ja lajiketta miettiessä ja mm. juuri tonttikokojen pienentymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vedensitomishaasteiden vuoksi, kasvilajikkeita kehitetään jatkuvasti. Toki lajikkeita kehitetään muidenkin syiden, kuten kasvien talvensietokyvyn ja kukinnan vuoksi, mutta myös näitä mainitsemiani asioita lajikekehittelyssä mietitään.

Olen miettinyt miten minä voisin omassa ammatissani ja omalla osaamisellani tietoutta puiden istutuksen tärkeydestä viedä eteenpäin. Halusin tehdä jotain konkreettista, niinpä päätin aloittaa yhteisen puunkasvatusprojektin perheen 8- vuotiaan kanssa. Hän on pieni puutarhuri, viljelijä ja luontoihminen sielultaan ja lähti innolla projektiin mukaan.

Kasvatuslajeiksi meille valikoitui Pinus sylvestris eli metsämänty ja Larix sibirica eli siperianlehtikuusi. Miksikö nämä? Sen vuoksi, että siperianlehtikuusi on nuorena nopeakasvuinen, se vetää maasta kasvaessaan paljon vettä ja sitoo siis hulevesiä, se on pidempi-ikäinen kuin normaali metsäkuusi, sillä on upea keltainen syysväri ja talvella kyhmyräinen oksisto näyttää paljaana kauniilta sekametsässä. Siperianlehtikuusesta saadaan myös erittäin hyvin lahonkestävää lautaa ja siksi se toimii hiilivarastona vielä pitkään kasvun päättymisen ja hiilensidonnan jälkeen. Mänty taasen on aina ollut yksi minun lempipuistani. Tuulessa huojuva, paksurunkoinen puu on kaunis ja elää pitkään ja myös siitä voidaan rakentaa vaikka talon lattioita kasvun päättymisen jälkeen. Toiveenamme onkin, että ne siemenet mitkä nyt purkkeihin ja potteihin kylvimme, eläisi pitkään ja niistä tulevaa puuainesta käytettäisiin pitkäikäisten asioiden, kuten kodin rakentamiseen.

Meidän projekti alkoi maahan pudonneiden ja vielä suomut kiinni olevien männynkäpyjen keräämisellä ja niiden sisälle aukeamaan tuomisella. Männyn kävyt löytyi maasta hyvin, mutta pihamme pienet lehtikuuset ovat vielä niin pieniä, ettei niistä löytynyt käpyjä ja se suuri taas… No käpyjä kyllä löytyi, muttei tälläinen tavallinen äiti-ihminen niihin yltänyt. oli siis suunnattava katse maahan.

Mikäli sinä haluat kasvattaa puun taimia itse, on aina varminta ostaa tutkittuja ja terveeksi todettuja siemeniä ja ostaa ne virallisilta tahoilta. Esim. Mustilan arboretumista voi tilata siemeniä kappalemäärällä ja sieltä saat kaupan päälle vielä ohjeet siementen kylvöön ja kasvatukseen.

Lehtikuusen_siemenetLehtikuusen_kapy

Suuntasin siis katseen puun juurelle lumiseen maahan ja sieltähän niitä alkoi löytymään. Löytyi oravan puoliksi syömä käpy ja paljon nenällisiä siemeniä, joiden arvioimme olevan lehtikuusen siemeniä. Nämä meidän kylvetyt lehtikuuset, ovat siis nyt hieman mysteerejä, lehtikuusena ne on nyt kylvetty ja mielenkiinnolla odotamme, kasvaako taimista lehtikuusia, kuusia vai mäntyjä. Oma ajatukseni on, että siemenet on 90%:n varmuudella lehtikuusia, suomu siemenen ympärillä oli näissä sen verran karkea.

Kevatkylvot_2022

Ja sitten ei kun kylvöhommiin! Pikainen
googlettelu kylvöohjeisiin ja sieltä selvisi,
että lyhyt kylmäkäsittely kylvöksille oli tar-
peen. Pohdimme, että kylmäkäsittelyksi
saattaisi riittää se, minkä siemenet olivat jo
ulkona saaneet ja ajattelimme tehdä testin.
Osa siemenistä jätettiin paprikan, maissin ja
basilikan kanssa kasvamaan sisätiloihin lämpöalustan päälle ja osa kylvöksistä laitettiin kannellisiin astioihin ja vietiin ulos.
Tytar_kylvotoissa 
turpoavat_pelletit

Onni on, pätevä apuri, joka handlaa työhommat hymy huulillaan, silloin kuin äiti keskittyy vaan ohjeistamaan ja kuvaamaan. Paljon imevät nämä pelletit vettä! Katselin muuten, että näistä toiset ovat kyllä ihan turvepellettejä. Turvetta on siis myynnissä kaupoissa, se turve tuodaan nykyään siis vain maailmalta. Isommat potit ovat kookoskuitua. Pohdinnan paikka onkin, että kumpi on oikeasti ekologisempaa, kotimainen ja Suomessa tuotettu turve, vai jostain pitkältä tuotu kookoskuitu? Mitenhän on savimineraalin eli vermikuliitin laita? Saako sitä kotimaassa valmistettuna? Jos saa, niin taidan jatkossa siirtyä siihen. Pitääkin muistaa kysyä seuraavilla messuilla Biolanin ja Kekkilän kasvualustatuotteiden kotimaisuusastetta, itse haluan suosia Suomalaista mahdollisimman pitkälle. Mikä on sinun valinta?

Lehtikuusikylvos_2

Lehtikuusikylvos

Siinä ne ovat, turpeeseen työnnettynä ja peittomultaa ja kastelua vaille, kohta pariksi viikoksi ulos kylmäkäsittelyyn lähdössä.

Kylvokset_terassilla

Sattui nuo säät sellaisiksi, että kylmää on ollut ensimmäisen viikon ajan vain yöllä, mutta se asia taitaa nyt viikonloppuna korjaantua. Kylmäkäsittelyn voi myös tehdä laittamalla kylvökset pariksi viikoksi pakastimeen tai jääkaappiin, joten uskon, että tämä terassi ulkoilu näille riittää, vaikkei kovia pakkasia enää tulisikaan. 

Yrtti-ikkuna

Samalla kaupan yrttiruukut muuttivat saviruukkuihin ikkunalaudalle. Vielä kun joku pesisi ikkunat, niin kevät alkaa jo kotona näkymään samalla tavalla kuin aina edellisinäkin vuosina. Parin viikon päästä pöydät on niin täynnä taimipurkkeja, ettei rairuohoa löydä seasta. Ikkunat ovat todennäköisesti ihan yhtä pesemättömät kuin tänäänkin ja emäntä istuu vähänä vapaa-aikanaan mieluiten ulkona kuuntelemassa mustarastaan laulua ja tähyilemässä muuttolintuja. Silloin eivät likaiset ikkunat häiritse.

P.s: Olethan muistanut laittaa havuille ja muille ikivihreille kasveille talvisuojaverkot päälle? Nyt on se oikea hetki leikata myös omena- ja päärynäpuita, sekä monia pensaita. Puunleikkaustyö on myös kotitalousvähennyskelpoista verotuksessa, jos tuntuu, että haluat ammattilaisen tekemään tämän työn. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kylvö, kevätkylvöt, taimipotti, turvepelletti, taimimulta, puiden istutus, hulevedet, hiilinielu, siperianlehtikuusi, mänty, kylmäkäsittely, puun taimi, yrtit, sokerimaissi, paprika, basilika