Lavaviljelyä kotitarpeisiin.

Torstai 5.2.2026 - Sirkku

Lavaviljelyä.

Kuvassa eräänlainen kasvilava tämäkin. Liian suuri kuitenkin perinteiseksi, katetuksi lavaksi. 

Vuosia sitten vierailin pihassa, jossa lähes koko piha oli kallion päällä. Multaa pihassa oli vain sen verran, mitä sitä oli erikseen sinne tuotu. Nurmikon menestymisen kanssa oli jo tuolloin vaikeuksia. Olenkin monesti miettinyt, että mitenhän pihanurmikko on selviytynyt tässä pihassa viime vuosien kuivista ja paahteisista kesistä? Silloin kuitenkaan kuumuus ja kuivuus ei ollut ihan näin korostunutta kuin se nykyään on. Jo tuolloin sanoin heille ohjeeksi pihakasvien kasvatukseen: ”silloin kun kasvualustatilan kanssa ei voida mennä alaspäin, on syytä rakentaa sitä ylöspäin. Taivaalla on kyllä tilaa ja saatte kolmeulotteisuutta puutarhaan”.

Toki tuolloin oli niin hyötyviljelystä pienessä mittakaavassa, kuin laajemminkin puutarharakentamisesta ja pihan kasveista, mutta ”ylöspäin rakentaminen” mahdollistaa viljelyä niissäkin paikoissa, joissa se muutoin olisi hankalaa ja niillekin ihmisille, jotka eivät kykene maanrajaan kyykistymään. Kohotetuilla kasvualustapenkeillä mahdollistamme siis viljelyä sielläkin missä se muutoin olisi vaikeaa. Viljelylavan voit pienimmillään tuoda vaikka parvekkeelle, kunhan huolehdit, ettei talorakenteille muodostu siitä ongelmia.

Millainen on toimiva kasvilava?

• Entisaikana kasvilava- sanalla tarkoitettiin lähinnä puista kehikkoa, jonka päällä oli lasit, kuten kasvihuoneessa. Nykyään näitä kutsutaan monesti joko viljelylavoiksi tai minikasvihuoneiksi. Lasi on yleensä vaihtunut kennolevyyn, joka on kasveille taimettumisvaiheessa lämpimämpi materiaali ja jota ei yleensä tarvitse erikseen varjostaa, vaikka lava olisi suorassa auringossa. Tuote itsessään ajaa samaa asiaa. Mahdollistaa aikaiset kylvöt ja suojaa pikkutaimia tuholaisilta ja kylmältä ilmalta.
• Kasvilava voi olla myös muilla materiaaleilla, kuten esim. heinäpaaleilla, turveharkoilla, risuaidalla, tiilillä tai betonikivillä reunustettu, laseilla, kennolevyllä tai harsotunneleilla katettu tai kattamaton viljelyalue. Tässäkin ideana on rajattu ala, joka nostetaan ympäröivästä maanpinnasta ylöspäin.
• Kasvilava kannattaa perustaa maaperään, jonka pohjalta siivotaan monivuotisten juuririkkojen taimet ja juurakot pois. Kasvilavojen väliin kannattaa laittaa muuta materiaalia kuin nurmikkoa, joten pintamaa kannattaa kuoria myös käytävätilasta. Nurmikko ei ole kulutusta kestävä pinta ja tuholaiset leviävät sieltä viljelykasveihin, siksi käytävämateriaali kannattaa olla soraa, kivituhkaa, sepeliä tai kiveystä. Pohjamaan ja kivimateriaalin väliin laitetaan maanrakennuskangas ja huolehditaan, että pintamaa kallistetaan huleveden imeytysaluetta esim. istutusaluetta kohden. Nurmikkopinta tässä tulee liettymään, tiivistymään ja rikkaruohottumaan.
• Lavan pohjalle voit laittaa paksun kerroksen sanomalehtiä. Mieti myös onko pihassasi myyriä ja tarvitseeko niiden pääsy kasvualustaan estää.
• Toimiva kasvilava on sopivan kokoinen. Monesti käytetään n.  1 m:n levyisiä ja n.  2 m:n pituisia lavoja. Tämän kokoisen lavan eri kohtiin yltää helposti joka puolelta, mutta toki voit rakentaa juuri sen kokoisen lavan, joka toimii sinun tarpeisiisi.
• Tee lavasta riittävän korkea valitsemallesi viljelykasville. Esim. porkkana tarvitsee syvän ja hiekkamultaisen multatilan, jotta porkkanoista tulee suuria. Sama koskee monia muitakin juureksia. Tomaatilla ja kurkullakin on melko suuret juuret. Yrtit taasen eivät tarvitse syvää multatilaa kasvaakseen. Kasvualustan syvyyteen ja sitä kautta lavan korkeustarpeeseen siis vaikuttavat monet seikat.
• Lavan korkeustarpeeseen vaikuttaa myös se, aiotko tehdä ns. lämpö-, vai kylmälavan. Lämpölavan on oltava reilusti syvempi, ettei kasvien juuret pääse kasvamaan suoraan lantakompostikerrokseen, joka pahimmillaan polttaa juuret.

Lavaviljelyn hyödyt avomaaviljelyyn nähden.

• Kohotettu kasvualustapenkki lämpiää keväällä nopeammin. Tämä johtuu siitä, että se on siellä ei ole niin paljon jäätyvää vettä kasvualustassa. Nopea lämpeneminen keväällä mahdollistaa aikaisemmat kylvöt ja pidentää kasvukautta.
• Kasvilavan voi perustaa myös paikkaan, jossa kasvinviljely olisi muutoin vaikeaa. Voit perustaa kasvilavan vaikka pienelle takapihalle, parvekkeelle tai terassille, kunhan huolehdit, ettei lavastasi tule talorakenteille tai naapureille haittaa. Lava+ multa+ kasvit+ sato+ kasteluvesi painavat, rakenteiden tulee siis kestää lisäpaino. Kasteluvedet on tuolloin myös kerättävä tarkoin talteen. Vedet eivät saa valua esim. parvekerakenteisiin ja siitä alempiin kerroksiin.
• Rajattu tila, vähemmän kitkettävää.
• Parempi ja ergonomisempi työasento, kun kasvualustan pinta on korotettu ylöspäin.
• Lavassa voit kasvattaa myös niitä yksivuotisia kasveja, jotka vaativat enemmän lämpöä. Vesi ei jää lavoihin juuriston ympärille ja tämä tekee kasvualustasta juurille lämpimämmän ja ilmavamman. Kylmä ilma ei jää myöskään pyörteilemään kasvien ympärille, vaan valuu siitä pois, jolloin kasvilava on avomaata lämpimämpi.

Ratkaistavia asioita:

• Kasvilavan haasteena varsinkin kuivana kesänä on kastelu. Vesi ja ravinteet veden mukana, valuvat lavassa nopeasti alaspäin, ja paljon vettä tarvitsevan sadon kasvatuksessa tasainen veden ja ravinteiden saanti olisi tärkeää. Veden kulkua on siis kuivina kesinä syytä hidastaa. Tämä voidaan tehdä muokkaamalla kasvualustaa kosteutta pidättävämmäksi esim. saven tai muun vettä ja ravinteita sitovan materiaalin avulla ja hoitamalla kastelu tihkukastelujärjestelmän tai pinnoittamatonta savea olevien kasteluruukkujen avulla. Vesi annetaan siis kasvualustaan hitaasti ja pyritään huolehtimaan siitä, että se kasvien juuristojen käyttöön eikä valu suoraan lavasta pois.
• Monivuotisten kasvien kasvatus lavassa voi olla haastavaa, koska talven kylmä ilma pääsee juurien kimppuun monelta suunnalta. Avomaalla kylmä ilma tulee pääsääntöisesti vain ylhäältä päin. Lavaviljelyssä ja missä tahansa kohopenkissä kylmä ilma tulee myös sivuilta ja tämä sivuilta tuleva kylmä ilma on syytä monivuotisten kasvien juuristoilta estää. Tämä tehdään laittamalla lavan sisäreunoihin pystyyn routaeristelevy ja patolevy. Eristämisessä on tärkeää muistaa, että ilmarako eristää. Mikäli siis joudut kovana talvena laittamaan lavan ulkopuolelle lisäsuojaa levyn, tai pakkaspeittojen avulla, muista laittaa suojat ilmavasti ja jättää kasvin ja suojan väliin ilmarako.

Kuinka maksimoin sadon vaikka lavan koko olisi pieni?

• Lavaviljelyssä kylvös kannattaa olla tiuha ja huolehtia, että sadon latvat tulevat eri kerroksiin. Näin korkeammaksi kasvavat tuovat tarvittaessa suojaa matalammille puolivarjon kasveille, tai saat aurinkoisen paikan kasveille riittävästi valoa, kylvämällä korkeammaksi kasvavat taustalle. Maksimoit siis lavan tuoton ja vähennät kitkemistarvetta kylvämällä lavaan tiuhasti.
• Kun kasvualustaa on riittävästi syvyysmitassa, maaperä on valittu kasveille sopivaksi, kasvi saa riittävästi vettä, valoa ja lämpöä, tuottaa lava runsaasti satoa. Korjaa satoa jo riittävän aikaisin ja pikkuhiljaa, tämä innostaa kasveja tuottamaan sadon valmiiksi.
• Tiheä viljely myös vähentää kosteuden ilmaan haihtumista ja sitoo veden kasvien käyttöön.
• Rakenna napakat ja tukevat kasvituet jo hyvissä ajoin. Sato pysyy terveempänä ja köynnöstävätkin kasvit pääsevät oikeuksiinsa kunnon kasvituessa.
• Sijoita lava oikeaan paikkaan. Kasvilavaviljely kannattaa tehdä aurinkoisessa, lämpimässä ja sopivasti tuulensuojaisessa paikassa. Kokonaan tuulta ei kannata blogata, pieni tuulenviri kasvin ympärillä vähentää kondensoituvaa kosteutta lehtien pinnoissa, ja näin vähentää sienitautiriskiä. Liian kova tuuli on kuitenkin huono. Pölyttäjät eivät jaksa lentää kovassa tuulessa, kova tuuli jäähdyttää kasvin ympärystää, aiheuttaa kasvustoon vaurioita ja saa kasvin haihduttamaan liikaakin.
• Kasvilavan hoitoa helpottaa, jos lähistöllä on vesipiste. Mikäli lavoja on monta, huolehdi, että pääset kulkemaan lavojen välissä kottikärryillä.
• Sijoita kompostit kokonaan toiselle puolelle pihaa. Kompostit toimivat kasvituholaisten hautomoina. Ne ötökät, jotka ovat kasveille tuholaisia, ovat kompostissa hyötyeliöitä. Joten tee ja käytä komposteja, mutta sijoita ne toiselle puolelle pihaa missä hyötykasvit kasvavat. Muista pestä välineen ja vaihtaa hanskat, ennen kuin tulet kitkemään kasvilavaa kompostin käännön jälkeen.
• Lavaviljelyssäkin puolivarjoisessa paikassa kasvavat kasvit hyötyisivät siitä, että lava sijoitettaisiin niin, että lavan pitkä sivu olisi itä-länsi suuntaan. Näin maksimoidaan kasvien Suomen pitkän päivän valon määrä vuorokaudessa. Aukealla paikalla voit kuitenkin halutessasi tehdä lavojen avulla vaikka muotopuutarhan.

Mikä on lämpölava?

• Lämpölava on kasvilava, jonka pohjana käytetään puoliraakaa lantakompostia, jonka päälle tuleviin kerroksiin laitetaan ilmavaa ja lahoavaa materiaalia, josta lämmin ilma pääsee nousemaan lantakompostikerroksesta kasvualustaan ja juurien käyttöön.
• Lämpölavan on oltava korkeampi kuin ns. kylmälava on. Kylmälava on tavallinen kasvilava, jossa ei ole lantakompostia alakerroksessa.
• lämpölavan pohjalle levitetään paksu sanomalehtikerros, jonka päälle laitetaan oksahakekerros. Hakekerroksen päälle laitetaan paksu kerros puoliksi/n. vuoden maatunutta hevosenlantaa. Lantakerroksen päälle laitetaan paksu kerros oksahaketta, tai muuta ilmavaa materiaalia. Tämän päälle laitetaan lehtisilppukerros, tai maatunutta lehtijätekompostia, jonka päälle laitetaan taas haketta. Voit tehdä lehtisilppu ja hakekerroksia useampia tarvittaessa. Hakekerrosten on oltava ilmavia, jotta lämpö ja myöhemmin ravinteet pääsevät kulkeutumaan kasvualustan sekaan. Alempien kerrosten päälle laitetaan paksu kerros ilmavaa uutta kasvualustaa. Kasvualustan syvyydessä on huomioitava, että juuristot eivät saa päästä kasvamaan raakaan kompostiin, muutoin juuret palavat. Multaa on siis oltava riittävän paksulti, että juuret pysyvät siinä.
• Lisää lavaan kastematoja. Ne tekevät siellä töitä.
• Kompostit maatuvat ja painuvat kasaan maatuessaan. Tulevina vuosina lavaa parannetaan lehtisilpulla ja laimennetulla, valmiilla lehtikompostilla. Lämpökomposti rakennetaan uudestaan alusta lähtien silloin kun hevosenlantakerros on kokonaan maatunut (n. 3 vuotta).
• Lämpölavan kerrokset kannattaa rakentaa syksyllä lehtien korjuuaikaan. Tällöin se saa asettua talven. Pidä lava katettuna kevättalvella. Tarkkaile lavan lämpötilaa. Toimivaan lämpölavaan pitäisi päästä kylvämään reilusti aikaisemmin kuin avomaalle. Lämpölava on taimille lämmin kasvualusta, mutta maanpäällisiä osia on silti suojattava keväthalloilta ja pakkasilta erilaisten katteiden avulla.

Ideoiden keräystä uutta kasvukautta varten.

Maanantai 19.1.2026 - Sirkku

Se aika vuodesta.

Ai mikäkö? No se aika, jolloin postia hakee poikkeuksellisen mielellään, koska sieltä tulevat puutarhalehdet ja siemenkuvastot. Minulla on tuttuja kollegoita, joiden tekstejä saan lukea useammastakin puutarhajulkaisusta. Jo pelkästään heidän vuokseen tulee seurattua puutarhamediaa, mutta muutoinkin aihe kiinnostaa. Ja saahan siinä samalla tarkastettua alan trendejä ja suuntauksia, päivitettyä osaamista, sekä tutkittua innovaatioita.

Omasta puutarhalehtiarsenaalistani kuvasta puuttuvat vielä Viherpiha, Meillä kotona, Maatilan Pellervo, sekä Viherympäristöliiton julkaisut, nämä kaikki luetaan varsinkin näin talviaikana tarkasti. Kesäaikanakin yritän löytää lehtien luvulle aikaa. Myönnettävä kuitenkin on, että kiireen keskellä se helposti jää.

Uuden kasvukauden haaveilua puutarhalehtien ja siemenkuvastojen avulla.

Minun unelmapuutarhani olisi sellainen, jossa hyötykasvit sulautuisivat koristekasvien joukkoon, tai koristekasvi-istutukset tehtäisiin pääsääntöisesti hyötykasveilla. Tätä kohti olen omassa puutarhassani menossa. Hitaasti, mutta varmasti. Ainoa ongelma tämän toteuttamisessa on se, ettei minulla tahdo riittää kesäkaudella aikaa oman pihan laittamiselle, ja ne kaikki hienot ideat eivät pääse täyteen kukoistukseensa sen vuoksi. Luonnonkasvit (lue: rikat) valtaavat alaa liikaa, kun en ehdi kitkemään. Kuitenkin, tähän aikaan vuodesta, off sesongilla, aikaa riittää ja varsinkin Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo tulee luettua hyvin tarkasti. Ja tarpeeksi monta kertaa kun sen lukee, tulee yleensä jossain vaiheessa tehtyä myös tilaus.

Hyötykasviyhdistys on yhdistys, josta voit ostaa siemeniä niin yksi-, kuin monivuotisista hyötykasveista, sekä koristekasveista. Hyötykasviyhdistys myös kouluttaa ja kurssittaa ja pitää puotia ja verkkokauppaa Annalassa. Siemenluettelo ja vuoden yhdistysjulkaisut (Pähkylä- lehti) lähetetään niille, jotka maksavat yhdistyksen vuosimaksun. Pidän tästä siemenluettelosta sen vuoksi, että täältä löytyy myös harvinaisempien kasvien siemeniä ja luettelosta löytyy myös kasvin historiaa, sekä ohjeet kasvin viljelyyn, korjuuseen ja sadon käyttöön. Aloittelijapuutarhurina aikanaan tilasin täältä mm. köynnöspinaatin siemenet ja tutustuin sen viljelyyn. Vielä nykyäänkin minulla tämä ruohovartinen perenna kasvaa, jonka silloin n. 20 vuotta sitten siemenistä kylvin. Satoa käytän silloin tällöin. Sen sato on parhaimmillaan nuorien lehtien korjuuaikaan. Minulla tuo aika taasen on sitä kauden kiireisintä aikaa, ja sen vuoksi sadon hyötykäyttö saattaa toisinaan jäädä vähemmälle.

Nyt siemenkuvastoa selatessani, silmiini osui niin itselle uudehkoja tomaattilajikkeita, kuin vanhoja tuttavuuksiakin, jotka kiinnostavat. Herukkatomaatti ”Rote Murmel”, joka on Perusta ja Equadorista kotoisin oleva tomaatin villi muoto. Kuvauksen perusteella sen kasvutapa on rehevä ja sen sato on pieniä, pyöreitä ja marjamaisia tomaatteja. Maku pitäisi olla makeahko ja voimakas. Toinen minua kiinnostava tomaattilajike on runkotomaatti ”Goldene Königin”. Se on Saksalainen perinnelajike 1800- luvulta. Sitä voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä paikalla avomaallakin. Tomaatit ovat kellertäviä ja suurehkoja. Kolmas, jo usempana vuonna etsimäni tomaattilajike on päärynän mallinen kirsikkatomaatti. Nyt se päärynätomaatti täältä löytyi. ”Pearshaped yellow” on keltainen ja makea kirsikkatomaatti, jota voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä kasvupaikalla aurinkoisella talon seinustalla.

Olen yrittänyt etsiä niitä vanhan ajan voimakkaan makuisia tomaattilajikkeita. Nykyään tuntuu, että tomaateista niin kaupoissa kuin kotiin tarjottavista lajikkeista, on tullut liian makeita ja pliisuja. Oletko huomannut saman? Missä on ne lajikkeet, jotka saivat lähes irvistämään kun niitä haukkasi? Mikäli sinulla on tällaisesta lajikkeesta ja sen ostopaikasta tietoa, laitathan viestiä? Toki kasvuolosuhteet myös aina vaikuttavat tomaatin makuun. Kasvualusta, lannoitus, veden määrä ja valo+ yhteytys vaikuttavat makuaineiden ja sokerin määrään sadossa, mutta lajikkeita on selkeästi jalostettu vähemmän happamiksi ja ainakin minä kaipaan tomaattiin lisää makua.

Missä kaikkialla voit kasvattaa paljon lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia, paprikaa, chiliä tai kurpitsoja, jos kasvihuonetta ei ole?

Vastaus on: etsi pihasi lämpimin ja vähätuulisin paikka, katso, että vesipiste on lähettyvillä ja rakenna siihen kasveille sopiva kasvupaikka ruukuilla tai esim. kasvilavojen avulla. Myös parvekkeet ja terassit voidaan ottaa hyötyviljelykäyttöön. Huom! Myös kaupungeissa! Mikäli mikään näistä ei ole mahdollinen, on viljely siirrettävä mahdollisimman aurinkoiselle ikkunalaudalle, ja silloin kannattaa miettiä tähän viljelyyn sopivia lajikkeita hieman tarkemmin. Ikkunalaudoille voisivat sopia pienempinä pysyvät lajikkeet, kuten pensastomaatit. Silloin kannattaa myös miettiä kasvatushuoneen sopivaa lämpötilaa ja sitä saako tilaa helposti tuuletettua. Viljelykasvien sadon tuottoa parantaa pieni tuulenviri kasvin ympärillä. Se myös vähentää sienitautien riskiä, kun kasvin haihduttama vesi ei jää kasvin lehdistölle kosteudeksi. Talorakenteiden läheisyydessä on muutoinkin muistettava huolehtia siitä, että kasvin ja rakenteiden väliin jää kunnollinen ilmarako, jossa tuuli pääsee kulkemaan, ettei rakenteeseen tule homeongelmia. Myös kasteluvesien kanssa on oltava tarkkana, ruukkujen ja kasvusäkkien alle on laitettava vedet keräävä astia, tai kasvit kannattaa suosiolla istuttaa altakasteluruukkuun, jolloin kasvi käyttää kaiken sen veden mitä astiaan kaadatte. Rakenteisiin kasteluvesi ei saa päästä. Parvekkeille kasveja istuttaessasi kannattaa pitää mielessään myös parvekkeen painorajat. Yksittäinen, suuri kasvi, esim.  7 m:n pituiseksi kasvava kurkkuköynnös painaa täyden sadon aikaan paljon, ja vaatii satoa tuottaakseen paljon vettä, jolloin yhteispaino voi olla jopa yli 100 kg. Jos näitä kasveja on parvekkeella paljon, muun kalustuksen ja ihmisten lisäksi, voi painorajat tulla vastaan. Muita viljelypaikkoja paljon lämpöä vaativille kasveille voisivat olla esim. puoliksi maatunut, aurinkoisella paikalla oleva lehtikomposti tai vaikkapa pienehkö olkipaali, joihin tehdään istutukselle ja mullalle tila. Käytännössä vain mielikuvitus istutuspaikalle on vain rajana. Satokasvit voivat olla myös amppeleissa yms.

Minullakaan ei ole enää kasvihuonetta ja viime kesäksi hankin ensimmäisen kasvilavan, johon istutin kesäkurpitsoja, avomaan kurkkua, sekä paprikaa ja chiliä. Oma pihamme on melko kylmä jatkuvan tuulen vuoksi. Jouduinkin etsimään sopivaa kohtaa useampana kesänä. Terassiruukuissa tuli satoa tomaatista ja yrteistä, mutta määrällisesti ei päästy kovin korkealle, koska taimia oli liian vähän. Koen ongelmaksi näiden valmiiden lavakaulusten kanssa myös kasvien tukemisen vaikeuden, jos alla on vain lava ja kasvatat kasvisi kasvusäkissä. Esim. runkotomaatti kaipaisi kiinteät ja jämerät tuet, joita on vaikea kiinnittää mihinkään. Ostin viime kesäksi lavan päälle harsotunnelin, joka toimi juuri niin kauan, kunnes tuli ensimmäinen kovempi sade ja tuuli yhdistelmä. Tässä tapauksessa harso oli liian ohutta ja sen tuet olivat liian heppoiset. Harso oli riekaleina ja sen kehikko nurin. Onneksi loppukesä oli täällä Etelä-Suomessa lämmin ja harsoja ei enää tarvittu. Minun on siis rakennettava parempi kehikko harsoja varten, sekä mietittävä samalla myös miten saan tomaatit tuettua, jos haluan ensi kesänä lavoissa tomaatteja kasvattaa. Kovasta sähkö- tai vesiputkesta tehty kehikko voisi toimia yhdessä harjaterästankopätkien kanssa. Miksei myös ohut harjateräsverkko taivutettuna puolikaaren muotoon? Mielelläni kuulisin teidän omista ideoistanne, miten te olette ratkaisseet lavojen kattamisen silloin jos ”katon” ja lavakauluksen väliin halutaan jättää reilusti kasvelle tilaa ja harsoa halutaan päiväaikaan rullata ylös ja avata lavaa pölyttäjiä ja tuuletusta varten.

Ulkotöissä ollaan jo.

Näillä pohdinnoilla aloitan katseen siirtämistä pikkuhiljaa uutta kasvukautta kohden. Vielä toistaiseksi parin kuukauden ajan tehdään kuitenkin talvitöitä. Viime viikolla kävin kaatamassa yhden asiakkaan pihasta vanhat ja edellisinä talvina lumivaurioita kärsineet saarnivaahterat pois. Tai no yksi kaadettiin ja toisista leikattiin niitä pahimmin vaurioituneita oksia. Se miksi työtä tehtiin tähän aikaan jo tammikuussa, johtuu siitä, että vaahteran ovat mahlavuotopuita. Niitä ei siis voi leikata keväällä maalis-huhtikuussa, koska ne alkavat vuotaa silloin mahlaa. Nytkin vuotoa varmasti tulee, mutta se on vähäisempää kun leikkuupinnat ovat toivon mukaan ehtineet jo hieman kuivua. Kesällä taasen suurien puiden kaadosta ja isojen oksien poistosta tulee pihaan pahempia vaurioita, siksi päädyimme yhdessä asiakkaan kanssa siihen, että työ tehdään tammikuussa. Odottelin ensin sen pahimman pakkasjakson loppumista. Liian kova pakkanen leikkaamisaikana, tai heti sen jälkeen, voi vaurioittaa leikattuja puita. Nyt lauhempi jakso taitaa jäädä aika lyhyeksi, mutta tämä riski tiedostettiin ja siitä keskusteltiin asiakkaan kanssa ennen töistä sopimista. Vaihtoehdoista tämä oli nyt kuitenkin vähiten huono, vauriot puiden oksistoissa olivat niin pahat, että puista oli tullut osittain jo myrskyriskejä. Muita hoitotoimenpiteitä oli tehty jo aiemmin, mutta ne eivät olleet riittäviä, siksi rajumpaan leikkaukseen ja jopa kaatoon päädyttiin.

Saarnivaahtera on tavalliseen metsävaahteraan verrattuna pieni puu, mutta kieltämättä auton vierelle oksia kerätessäni tuli mieleen Jopen laulu: ”kuinka paljon mahtuu pieneen hiaceen, pieneen hiaceen”… vaahteran oksia? No mahtui pilkottuna sen verran, että kahdella oksien viemisreissulla selvittiin.

Maalis- ja huhtikuun työt.

Pikkuhiljaa alan varaamaan aikoja maaliskuulle hedelmäpuiden, pensaiden sekä havupuiden ja aitojen leikkauksiin. Aikoja Etelä-Suomeen on tänä vuonna rajoitetummin saatavilla ja jos puunleikkausaikaa tarvitset, niin olethan ajoissa varaamassa aikaa?

Huhtikuussa viikot 15 ja 16 olen töissä Itä-Suomessa Outokummun ja Polvijärven alueella ja pystyn ottamaan sinne muutaman puunleikkauskohteen. Itä-Suomeen palveluista on tarjolla vain käsivälineillä maasta käsin tehtävät hedelmäpuiden leikkaukset (yllän välineilläni n. 4 m:n korkeuteen), sekä pensaiden harvennukset. Minulla ei tuolloin ole mahdollisuutta viedä oksia pois, joten asiakkaan on huolehdittava niistä itse. Myös pihakonsultoinnit esim. pihasuunnittelua varten onnistuu, jos lumitilanne sen mahdollistaa.

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistä kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.