Pihakasvien valintaa.

Kasvin valovaatimukset: 

Varjoisan paikan kasvit: 

- Kasvit, joita istutetaan ensisijaisesti sinne pihan varjoisimpaan nurkkaan. Nämä ovat monesti niitä ikivihreitä (siis talvellakin vihreitä kasveja), jotka saattavat menestyä puolivarjoisessa kasvupaikassa vain jos niitä talviaikaan varjostetaan kankailla tai niiden kasvualusta on riittävän kostea. Suora auringonvalo aiheuttaa niiden lehtien palamista. Nämä ovat yleensä myös kasveja, jotka pitävät ensisijaisesti kosteammasta kasvualustasta tai saven sekaisesta maaperästä. Monen kasvin pH- tarve on myös happamahko tai ne ovat pH tarpeeltaan neutraaleja, eli kasvavat niin happamassa kuin kalkitussa kasvualustassa. Tarkista kuitenkin kasvualusta ja vesitarve ennen kasvin ostoa ja istutusta, koska myös poikkeuksia löytyy.

Alta löydät esimerkkejä kasveista ja niiden lajittelusta valovaatimusten osalta:

Varjon puita:

Lehtosaarni (fraxinus excelsior), tuomi (prunus padus), mustakuusi (picea mariana),  serbiankuusi (picea omorika), marjakuuset (taxus), tuijat (thuja) ja hemlokit (tsuga, lumisena nähtävissä viereisessä kuvassa). 

Varjon pensaita:

Pensaskanukat (cornus alba), pähkinäpensas (corylus avellana), vuohenkuusamat (diervilla), alppiruusut (rhododendron), hortensiat (hydrangea), mahonia (mahonia aquifolium), heisiangervot (physocarpus opulifolius) ja lumimarja (symphoricarpos albus).

Varjon köynnöksiä:

Piippuköynnös (aristolochia macrophylla, huom. erittäin voimakaskasvuinen, älä laita talorakenteisiin), siperiankärhö (clematis sibirica), humala (humulus lupulus), köynnöshortensia (hydrangea petiolaris), punakoiso ( solanum dulcamara, huom. myrkyllinen).

Varjon perennoja:

Maanpeiteperennat:

Taponlehti (asarum europaeum), kesäpikkusydän (dicentra formosa), tuoksukurjenpolvi  (geranium macrorrhizum), kevätkaihonkukka (omphaloides verna), varjoyrtti (pachysandra terminalis), esikot (primula), imikät (pulmonaria), lemmikit (brunnera) ja rönsytiarella (tiarella cordifolia, kuvassa oikealla).

Keskikokoiset varjon perennat:

Jaloangervo (astible), kuunliljat (hosta), kullerot (trollius), vuohenjuuret (doronicum), varjohiipat (epimedium), sinilatvat (polemonium acutiflorum) ja vuorenkilvet (bergenia).

Suuret varjon perennat:

Isotöyhtöangervo (aruncus dioicus), nauhukset (ligularia, kallionauhus kuvassa), ukonhatut (aconitum), kotkansiipi  (matteuchia struthiopteris), valeangervot (rodgersia, tummat lehdet) ja huiskunauhus (sinacalia tangutica)



Puolivarjoisan kasvupaikan kasvit: 

Suurin osa kotipuutarhan kasveista kuuluu tähän ryhmään. Puolivarjoisa kasvupaikka tarkoittaa sitä, että yleensä kaikkein kuumimman päivän osuuden kasvi kasvaa varjossa, mutta on osan päivästä suorassa auringossa ja sen kasvupaikalle osuu vaikka aamuaurinko tai ilta-aurinko.

Puolivarjoisan kasvupaikan puut. 

Pihlajat (sorbus), omenat (malus), vaahterat (acer), tammet (querqus), haapa (populus), lepät (alnus), jalavat (ulmus), balkaninhevoskastanja (aesculus hippocastanum), jalopähkinät (juglans), katsura (cercidiphyllum japonicum), kirsikat (prunus), lehmukset (tilia), tuijat (thuja) ja mänty (pinus).



Puolivarjoisan kasvupaikan pensaat. 

Atsaleat (rhododendron), hanhikit (dasiphora), pallohortensiat (hydrangea arborescens, kuvassa grandiflora), jasmikkeet (philadelphus), pensasangervot (spiraea, todella paljon eri kokoja, malleja ja kukintojen värejä) ja tuivio (mikrobiota decussata).



Puolivarjon köynnökset. 

Villiviinit (partheniqissus), Kiinanlaikkuköynnös (aktinidia kolomikta), alppikärhö (clematis alpina), köynnöshortensia (hydrangea petiolaris, kuvassa).

Puolivarjon perennat. 

Lähes kaikki perennat sietävät hetkellistä varjostusta. 

Matalat perennat: 

Kurjenpolvet (geranium), poimulehdet (alchemilla), vuorenkilvet (bergenia, kuvassa oikealla), kuunliljat, joissa on lehdissä valkoista (hosta), kilkat (cymbalaria), akankaali (ajuga reptans), vuokot (anemone), ketohanhikki (argentina anserina), varjohiipat (epimedium) ja hiirenporras (athyrium filix- femina).

Keskikokoiset perennat:

Akileijat (aquilegia), jaloangervot (astible), jalokurjenpolvi (geranium orion), preeriamesiangervo (filipendula), tulikellukka (geum coccineum), perhoangervo (gillenia trifoliata), liljat (hemerocallis), kurjenmiekat (iris), röyhyvihvilä (juncus effusus), viiruhelpi (phalaris arundinacea ´picta`), särkynytsydän (lamprocapnos), lapinnauhus (ligularia ´Hietala), kallionauhus (ligularia dentata), syysleimut (phlox) ja palavarakkaus (lychnis chalcedonica).

Suuret perennat: 

Töyhtöangervo (aruncus dioicus kuvassa takana), virginiantädykkeet (veronicastrum virginicum), purppurapunalatva (eupatorium purpureum), valeangervot (rodgersia, vaaleammat lehdet) ja kanadanpiisku (solidago canadensis).

Aurinkoisen kasvupaikan kasvit.  

Nämä kasvit kannattaa sijoittaa siihen kaikkein aurinkoisimpaan paikkaan. Osa kasveista sietää myös kuivaa kasvupaikkaa.

Aurinkoisen paikan puut.

Rauduskoivu (betula pendula), helmi- tai ruusuorapihlaja ( crataegus x mord. toba tai Paul`s scarlet), kultasade (Laburnum alpinum), katajat (juniperus communis), kartiovalkokuusi (picea glauca), okakuusi (picea pungens), männyt (pinus).

Aurinkoisen paikan pensaat. 

Happomarjat (berberis, kuvassa), hernepensaat ( caragana), ruusukvitteni (chaenomeles japonica), vuohenkuusamat (diervilla), tyrni (hippophae rhamnoides), pensasangervot ( spiraea), juhannusruusu (rosa pimpinellifolia plena), nukkeruusu (rosa nitida), maanpeitekatajat (juniperus horizontalis), maljakataja (juniperus) ja kiinankataja (juniperus chinensis).

Aurinkoisen paikan köynnökset. 

Villiviinit (parthenocissus), jalokärhöt (clematis), köynnösruusut (esim. rosa `pohjantähti`).

Aurinkoisen paikan perennat.

Matalat perennat:

Kellot (campanula), hopeahärkki (cerastium tomentosum), neilikat (dianthus arenarius), jumaltenkukka (dodecatheaon meadia), nadat (festuca), rönsyleimu (phlox stolonifera), sammalleimu (phlox subulata), rikot (saxifraga), hanhikit (potentilla), kylmänkukat (pulsatilla), maksaruohot (sedum), mehitähdet (sempervivum), nukkapähkämö (stachys byzantina) ja ajuruohot (thymus).

Keskikokoiset perennat:

Kärsämöt (achillea), helminukkajäkkärä (anaphalis margaritacea), asterit (aster), pikkukurjenmiekka (iris), päivänkakkara (leucanthemun vulgare), tervakot (lychnis alpina), unikot (papaver), salviat (salvia), kuparisara ( carex buchananii ´firefox`) , timanttikastikka (calamagrostis brachytricha) ja tähkätädyke (veronica spicata).

Suuret perennat. 

Pionit (paeonia), kultapallo (rudbeckia laciniata ´glodball`, kuvassa keskellä kasvussa), syyspäivänhattu (rudbeckia laciniata), elefanttiheinä (miscanthus sinensis `gracillimus` tai `Uppsala`, huom. melko kylmänarka Suomessa), Saksan ja siperiankurjenmiekat (iris), viiruhelpi (phalaris arundinacea `picta`), nurmilauha ( deschampsia cespitosa) ja koristekastikka (calamrostis x agutiflora ´overdam`).

Valoneutraalit kasvit. 

Monet kasvit vaativat kylväytymisen tai istutuksen jälkeen varjoa päälleen. Silloin ne keskittyvät juurtumiseen ja pienille juurille suoran auringonpaisteen aiheuttama haihduttaminen voisi olla liikaa ja ne saattaisivat kuolla koska eivät pysty huonosti juurtuneilla juurilla keräämään uutta vettä haihdutetun tilalle. Kuitenkin, mitä suuremmaksi ne kasvavat, sitä paremmin ne sietävät valoa. Siksi moni Suomen luonnonkasvi voi kasvaa aurinkoisesta kasvupaikasta aina syvään varjoon saakka. Tämä koskee eritoten havuja. Metsäkuusta (picea abies) löydät kaikista valo-olosuhteista jos vain maaperässä on riittävästi kosteutta. Sama koskee myös esim. serbiankuusta, lehtikuusta, douglaskuusta ja tuijaakin, jos sen ensimmäisinä talvina aukealla paikalla huolehditaan lehdistön varjostamisesta. Lehtipuista pioneerikasvina metsäaukoille tulee yleensä raudus- ja hieskoivut, jotka jatkavat kasvuaan vaikka ympärille alkaa kasvamaan havuja. Pensaista esim. pajut kasvavat aurinkoiselta paikalta melko syvään varjoon jos vain on riittävästi kosteutta maaperässä.