Pihakasvien valintaa.

Torstai 1.12.2022 - Sirkku

Oikeat kasvit oikeaan paikkaan kasvamaan.  Valoa_varjoa_ja_mehikasveja

Siinä se onkin lause, joka näyttää niin helpolta toteuttaa, mutta käytännössä... no, itselleen kannattaa olla armollinen, eikä kannata kehittää morkkista, jos se ei ihan aina niin kohdilleen osu ja asian joutuu miettimään uudestaan. Kasvien valitseminen pihaan on laaja kokonaisuus pihasuunnittelussa ja ajattelinkin tehdä tästä blogikirjoitussarjan, johon liitän aina jatkokirjoituksia, jossa keskitytään yhteen osa-alueeseen kasvivalinnassa. Näitä jatkokirjoituksia pääset lukemaan "Lue lisää" linkistä. Lisäys: blogipohja ei annakkaan tehdä useita lisäsivuja. Yhden jatkosivun jälkeiset kirjoitukset tähän aihekokonaisuuteen tulevat omina blogiteksteinään.

Hutiostot ja teemat. 

Hutiostoja saataisiin vähennettyä etukäteen miettimällä kasvilajin valintaa ja sen käyttötarkoitusta pihassasi, istutuspaikan valo- ja vesiolosuhteita, istutuspaikan pohjamaa-ainesta ja sen pH:ta, pihasi sijaintia kartalla, sekä sen arvioimista kuinka paljon haluat käyttää kasvin hoitoon aikaa ja energiaa. Hutiostojen vähentyminen vähentää myös maapallon kuormittamista, koska kasvihävikki vähenee. Kasvien kasvatus vaatii paljon energiaa, ravinteita ja vettä ja siitä voi tulla myös valumia vesistöihin. Lisäksi vaikuttaahan se puutarhurin itsevarmuuteen ja kasvatusintoon myös jos kasvi menestyy ja kasvaa kohisten omassa istutuspaikassaan. Hyvät kasvatuskokemukset ruokkivat myös puutarhainnostusta ja saatat hurahtaa pihahommiin tosissaan.

Mitä puutarhateemoja on syytä miettiä kun valitset oikeita kasveja pihaasi? Pihan kasvit voi valita monella eri teemalla, eikä oikeastaan ole oikeata ja väärää tapaa tehdä pihan kasvi-istutusta. Voit esimerkiksi valita englantilaisen puutarhan cottage garden tyyliset rönsyilevät istutukset, harmonisen itämaisen puutarhan, Suomalaisen metsäpuutarhan, väriteemaisen puutarhan, pölyttäjäystävällisen puutarhan, sadepuutarhan, pelaamista ja leikkiä kestävän puutarhan tai voit sekoittaa näitä kaikkia aineksia omassa pihassasi ja rakentaa pihan eri osat eri teemoilla. Pakko ei ole myöskään käyttää mitään valmista teemaa, vaan voit valita kasvit juuri niin kuin sinun silmää miellyttää.

Ne seikat, jotka kasvien yhdistelemiseen keskenään ja kasvin menestymiseen pihassasi vaikuttavat, ovat muualla kuin ihmisen mieltymyksissä ja mielipiteissä. Näitä ovat:

  • Kasvin valovaatimukset. On olemassa varjoisan kasvupaikan kasveja, puolivarjon kasveja, aurinkoisen paikan kasveja ja valoneutraaleja kasveja.
  • Kasvin kasvualustavaatimukset. Onko kasvi kalkin suosija, jonka kasvualustan pH:n on oltava emäksinen? Kasvualustaneutraalikasvit taasen kasvavat sekä kalkitussa, että kalkitsemattomassa kasvualustassa. Kalkin karttajakasvit taas kasvavat happamassa ja kalkitsemattomassa kasvualustassa. Lisäksi osa kasveista pitää juuristoalueellaan olevasta savesta, toiset taasen vaativat ravinteikkaamman tai hiekkaisemman ja lämpimämmän kasvualustan. Myös ravinteiden tarvevaatimus vaihtelee, on voimakasravinteisen maan, keskiravinteisen maan ja niukkaravinteisen maan kasveja.
  • Kasvin veden tarve. On olemassa vesikasveja, kostean kasvupaikan kasveja, tuoreen kasvupaikan kasveja, kuivan paikan kasveja ja kalliokasveja.
  • Kasvin kasvatustarve pihassa. Oletko tekemässä suojaistutusta, hyötykasvi-istutusta, koristekasvi-istutusta vai näiden yhdistelmää? Kasvatustarpeen pohtiminen antaa sinulle vinkkejä siihen mihin kohtaan pihaa istutus kannattaa sijoittaa ja se jo määrittelee paljon sitä millaisia istutusalueen kasvien on oltava valo-, kasvualusta- ja vesivaatimuksiltaan. Vältä useita yksittäisiä istutuksia ja ryhmittele kasvit suurempiin istutuskokonaisuuksiin. Tämä helpottaa pihan hoitoa. Lisäksi kaupunki tai kunta saattaa asettaa vaatimuksia tontin kasvivalikoimalle tai esim. kasviaitojen koolle, jos kasviaidan kooksi sanotaan maksimissaan 120cm, on sille paikalle turha laittaa kasvia joka kasvaa 8m:n korkuiseksi, jollei haluta leikata aitaa säännöllisesti.
  • Pihasi sijainti kartalla. Puuvartisille kasveille on Suomeen luotu menestymisvyöhykekartta, jossa Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen. Kun ensin selvität millä vyöhykkeellä pihasi sijaitsee ja tarkistat taimea ostaessasi taimilapusta ne roomalaisin numeroin kirjoitetut tiedot, saat jo vinkkejä siihen, tuleeko kyseinen taimi menestymään sinun pihassasi tai vaatiiko menestyminen erityistoimenpiteitä kuten kasvin talvettamista tai talvisuojausta. Menestymisvyöhykkeet kertovat siis sen, missä pohjoisimmillaan kyseisen kasvilajin ja sen lajikkeen tulisi menestyä myös kovana talvena jos se vain on istutettu ja hoidettu oikein. Perennojen menestymiseen ei ole tehty menestymisvyöhykekarttaa, koska lumi vaikuttaa näiden menestymiseen niin paljon. Menestymisvyöhykekartan löydät esim. osoitteesta www.suomalainentaimi.fi .
  • Arvioi hoidon tarve. Kuinka paljon haluat käyttää aikaa istutuksen hoitamiseen? Tykkäätkö kitkemisestä tai havujen malliin leikkaamisesta ja onko sinulla näihin töihin oikeat välineet? Hoitotyövapaata pihaa ei ole olemassakaan, ei edes silloin jos piha on asfaltilla. Mieti ja pohdi se kuinka paljon jaksat ja haluat käyttää kasvin hoitoon vuosittain aikaa ja ota hoidon tarve ja kasvin koko huomioon jo kasvivalintaa tehdessäsi. Toiset kasvit vain tarvitsevat enemmän huoltamista kuin toiset varsinkin jos esim. suureksi kasvavat kasvit on istutettu paikkaan jossa niillä ei ole tilaa tarpeeksi.
  • Kasvitoiveet ja teemat. Kun kaikki edelliset kohdat on mietitty, keskitytään tähän. oikein valitut ja rakennetut istutuspaikat mahdollistavat monien toivekasvien kasvatuksen ja sen, että saat nauttia vaikka siitä kaikkein komeimmin kukkivasta pionista terassilla istuessasi. Vuodesta toiseen.
Tässä on pohja, jolla lähdetään kasveja valitsemaan pihaan pihasuunnitelmaa tehdessä. Tämän kirjoituksen jatkosivuilla keskityn osa-alueisiin tarkemmin. Käythän myös lukemassa aiemmin kirjoitettuja blogikirjoituksia, esimerkiksi Helppohoitoinen piha, hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella, pölyttäjiä pihaan ja pihasuunnittelua- kirjoitukset sivuavat myös kasvivalintoja ja antavat lisätietoja pihan kasvien valintaan.

valoa_ja_varjoa_muutettu_piha

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeat kasvit oikeaan paikkaan, havut, pensaat, perennat, aurinkoisen paikan kasvit, puolivarjon kasvit, varjoisen paikan kasvit, kasvupaikka, menestymisvyöhyke, kasvin menestyminen Suomessa

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Tiistai 5.4.2022 - Sirkku

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Varmasti monen ensimmäinen ajatus termistä hulevesi on: talon perustukset ja niiden kuivatuksen tärkeys, ettei tule hometaloa. 90-luvulla herättiin siihen, mitä 70-luvun talorakentaminen oli aiheuttanut. Taloissa oli matalat sokkelit ja sokkeleiden ympärillä vain harvoin salaojitusta ja huoneissa ylipäätään oli heikko ilmanvaihto. Savimaalla asuttaessa, se käytännössä tarkoitti, että talojen perustukset olivat homeessa ja ihmiset jatkuvasti antibioottikuurilla. Tultiin tulokseen, että talojen ympärystät on syytä rakentaa kuiviksi ja ohjata vesi sokkelista pois. Siihen tietenkin tarvittiin salaojitusta.

Kun talojen ympärystät oli kuivatettu, siirrettiin katseet pihapiiriin. Kylläpä olisi mukava, kun tuo pihatie ei joka talvena routisi, samalla saatettiin pihoihin rakentaa enemmän myös muita kiinteitä rakenteita kuten grilli- ja oleskelumajoja, kasvihuoneita, pihasaunoja, muureja ja kiveyksiä, joiden pohjat tuli myös kuivattaa, ettei routa liikuttele. Lopputuloksena oli se, että pihoja alettiin kauttaaltaan tehokuivattaa. Toki savimaalle rakennettaessa routimaton pohja raskaalle rakenteelle onkin tarpeen, mutta onneksi nykyään kuivatuksessa käytetään enemmän pohdintaa vaihtoehdoista. Muurien alle on nykyäänkin syytä laittaa salaojat varsinkin, jos muurin taakse tulee routivaa maamassaa, mutta voiko salaojitusta käyttää hyödyksi pihan kastelussa, kun se ostovesi on niin pirun kallista? Ilman sitä salaojaa muuri voi kaatua heti ensimmäisen talven jälkeen. Se vesi mikä muurin alle kulkevaan salaojaan tulee, on jo ravinnepitoista ja pehmeää, voisiko sitä kerätä johonkin, ennen kuin se ohjataan pihasta eteenpäin? Nykyään on myös herätty siihen, että veden liian nopea liikkuminen pihasta pois aiheuttaa ongelmia maailmanlaajuisesti ja ihan yksittäisellekin ihmiselle liika pihan kuivattaminen vähintään suurentaa kasvien kasteluvesilaskua ja lannoitelaskua, jos rutikuivaksi kuivatetussa pihassa haluaa jotain kasvattaa. Enenevässä määrin minunkin asiakkaani haluavat hyödyntää pihan hulevedet kierrättämällä samaa vettä pihassa useaan kertaan.

Hulevedellä tarkoitetaan kaikkea pihaan sateina, kasteluna ja lumien sulamisvesinä tulevaa vettä.  Kuten aiemmin mainitsin, pitkään oli vallalla se ajatus, että pihat pyrittiin kuivattamaan nopeassa tahdissa rutikuiviksi, koska pelättiin talojen kosteusvaurioita. Siitä seurasi se, että vesi alkoi liikkua pihan pinnasta ojiin liian nopeasti, irrottaen pihojen istutusalueilta sinne levitettyjä ravinteita ja varsinkin typpeä ja fosforia. Kun myös ojia perattiin tehokkaasti, ei typpi ja fosfori ehtinyt imeytyä maahan ojissakaan, vaan päätyi suurempiin vesistöihin ja Suomenlahteen rehevöittäen niitä. Minua on monesti häirinnyt se mediassa todettu asia, että maatilat ovat niitä kenen syytä rehevöityminen on. Toki, maatilojen neliömäärät ja sitä kautta lannoitemäärät/ koko viljelyala ovat suuret ja varsinkin entisaikaan lannoitteita ja muitakin aineita on sinne levitetty ajatuksella ”mitä enemmän, sen paremmin kasvaa”. En vähättele tätä menneisyyden ravinnetaakkaa mitä maanviljely on aiheuttanut, mutta haluaisin todeta, ettei tilanne viljelyssä ole enää tämä. Maatalous on nykyään Suomessa ja EU:ssa niin tarkasti säänneltyä ja valvottua. Lannoitteet (ja ne muut aineet) maksavat niin paljon, ettei kenelläkään ole ylilannoittamiseen enää varaa, lisäksi sanktiot virheistä ovat suuret. Monesti unohdetaan, että Suomalaisen lempiasumismuoto on omakotitalo, kaupunki- tai esikaupunkialueella ja mieluiten vesistön rannassa. Kun tähän yhtälöön yhdistetään liian nopeasti liikkuva hulevesi ja mututuntumalla tehty pihalannoitus (kuinka moni teistä on lukenut lannoitepussin ohjeet ja noudattanut niitä?), tulee pihan yksittäisestä istutusalueneliöstä moninkertainen lannoitehuuhtouma lähiojaan. Yhden omakotitalon hulevesistä tuleva ravinnehuuhtouma on toki maailman mittakaavassa pieni, mutta mitä jos sillä yksittäistä omakotitaloa ympäröivällä asuinalueella sama tapahtuu muissakin pihoissa ja joka kevät ja tämä taasen toistuu asuinalueesta toiseen? Mikäli salaojat puretaan avo-ojiin (jota ei saisi taajama-alueilla tehdä) ja avo-ojat laskevat kokoojaojiin, jotka kuljettavat vedet jokien kautta läheiseen järveen tai mereen, kertyy ravinnehuuhtoumaa paljon. Onneksi sitä nykyään pyritään vähentämään rakentamalla suurien vesistöjen ja laskuojien/jokien väliin kosteikkoalueita, joiden työ on suodattaa vettä puhtaammaksi ennen kuin se päätyy vesistöön.

Millä ravinnehuuhtoumaa saadaan estettyä yksittäisillä pihoilla?

  • Yksi parhaista keinoista sitoa ravinteet piha-alueelle, on estää veden liian nopea liikkuminen maaperässä.

Perusajatus: Toki perustukset on edelleen pidettävä kuivina ja routimattomina ja muurit suorina myös talven jälkeen, mutta miksi muun pihan tarvitsisi olla kuiva?

Hulevedet voidaan ohjata maanpinnan kallistusten avulla istutusalueille ja istuttaa sinne kasveja, jotka imevät itseensä paljon vettä ja sen mukana tulevia ravinteita. Nämä kasvit ovat yleensä myös ns. mesikasveja, joista pölyttäjät saavat mettä. Näitä ovat mm. pajut, vadelmat, mesiangervot, rantakukka, kullero, töyhtöangervo, nauhukset, irikset (kurjenmiekka), kurjenpolvet, lemmikit ja kuunliljat muutaman mainitakseni. Ne toimivat myös siis yleispölyttäjinä piha-alueilla ja hyödyttävät myös satokasveja. Luonnossa lehtomaiset alueet ovat metsien ojituksien myötä vähentyneet ja moni ns. lehdon kasvi onkin nykyään harvinainen. Näitä pihojen kosteikkoalueille istuttaessa saisimme suojeltua monia harvinaiseksi käyneitä kasveja kuten tervaleppää.

  • Mikäli pihassasi kasvaa suurempi puu, ohjaa hulevedet sen juuristoalueelle. Suuri puu vetää kuumana kesäpäivänä maasta vettä runsaasti, sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan puhdasta happea. Hyvinvoiva puu tuo pihaan varjoa ja leppoisia oleskelupaikkoja myös kuumana kesäpäivänä. Istuttamalla puun saat tehtyä myös ilmastoteon. Yksittäinen puukin toimii hiilinieluna. Hyvin vettä sitovia puita ovat mm. salavat, lepät, koivut, tammet, pihlajat, saarnet, tuijat ja kuuset.
  • Osa kiveyksistä voidaan rakentaa vettäläpäiseviksi hulevesikiveyksiksi, jotka imeyttävät aina osan vedestä maaperään ja ohjaavat hulevesiviemäröinteihin vain ylijäämäveden. Näiden kivien välit voidaan myös istuttaa esim. nurmikolle, joka vaatii kasvaakseen paljon typpeä ja sitoo näin ollen veden mukana kulkevia ravinteita tehokkaasti.
  • Kun hulevedet on ensin kuljetettu hulevesikiveykseltä istutusalueelle, ohjataan ylijäämävesi imeytysalueelle ja siitä hulevesiviemäriin. Mikäli mahdollista, rakenna hulevesiviemärin kokoojakaivo niin, että sen poistoputki on vähän korkeammalla. Tällöin kaivon pohjalle jää vesitila, johon voit kuivalla kaudella laittaa uppopumpun, jolla kierrättää salaojissa olevaa vettä useaan kertaan piha-alueella ja käyttää näin samaa vettä hyödyksi kastelussa useaan kertaan. Tämä vesitila on kuitenkin muistettava käydä tyhjentämässä talvea vasten, ettei kaivossa oleva vesi jäädy.
  • Myös istutusalueiden alla kulkevia salaojia voi käyttää samaan tapaan hyödyksi alueiden kastelussa. Toinen keino on se, että pitkän hellejakson ja kuivan kauden lähestyessä, kokoojakaivon poistoputken päähän laitetaan poistoputken sulkeva läppä, jolloin istutusalueella kasvava kasvi voi vetää omalla juuri-imupaineellaan salaojassa olevan veden juuristoalueelleen. Tällöin salaoja ja kokoojakaivo toimivat kuten altakasteluruukun vesitila. Poistoputken päässä oleva läppä täytyy muistaa poistaa sadekauden alettua ja viimeistään ainakin syksyllä, jolloin on luontaisesti kosteampaa ja esim. ne muurin perustukset täytyy saada talven ajaksi kuiviksi.

Huom! Talon salaojiin (ränni- ja kattovedet ja sokkelin kuivatus) ei saa mennä tekemään muutoksia ja niihin ei saa ohjata pihan kuivatusvesiä! Selvitä siis LVI-ammattilaiselta ennen muutostöiden tekoa mikä salaoja on kyseessä ja voiko sitä käyttää hyödyksi kastelussa. Hulevesiä ja lumia ei saa ohjata ja varastoida toisen tontille vaan niiden säilytys ja maahan imeytys on tapahduttava oman tontin puolella.

Hulevesiä hyödyntävä esimerkki-istutus:

 Puuvartisten kasvien menestymisvyöhyke: II-III.

  • Pohjamaa: savi, uusi istutusalusta hiekansekainen lannoitettu ja kalkittu multa. Istutusalueen syvyys 60-80cm, pohjalle ei ole laitettu kankaita, joten juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan.
  • Istutusalueella on puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusalueen koko n. 12 x 4m.

 Kasvilista:

Puut ja pensaat:                                                     

Thuja occidentalis ´smaragd´ timanttituija 1kpl.

Alnus glutinosa ´Sakari´ pilaritervaleppä 1kpl.

Philadelphus lemonei pikkujasmike 2kpl.     

Syringa x josiflexa ´Veera´ Kaarisyreeni Veera 1kpl.

Ribes nigrum vartettu mustaherukka 1kpl.  

Ribes rubrum vartettu punaherukka 1 kpl    

Cornus alba ´gouchaultii´ keltakirjokanukka 3kpl.

Dasiphora fruticosa ´abbotswood´ pensashanhikki 3kpl.

Picea abies ´echiniformis´ siilikuusi 1kpl.       

                         

Perennat:

                        

Aruncus dioicus isotöyhtöangervo 12kpl.

Lythrum salicaria rantakukka 14kpl

Eupatorium purpureum purppurapunalatva 16kpl.

Iris pseudacorus keltakurjenmiekka 20kpl.

Trollius europaeus (niitty)kullero 18kpl.

Ligularia dentata ´desdemoda´ kallionauhus 16kpl.

Hemerocallis hybrida ´Royal fire´ päivänlilja 12kpl.

Hosta aureomarginata keltareunakuunlilja 32kpl

Galium odoratum tuoksumatara 40kpl.

Kostean_paikan_istutusalue.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Hulevesi, hulevedet, kostean paikan istutusalue, kasvivalinnat, puut, pensaat, perennat, lehtomainen kasvupaikka