Tuoksuva puutarhuri

Perjantai 22.5.2026 - Sirkku

Tuoksuva puutarhuri.

Toukokuussa on paljon ajankohtaan sidottuja töitä, jotka rullailevat ja täyttävät puutarhurin arjen. Auto tuoksuu tällä hetkellä melko mojovasti. Siellä kun on säilytetty tasaisesti vähintään muutamaa lannoite- ja kalkkipussia. Toki pussit ovat välillä vaihtuneet ja varastoa on sekä käytetty, että täytetty. Vaikka ihan joka pihaan ei tulekaan laitettua sitä luonnonlannosta, myös yleislannokset ovat minustta muuttuneet tuoksuvammiksi. Vielä kun ulkona on sopivasti kosteaa, kuten tänään, tarttuu lannoitepöly joka paikkaan. Vaatteet ja kengät tuoksuvat viikon jäljiltä mehevästi lannoitteelta ja puutarhurin ulkomuoto on joko valkoinen tai ruskea sen mukaan mitä pihoihin on levitetty. Tuoksukin on sitten sen mukainen.

Aloitin toukokuun työt levittämällä pihoihin kalkit. Lannoitteiden kanssa piti vähän odottaa, jotta kasvu lähti kunnolla käyntiin. Kevätlannoitteen levitykselle oikea hetki on se, kun nurmikko leikataan ensimmäisen kerran. Silloin routa on varmasti maaperästä sulanut ja kasvu on käynnistynyt. Oikein ajoitettu kevätlannoitteen levitys saa ravinteet imeytymään suoraan kasvien kasvun käyttöön, eikä ravinnevalumia tule sen vuoksi. Tämän vuoden toukokuun alku oli kuiva ja yöt olivat pitkään kylmiä ihan eteläisintä Suomea myöden, siksi odottelinkin lannoituksen levityksen kanssa parin viikon ajan.

Milloin on paras aika istuttaa kasveja ja tehdä nurmikkoa?

Tässä on kysymys johon törmään melko usein. Periaatteessahan aina voi istuttaa kun maa on sula, toisinaan vaan joutuu sitten tekemään vähän enemmän töitä istutuksen jälkeen, kuumemman ja kuivemman ilman vuoksi. Jos haluat minimoidan kastelu- ja työmäärän istutuksen jälkeen, parhaat ajat istuttaa kasveja ja kylvää nurmikkoa ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy, jolloin on luontaisesti kosteaa ja kastelua tarvitaan vähemmän. Silloinkaan kastelua ei kuitenkaan voi jättää tekemättä! Kuitenkin, ilta- ja yökaste sekä sateisemmat ilmat vähentävät kastelun määrää ja toisinaan tuolloin voidaan pitää esim. välipäivä kasteluista.

Jos istutat avojuurisia piiskataimia, nämä on istutettava aina lepotilaisina, eli niissä ei saa olla lehtiä kun ne istutetaan. Tämä siksi, koska näillä taimilla ei ole multaa juuristonsa suojana, jolloin juuristo ei pysty imemään maaperästä riittävästi vettä, jos lehdet haihduttavat vettä ilmaan koko ajan. Nämä taimet istutetaan siis aina aikaisin keväällä heti kun routa on sulanut, tai myöhään syksyllä kasvien mentyä lepotilaan. Taimet juuristoineen liotetaan hyvin ennen istutusta, juuret typistetään tarvittaessa ja taimet istutetaan juuret levälleen maaperään, niin, että juuristo jää hyvin maaperän sisään ja juurenniska peittyy. Keväällä istutetuille taimille tehdään istutusleikkaus istutuksen yhteydessä, syksyllä istutetut taimet istutusleikataan seuraavana keväänä. Tämän jälkeen taimia kastellaan runsaasti 3-4 kertaa viikossa, vähinntään 3-4 viikon ajan. Kastelussa on huolehdittava, että koko juuristoalueen syvyys kastuu. Piiskataimina istutetaan monesti esim. pensasaidat. Piiskataimia löytyy harvoin puutarhamyymälöistä hyllytavarana, ne on yleensä tilattava etukäteen.

Astiataimia voidaan tosiaan istuttaa aina kun maa on sula. Kuitenkin moni kasvi, varsinkin ikivihreä havu tai alppiruusu, tuntuu pitävän nimen omaan keväällä istuttamisesta. Silloin taimille jää koko kesä aikaa juurtua ennen ensimmäistä talvi- ja kevätahavajaksoa, jolloin juuristo pystyy hieman paremmin vetämään vettä talvea varten, ja talviruskettumista tulee vähemmän. Astiataimia kannattaa kastella hyvin ennen istutusta. Itse laitan astiataimet likoamaan mahdollisuuksien mukaan vesisaaviin niin, että koko ruukku kastuu. Se pitää huolen, että taimi on hyvässä nestejännityksessä ja kestää istutuksen paremmin. Istutuksessa tulee huolehtia, että juuristot ovat hyvin levällään, eivätkä kierrä taimen ympäri, tämän vuoksi juuria joutuu toisinaan hieman leikkaamaan. Älä kuitenkaan revi, ryttää tai kieputa juuria spiraalille, vaan auo ne varoen levälleen, tämä auttaa kasvia kasvattamaan terveen juuriston ja kasvi pysyy tukevasti maassa paikallaan. Taimet istutetaan lajikkeesta ja jakonnustavasta riippuen. Jalonnetut kasvit kuten esim. monet köynnökset tai ruusut, on istutettava syvään. Jalonnuskohta on saatava n. 15-20 cm:n syvyyteen maanpinnan alapuolelle ja köynnösten kohdalla juurakko laitetaan vielä tukea kohden vinoon, jolloin juuripaakkukin on laitettava vinoon kasvualustassa ( lue lisää köynnösten istutuksesta blogiarkistosta vanhoista blogiteksteistäni). Omajuurisen kasvin, voit istuttaa 1-3 cm syvempään kuin mikä sen vanha istutussyvyys on. Jos olet epävarma taimen istutusohjeista, tarkasta ne taimilapusta. Varsinkin puuvartisten kasvien, eli monivuotisten puiden, pensaiden ja köynnösten taimilapuissa on todella paljon tietoa istutusta varten. Kuvassa näet miksi juuristot pitää avata, jos ne ovat kiertyneet ruukun reunoja kiertämään. Tämä omenapuu kaatui istutusvirheen vuoksi, juuristot eivät jaksaneet pitää puuta pystyssä kun niutä ei oltu levitetty.

Nurmikon teosta kerronkin viime blogikirjoituksessani vähän kattavammin. Tällä viikolla pääsin kuitenkin tekemään sitä ajankohdan yleisintä nurmikkotyötä, eli nurmikon paikkausta viime kesän kuivuuden jäljiltä. Poistin siinä vanhoja kuivuneita nurmikkolaikkuja, lisäsin uutta multaa, tiivistin pohjan ja sumutin sen kosteaksi, tarkastin kallistukset ja tasaisuuden, kylvin siemenet ja peitin ne. Sen jälkeen vielä kevyesti tiivistelin kylvöksen ja sumutin sen kunnolla kosteaksi. Loppukastelu jäi asiakkaan huoleksi tuleville viikoille. Nurmikkoa kylväessäsi kannattaa tarkastaa myös nurmikon siementen säilyvyys, jos käytät varastossa talven ollutta siementä. Nurmikon siemenet ovat yleensä paperipussissa tai pahvilaatikossa ja vaikka se säilytettäisiin kuivassa varastossa, pääsee siemenet yleensä hapen ja valon kanssa kosketuksiin. Toisinaan ne saattavat myös kostua, joka voi aiheuttaa siemeniin sienitauteja tai homeita. Varastoinnissa yleensä myös siementen itävyys laskee. Jos siis käytät vanhaa siementä, sitä kannattaa yleensä kylvää hieman tiuhempaan kuin uutta siementä kylväisit.

Valtavasti kukintaa.

Viime kesänä oman pihani vanhat omenapuut pitivät  välivuotta. Edellisten vuosien kuivat kesät vaikuttivat varmastikin siihen, etteivät vanhat omenapuut jaksaneet tehdä kukkia. Kuitenkin tilanne nähtävästi korjaantui ja kesä 2025 oli meidän kohdallamme jopa turhankin kostea. Vettä tuli niin paljon, että vesi tulvi monissa paikoin kellareihin ja meillä rypsin siemenet mätänivät peltoon. Voisi sanoa, että meillä satoi koko toukokuun ja sade jatkui juhannukselle saakka. Puille sateinen kesä oli kuitenkin todella tarpeen ja se näkyi jo viime vuonna havupuissa, joissa oli valtavat vuosikasvut ja nyt se näkyy jokaisessa hedelmäpuussa. Jopa meidän lähes satavuotiaat omenapuumme ovat aivan täynnä kukkia, kirsikat kukkivat runsaasti ja lapsemme 12 vuotta sitten lahjaksi saamassa päärynäpuussa on ensimmäiset kukat. Olen ihaillut varsinkin asiakkaiden pihojen koristeomenapuita, päärynöitä, sipulikukkia ja kirsikoita. Kukkia on valtavasti ja onneksi siellä on näkynyt myös pölyttäjiä. Olemme monessa pihassa tehneet jo edellisinä vuosina pölyttäjille lepopaikkoja ja lisänneet myös karikkeen määrää pensaiden juuristoilla. Olemme siis yrittäneet auttaa pölyttäjiä pitkällä tähtäimellä, nythän se nähdään kuinka hyvin ne ovat auttaneet pölytystehoon.

Ne mitkä ovat tuntuneet ottaneen itseensä kovasta talvesta  ovat monet maanpeiteperennat. Voi toki olla, että ne tarvitsevat vielä vähän vettä, ravinteita ja lämpöä, mutta monessa pihassa näihin on tullut pakkasvaurioita ja jopa kuolleita kasvilaikkuja on näkynyt. Lumen puute näitä on aiheuttanut. Parissa pihassa onlemme kuitenkin yhdessä asiakkaan kanssa todenneet, että odotetaan vielä hetki, ennen kuin poistetaan vanhat taimet. Varsinkin ajuruoho on tuntunut olevat todella hidas kasvuunlähdöltään tänä keväänä. Kuitenkin elonmerkkejä oli myös näkyvissä, joten ehkä se kaipaa vain aikaa?

Ensimmäiset alppiruusun ja kanadanatsalean kukat olivat avautuneet tällä viikolla. Mitkä ovat ne sinun pihasi upeimmat alkukesän kukkijat, joiden kukkaloistoa sinä aina odotat?

Nurmikon kunnostusta.

Torstai 14.5.2026 - Sirkku

Nurmikon kunnostusta.

Joka kevät se on aina edessä. Nurmikon kunnon tarkkailu ja sen pohtiminen tarvitseeko  nurmikolle tehdä suuremmin jotain kunnostustoimenpidettä. Talven jäljiltähän nurmikko tuntuu olevan länässä, ja monella onkin sinne kova hinku haravan kanssa heti kun kevään ensimmäiset lämpimät päivät koittavat. Jo aiemmin olen tästä kevään haravointi-innosta kirjoittanut, se iskee meihin kaikkiin, ja se on se jota kannattaisi hillitä. Yleensä sillä saadaan nurmiheinälle enemmän haittaa tehtyä kuin hyötyä.

Monella on ajatuksena, että keväällä kun nurmikon haravoi, saa poistettua sieltä sammalta. Toki haravointi poistaakin kuollutta sammalen pintaa, mutta sammalen juuristo jää silloinkin maahan. Sammal tulee nurmikkoon sen vuoksi, että maaperä alkaa olemaan liian tiivis ja liian hapan pH:ltaan. Koska Suomen maaperä on luontaisesti hapan meillä kasvavien havupuiden maahan pudottamien neulasten vuoksi, tulee sammal aina jossain vaiheessa nurmikollekin. Itse ajattelen, että sammalen kanssa kannattaisi tehdä jonkinlainen välirauha. Sammal on kaunis, vihreä pinta, mutta sen huono puoli on se, ettei se kestä kulutusta. Toinen kysymyksiä aiheuttava ongelma keväisin on voikukat. Voikukka on yksi kevään tärkeimpiä pölyttäjäkasveja ja sinällään sillä on erittäin tärkeä paikkansa meidän ruokaketjussamme. Se pitää pölyttäjät keväällä hengissä, kun ei ole vielä kovin paljon muuta pölytettävää. Kuitenkin ymmärrän, että nurmikkoon sitä ei välttämättä haluta, se voisi kukkia mielummin tienvierustoilla ja joutomailla. Voikukka viihtyy savisessa, tiukassa ja jopa lähes hapettomassa maaperässä. Jos voikukkia on runsaasti, se kertookin, että maaperässä on jo hieman enemmän ongelmia kuin pelkästään sammaloituneessa nurmikossa. Kolmas nurmikon ongelmakasvi on nokkonen. Se kertoo, että maaperässä on paljon typpeä ja se on liian tiivistä, lähes hapetonta.

Millä sammalen saa pidettyä nurmikkopinnoilla kurissa?

Sammal voi tulla nurmikkopintaan melko nopeasti kylvön, tai siirtonurmikon asennuksen  jälkeen. Sammalen tuloa saat hidastettua käyttämällä nurmikkopohjiin tiivistettynä n. 20 cm:n kerroksen kalkittua ja lannoitettua multaa, jota voit vielä lisäkalkita ennen nurmikon kylvöä, tai asennusta. Tässä kalkkituotteena kannattaa käyttää jauhemaista, tai murumaista kalkkia, joka liukenee maapohjaan nopeasti. Huolehdi, että nurmikkopohjaa tiivistettäessä pintakallistukset kulkevat oikein, ja ettei pohjaan jää patteja eikä kuoppia, joihin vesi voisi jäädä seisomaan, ja johon voisi tulla lätäköitymistä kosteina aikoina.

Jatkossa saat pidettyä sammalta kurissa ilmaamalla nurmikkoa säännöllisesti, ja kalkitsemalla ja lannoittamalla nurmikkoa säännöllisesti. Ilmaus kannattaa tehdä esim. viiltoilmauskoneella, joita saat vuokrattua konevuokraamoista. Viiltoilmauskone on n. ruohonleikkurin kokoinen kone, joka tekee nurmikkoon koko juuristosyvyydeltä viillot, joihin haravoidaan hienoa hiekkaa, tai hiekka-turve seosta. Hiekkaa viiltoon haravoidaan sen vuoksi, että sillä saadaan maaperän rakennetta paremmaksi, jolloin se kestää kulutusta paremmin, ja vesi liikkuu pintakerroksista oikeasta tahdissa maaperän alempiin kerroksiin. Juuret ja pieneliöt saavat silloin happea, ja pieneliötoiminta vilkastuu. Samalla nurmiheinät saavat maaperän pintaan uutta katetta ohuen kerroksen. Monesti tulee kysymys, että auttaako jos rei´itän nurmikkoa talikolla tai käytän niitä ilmauskenkiä, joissa on piikit pohjassa. Näiden kanssa on vähän se ongelma, että nurmikon juuristo ulottuu aina 10-15 cm:n syvyyteen ja ilmaus pitäisi saada ulottumaan sinne saakka.Ilmauskengät eivät sinne saakka ulotu, talikko kyllä ulottuisi, jos sen vain jaksaisi painaa riittävän syvälle maahan. Talikollakin reikiä joutuisi painelemaan nurmikkoon paljon, joten ehkä kuitenkin kone on helpompi? Maaperän rei´ittämisessäkin on se ongelma, että maaperään tulee kyllä reikä, mutta koska reiässä ollutta maata ei poisteta, se vain tiivistyy painetun reiän ympärille. Viiltoilmauskone nostaa maamassaa, sammalta ja vanhaa leikkuujätettä paljon maasta ylös. Tätä ei voi varastoida pihaan, vaan se kannattaa viedä pihasta nopeasti pois. Aumassa ja varsingin auringossa ollessaan massa alkaa lämpenemään ja saattaa jopa syttyä palamaan.

Säännöllisellä ilmauksella, lannoituksella ja kalkituksella pidät nurmiheinän kasvukunnossa pidempään, jolloin se jaksaa taistella elintilasta paremmin sammalen kanssa. Ilmava maaperä mahdollistaa myös pieneliöiden ja lierojen liikkumisen juuriston ympärillä, jolloin ravinteet ja vesi liikkuvat maaperässä oikeassa tahdissa.

Voimakkaasti sammaloitunut nurmikko alkaa olla peruskunnostustarpeessa. Silloin ei välttämättä enää pienemmät ylläpitotoimet riitä, vaan saatetaan tarvita joko nurmikon osittaista, tai kokonaan tehtävää pohjan kyntämistä/muokkaamista ja uusien pohjien tekoa, sekä uusien siemenien kylvöä, tai siirtonurmen asennusta.

Miten kunnostetaan nurmikko, jossa on paljon voikukkaa tai nokkosta?

Pieniä määriä voikukkaa tai nokkosta voi poistaa esim. voikukkaraudan avulla. Reikiin  haravoidaan hienoa hiekkaa. Pieniä määriä rikkaa tulee aina, kasvien siemeniä kuitenkin lentää pihaan joka kesä tuulen mukana. Kuitenkin runsas voikukka-, tai nokkosmäärä kertoo jo siitä, että nurmikon maaperä alkaa olla kohta peruskunnostustarpeessa, ja nurmikkopinta on elinkaarensa loppuvaiheessa. Jossain vaiheessa eteen tulee hetki, jolloin vanha pinta kannattaa kyntää maahan tai kuoria kokonaan koneellisesti pois. Tuolloin on tehtävä uudet pohjat pintakallistukset huomioiden, levitettävä uusi pintamultakerros, tiivistettävä se huolella ja kylvettävä uudet nurmikon siemenet tai istutettava uusi siirtonurmi.

Siirtonurmi vai kylvetty nurmikko?

Valintaan vaikuttaa budjetti, sekä se kuinka paljon kestää sisään kantautuvaa kuraa.  Pohjatyöthän molemmissa on samat. Sekä siirtonurmi, että kylvönurmikko, perustetaan kalkittuun ja lannoitettuun, sekä huolella tiivistettyyn maaperään, jossa pintakallistukset on huomioitu ja jossa ei ole patteja eikä kuoppia. Siirtonurmirullat tilataan pienellä hukkavaralla ja ne asennetaan mieluiten saman päivän aikana kun ne pihaan tulevat. Mikäli kaikkia ei saada asennettua saman päivän aikana, on rullat varastoitava pihan varjoisassa paikassa, ja ne voi tarvittaessa avata ja kastella. Rullat olisi hyvä laittaa maahan viimeistään seuraavana päivänä niiden pihaan tulosta.

Rullat laitetaan maahan hyödyntäen maaperän pinnan kallistuksia saumojen kastelussa,  tiililadontana ja puskien saumat tiukasti toisiaan vasten. Saumojen väliin ei saa jäädä rakoja tms. Mikäli rakoja jää, saumat kuivuvat ja siemenrikat pääsevät kasvamaan. Valmis nurmikkopinta kannattaa jyrätä, jotta juuret ovat tiiviisti maaperää vasten ja sen jälkeen aloitetaan kastelu. Siirtonurmikkoa sadetetaan pienellä pisaralla ja mielellään usean tunnin ajan niin, että nurmikko kastuu koko juuristoalueen syvyydeltä jokaisella kastelukerralla. Kastele nurmikkoa n. 3 kertaa viikossa samalla ohjeella. Kuumalla ja tuulisella kelillä useammin. Myös sateella on kasteltava, mutta silloin määrä voi olla hieman pienempi. Kastelujakson pituus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Nurmikkoa on kasteltava niin pitkään kunnes se on juurtunut. Jatkossa nurmikkoa kastellaan pitkinä kuivina jaksoina, tai pitkinä hellejaksoina. Kastelu kannattaa tehdä mieluiten myöhään illalla tai aikaisin aamulla, jolloin haihdunta on vähäisintä ja aina niin, että koko juuristoalueen syvyys kastuu.

Siirtonurmessa on se hyvä puoli, että pinta on nopeasti kulutusta kestävä, kaunis ja  vähärikkainen. Huonona puolena on toki hinta. Se on kalliimpi vaihtoehto kylvönurmikkoon nähden. Kylvönurmikosta saa ihan yhtä kauniin pinnan, mutta se tulee hitaammin ja yleensä siitä saattaa joutua kitkemään rikkoja pois alkuviikkoina. Koska pinta on pidempään mulloksella, se kantautuu herkemmin myös sisään. Multapinnalla ei saisi myöskään liikkua niin pitkään kunnes nurmikko on kunnolla kasvussa. Kylvöstä saattaa joutua myös paikkailemaan myöhemmin kesällä. Heinänsiemenet kannattaa valita kasvuolosuhteiden ja kulutuksen mukaan. Jos siis olet tekemässä nurmikkoa pihaan, jossa pelataan paljon nappiksilla jalkapalloa, valitse sinne kulutusta kestävä pelinurmi, joka on tarkoitettu niihin valo-olosuhteisiin mitkä pihassa vallitsevat. Mikäli kulutusta ei ole niin paljon, hieman edullisempikin nurmisiemenseos riittää.

Kylvönurmikko kannattaa tehdä mieluiten aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, kun on luontaisesti kosteaa, ja kastelua tarvitaan vähemmän. Voit sadettaa pohjamaan ja kylvää siemenet kosteaan maahan. Sekoita siemenet hienoon hiekkaan, ja kylvä nurmikko harvaan edeten ensin alue kulmasta kulmaan vinottain. Kylvä sama alue sen jälkeen toisen kerran ristikkäisestä kulmasta alkaen ja edeten ristikkäiseen kulmaan. Sama alue siis kylvetään kahteen kertaan. Harva kylvös on tärkeää, silloin nurmikko ei tiivisty liikaa ja ala sammaloitumaan. Hiekka toimii jo osittaisena katteena siemenille, mutta tämän jälkeen kylvetty ala kannattaa käydä kevyesti läpi rautaharavan kanssa ja peitellä siemeniä kevyesti. Tämän jälkeen kylvös jyrätään. Jyrätty kylvös sadetetaan mahdollisimman pienellä pisaralla ja kostean kylvöksen päälle voidaan levittää ilmavasti harso ensimmäisiksi päiviksi. Harso tasaa kosteutta, mutta se on muistettava poistaa heti kun ensimmäiset piipat tulevat maaperästä ylös. Huolehdi, että kylvös saa tasaisesti kosteutta ja kastelun idea on aina sama. Kerralla olisi kastuttava koko juuristosyvyys, silloin kastelussa voi pitää välipäiviä. Kylvönurmikon ollessa kyseessä on myös huolehdittava, ettei maaperä pääse kuorettumaan. Kuorettuminen, eli maaperän pinnan kovettuminen ehkäistään säännöllisellä sadettamisella.

Kylvetystä nurmikosta tulee ensin esiin rairuoho, jonka tehtävä nurmikossa on toimia kateheinänä hitaammin itäville nurmiheinille, jotka ovat monivuotisia. Raiheinä on yksivuotinen. Nurmikko leikataan ensimmäisen kerran kun nurmikko on kasvanut yli kymmensenttiseksi. Tämä ensimmäinen niittojäte kerätään aina pois. Tästä eteenpäin nurmikkoa leikataan säännöllisesti, ja silputun nurmijätteen voi jättää nurmikkopinnalle, jos se ei ole kovin pitkää. Helteellä terien leikkuukorkeutta nostetaan ja nurmikko jätetään pidemmäksi, samoin syksyllä. Lehtien pudottua, ne kannattaa mahdollisimman pitkään silputa nurmikkopinnalle lannoittavaksi katteeksi. Silppuamista kannattaa tehdä syksyn aikana säännöllisesti viikottain ja varsinkin silloin kun lehdet ovat kuivia. Suurenkin puun lehdet maatuvat silputtuina talven aikana, kunhan niitä ei ole pinnalla kovin paksua kerrosta. Suurilehtisten puiden lehtimassaa toki tulee niin paljon, että osan silputuista lehdistä joutuu varmasti kompostoimaan lehtikompostorissa tai kuljettamaan tontilta pois jäteasemalle.

Blogitekstin kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu, kuvia ei saa käyttää muussa yhteydessä.

Vähän erilaisia kevätkylvöjä.

Torstai 26.3.2026 - Sirkku

Kevään kylvöksiä.

Törmäsin Facebookissa Inspectan mainokseen, jossa mainostettiin Mammuttipetäjän  (Sequoiadendron giganteum) siemeniä. Tiedättekö sen kasvin? Tämä puu kasvaa esim. Pohjois-Amerikassa. Se on se valtavan kokoinen ja vuosisatoja kasvava mänty. Suuri siis niin tyveltään kuin rungon pituudeltaan. Nyt oli niin harvinainen puunsiemen myynnissä, että oli pakko lukea tarkemmin mistä siemenet tulevat ja mikä on niiden kylvöohje. Inspecta on tunnettu Ruotsalainen siemen- ja puutarhatarvikkeiden toimittaja, jonka tuotteita on monessa Suomalaisessakin puutarhamyymälässä myynnissä. Myös messuilla heidän tuotteitaan näkee usein. Uskalsin siis luottaa siihen, että siemenet olisivat EU:n direktiivien mukaan terveiksi todettuja, ja että niitä saa Suomeen tilata. Ulkomailta kun kasveja, tai niiden osia, ei ihan tuosta vain voikaan tilata ja toimittaa. Tulli valvoo sitä, ettei Suomeen tule vaikeita kasvituholaisia tai kasvitauteja, ja omin päin ei kasveja saa tuoda maahan. Nyt kuitenkin siementoimittaja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja tarkastin siemenpussin myös ennen kylvöjä. Siellä oli kaikki sinne EU:n mukaan kuuluvat tiedot valmistusmaasta, siementoimittajasta ja erästä. Uskalsin siis kylvää siemenet. Suomenkielisten ja ymmärrettävien kylvöohjeiden saaminen olikin hieman haastavampaa. Jouduin olemaan yhteydessä heidän asiakaspalveluunsa, koska arvelin, että siemen on kylmäkäsiteltävä ja sitä ei pussissa lukenut. Näin olikin, tai ainakin arvelin ohjeen tarkoittavan sitä. He kun olivat käyttänet googlekääntäjää tekstin käännökseen.

Mammuttipetäjän siemenpussi maksoi n. 6 €+ postikuluista osan. Kylvin siemenet  siemenmulta+ perliittiseokseen vanhaan jäätelöpurkkiin, jonka pohjaan olin tehnyt reikiä ylijäämäveden poistumista varten. Minulla ei ollut altakastelumattoa, mutta laitoin pohjalle palan käyttämätöntä ja puhdasta, rullasta leikattua, keittiörättiä. Sumutin kylvömullan kosteaksi ja hajakylvin siemenet tasaisesti purkin eri puolille. Sumutin päälle hieman vettä ja peitin siemenet ohuella kerroksella multa-perliittiseosta. Tiivistin pinnan sumuttamalla ja painelemalla multaa tiiviimmin siementen kanssa kosketuksiin. Jos nyt ihmettelette jäätelöpurkin eripuolilla olevia pahveja, niin niillä on kaksi käyttötarkoitusta. Pitää päällä oleva muovi irti mullasta, ja taimista, ja jättää pieni rako jäätelöpurkin ja alla olevan suuremman vesisäiliöastian väliin. Jäätelöpurkki kun painui niin tiiviisti kiinni alla olevaan astiaan, ettei ylimääräinen vesi valunut kylvöpurkista pois. Tarvittiin siis jotain, joka nostaa jäätelöpurkkia juuri sopivasti. Päälle laitoin ohuen muovin, johon tökkäsin saksien kärjillä pari pientä reikää. Tämän jälkeen kylvös lähtee jääkaappiin kuudeksi viikoksi.  Kylmäkäsittelyn periaatteessa voisi tehdä myös pakastimessa tai ulkona, mutta ajattelin, että tällä kertaa noudatan kylvöohjetta kirjaimellisesti. Kylvöhjeessa puhuttiin jääkaapissa tehdystä, pidemmästä kylmäkäsittelystä ja ajattelin, että tällä kertaa noudatan sitä. Mammuttipetäjä on Suomen olosuhteissa varsinkin nuorena hieman kylmänarka. Menestymisvyöhyke taisi olla vain I-II (III) ja sekin vähän kysymysmerkillä. Laskeskelin kuitenkin, että kylvöksen hinnaksi tuli nyt noin 10 € ja jos sieltä lähtisi kasvamaan useampi siemen, saattaisi taimen kylvökustannukseksi tulla n. 2 €. Toki hinta nousee, kun taimi alkaa kasvaa. Sitä on taimikasvatettava ruukuissa ensimmäiset vuodet ja ulosistutettaessa suojattava ja varjeltava kylmiltä talvikeleiltä vähintään ensimmäisten vuosien ajan. Kylvön epäonnistuessa tappiot eivät kuitenkaan ole mitenkään valtavat, harmitus on varmasti suurempi jos kylvön saisi onnistumaan ja taimi kuolisikin sitten ruukkukasvatusvaiheessa tai heti ensimmäisenä talvena ulos istutuksen jälkeen.

Nyt siemenet ovat olleet kylmäkäsittelyssä pari viikkoa ja vielä ei näy mitään elämää. Kerran olen käynyt kylvöstä hipeltämässä. En koskenut muoveihin, mutta tsekkasin onko tapahtunut mitään.  Tänään täytyy käydä tarkastamassa kosteus ja kasteltava jos näyttää liian kuivalta. Sisälämpötilaan otan kylvöksen viimeistään huhtikuun puolivälissä. Jännityksellä odotellaan onnistuiko kylvö ja tuleeko sieltä mitään.

Mammuttipetäjä tarvitsee jatkossa hyvin vettä läpäisevän, kuohkean, tuoreen ja kevyesti kalkitun maaperän. Suomen olosuhteissa juuristoaluetta onkin siis kalkittava säännöllisesti. Maaperän neutraloimiseen käy myös tuhka. Kasvi hyötyy metsäpalojen tuhkasta niillä alueilla mistä kasvi on kotoisin. Tuhka kannattaa levittää maaperään vasta syyslannoitusaikaan. Tuhka kun sisältää myös ravinteita kuten fosforia ja kaliumia, jotka ovat siis syyslannoitteen tärkeimpiä ainesosia. Koska kasvi on kylmänarka ja pitää läpäisevästä kasvualustasta, se kannattaa istuttaa lämpimään rinnemaastoon ja moreenipohjaiseen kasvualustaan. Tiukimpaan saveen sitä ei kannata laittaa, tai ainakin silloin maata on syytä parantaa isorakeisella hiekkamaalla. Alkuperäisessä kasvuympäristössään tämä kasvi saattaa kasvaa lähes sata metriä korkeaksi ja voi elää jopa useita tuhansia vuosia. Suomessa, ulkotiloissa tämä on kuitenkin epätodennäköistä kasvin kylmäarkuuden vuoksi. Kasvia voidaan kuitenkin kasvattaa myös ruukussa bonsaikasvina. Kasvupaikka vaatimus kasvilla on aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

Muut tilatut siemenet.

Tulevana kesänä tulen kasvattamaan kasveja edellistä kesää enemmän kasvulavoissa ja haluan testata niissä tomaatin avomaakasvatusta. Näin ollen tilasin kaksi tomaattilajikepussia, joihin en ole Suomen myymälöissä törmännyt. Kaipaisin Suomeen myyntiin niitä voimakkaan makuisia, vanhan ajan tomaatteja. Tilaamistani tomaateista toisen pitäisi nyt olla tämän tyyppinen, vaikka Ruotsista tuleekin. Toinen taas oli väritykseltään erilainen. Kypsä tomaatti jää vihreän punaiseksi ja halusin myös testata sen. Lisäksi haluan myös jonkun pihvitomaatin, haluan sen sadon grillaukseen. Tämän taimen ostan joltain lähipuutarhalta sitten kesän alussa. Lisäksi ostin avomaan kurkun siemeniä ja kesäkurpitsan siemeniä. Ne menevät multaan sitten huhtikuussa.

Tomaatit kylvin kuitenkin nyt. Ostin pari minikasvihuonetta ja levitin niihin kylvömulta- perliittiseosta. Kostutin pohjamaan hyvin ja kylvin toiseen punaiset tomaatit ja toiseen vihreät. Alusastian pinnalle, taimipurkkien alle laitoin kaksi soiroa tiskirättirullasta. Se saa taas toimia altakastelumattona ja kosteuden tasaajana. Peitin siemenet ohuella multakerroksella ja sumutin kylvöksen kosteaksi. Päälle astian mukana tullut läpinäkyvä muovikansi. Kylvöksen nostin aurinkoiselle ikkunalle. Kylvöstä on nyt aikaa kaksi viikkoa ja lähes kaikki siemenet ovat itäneet ja sirkkalehdet ovat auki. Nyt kylvöksen päälle tulisi laittaa lisävaloa. Ikävä kyllä, minulla tämä lisävalolamppu hajosi viime vuonna. Tällä kertaa taimet saavat siis kehittyä luonnonvalon alla. Nyt vain toivotaan aurinkoista kevättä, jotta valo taimille riittää. Mahdollisimman vähän niitä harmaita kevätkelejä siis, kiitos. Kylvös lähti siis todella niin nopeasti kasvuun, että normaalista poiketen annoin taimille laihaa lannoitevettä alusastiaan jo eilen. Yleensä kylvöksiä ei vielä tässä vaiheessa lannoiteta, vaan annetaan taimille juurtumisrauha. Tällä kertaa kylvin taimet kuitenkin sen verran pieniin turveruukkuihin, että saan koulittua taimet turveruukkuineen isompaan ruukkuun heti ensimmäisten lehtien auettua. Minun ei siis tarvitse välttämättä poistaa turveruukkua vanhan potin ympäriltä. Halusin antaa taimelle hieman lisää kasvupuhtia, kun tiesin, ettei juuriin tarvitse heti koskea. Koulin taimet siis n. viikon päästä ja sitten ollaankin saman ongelman kanssa tekemisissä kuin aina edellisinäkin vuosina. Joka pöytäpinta on täynnä kukkapurkkeja, tällä kertaa itävyys tuntui olevan korkea tomaatin siemenillä.

Ostolistalla on myös pieni määrä siemenperunoita ja yrttien taimia. Purkeissa ikkunalaudalla ovat jo nyt tilli (kaupan heviosastolta luomutaimi) ja ruohosipuli. Ei tästä taas tule mitään. Jokakeväinen taimihulluus on taas iskenyt puutarhuriin. On pakko saada kasvattaa ruokakasveja.

Hyvää (puutarha)yrittäjän päivää!

Torstai 5.9.2024 - Sirkku

Hyvää yrittäjän päivää!

Sitä näin puutarhayrittäjänä törmää monesti siihen, että läheiset, tuttavat ja tuntemattomat ajattelevat puutarhurin viettävän työpäivänsä puuhastelemalla kasvien parissa. Tottakai, tämä on todellisuutta silloin tällöin, mutta kokonaisen päivän käyttäminen ko. toimintaan on harvinaista. Ainakin minun tapauksessani. Yrittäjän arki on suurelta osin täysin muuta. Viime- ja tämä viikko toimivat tästä hyvänä esimerkkinä.

 Listasin alle viimeisen kahden viikon työpäivien kulkua: 

• Viheralueiden hoitotyöt: nurmikon leikkaus, siimaus, kitkentä, kastelu ja syyslannoitus. Sorttiasemalle kitkentäjätteiden vieminen. 
• Työmaapalaverit 1 paikan päällä ja 3 etänä.
• Sähköposteihin vastaaminen. 
• Puunkaato ja sen raivaus. 
• Pihaneuvonta puhelimitse sekä asiakkaalle, että urakoitsijalle. 
• Pihakonsultointi. 
• Pihaneuvonta myymälässä. 
• Kasvitilaukset, haku ja istutukset. Viherrakentaminen. 
• Laskutus ja kirjanpito. 
• ALV muutokset ja siihen liittyvät työt. 
• Mainoksen suunnittelu- ja julkaisu, some ja blogi. 
• Markkinoinnin suunnittelua pidemmällä tähtäimellä ja siihen liittyvien tilausten tekoa. 
• Toimiston tarvikkeiden tilausta. Toimiston ja varaston siivousta ja välineiden huoltoa. 
• Yrittäjäsparraus toisten yrittäjien kanssa. 
• Opiskelijan neuvominen yrittäjyysasioissa ja omien kokemusten jakaminen.

Listauksesta oikeastaan kaikki muut työt paitsi puunkaato ja yrittäjäsparraus/ opiskelijalle yrittäjyydestä kertominen, ovat ainakin pieniltä osiltaan tämän yrittäjän jokapäiväistä arkea. Tässä listauksessa ei ole kaikkia niitä töitä mitä minä yrittäjänä vuodessa teen, vain minun kahden viikon työrupeamani. Tähän kun lisätään vielä off- sesongin työt, sekä vastuut niin asiakkaiden pihoista, ympäristöstä ja siellä liikkuvista ihmisistä ja eläimistä, kuin työkavereista ja heidän työturvallisuudestaan, on yrittäjän työpäivä ja mieli melko täysi. Minullakin se on tarkoittanut kuusipäiväisiä työviikkoja ja pitkää päivää. Kuitenkin tätä jaksaa, kun tykkää työstään ja tapaa ihania asiakkaita ja kollegoja, joiden kanssa keskustella kasveista! Niitä harmittavia työhön liittyviä asioita on vähän ja nekin liittyy yleensä samoihin juttuihin, jotka harmittavat yksityishenkilönäkin. Eli verottaja ja sen byrokratia ja ohjeiden vaikeaselkoisuus, väärään aikaan tulevat vesisateet ja ukkoset ja liian helteinen keli, joka vie puutarhurista mehut 😊 .

Halusin kirjoittaa yksin yrittäjyydestä ja sen oikeasta arjesta muutaman sanan, koska välillä tuntuu, ettei se normaali pienyrittäjän arki tule realistisena esim. mediassa esille? Totuus on, että yrittäjänä olet ns. joka paikan höylä. Kaikesta täytyy tietää, vaikka työn tekisikin joku muu. Sinä vastaat. Itse olen ollut sekä työntekijänä, että yrittäjänä ja ainakin minun kohdallani yrittäjäksi alkaminen avasi silmät. Vastuut on isot ja toisinaan ne tuntuvat hartioilla painavina. Minun on mainittava tässä vielä erikseen siitä, kuinka kivaa on, että ympäriltä löytyy toisia yhtä kahjoja yrittäjiä, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia esimerkiksi nyt siitä verottajan byrokratiasta tai markkinoinnista ja sen vaikeudesta. On ihanaa, kun omana huonona päivänä saa kuulla kuinka joku toinen on onnistunut tavoitteissaan tai tehnyt hyvät kaupat. Yhdessä harmitellaan harmitukset pois, tai koetetaan jelppiä ostamalla tuotteita tai palveluita, jos toisella on hiljaisempi hetki. Saatammepa ohjata toiselle myös asiakkaita, jos tilanne niin vaatii ja se on asiakkaalle paras ratkaisu. Joskus kerrotaan myös niistä omista mokista mitä on sattunut ja niille nauretaan yhdessä.

Olen monesti ajatellut, että voisiko Suomi välttää sen synkimmän talouden skenaarion ostamalla ja käyttämällä enemmän lähellä tuotettuja tuotteita ja palveluja. Itse ainakin yritän jatkossa nostaa Suomessa tuotettujen palveluiden ja valmistettujen tuotteiden ostoprosenttiani ja laskea ulkomaisten osuutta. Aiotko sinä?

Ajankohtaiset työt ja niihin liittyvät lieveilmiöt.

Nyt vielä hetkeksi puutarhurin arkipäivään ja sen vihertyöosuuteen. Sekä toukokuussa, että  näin elo- syyskuussa, puutarhurin työpäivään kuuluu se, että päivän aikana ihon pintaan tulee kevyt tomukerros. Ongelma on todellinen varsinkin nyt, kun on ollut kovin helteistä ja puutarhuri hikoilee. Kostea iho, aamukaste, pieni tuulenviri ja osittain pölymäinen lannoite on pettämätön yhdistelmä, jolla saat varmasti kulkea työpäivän jälkeisen kauppareissun rauhassa. Vieläkin hävettää vuosien takainen kauppareissu, jonka jäljiltä kauppaa varmasti jouduttiin tuulettamaan pitkän aikaa. Tuo kanankakka, kun tuoksuu aika voimakkaalle. Normaalistihan lannoitteet tosiaan laitetaan maahan, mutta osa lannoitteesta on aina muruna pussin pohjalla ja se muru/ pöly tarttuu mukavasti kaikkeen kosteaan pintaan. Kuten puutarhurin vaatteisiin, kenkiin ja iholle, varsinkin jos lannoitetta heittää huomaamattaan vastatuuleen. Ikävä kyllä, en ole huomannut lannoitekerroksella ihoa nuorentavaa vaikutusta, joten olenkin oppinut suojaamaan itseni vähän paremmin myös helteellä näitä töitä tehdessä.

Syksy on mitä parhainta istutusaikaa kaikille kasveille ja nyt kannattaakin kylvää nurmikot, jakaa liian suuriksi kasvaneet perennat ja istuttaa uudet pensaan tai puun taimet. Nyt istutettaessa niillä on vielä aikaa juurtua hetki ennen talven tuloa. Tämän hetken sää on todella kuivaa ja kuumaa, paljon helteisempää kuin syyskuussa keskimäärin, joten muista kastella kaikkia istuttamiasi kasveja huolella ja säännöllisesti. Uuden taimen kastelut tulee tehdä n. joka toinen päivä ja vähintään kahden viikon ajan istutuksesta. Helteellä kasveja on kasteltava pidempään. Kastelumäärä riippuu taimen koosta ja haihdutuspinnasta. Perennoja kastellaan 10-20 litraa/m2, pensaita 20-40 litraa/ etenemämetri/ m2, havut ja isot puut 40-80 litraa/ kasvi. Tämä vesimäärä perustuu minun omiin kokemuksiini toimivasta kastelumäärästä, viralliset ohjeistukset litramäärien osalta taitavat olla hieman pienemmät. Myös pohjamaa ja sateisuus vaikuttavat riittävään vesimäärään. Uskon kuitenkin, että ihmiset osaavat käyttää omaa harkintaa oikean vesimäärän suhteen kasvikohtaisesti sään mukaan. Ajatuksena on oltava se, että kastele mielummin vähän harvemmin ja koko juuristoalueen syvyydeltä, kuin että antaisit muutaman litran vettä joka päivä. Pieni vesimäärä joka päivä saa kasvin kasvattamaan juuret pintaa kohden, jolloin juuristo ei kehity normaaliksi ja kasvi kestää huonommin stressitiloja jatkossa, kuten esim. hellejaksoja.

Syyskuun puutarhatöitä:

• Syyslannoitus, tee heti, jos et ole vielä elokuussa sitä tehnyt. 
• Perennojen jakaminen ja uudelleen istutus. 
• Pensaiden ja puiden istutus, nurmikon kylvö. 
• Perennojen kukkavanojen leikkaus tarvittaessa, jätä lehtiosa vielä paikalleen, jolloin kasvi saa vetäytyä rauhassa talvilepoon. Lämpöjen jatkuessa kasvi saattaa vielä tehdä kukkia, kun kukkavanat poistetaan. 
• Hanki syksyistutuksia varten kukkasipuleita, jotka laitetaan maahan loka- marraskuussa. 
• Kompostin möyhiminen ilmavaksi ja tämän vuoden lehtikompostin valmisteleminen syksyn lehtiä varten. 
• Monivuotisten kukkaniittykasvien kylvö.
• Sadonkorjuu.

Puutarhurin kalenteri

Torstai 2.2.2023 - Sirkku

Ajankohtaiset puutarhatyöt. 

Pidetään pieni paussi kasvisuunnittelusta ja siirretään katseet hetkeksi jo tulevaan kesään. Oletko sinä aikonut kasvattaa kasveja, jotka vaativat esikasvatusta? Nyt alkaa viimeistään olla oikea hetki tilata siemenet tai suunnata kohti puutahamyymälää katsomaan valikoimia. Osa siemenistä on syytä pistää jo kasvuunkin. Samalla kannattaa tehdä inventaario kotona oleville siemenpusseille, irtosiemenille, työvälineille, kylvökipoille, lämpöalustoille ja kasvivaloille. Onko niitä tarpeeksi ja onko kaikki kunnossa alkavaa kasvukautta varten.

Viime vuonna hankin kylvösten alle pienen lämpömaton, joka minusta oli hyvä hankinta. Se takasi tasaiset lämpöolosuhteet ja vähensi näin omalta osaltaan itämisen aikana näkyviä kasvitauteja, kuten esim. taimipoltetta. Taimipolte on maalevintäinen sienitauti, joka iskee juuri itäneisiin taimiin ja kuihduttaa ne. Se voi tarttua taimiin saastuneesta maa-aineksesta, kasvupurkista tai työvälineestä tai sitten sitä voi olla jo itse siemenessä. Paras ehkäisy taimipoltteeseen on käyttää terveeksi tutkittuja siemeniä, puhdasta ja uutta kasvualustaa, sekä hyvin desinfioituja tai uusia taimipurkkeja/potteja. Taimipoltteen iskiessä, kannattaa kylvöksen pinta pitää kuivana esim. hiekkaisen maa-aineksen avulla ja pitää kylvös muuten tasaisen kosteana, mutta ei märkänä. Lämpömatto sinällään ei taimipoltetta estä, mutta se mahdollistaa taimelle stressittömämmän kasvuunlähdön ja sitä kautta auttaa taimea kestämään paremmin ulkoiset kasvuun vaikuttavat tekijät. Kasvi jaksaa siis paremmin taistella itse kasvitauteja vastaan. Lämpömaton ja kasvualustan väliin jos vielä laittaa altakastelumattoa niin kylvöksen pinta pysyy kuivana ja kasvualusta siltikin kosteana. edellyttäen tietenkin, että muistat kastella sen kastelumaton joskus. Muistathan kuitenkin tarkastaa kylvöpussin kyljestä sopivan idätyslämpötilan? On olemassa myös kasveja jotka pitävät viileässä itämisestä, esim. salaatti itää paremmin viileässä kuin lämpömaton tai lattialämmityksen päällä.

Kylvömullasta olen kirjoittanut aikaisempina vuosina täällä blogissa jo useampaan kertaan, mutta oma kokemukseni on, että tällä hetkellä myytävistä valmismultaseoksista se sammal-kasvualusta oli paras. Kylvömullan tulee olla kasvitaudeista ja tuholaisista puhdasta, mielellään hiekka- ja turve sisältöistä multaa, jossa ei ole paljon typpeä. Siihen ovi lisätä vermikuliittia kosteutta tasaamaan. Kotimaisia turvetuotteita on ollut tietystä syystä melko vähän saatavilla, joten tuo sammaltuote tuli sen tilalle. Minullakin oli melko suuria epäluuloja sitä kohtaan, mutta silloin taimikasvatus onnistuikin hyvin. Tiedä sitten johtuiko kasvatuksen onnistuminen nimenomaan kasvualustasta vai oliko silloin muuten vain kaikki taivaankappaleiden paikat kohdilleen?

Oikea kylvöaika on laji- ja lajikekohtaisesti sanottuna ensisijaisesti siemenpussin kyljessä. Huomioithan, että jopa saman kasvilajin eri lajikkeilla saattaa olla eri pituiset kasvuajat. Esimerkkinä nyt tulee mieleen ensin maanviljelyn puolelta viljat. On olemassa pitkän kasvukauden vehnää ja lyhyemmän kasvukauden vaativaa vehnää. Kasvien kohdalla kun yksi jalostusperusteista on kasvukausi- ja lämpösummatarve sadon tuottoon. Kasvukautta halutaan lyhyemmäksi ja lämpösummatarvetta matalammaksi, jotta ruokaa voidaan tuottaa myös pohjoisempana. Tarkista siis aina pussin kylki! Esimerkkejä kylvöaikaan löydät listattuna kuitenkin myös alta:

Tammikuu- helmikuu:

Chilit, munakoiso, latva-artisokka, ruotiselleri, mukulaselleri, jotkin kasvihuonekurkut, rosmariini,  jättiverbena, heliotrooppi, Dianat, karjalanneito, orvokit, hentohöyhenheinä, suklaakosmos, kelloköynnös, keijunmekko, laventeli ja kultatesma.

Helmi- maaliskuun kylvöt:

Tomaatit, paprikat, ananaskirsikka, pinaatti, lehtiselleri, basilika, yrtti-iiso, sitruuna-ajuruoho, iisoppi, ryytisalvia, timjami, mäkimeirami, mintut, talvisipuli, jättisipuli, purjo ja keräsalaatti. Kesäkukista: ahkeraliisa, lobelia, petunia, kesäneilikka, isosamettikukka, koristetupakka, hopeavillakko ja daalia.

Huhtikuun kylvöt:

Kaalit, salaattifenkoli, kyntelit, venäjänrakuuna, avomaantomaatti, meloni ja vesimelonikrassit, herneet ja pavut (ei välttämättä tarvitse esikasvattaa, jolloin kylvetään vasta myöhemmin). kesäkukista: auringonkukka, kesämalvikki, silkkikukat, kääpiösamettikukka, kesäsypressi, palsamit, koristekaali, italianpantaheinä, jänönhäntä, jättiolkikukka ja lyhtykoiso. Muista myös idättää perunat!

Toukokuu:

Avomaankurkku, kesäkurpitsa, sokerimaissi, kurpitsat, kirjorevonhäntä ja tuoksuampiaisyrtti.

Askelmerkit onnistuneeseen taimikasvatukseen:

•  Hanki tarkastetut, terveet siemenet, taimimultaa ja puhtaat kylvöastiat.
• Täytä astiat kuohkealla kasvualustalla, kostuta se ja kylvä taimet pussin ohjeen mukaan. Kannattaa vähän nähdä vaivaa siihen, että kasvupurkit täytetään suurinpiirtein samalle korkeudelle, niin siemenetkin tulee kylvettyä samaan korkeuteen ja ne itävät suurin piirtein samaan aikaan silloin, joka taasen helpottaa taimikasvatusta.
• Kylvä siemenet ohjeen mukaan. Pieniä siemeniä on helpompi levittää jos ne on sekoitettu hiekkaan.
• Peitä siemenet tarvittaessa ja tiivistä multa kevyesti. Peitä kylvös muovilla, jossa on pari ilmareikää. Muovi poistetaan kun taimet ovat kasvussa.
• Tarvittaessa tee kylmäkäsittely.
• Laita purkit tasaisen lämpölähteen päälle, tarkasta sopiva idätyslämpötila siemenpussista. Pidä kasvualusta kosteana, mutta ei liian märkänä.
• Lisää kasvivaloa heti kun itu tulee näkyviin. Tuo kasvi ikkunalle ja anna tarvittaessa lisävaloa. Luonnonvalo, aurinkoisella eteläikkunalla riittää aikaisintaan maaliskuussa, sitä ennen taimikasvatuksessa on käytettävä kasvivaloja. Punainen valosävy lisää yhteyttämistä, itämistä ja kasvua, sininen väri vahvistaa kasvin vartta ja saa kasvin tuottamaan sadon valmiiksi. Molempia valosävyjä tarvitaan hyvään taimikasvatukseen ja tukevan kasvin kasvatukseen. Muista tuoda lisävalo riittävän lähelle kasvia, ettei valonsäde hajoa liikaa ja valomäärä riittää kasville. Tarkista kasvivalon pakkauksesta kuinka lähelle kasvia valaisin on tarkoitettu.
• Aloita mieto lannoitekastelu 2 viikkoa itämisen jälkeen.
• Kouli taimet isompaan kasvatusastiaan n. 4-5 viikon välein, voit myös tarvittaessa latvoa taimia jos valoa on ollut liian vähän ja taimi on kasvanut honteloksi ja pitkäksi. Koulimisen yhteydessä pidetään kahden viikon paussi lannoituksessa, jolloin kasvin annetaan keskittyä juurtumiseen. 
• Lisää kastelua asteittain taimen kasvaessa.
• Tarvittaessa voit tukea hyvin kasvavat taimet koulinnan yhteydessä. Kasvihuoneeseen tai ulos vietäessä taimessa tulisi olla tukeva varsi ja tumman vihreä väritys ja esim. tomaatissa tulisi olla ensimmäiset kukat jo aukeamassa.
• Totuta taimet tuulensuojaisessa, lämpimässä ja puolivarjoisessa paikassa lisääntyneeseen luonnonvaloon, tuuleen ja ulkolämpötilaan ennen kasvihuoneeseen, avomaalle tai ruukkuihin istutusta. Silloin taimet muuttavat päiväksi ulos ja yöksi sisään 1-2 viikon ajan. 

Muita ajankohtaisia puutarhatöitä:

• Toivottavasti muistit tammikuussa laittaa havujen ja ikivihreiden kasvien päälle varjostuskankaat?
• Maalis-huhtikuussa leikataan havuja, havuaitoja, pensaita ja omena- sekä päärynäpuita. Työjärjestys on: aloita havuista ja lopeta hedelmäpuihin. Hedelmäpuiden leikkuun kanssa kannattaa odottaa siihen kun lumet ovat vajuneet alas, mutta kasvu ei ole lähtenyt vielä käyntiin, eli silmut eivät ole vielä turvonneet.
• Muutoin näin talviaikaan, pudotellaan toisilta kasveilta lumia pois päältä ja toisille niitä lisätään. Tykkylumi siis puiden ja aitojen päältä pois ja kasaa lunta talvenarkojen kasvien päälle.

Kevättä mielessä ja pöydällä

Lauantai 26.3.2022 - Sirkku

Kevättä mielessä ja pöydällä.

Taas on tämä aika vuodesta. Menet kauppaan hakemaan jonkinlaista työkalua tai sisämaalia ja huomaat tulevasi ulos myymälästä multa- ja siemenpussien, sekä vermikuliitin, altakastelukastelumaton, kasvivalon ja koulintapurkkien kanssa. Parhaassa tapauksessa olet unohtanut ostaa sen maalin, jota varten kauppaan ylipäätään menit ja joudut tekemään uuden ostoskierroksen. Sitä se on, kasvihulluus. Se iskee joka kevät salakavalasti vaanien takavasemmalta. Pyytämättä ja yllättäen, vaikka olisit juuri edellisenä keväänä päättänyt, että ensi vuonna ei toimita näin. 

Tänä vuonna yritin rajoittaa hankintoja ja ostin vain kylvöpellettejä ja -potteja ja vain vähän siemeniä (n. 10 pussia), mutta niinhän siinä taas kävi, että huijasin vain itseäni. Jopa perheen 8-vuotias sanoi minulle kaupassa, että ”äiti, tuo ei tule onnistumaan vain noilla kylvökipoilla” ja oikeassa hän oli, kylvömultaa oli sitten haettava pussissa lisää…

Syy miksi alkuperäiset taimipotit eivät riittäneet oli jatkuva pohdintani hiilinieluista ja hulevesien sitomisesta piha-alueille, ja siitä millä saisin ihmiset kiinnostumaan puiden ja sadepuutarhojen istuttamisesta omalle tontilleen. Pihoja suunnitellessani olen huomannut monen omakotiasujan välttelevän puiden istutusta. Niistä tulevien lehtien ja roskien pelätään työllistävän liikaa. Pelätään, että juuristot ja puista tulevat "roskat" aiheuttavat ongelmia talorakenteille ja ajatellaan, että suuri puu aiheuttaa myrskyriskin pihalla kasvaessaan. Suuren puun sanotaan varjostavan pihaa liikaa ja vievän liikaa tilaa. Nämä kaikki ovat relevantteja asioita puun lajia ja lajiketta miettiessä ja mm. juuri tonttikokojen pienentymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vedensitomishaasteiden vuoksi, kasvilajikkeita kehitetään jatkuvasti. Toki lajikkeita kehitetään muidenkin syiden, kuten kasvien talvensietokyvyn ja kukinnan vuoksi, mutta myös näitä mainitsemiani asioita lajikekehittelyssä mietitään.

Olen miettinyt miten minä voisin omassa ammatissani ja omalla osaamisellani tietoutta puiden istutuksen tärkeydestä viedä eteenpäin. Halusin tehdä jotain konkreettista, niinpä päätin aloittaa yhteisen puunkasvatusprojektin perheen 8- vuotiaan kanssa. Hän on pieni puutarhuri, viljelijä ja luontoihminen sielultaan ja lähti innolla projektiin mukaan.

Kasvatuslajeiksi meille valikoitui Pinus sylvestris eli metsämänty ja Larix sibirica eli siperianlehtikuusi. Miksikö nämä? Sen vuoksi, että siperianlehtikuusi on nuorena nopeakasvuinen, se vetää maasta kasvaessaan paljon vettä ja sitoo siis hulevesiä, se on pidempi-ikäinen kuin normaali metsäkuusi, sillä on upea keltainen syysväri ja talvella kyhmyräinen oksisto näyttää paljaana kauniilta sekametsässä. Siperianlehtikuusesta saadaan myös erittäin hyvin lahonkestävää lautaa ja siksi se toimii hiilivarastona vielä pitkään kasvun päättymisen ja hiilensidonnan jälkeen. Mänty taasen on aina ollut yksi minun lempipuistani. Tuulessa huojuva, paksurunkoinen puu on kaunis ja elää pitkään ja myös siitä voidaan rakentaa vaikka talon lattioita kasvun päättymisen jälkeen. Toiveenamme onkin, että ne siemenet mitkä nyt purkkeihin ja potteihin kylvimme, eläisi pitkään ja niistä tulevaa puuainesta käytettäisiin pitkäikäisten asioiden, kuten kodin rakentamiseen.

Meidän projekti alkoi maahan pudonneiden ja vielä suomut kiinni olevien männynkäpyjen keräämisellä ja niiden sisälle aukeamaan tuomisella. Männyn kävyt löytyi maasta hyvin, mutta pihamme pienet lehtikuuset ovat vielä niin pieniä, ettei niistä löytynyt käpyjä ja se suuri taas… No käpyjä kyllä löytyi, muttei tälläinen tavallinen äiti-ihminen niihin yltänyt. oli siis suunnattava katse maahan.

Mikäli sinä haluat kasvattaa puun taimia itse, on aina varminta ostaa tutkittuja ja terveeksi todettuja siemeniä ja ostaa ne virallisilta tahoilta. Esim. Mustilan arboretumista voi tilata siemeniä kappalemäärällä ja sieltä saat kaupan päälle vielä ohjeet siementen kylvöön ja kasvatukseen.

Suuntasin siis katseen puun juurelle lumiseen maahan ja sieltähän niitä alkoi löytymään. Löytyi oravan puoliksi syömä käpy ja paljon nenällisiä siemeniä, joiden arvioimme olevan lehtikuusen siemeniä. Nämä meidän kylvetyt lehtikuuset, ovat siis nyt hieman mysteerejä, lehtikuusena ne on nyt kylvetty ja mielenkiinnolla odotamme, kasvaako taimista lehtikuusia, kuusia vai mäntyjä. Oma ajatukseni on, että siemenet on 90%:n varmuudella lehtikuusia, suomu siemenen ympärillä oli näissä sen verran karkea.

 

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistä kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.