Perjantai 22.5.2026 - Sirkku
Tuoksuva puutarhuri.
Toukokuussa on paljon ajankohtaan sidottuja töitä, jotka
rullailevat ja täyttävät puutarhurin arjen. Auto tuoksuu tällä hetkellä melko mojovasti. Siellä kun on säilytetty tasaisesti vähintään muutamaa lannoite- ja kalkkipussia. Toki pussit ovat välillä vaihtuneet ja varastoa on sekä käytetty, että täytetty. Vaikka ihan joka pihaan ei tulekaan laitettua sitä luonnonlannosta, myös yleislannokset ovat minustta muuttuneet tuoksuvammiksi. Vielä kun ulkona on sopivasti kosteaa, kuten tänään, tarttuu lannoitepöly joka paikkaan. Vaatteet ja kengät tuoksuvat viikon jäljiltä mehevästi lannoitteelta ja puutarhurin ulkomuoto on joko valkoinen tai ruskea sen mukaan mitä pihoihin on levitetty. Tuoksukin on sitten sen mukainen.
Aloitin toukokuun työt levittämällä pihoihin kalkit. Lannoitteiden kanssa piti vähän odottaa, jotta kasvu lähti kunnolla käyntiin. Kevätlannoitteen levitykselle oikea hetki on se, kun nurmikko leikataan ensimmäisen kerran. Silloin routa on varmasti maaperästä sulanut ja kasvu on käynnistynyt. Oikein ajoitettu kevätlannoitteen levitys saa ravinteet imeytymään suoraan kasvien kasvun käyttöön, eikä ravinnevalumia tule sen vuoksi. Tämän vuoden toukokuun alku oli kuiva ja yöt olivat pitkään kylmiä ihan eteläisintä Suomea myöden, siksi odottelinkin lannoituksen levityksen kanssa parin viikon ajan.
Milloin on paras aika istuttaa kasveja ja tehdä nurmikkoa?
Tässä on kysymys johon törmään melko usein.
Periaatteessahan aina voi istuttaa kun maa on sula, toisinaan vaan joutuu sitten tekemään vähän enemmän töitä istutuksen jälkeen, kuumemman ja kuivemman ilman vuoksi. Jos haluat minimoidan kastelu- ja työmäärän istutuksen jälkeen, parhaat ajat istuttaa kasveja ja kylvää nurmikkoa ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy, jolloin on luontaisesti kosteaa ja kastelua tarvitaan vähemmän. Silloinkaan kastelua ei kuitenkaan voi jättää tekemättä! Kuitenkin, ilta- ja yökaste sekä sateisemmat ilmat vähentävät kastelun määrää ja toisinaan tuolloin voidaan pitää esim. välipäivä kasteluista.
Jos istutat avojuurisia piiskataimia, nämä on istutettava aina lepotilaisina, eli niissä ei saa olla lehtiä kun ne istutetaan. Tämä siksi, koska näillä taimilla ei ole multaa juuristonsa suojana, jolloin juuristo ei pysty imemään maaperästä riittävästi vettä, jos lehdet haihduttavat vettä ilmaan koko ajan. Nämä taimet istutetaan siis aina aikaisin keväällä heti kun routa on sulanut, tai myöhään syksyllä kasvien mentyä lepotilaan. Taimet juuristoineen liotetaan hyvin ennen istutusta, juuret typistetään tarvittaessa ja taimet istutetaan juuret levälleen maaperään, niin, että juuristo jää hyvin maaperän sisään ja juurenniska peittyy. Keväällä istutetuille taimille tehdään istutusleikkaus istutuksen yhteydessä, syksyllä istutetut taimet istutusleikataan seuraavana keväänä. Tämän jälkeen taimia kastellaan runsaasti 3-4 kertaa viikossa, vähinntään 3-4 viikon ajan. Kastelussa on huolehdittava, että koko juuristoalueen syvyys kastuu. Piiskataimina istutetaan monesti esim. pensasaidat. Piiskataimia löytyy harvoin puutarhamyymälöistä hyllytavarana, ne on yleensä tilattava etukäteen.
Astiataimia voidaan tosiaan istuttaa aina kun maa on sula.
Kuitenkin moni kasvi, varsinkin ikivihreä havu tai alppiruusu, tuntuu pitävän nimen omaan keväällä istuttamisesta. Silloin taimille jää koko kesä aikaa juurtua ennen ensimmäistä talvi- ja kevätahavajaksoa, jolloin juuristo pystyy hieman paremmin vetämään vettä talvea varten, ja talviruskettumista tulee vähemmän. Astiataimia kannattaa kastella hyvin ennen istutusta. Itse laitan astiataimet likoamaan mahdollisuuksien mukaan vesisaaviin niin, että koko ruukku kastuu. Se pitää huolen, että taimi on hyvässä nestejännityksessä ja kestää istutuksen paremmin. Istutuksessa tulee huolehtia, että juuristot ovat hyvin levällään, eivätkä kierrä taimen ympäri, tämän vuoksi juuria joutuu toisinaan hieman leikkaamaan. Älä kuitenkaan revi, ryttää tai kieputa juuria spiraalille, vaan auo ne varoen levälleen, tämä auttaa kasvia kasvattamaan terveen juuriston ja kasvi pysyy tukevasti maassa paikallaan. Taimet istutetaan lajikkeesta ja jakonnustavasta riippuen. Jalonnetut kasvit kuten esim. monet köynnökset tai ruusut, on istutettava syvään. Jalonnuskohta on saatava n. 15-20 cm:n syvyyteen maanpinnan alapuolelle ja köynnösten kohdalla juurakko laitetaan vielä tukea kohden vinoon, jolloin juuripaakkukin on laitettava vinoon kasvualustassa ( lue lisää köynnösten istutuksesta blogiarkistosta vanhoista blogiteksteistäni). Omajuurisen kasvin, voit istuttaa 1-3 cm syvempään kuin mikä sen vanha istutussyvyys on. Jos olet epävarma taimen istutusohjeista, tarkasta ne taimilapusta. Varsinkin puuvartisten kasvien, eli monivuotisten puiden, pensaiden ja köynnösten taimilapuissa on todella paljon tietoa istutusta varten. Kuvassa näet miksi juuristot pitää avata, jos ne ovat kiertyneet ruukun reunoja kiertämään. Tämä omenapuu kaatui istutusvirheen vuoksi, juuristot eivät jaksaneet pitää puuta pystyssä kun niutä ei oltu levitetty.
Nurmikon teosta kerronkin viime blogikirjoituksessani vähän kattavammin. Tällä viikolla pääsin kuitenkin tekemään sitä ajankohdan yleisintä nurmikkotyötä, eli nurmikon paikkausta viime kesän kuivuuden jäljiltä. Poistin siinä vanhoja kuivuneita nurmikkolaikkuja, lisäsin uutta multaa, tiivistin pohjan ja sumutin sen kosteaksi, tarkastin kallistukset ja tasaisuuden, kylvin siemenet ja peitin ne. Sen jälkeen vielä kevyesti tiivistelin kylvöksen ja sumutin sen kunnolla kosteaksi. Loppukastelu jäi asiakkaan huoleksi tuleville viikoille. Nurmikkoa kylväessäsi kannattaa tarkastaa myös nurmikon siementen säilyvyys, jos käytät varastossa talven ollutta siementä. Nurmikon siemenet ovat yleensä paperipussissa tai pahvilaatikossa ja vaikka se säilytettäisiin kuivassa varastossa, pääsee siemenet yleensä hapen ja valon kanssa kosketuksiin. Toisinaan ne saattavat myös kostua, joka voi aiheuttaa siemeniin sienitauteja tai homeita. Varastoinnissa yleensä myös siementen itävyys laskee. Jos siis käytät vanhaa siementä, sitä kannattaa yleensä kylvää hieman tiuhempaan kuin uutta siementä kylväisit.
Valtavasti kukintaa.
Viime kesänä oman pihani vanhat omenapuut pitivät
välivuotta. Edellisten vuosien kuivat kesät vaikuttivat varmastikin siihen, etteivät vanhat omenapuut jaksaneet tehdä kukkia. Kuitenkin tilanne nähtävästi korjaantui ja kesä 2025 oli meidän kohdallamme jopa turhankin kostea. Vettä tuli niin paljon, että vesi tulvi monissa paikoin kellareihin ja meillä rypsin siemenet mätänivät peltoon. Voisi sanoa, että meillä satoi koko toukokuun ja sade jatkui juhannukselle saakka. Puille sateinen kesä oli kuitenkin todella tarpeen ja se näkyi jo viime vuonna havupuissa, joissa oli valtavat vuosikasvut ja nyt se näkyy jokaisessa hedelmäpuussa. Jopa meidän lähes satavuotiaat omenapuumme ovat aivan täynnä kukkia, kirsikat kukkivat runsaasti ja lapsemme 12 vuotta sitten lahjaksi saamassa päärynäpuussa on ensimmäiset kukat. Olen ihaillut varsinkin asiakkaiden pihojen koristeomenapuita, päärynöitä, sipulikukkia ja kirsikoita. Kukkia on valtavasti ja onneksi siellä on näkynyt myös pölyttäjiä. Olemme monessa pihassa tehneet jo edellisinä vuosina pölyttäjille lepopaikkoja ja lisänneet myös karikkeen määrää pensaiden juuristoilla. Olemme siis yrittäneet auttaa pölyttäjiä pitkällä tähtäimellä, nythän se nähdään kuinka hyvin ne ovat auttaneet pölytystehoon.
Ne mitkä ovat tuntuneet ottaneen itseensä kovasta talvesta
ovat monet maanpeiteperennat. Voi toki olla, että ne tarvitsevat vielä vähän vettä, ravinteita ja lämpöä, mutta monessa pihassa näihin on tullut pakkasvaurioita ja jopa kuolleita kasvilaikkuja on näkynyt. Lumen puute näitä on aiheuttanut. Parissa pihassa onlemme kuitenkin yhdessä asiakkaan kanssa todenneet, että odotetaan vielä hetki, ennen kuin poistetaan vanhat taimet. Varsinkin ajuruoho on tuntunut olevat todella hidas kasvuunlähdöltään tänä keväänä. Kuitenkin elonmerkkejä oli myös näkyvissä, joten ehkä se kaipaa vain aikaa?
Ensimmäiset alppiruusun ja kanadanatsalean kukat olivat avautuneet tällä viikolla. Mitkä ovat ne sinun pihasi upeimmat alkukesän kukkijat, joiden kukkaloistoa sinä aina odotat?