Vähän erilaisia kevätkylvöjä.

Torstai 26.3.2026 - Sirkku

Kevään kylvöksiä.

 

Törmäsin Facebookissa Inspectan mainokseen, jossa mainostettiin Mammuttipetäjän Mammuttipetajan_kylvo_1.jpg (Sequoiadendron giganteum) siemeniä. Tiedättekö sen kasvin? Tämä puu kasvaa esim. Pohjois-Amerikassa. Se on se valtavan kokoinen ja vuosisatoja kasvava mänty. Suuri siis niin tyveltään kuin rungon pituudeltaan. Nyt oli niin harvinainen puunsiemen myynnissä, että oli pakko lukea tarkemmin mistä siemenet tulevat ja mikä on niiden kylvöohje. Inspecta on tunnettu Ruotsalainen siemen- ja puutarhatarvikkeiden toimittaja, jonka tuotteita on monessa Suomalaisessakin puutarhamyymälässä myynnissä. Myös messuilla heidän tuotteitaan näkee usein. Uskalsin siis luottaa siihen, että siemenet olisivat EU:n direktiivien mukaan terveiksi todettuja, ja että niitä saa Suomeen tilata. Ulkomailta kun kasveja, tai niiden osia, ei ihan tuosta vain voikaan tilata ja toimittaa. Tulli valvoo sitä, ettei Suomeen tule vaikeita kasvituholaisia tai kasvitauteja, ja omin päin ei kasveja saa tuoda maahan. Nyt kuitenkin siementoimittaja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja tarkastin siemenpussin myös ennen kylvöjä. Siellä oli kaikki sinne EU:n mukaan kuuluvat tiedot valmistusmaasta, siementoimittajasta ja erästä. Uskalsin siis kylvää siemenet. Suomenkielisten ja ymmärrettävien kylvöohjeiden saaminen olikin hieman haastavampaa. Jouduin olemaan yhteydessä heidän asiakaspalveluunsa, koska arvelin, että siemen on kylmäkäsiteltävä ja sitä ei pussissa lukenut. Näin olikin, tai ainakin arvelin ohjeen tarkoittavan sitä. He kun olivat käyttänet googlekääntäjää tekstin käännökseen.

 

Mammuttipetäjän siemenpussi maksoi n. 6 €+ postikuluista osan. Kylvin siemenet Mammuttipetajan_kylvo_2.jpg siemenmulta+ perliittiseokseen vanhaan jäätelöpurkkiin, jonka pohjaan olin tehnyt reikiä ylijäämäveden poistumista varten. Minulla ei ollut altakastelumattoa, mutta laitoin pohjalle palan käyttämätöntä ja puhdasta, rullasta leikattua, keittiörättiä. Sumutin kylvömullan kosteaksi ja hajakylvin siemenet tasaisesti purkin eri puolille. Sumutin päälle hieman vettä ja peitin siemenet ohuella kerroksella multa-perliittiseosta. Tiivistin pinnan sumuttamalla ja painelemalla multaa tiiviimmin siementen kanssa kosketuksiin. Jos nyt ihmettelette jäätelöpurkin eripuolilla olevia pahveja, niin niillä on kaksi käyttötarkoitusta. Pitää päällä oleva muovi irti mullasta, ja taimista, ja jättää pieni rako jäätelöpurkin ja alla olevan suuremman vesisäiliöastian väliin. Jäätelöpurkki kun painui niin tiiviisti kiinni alla olevaan astiaan, ettei ylimääräinen vesi valunut kylvöpurkista pois. Tarvittiin siis jotain, joka nostaa jäätelöpurkkia juuri sopivasti. Päälle laitoin ohuen muovin, johon tökkäsin saksien kärjillä pari pientä reikää. Tämän jälkeen kylvös lähtee jääkaappiin kuudeksi viikoksi. Mammuttipetajan_kylvo_3.jpg Kylmäkäsittelyn periaatteessa voisi tehdä myös pakastimessa tai ulkona, mutta ajattelin, että tällä kertaa noudatan kylvöohjetta kirjaimellisesti. Kylvöhjeessa puhuttiin jääkaapissa tehdystä, pidemmästä kylmäkäsittelystä ja ajattelin, että tällä kertaa noudatan sitä. Mammuttipetäjä on Suomen olosuhteissa varsinkin nuorena hieman kylmänarka. Menestymisvyöhyke taisi olla vain I-II (III) ja sekin vähän kysymysmerkillä. Laskeskelin kuitenkin, että kylvöksen hinnaksi tuli nyt noin 10 € ja jos sieltä lähtisi kasvamaan useampi siemen, saattaisi taimen kylvökustannukseksi tulla n. 2 €. Toki hinta nousee, kun taimi alkaa kasvaa. Sitä on taimikasvatettava ruukuissa ensimmäiset vuodet ja ulosistutettaessa suojattava ja varjeltava kylmiltä talvikeleiltä vähintään ensimmäisten vuosien ajan. Kylvön epäonnistuessa tappiot eivät kuitenkaan ole mitenkään valtavat, harmitus on varmasti suurempi jos kylvön saisi onnistumaan ja taimi kuolisikin sitten ruukkukasvatusvaiheessa tai heti ensimmäisenä talvena ulos istutuksen jälkeen.

 

Nyt siemenet ovat olleet kylmäkäsittelyssä pari viikkoa ja vielä ei näy mitään elämää. Kerran olen käynyt kylvöstä hipeltämässä. En koskenut muoveihin, mutta tsekkasin onko tapahtunut mitään.  Tänään täytyy käydä tarkastamassa kosteus ja kasteltava jos näyttää liian kuivalta. Sisälämpötilaan otan kylvöksen viimeistään huhtikuun puolivälissä. Jännityksellä odotellaan onnistuiko kylvö ja tuleeko sieltä mitään.

 

Mammuttipetäjä tarvitsee jatkossa hyvin vettä läpäisevän, kuohkean, tuoreen ja kevyestiMammuttipetajan_kylvo_4.jpg kalkitun maaperän. Suomen olosuhteissa juuristoaluetta onkin siis kalkittava säännöllisesti. Maaperän neutraloimiseen käy myös tuhka. Kasvi hyötyy metsäpalojen tuhkasta niillä alueilla mistä kasvi on kotoisin. Tuhka kannattaa levittää maaperään vasta syyslannoitusaikaan. Tuhka kun sisältää myös ravinteita kuten fosforia ja kaliumia, jotka ovat siis syyslannoitteen tärkeimpiä ainesosia. Koska kasvi on kylmänarka ja pitää läpäisevästä kasvualustasta, se kannattaa istuttaa lämpimään rinnemaastoon ja moreenipohjaiseen kasvualustaan. Tiukimpaan saveen sitä ei kannata laittaa, tai ainakin silloin maata on syytä parantaa isorakeisella hiekkamaalla. Alkuperäisessä kasvuympäristössään tämä kasvi saattaa kasvaa lähes sata metriä korkeaksi ja voi elää jopa useita tuhansia vuosia. Suomessa, ulkotiloissa tämä on kuitenkin epätodennäköistä kasvin kylmäarkuuden vuoksi. Kasvia voidaan kuitenkin kasvattaa myös ruukussa bonsaikasvina. Kasvupaikka vaatimus kasvilla on aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

 

Muut tilatut siemenet.

 

Tulevana kesänä tulen kasvattamaan kasveja edellistä kesää enemmän kasvulavoissa jaTomaatin_kylvo_1.jpg haluan testata niissä tomaatin avomaakasvatusta. Näin ollen tilasin kaksi tomaattilajikepussia, joihin en ole Suomen myymälöissä törmännyt. Kaipaisin Suomeen myyntiin niitä voimakkaan makuisia, vanhan ajan tomaatteja. Tilaamistani tomaateista toisen pitäisi nyt olla tämän tyyppinen, vaikka Ruotsista tuleekin. Toinen taas oli väritykseltään erilainen. Kypsä tomaatti jää vihreän punaiseksi ja halusin myös testata sen. Lisäksi haluan myös jonkun pihvitomaatin, haluan sen sadon grillaukseen. Tämän taimen ostan joltain lähipuutarhalta sitten kesän alussa. Lisäksi ostin avomaan kurkun siemeniä ja kesäkurpitsan siemeniä. Ne menevät multaan sitten huhtikuussa.

 

Tomaatit kylvin kuitenkin nyt. Ostin pari minikasvihuonetta ja levitin niihin kylvömulta-Tomaatin_kylvo_2.jpg perliittiseosta. Kostutin pohjamaan hyvin ja kylvin toiseen punaiset tomaatit ja toiseen vihreät. Alusastian pinnalle, taimipurkkien alle laitoin kaksi soiroa tiskirättirullasta. Se saa taas toimia altakastelumattona ja kosteuden tasaajana. Peitin siemenet ohuella multakerroksella ja sumutin kylvöksen kosteaksi. Päälle astian mukana tullut läpinäkyvä muovikansi. Kylvöksen nostin aurinkoiselle ikkunalle. Kylvöstä on nyt aikaa kaksi viikkoa ja lähes kaikki siemenet ovat itäneet ja sirkkalehdet ovat auki. Nyt kylvöksen päälle tulisi laittaa lisävaloa. Ikävä kyllä, minulla tämä lisävalolamppu hajosi viime vuonna. Tällä kertaa taimet saavat siis kehittyä luonnonvalon alla. Nyt vain toivotaan aurinkoista kevättä, jotta valo taimille riittää. Mahdollisimman vähän niitä harmaita kevätkelejä siis, kiitos. Kylvös lähti siis todella niin nopeasti kasvuun, että normaalista poiketen annoin taimille laihaa lannoitevettä alusastiaan jo eilen.Tomaatin_kylvo_3 Yleensä kylvöksiä ei vielä tässä vaiheessa lannoiteta, vaan annetaan taimille juurtumisrauha. Tällä kertaa kylvin taimet kuitenkin sen verran pieniin turveruukkuihin, että saan koulittua taimet turveruukkuineen isompaan ruukkuun heti ensimmäisten lehtien auettua. Minun ei siis tarvitse välttämättä poistaa turveruukkua vanhan potin ympäriltä. Halusin antaa taimelle hieman lisää kasvupuhtia, kun tiesin, ettei juuriin tarvitse heti koskea. Koulin taimet siis n. viikon päästä ja sitten ollaankin saman ongelman kanssa tekemisissä kuin aina edellisinäkin vuosina. Joka pöytäpinta on täynnä kukkapurkkeja, tällä kertaa itävyys tuntui olevan korkea tomaatin siemenillä.

 

Ostolistalla on myös pieni määrä siemenperunoita ja yrttien taimia. Purkeissa ikkunalaudalla ovat jo nyt tilli (kaupan heviosastolta luomutaimi) ja ruohosipuli. Ei tästä taas tule mitään. Jokakeväinen taimihulluus on taas iskenyt puutarhuriin. On pakko saada kasvattaa ruokakasveja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mammuttipetäjä, tomaatin kylvö, tomaatintaimi, kylvömulta, siementen kylvö, perliitti, kylmäkäsittely, mammuttipetäjän siemen, Mammuttipetäjän kylvö

Kevättä mielessä ja pöydällä

Lauantai 26.3.2022 - Sirkku

Kevättä mielessä ja pöydällä.

Taas on tämä aika vuodesta. Menet kauppaan hakemaan jonkinlaista työkalua tai sisämaalia ja huomaat tulevasi ulos myymälästä multa- ja siemenpussien, sekä vermikuliitin, altakastelukastelumaton, kasvivalon ja koulintapurkkien kanssa. Parhaassa tapauksessa olet unohtanut ostaa sen maalin, jota varten kauppaan ylipäätään menit ja joudut tekemään uuden ostoskierroksen. Sitä se on, kasvihulluus. Se iskee joka kevät salakavalasti vaanien takavasemmalta. Pyytämättä ja yllättäen, vaikka olisit juuri edellisenä keväänä päättänyt, että ensi vuonna ei toimita näin. 

Tänä vuonna yritin rajoittaa hankintoja ja ostin vain kylvöpellettejä ja -potteja ja vain vähän siemeniä (n. 10 pussia), mutta niinhän siinä taas kävi, että huijasin vain itseäni. Jopa perheen 8-vuotias sanoi minulle kaupassa, että ”äiti, tuo ei tule onnistumaan vain noilla kylvökipoilla” ja oikeassa hän oli, kylvömultaa oli sitten haettava pussissa lisää…

Siperianlehtikuusi_2siperianlehtikuusi_3

Syy miksi alkuperäiset taimipotit eivät riittäneet oli jatkuva pohdintani hiilinieluista ja hulevesien sitomisesta piha-alueille, ja siitä millä saisin ihmiset kiinnostumaan puiden ja sadepuutarhojen istuttamisesta omalle tontilleen. Pihoja suunnitellessani olen huomannut monen omakotiasujan välttelevän puiden istutusta. Niistä tulevien lehtien ja roskien pelätään työllistävän liikaa. Pelätään, että juuristot ja puista tulevat "roskat" aiheuttavat ongelmia talorakenteille ja ajatellaan, että suuri puu aiheuttaa myrskyriskin pihalla kasvaessaan. Suuren puun sanotaan varjostavan pihaa liikaa ja vievän liikaa tilaa. Nämä kaikki ovat relevantteja asioita puun lajia ja lajiketta miettiessä ja mm. juuri tonttikokojen pienentymisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vedensitomishaasteiden vuoksi, kasvilajikkeita kehitetään jatkuvasti. Toki lajikkeita kehitetään muidenkin syiden, kuten kasvien talvensietokyvyn ja kukinnan vuoksi, mutta myös näitä mainitsemiani asioita lajikekehittelyssä mietitään.

Olen miettinyt miten minä voisin omassa ammatissani ja omalla osaamisellani tietoutta puiden istutuksen tärkeydestä viedä eteenpäin. Halusin tehdä jotain konkreettista, niinpä päätin aloittaa yhteisen puunkasvatusprojektin perheen 8- vuotiaan kanssa. Hän on pieni puutarhuri, viljelijä ja luontoihminen sielultaan ja lähti innolla projektiin mukaan.

Kasvatuslajeiksi meille valikoitui Pinus sylvestris eli metsämänty ja Larix sibirica eli siperianlehtikuusi. Miksikö nämä? Sen vuoksi, että siperianlehtikuusi on nuorena nopeakasvuinen, se vetää maasta kasvaessaan paljon vettä ja sitoo siis hulevesiä, se on pidempi-ikäinen kuin normaali metsäkuusi, sillä on upea keltainen syysväri ja talvella kyhmyräinen oksisto näyttää paljaana kauniilta sekametsässä. Siperianlehtikuusesta saadaan myös erittäin hyvin lahonkestävää lautaa ja siksi se toimii hiilivarastona vielä pitkään kasvun päättymisen ja hiilensidonnan jälkeen. Mänty taasen on aina ollut yksi minun lempipuistani. Tuulessa huojuva, paksurunkoinen puu on kaunis ja elää pitkään ja myös siitä voidaan rakentaa vaikka talon lattioita kasvun päättymisen jälkeen. Toiveenamme onkin, että ne siemenet mitkä nyt purkkeihin ja potteihin kylvimme, eläisi pitkään ja niistä tulevaa puuainesta käytettäisiin pitkäikäisten asioiden, kuten kodin rakentamiseen.

Meidän projekti alkoi maahan pudonneiden ja vielä suomut kiinni olevien männynkäpyjen keräämisellä ja niiden sisälle aukeamaan tuomisella. Männyn kävyt löytyi maasta hyvin, mutta pihamme pienet lehtikuuset ovat vielä niin pieniä, ettei niistä löytynyt käpyjä ja se suuri taas… No käpyjä kyllä löytyi, muttei tälläinen tavallinen äiti-ihminen niihin yltänyt. oli siis suunnattava katse maahan.

Mikäli sinä haluat kasvattaa puun taimia itse, on aina varminta ostaa tutkittuja ja terveeksi todettuja siemeniä ja ostaa ne virallisilta tahoilta. Esim. Mustilan arboretumista voi tilata siemeniä kappalemäärällä ja sieltä saat kaupan päälle vielä ohjeet siementen kylvöön ja kasvatukseen.

Lehtikuusen_siemenetLehtikuusen_kapy

Suuntasin siis katseen puun juurelle lumiseen maahan ja sieltähän niitä alkoi löytymään. Löytyi oravan puoliksi syömä käpy ja paljon nenällisiä siemeniä, joiden arvioimme olevan lehtikuusen siemeniä. Nämä meidän kylvetyt lehtikuuset, ovat siis nyt hieman mysteerejä, lehtikuusena ne on nyt kylvetty ja mielenkiinnolla odotamme, kasvaako taimista lehtikuusia, kuusia vai mäntyjä. Oma ajatukseni on, että siemenet on 90%:n varmuudella lehtikuusia, suomu siemenen ympärillä oli näissä sen verran karkea.

Kevatkylvot_2022

Ja sitten ei kun kylvöhommiin! Pikainen
googlettelu kylvöohjeisiin ja sieltä selvisi,
että lyhyt kylmäkäsittely kylvöksille oli tar-
peen. Pohdimme, että kylmäkäsittelyksi
saattaisi riittää se, minkä siemenet olivat jo
ulkona saaneet ja ajattelimme tehdä testin.
Osa siemenistä jätettiin paprikan, maissin ja
basilikan kanssa kasvamaan sisätiloihin lämpöalustan päälle ja osa kylvöksistä laitettiin kannellisiin astioihin ja vietiin ulos.
Tytar_kylvotoissa 
turpoavat_pelletit

Onni on, pätevä apuri, joka handlaa työhommat hymy huulillaan, silloin kuin äiti keskittyy vaan ohjeistamaan ja kuvaamaan. Paljon imevät nämä pelletit vettä! Katselin muuten, että näistä toiset ovat kyllä ihan turvepellettejä. Turvetta on siis myynnissä kaupoissa, se turve tuodaan nykyään siis vain maailmalta. Isommat potit ovat kookoskuitua. Pohdinnan paikka onkin, että kumpi on oikeasti ekologisempaa, kotimainen ja Suomessa tuotettu turve, vai jostain pitkältä tuotu kookoskuitu? Mitenhän on savimineraalin eli vermikuliitin laita? Saako sitä kotimaassa valmistettuna? Jos saa, niin taidan jatkossa siirtyä siihen. Pitääkin muistaa kysyä seuraavilla messuilla Biolanin ja Kekkilän kasvualustatuotteiden kotimaisuusastetta, itse haluan suosia Suomalaista mahdollisimman pitkälle. Mikä on sinun valinta?

Lehtikuusikylvos_2

Lehtikuusikylvos

Siinä ne ovat, turpeeseen työnnettynä ja peittomultaa ja kastelua vaille, kohta pariksi viikoksi ulos kylmäkäsittelyyn lähdössä.

Kylvokset_terassilla

Sattui nuo säät sellaisiksi, että kylmää on ollut ensimmäisen viikon ajan vain yöllä, mutta se asia taitaa nyt viikonloppuna korjaantua. Kylmäkäsittelyn voi myös tehdä laittamalla kylvökset pariksi viikoksi pakastimeen tai jääkaappiin, joten uskon, että tämä terassi ulkoilu näille riittää, vaikkei kovia pakkasia enää tulisikaan. 

Yrtti-ikkuna

Samalla kaupan yrttiruukut muuttivat saviruukkuihin ikkunalaudalle. Vielä kun joku pesisi ikkunat, niin kevät alkaa jo kotona näkymään samalla tavalla kuin aina edellisinäkin vuosina. Parin viikon päästä pöydät on niin täynnä taimipurkkeja, ettei rairuohoa löydä seasta. Ikkunat ovat todennäköisesti ihan yhtä pesemättömät kuin tänäänkin ja emäntä istuu vähänä vapaa-aikanaan mieluiten ulkona kuuntelemassa mustarastaan laulua ja tähyilemässä muuttolintuja. Silloin eivät likaiset ikkunat häiritse.

P.s: Olethan muistanut laittaa havuille ja muille ikivihreille kasveille talvisuojaverkot päälle? Nyt on se oikea hetki leikata myös omena- ja päärynäpuita, sekä monia pensaita. Puunleikkaustyö on myös kotitalousvähennyskelpoista verotuksessa, jos tuntuu, että haluat ammattilaisen tekemään tämän työn. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kylvö, kevätkylvöt, taimipotti, turvepelletti, taimimulta, puiden istutus, hulevedet, hiilinielu, siperianlehtikuusi, mänty, kylmäkäsittely, puun taimi, yrtit, sokerimaissi, paprika, basilika