Pihakasvien valintaa, kasvien kasvualustavaatimukset

Torstai 15.12.2022 - Sirkku

Hei!

Koronan jäljiltä yrittäjä on hetken keskittynyt kauden viimeisten pihatöiden, eli havuaitojen 

Husqu leikkausten tekemiseen ja blogi oli viikon verran tauolla, mutta nyt jatketaan taas kirjoittamista ja keskitytään hetki pihakasvien valintaan. Tarkoitus oli tehdä tästä jatkosivu edellisen osion perään, mutta tähän sivupohjaan ei näköjään ollutkaan mahdollista kirjoittaa yhden aihekokonaisuuden alle useampaa jatkosivua. Tehdään siis kokonaan uusi kirjoitus. Huom. Alle on listattu kasveja jokaisen katekorian alle. Nämä ovat esimerkkejä, muitakin kasveja tähän kuuluu joita ei ole tässä mainittuna.

Pihakasvien valintaa, kasvien kasvualustavaatimukset. 

Kasvit voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääryhmään maaperän pH- tarpeen osalta. Kalkin suosijiin, kalkin karttajiin ja kalkkineutraaleihin kasveihin. Tällä tarkoitetaan sitä maaperän pH:ta, jossa kasvin juuristo toimii optimaalisimmin ja jolloin kasvi pystyy parhaiten ottamaan ravinteita maaperästä. 

Kasvin kasvualustavaatimuksiin kuuluu myös kasvin ravinnetarve, sekä kasvin veden sietokyky kasvualustassaan (tämä kohta käsitellään myöhemmin erillisessä kirjoituksessa). Joidenkin kasvien kohdalla on myös tärkeää tietää kasvin juuriston kasvuvoima ja kylmän herkkyys, tämä vaikuttaa siihen, että istutetaanko kasvi mieluiten saviseen vai hiekkapitoiseen maahan.

Kotipuutarhurista saattaakin tuntua, että nyt on kyllä monta muistettavaa kohtaa, mutta aika pitkälle näistä kohdista selviää päättelemällä ja muistelemalla millaisessa paikassa olet nähnyt samaa kasvia tai sen toista lajiketta useimmin kasvatettavan. Miksi oikean kasvualustan miettiminen on ylipäätään tärkeää? Yhden kasvin väärin istuttamisesta ja sen menettämisestä ei tietysti tulekaan suurta taloudellista menetystä, lähinnä ehkä vain se harmitus. Kuitenkin, jos teet kerralla suuremman piharemontin, etkä tiedä mitkä kasvit voi yhdistää keskenään, voi taloudellinenkin menetys olla melko suuri ja toki myös luontoa pystyttäisiin säästämään paljon jos hutiostoja ei tulisi tämän vuoksi.

Maaperän pH. 

Suomessa maaperä on luontaisesti hapan, n. 5-5,5, ja koska monet meillä pihoissa kasvatettavat puutarhakasvit pitävät neutraalimmasta maaperästä, on pH:ta nostettava kalkin, puhtaan puuntuhkan tai kananmunan kuorista tehdyn rakeen avulla.

Kalkkia on saatavissa monenlaisina tuotteina, esim. jauheena, muruna ja rakeena. Pääsääntöisesti pienpihoissa kalkki levitetään sulaan maahan, joko juuri ennen sadetta tai heti sateen jälkeen, jolloin maaperä on pehmeää ja kalkki sitoutuu paremmin suoraan maaperään. Kalkin voi kylvää tarvittaessa keväällä vaikka hangen päälle, mutta silloin levitetyssä määrässä on otettava huomioon lumen sulamisvesien mukana ojiin kulkeutuva kalkki. Tuolloin kaikki levitetty aines ei jää maaperäalueelle vaan huuhtoutuu vesistöihin. Tässä kohtaa on muistettava, että kalkki ei ole lannoite! Eikä näin ollen rehevöitä vesistöjä. Kalkin tehtävä on muuttaa maaperän happamuutta kasvin juuristolle sopivammaksi, jotta kasvi pystyisi irroittamaan happamat ravinneionit paremmin maahiukkasen pinnasta. Kuitenkin oma näkemykseni on, ettei mitään ainesta kannata omissa pihoissa levittää vain, jotta se päätyy osittainkin vesistöön. Se on minusta rahan ja ajan tuhlausta, siksi itse teen oman ja asiakkaiden pihojen kalkitukset aina kun kasvit ovat selkeästi kasvussa ja maaperä on sulaa. Laajemmin ajatellen, kalkkia louhitaan maaperästä, joka tuottaa päästöjä. Tämänkään vuoksi ojiin ei kalkkia kannata kylvää. Yhdestä pihasta ei paljon hukkakalkitusta tule, mutta mitä jos pihoja onkin satoja ja hukkakalkitus toistuu vuosittain?

Puhdas puun tuhka on tuhkaa, joka ei sisällä raskasmetalleja. Puun tuhkassa on jo kalsiumin, fosforin ja kaliumin lisäksi myös mikroravinteita kuten mangaania, sinkkiä, kobolttia, molybdeeniä, rautaa, booria ja rikkiä. Puun tuhka on myös voimakkaampi emäs kuin kalkki ja sitä onkin levitettävä vähemmän kuin kalkkia ohjeen mukaan levitettäisiin. Myös esim. kananmunankuoret sisältävät kalsiumia ja muuttavat maaperän pH:ta, nämä kannattaa kuitenkin huuhtoa hyvin ja murskata ja levittää vasta sitten, ettei pihassa ole kohta rottaongelmaa. Rotat pitävät myös kananmunankuorista.

Miten saan tietää kasvualustan pH:n? 

  • Puutarhakaupoissa ja apteekeissa myydään pH testejä ja puutarhakaupoista löytyy myös pH mittareita. Alueesta otetaan maanäytteitä, joihin lisätään testin ohjeen mukaan vettä, johon testiliuskat tai mittari laitetaan.
  • Voit myös tehdä silmämääräisen arvioinnin istutuspaikan ympäristöstä. Mikäli ympärillä on suuria havuja, niistä tippuu maahan neulasia, jotka happamoittavat maaperää. Mikäli maassa näkyy paljon sammalta, varvikkoa tai jäkälää, sekin kertoo happamahkosta maaperästä, jolloin maaperää on syytä kalkita jos haluat kasvattaa kalkitun maan kasveja.

Kalkin suosijakasvit: 

  • Tähän osioon kuuluu osa perinteisistä ja näyttävimmin kukkivista puutarhakasveista. Jackamannii
  • Esim. havut: Pseudotsuga menziesii- douglaskuusi. Lehtipuut: Ulmus- jalavat, tilia- lehmukset, malus- omenapuut, prunus sargentii- rusokirsikka ja pyrus- päärynäpuut (täällä myös poikkeuksia). Pensaat: Spiraea- pensasangervot, rosa- ruusut (suurin osa), laburnum alpinum- kaljukultasade, cotoneaster lucidus- kiiltotuhkapensas, genistra tinctoria- pensasväriherne, chaenomeles japonica- japaninruusukvitteni ja daphne mezereum- (lehto)näsiä. Perennat: paeonia- pioni, geranium- kurjenpolvet, dracocephalum- ampiaisyrtit, aster- asterit, helenium- hohdekukat, pulmonaria- imikät, macleaya- huisku-unikot, campanula- kellot, heuchera- keijunkukat, digitalis- sormustinkukat, geum- kellukat ja iris- kurjenmiekat. Köynnökset: vitis amurensis- amurinviini, clematis- jalokärhöt kalkin sietokyky vaihtelee lajikkeittain! Jackmannii kannattaa istuttaa pääsääntöisesti kalkittuun multaan.

Kalkin karttajakasvit: 

  • Tähän osioon kuuluu ns. metsäpuutarhan ja havu- ja rhodopuutarhan kasvit. Happaman_kasvualustan_kasvit
  • Esim. lähes kaikki havut: piceat- kuuset, pinus- männyt, juniperus- katajat, taxus- marjakuuset, larix- lehtikuuset, abies- pihdat ja tsuga- hemlokit. Lehtipuista: Pyrus ussuriensis- ussurinpäärynä, prunus padus subsp. borealis- pohjantuomi ja juglans- jalopähkinä. Näistä jälkimmäiset ovat enemmän humuspitoisen maaperän kasveja, humus on happamahko maaperä ja siksi olen luokitellut ne kalkin karttajiin tai ainakin harvoin kalkittuihin. Pensaat: rhododendron- alppiruusut ja atsaleat, ledum palustre- suopursu, mahonia prunifolia- mahonia, magnolia sieboldii- pensasmagnolia, fothergilla major- höyhenpensas, calluna vulgaris- kanervat ja chamadaphne calyculata- vaivero. Metsämarjat sekä niiden puutarhaversiot, kuten esim. mustikka, puolukka, vadelma ja lakka. Perennat: Allium- sipulit, convallaria majalis- kielo, omphalodes- kaihonkukat, polygonatum- kalliokielo, gentiana- katkerot, podophyllum- jalkalehdet, astible- jaloangervot, rodgersia- valeangervot, epimenium- varjohiipat, anemone- vuokot, lamprocapnos spectabilis- särkynytsydän, helleborus- jouluruusut ja saniaiset. Köynnökset: Hydrangea- köynnöshortensia.
  • HUOM! Päivitys tähän listaukseen 29.03.2024: Taxus- marjakuuset. Näistä Taimistoviljelijät ry:n julkaisun mukaan kasvualustavaatimukset ovat: I-IV (V), tuore, voimakasravinteinen ja humuspitoinen kasvualusta, puolivarjoisella tai varjoisella paikalla. Humus on pääsääntöisesti kompostia tai turvetta, jotka ovat happamia. Kalkinsietokyvystä ei näissä julkaisuissa puhuta mitään. Kuitenkin nykyään monet ohjeet suosittavat istuttamaan marjakuuset kalkittuun maahan. Minulta löytyy Viheralueiden puut ja pensaat kirjoista painokset 4 ja 6, joista jälkimmäinenkin on vuodelta 2012, tässä siis on saattanut tulla uutta tutkimustietoa kasvin pH: sietokyvystä. Itse olen hoitanut marjakuusia happaman kasvualustan kasvina, jo vuodesta 2009 ja koskaan kasvun kanssa ei ole ollut ongelmia. Kiitos blogini lukijalle, joka pointtasi minulle pH-asiaan liittyvän epäselvyyden.

Kalkkineutraalit kasvit: 

  • Monet kasveista menestyvät sekä kalkitussa, että kalkitsemattomassa maassa, tai ne 20220527_133536.jpg voi istuttaa kalkittuun multaan (esim. mainitut havut) ja tehdä ylläpitokalkituksen harvemmin kuin muille kasveille.
  • Esim. Havuista: picea abies- metsäkuusi ja thuja- tuijat, näille tärkeämpää on riittävä ravinteiden ja veden saaminen istutuksen jälkeen. Lehtipuut: prunus- kirsikat, betula- koivut, sorbus- pihlajat, prunus- tuomet, salix- pajut ja salavat, populus- haapat, querqus- tammet, alnus- lepät ja aesculus hippocastanum- balkaninhevoskastanja. Pensaat: philadelphus- jasmikkeet, cornus alba- pensaskanukat, cotoneaster- tuhkapensaat (huom. kiiltotuhkapensas kalkin suosija), crataegus- orapihlajat, dasiphora- pensashanhikit, hydrangea- hortensiat (kukinnon väri vaihtuu maan happamuuden mukaan) ja lonicera- kuusamat. Perennat: Hosta- kuunliljat, bergenia- vuorenkilvet, alchemilla- poimulehdet,  salvia- salviat, brunnera- rotkolemmikit, delphinium- ritarinkannukset, leucanthemum- päivänkakkarat, hemerocallis- päivänliljat, caltha- rentukat ja stachys- pähkämöt. Köynnökset: parthenoqissus- villiviinit, rosa- köynnösruusut, lonicera- köynnöskuusamat, humulus lupulus- humala, clematis viticella- viinikärhöt, clematis- kello- ja lumikärhöt, clematis alpina ja sibirica- alppi- ja siperiankärhöt istutetaan humuspitoiseen maahan. Aktinidia kolomikta- kiinanlaikkuköynnös sekä aristolochia macrophylla lännenpiippuköynnös kuuluvat myös kalkkineutraaleihin köynnöksiin.

Kasvien ravinnetarve: 

  • Tätä pohtiessa kannattaa miettiä missä kasvi kasvaa luontaisesti. Löydätkö kasvin niityltä, havumetsästä, lehdosta, kedolta, meren rannalta, kalliolta vai puutarhasta? Tämä antaa sinulle jo vinkkejä siitä kuinka voimakkaaseen maaperään kasvin voi istuttaa.
  • Maaperän voimakkuudella tarkoitetaan ensisijaisesti kasvin maaperään lisätyn typen tarvetta, mutta tottakai muillakin ravinteilla on merkitystä. Typpilannoitus eli kevätlannoitus annetaan monivuotisille kasveille kesäkuun loppuun mennessä, liian myöhään annettu tai liikaa annettu typpi heikentää kasvin tuleentumista ja näin ollen vähentää sen talvensietokykyä.

Voimakasravinteisen maan kasveja: 

  • Nämä kasvit viihtyvät runsasravinteisessa maassa. Ravinne voi tulla joko hajoavasta kukkiva_hedelmapuu humuksesta tai sitä voidaan lisätä maaperään kompostia sisältävällä uudella kasvualustalla tai lisäravinteena pussista.
  • Kesäkukkia lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella koko kesän ajan, maaperäohjeet eivät siis koske niitä.
  • Esim. Lehdon puut, kuten tammet, vaahterat, jalavat, saarnet, haapat ja lehmukset. abies concolor ja - koreana eli harmaa- ja koreanpihta, abies sibirica- siperianpihta, chamaecyparis- sypressit, picea omorika- serbiankuusi, picea pungens hopea- ja sinikuuset, marjakuuset, douglaskuusi ja hedelmäpuut. Pensaat: osa ruusuista kuten esim. puistoruusut, japaninruusukvitteni, pensaskanukat, euonymus- sorvarinpensaat, hydrangea- hortensiat, osa alppiruusuista ja atsaleoista, kuusamat, jasmikkeet ja prunus tenella- kääpiömanteli. Perennat: Perennat eivät pidä voimakkaasta kasvualustasta ja liika typpilannoitus saattaa heikentää niiden talvensietokykyä. Mikäli sinulla on samassa istutusalueessa puita, pensaita ja perennoja, suuntaa ja ajoita lannoitus vain puuvartisille kasveille ja noudata lannoituksessa määrä- ja ajankohta ohjeistuksia. Perennoja lannoitetaan miedosti vain muutaman vuoden välein. Köynnökset: Köynnösruusut, kilpikierrot, käynnöskuusamat, köynnöshortensia, viinikärhöt ja jalokärhöt.

Keskiravinteisen maan kasveja: 

  • Näitä kasveja lannoitetaan, mutta komposti saa olla niille laimeampaa tai Pihlajanmarjat.JPG kevätlannoitetta annetaan näille hieman vähemmän (noudata pussin ohjetta!).
  • Puut: Suurin osa havuista ja Suomen luonnon lehtipuista, esim. pihlaja, salavat ja pajut. Pensaat: Pensasangervot, syreenit, suurin osa pensasruusuista, kaljukultasade, kapealehtikalmia, onnenpensaat, höyhenpensas, pensasväriherne, vuohenkuusamat, hopeapensas, pensashanhikit, orapihlajat, tuhkapensaat, hernepensaat, happomarjat, vaivero ja marjapensaat. Perennat: - kts. edellä. Köynnökset: Villiviinit, piippuköynnös, alppikärhö, siperiankärhö ja kiinanlaikkuköynnös.

Vähäravinteisen maan kasveja: 

  • Näitä kasveja lannoitetaan miedosti harvakseltaan, ei välttämättä joka vuosi. Tähän Perennat_kappeli.JPG katekoriaan kuuluu myös ns. typensitojakasveja, jotka ottavat ilmakehästä typpeä ja kuljettavat sen oman nesteenkiertonsa avulla juurinystyröihinsä ja näin ollen lannoittavat maaperää. Näitä kasveja ei kannata lannoittaa typpipitoisella lannoitteella, koska liika typpi kasvualustassa sotkee näiden kasvien nesteenkiertojärjestelmän ja kasvi saattaa kuolla.
  • Tähän katekoriaan kuuluvat perennat. Perennoja lannoitetaan miedosti vain muutaman vuoden välein. 
  • Puut: Leppä (typensitoja), katajat ja perinteiset männyt sekä mustakuusi. Pensaat: tuivio, laakakatajat, tyrni (typensitoja, kestää myös suolaa, joten voidaan käyttää meren rannoilla), kanervat ja suopursu. Köynnökset: köynnökset kuuluvat keski- tai voimakasravinteisten ryhmiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Happaman maan kasvit, kalkitun maan kasvit, kasvualustaneutraalit kasvit, kasvin ravinteiden tarve, voimakasravinteisen maan kasvit, keskiravinteisen maan kasvit, ravinneköyhän maan kasvit

Pihakasvien valintaa.

Torstai 1.12.2022 - Sirkku

Oikeat kasvit oikeaan paikkaan kasvamaan.  Valoa_varjoa_ja_mehikasveja

Siinä se onkin lause, joka näyttää niin helpolta toteuttaa, mutta käytännössä... no, itselleen kannattaa olla armollinen, eikä kannata kehittää morkkista, jos se ei ihan aina niin kohdilleen osu ja asian joutuu miettimään uudestaan. Kasvien valitseminen pihaan on laaja kokonaisuus pihasuunnittelussa ja ajattelinkin tehdä tästä blogikirjoitussarjan, johon liitän aina jatkokirjoituksia, jossa keskitytään yhteen osa-alueeseen kasvivalinnassa. Näitä jatkokirjoituksia pääset lukemaan "Lue lisää" linkistä. Lisäys: blogipohja ei annakkaan tehdä useita lisäsivuja. Yhden jatkosivun jälkeiset kirjoitukset tähän aihekokonaisuuteen tulevat omina blogiteksteinään.

Hutiostot ja teemat. 

Hutiostoja saataisiin vähennettyä etukäteen miettimällä kasvilajin valintaa ja sen käyttötarkoitusta pihassasi, istutuspaikan valo- ja vesiolosuhteita, istutuspaikan pohjamaa-ainesta ja sen pH:ta, pihasi sijaintia kartalla, sekä sen arvioimista kuinka paljon haluat käyttää kasvin hoitoon aikaa ja energiaa. Hutiostojen vähentyminen vähentää myös maapallon kuormittamista, koska kasvihävikki vähenee. Kasvien kasvatus vaatii paljon energiaa, ravinteita ja vettä ja siitä voi tulla myös valumia vesistöihin. Lisäksi vaikuttaahan se puutarhurin itsevarmuuteen ja kasvatusintoon myös jos kasvi menestyy ja kasvaa kohisten omassa istutuspaikassaan. Hyvät kasvatuskokemukset ruokkivat myös puutarhainnostusta ja saatat hurahtaa pihahommiin tosissaan.

Mitä puutarhateemoja on syytä miettiä kun valitset oikeita kasveja pihaasi? Pihan kasvit voi valita monella eri teemalla, eikä oikeastaan ole oikeata ja väärää tapaa tehdä pihan kasvi-istutusta. Voit esimerkiksi valita englantilaisen puutarhan cottage garden tyyliset rönsyilevät istutukset, harmonisen itämaisen puutarhan, Suomalaisen metsäpuutarhan, väriteemaisen puutarhan, pölyttäjäystävällisen puutarhan, sadepuutarhan, pelaamista ja leikkiä kestävän puutarhan tai voit sekoittaa näitä kaikkia aineksia omassa pihassasi ja rakentaa pihan eri osat eri teemoilla. Pakko ei ole myöskään käyttää mitään valmista teemaa, vaan voit valita kasvit juuri niin kuin sinun silmää miellyttää.

Ne seikat, jotka kasvien yhdistelemiseen keskenään ja kasvin menestymiseen pihassasi vaikuttavat, ovat muualla kuin ihmisen mieltymyksissä ja mielipiteissä. Näitä ovat:

  • Kasvin valovaatimukset. On olemassa varjoisan kasvupaikan kasveja, puolivarjon kasveja, aurinkoisen paikan kasveja ja valoneutraaleja kasveja.
  • Kasvin kasvualustavaatimukset. Onko kasvi kalkin suosija, jonka kasvualustan pH:n on oltava emäksinen? Kasvualustaneutraalikasvit taasen kasvavat sekä kalkitussa, että kalkitsemattomassa kasvualustassa. Kalkin karttajakasvit taas kasvavat happamassa ja kalkitsemattomassa kasvualustassa. Lisäksi osa kasveista pitää juuristoalueellaan olevasta savesta, toiset taasen vaativat ravinteikkaamman tai hiekkaisemman ja lämpimämmän kasvualustan. Myös ravinteiden tarvevaatimus vaihtelee, on voimakasravinteisen maan, keskiravinteisen maan ja niukkaravinteisen maan kasveja.
  • Kasvin veden tarve. On olemassa vesikasveja, kostean kasvupaikan kasveja, tuoreen kasvupaikan kasveja, kuivan paikan kasveja ja kalliokasveja.
  • Kasvin kasvatustarve pihassa. Oletko tekemässä suojaistutusta, hyötykasvi-istutusta, koristekasvi-istutusta vai näiden yhdistelmää? Kasvatustarpeen pohtiminen antaa sinulle vinkkejä siihen mihin kohtaan pihaa istutus kannattaa sijoittaa ja se jo määrittelee paljon sitä millaisia istutusalueen kasvien on oltava valo-, kasvualusta- ja vesivaatimuksiltaan. Vältä useita yksittäisiä istutuksia ja ryhmittele kasvit suurempiin istutuskokonaisuuksiin. Tämä helpottaa pihan hoitoa. Lisäksi kaupunki tai kunta saattaa asettaa vaatimuksia tontin kasvivalikoimalle tai esim. kasviaitojen koolle, jos kasviaidan kooksi sanotaan maksimissaan 120cm, on sille paikalle turha laittaa kasvia joka kasvaa 8m:n korkuiseksi, jollei haluta leikata aitaa säännöllisesti.
  • Pihasi sijainti kartalla. Puuvartisille kasveille on Suomeen luotu menestymisvyöhykekartta, jossa Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen. Kun ensin selvität millä vyöhykkeellä pihasi sijaitsee ja tarkistat taimea ostaessasi taimilapusta ne roomalaisin numeroin kirjoitetut tiedot, saat jo vinkkejä siihen, tuleeko kyseinen taimi menestymään sinun pihassasi tai vaatiiko menestyminen erityistoimenpiteitä kuten kasvin talvettamista tai talvisuojausta. Menestymisvyöhykkeet kertovat siis sen, missä pohjoisimmillaan kyseisen kasvilajin ja sen lajikkeen tulisi menestyä myös kovana talvena jos se vain on istutettu ja hoidettu oikein. Perennojen menestymiseen ei ole tehty menestymisvyöhykekarttaa, koska lumi vaikuttaa näiden menestymiseen niin paljon. Menestymisvyöhykekartan löydät esim. osoitteesta www.suomalainentaimi.fi .
  • Arvioi hoidon tarve. Kuinka paljon haluat käyttää aikaa istutuksen hoitamiseen? Tykkäätkö kitkemisestä tai havujen malliin leikkaamisesta ja onko sinulla näihin töihin oikeat välineet? Hoitotyövapaata pihaa ei ole olemassakaan, ei edes silloin jos piha on asfaltilla. Mieti ja pohdi se kuinka paljon jaksat ja haluat käyttää kasvin hoitoon vuosittain aikaa ja ota hoidon tarve ja kasvin koko huomioon jo kasvivalintaa tehdessäsi. Toiset kasvit vain tarvitsevat enemmän huoltamista kuin toiset varsinkin jos esim. suureksi kasvavat kasvit on istutettu paikkaan jossa niillä ei ole tilaa tarpeeksi.
  • Kasvitoiveet ja teemat. Kun kaikki edelliset kohdat on mietitty, keskitytään tähän. oikein valitut ja rakennetut istutuspaikat mahdollistavat monien toivekasvien kasvatuksen ja sen, että saat nauttia vaikka siitä kaikkein komeimmin kukkivasta pionista terassilla istuessasi. Vuodesta toiseen.
Tässä on pohja, jolla lähdetään kasveja valitsemaan pihaan pihasuunnitelmaa tehdessä. Tämän kirjoituksen jatkosivuilla keskityn osa-alueisiin tarkemmin. Käythän myös lukemassa aiemmin kirjoitettuja blogikirjoituksia, esimerkiksi Helppohoitoinen piha, hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella, pölyttäjiä pihaan ja pihasuunnittelua- kirjoitukset sivuavat myös kasvivalintoja ja antavat lisätietoja pihan kasvien valintaan.

valoa_ja_varjoa_muutettu_piha

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oikeat kasvit oikeaan paikkaan, havut, pensaat, perennat, aurinkoisen paikan kasvit, puolivarjon kasvit, varjoisen paikan kasvit, kasvupaikka, menestymisvyöhyke, kasvin menestyminen Suomessa

Helppohoitoinen piha

Torstai 29.9.2022 - Sirkku

Helppohoitoinen piha, onko sellaista? 

Tässä taannoin auringonkukkapellon laitamilla kävellessäni, tulin miettineeksi termiä "helppohoitoinen piha" ja ajattelin, että siitä on vielä kirjoitettava blogiin lisää. Pihasuunnittelua koskevassa blogikirjoituksessani olen jo miettinyt tätä asiaa kasvisuunnittelun kannalta. Mitä muuta termiin "helppohoitoinen piha" voi kuulua?

Pihakonsultointeja ja pihasuunnitelmia tehdessäni toistuu aina sama toive, "haluan helppohoitoisen pihan" ja varsinkin nurmikko,perennat ja suuret lehtipuut koetaan pihan hoidon kannalta suuritöisiksi. Tällä hetkellä puutarhamuotina on korvata näitä suuritöisiksi koettuja elementtejä kuntalla, havuilla, luonnonkivillä, kiveyksillä ja terasseilla. Näillä valinnoilla haetaan ns. perinteistä Suomalaista metsämaisemaa, joka sulautuisi Suomen luontoon ja joka onnistuessaan toki on erittäin kaunis.

Minullekin on vastaan tullut pihoja, johon istutukset halutaan helppohoitoisuuden vuoksi hyvin selkeästi rajatuiksi istutusaltaiksi ja muut pinnat laitetaan terasseille, kiveyksille tai asfaltille. Toki nykyiset pihat ovat kooltaan paljon pienempiä kuin ennen ja voi olla, ettei edes omakotitalopihassakaan piha-alueneliöitä ole kuin 100-300m2, mutta silti monesti puutarhuria vihreyden puute ja voimakkaasti rakennettu ympäristö välillä hirvittää. Toki sellaisen suunnittelen ja rakennan jos asiakas näin haluaa, mutta itsellä silloin pyörii mielessä varsinkin hulevesien liian nopea liikkuminen pihasta pois, pölyttäjien ja pieneläinten hyvinvointi tiiviisti rakennetuilla asuinalueilla ja myös alueella asuvien ihmisten hyvinvointi. Myös meille ihmisille ympäröivä vehreys tuo helpotusta kiireiseen elämäntapaan ja stressiin ja onpa taidettu jossain tutkimuksessa myös todeta, että puutarhassa tai luonnossa liikutun ajan jälkeen, ihmisten stressin laskiessa laskee myös elimistön tulehdustilat. Liian voimakkaasti rakennettu ja liian vähän luonnon hajoavaa materialiaalia sisältävä lähiympäristö ei myöskään tarjoa luonnoneläimille lepo- ja suojapaikkoja ja esim. siilit ovat vähentyneet liiallisen pihojen siivoamisen ja kasvien yksipuolistumisen vuoksi voimakkaasti.

Onko rakennettu ympäristö aina automaattisesti helppohoitoinen?

Rakennettu ympäristö vaatii huoltoa ja hoitoa siinä missä vihreällä pinnalla olevakin ja varsinkin jos rakennettu pinta on tehty väärin, tai ei ole osattu rakennettaessa ottaa ympäröiviä tekijöitä huomioon, voi rakennettukin pinta olla melkoinen työllistäjä. Toki viikottainen nurmikonleikkaus ehkä jää pois, mutta esim. huonosti tehty kiveys saattaa viedä kesän aikana yhtä paljon työaikaa kuin nurmikonleikkuu, jos kivisaumat kasvavat rikkaa tai sammalta ja pihan hoitoon ei haluta käyttää kemikaaleja. Kunttaa asennettaessa on taasen muistettava, että pohjamaan on oltava hyvin rikkaruohoton ja lähellä ei kannattaisi olla lehtipuita tai heiniä, joista tulee runsaasti siemeniä. Huonoon pohjamaahan istutetusta kuntasta kasvaa herkästi rikat läpi ja esim. koivu ja heinät taasen kylvävät siemeniään niin nopeasti, että kunttamatto saa pian kilpailla kasvutilasta ja kitkentää kaivataan säännöllisesti.

Monesti asiakkaille on tullut yllätyksenä myös irtokivialueiden suuri työllistävyys. Pihoihin on rakennettu ns. kivipuroja tai havuistutusalueita, joissa kasvien väleihin on laitettu seulanpääkiviä tai suuren koon kalliolouhetta kiviröykkiöiksi. Alle on ehkä muistettu laittaa jonkinlainen maisemointikangas, jonka päälle kasataan röykkiöittäin pyöreitä seulanpää- tai rantakiviä, joiden kiviväleihin pääsee lentämään ympäröivien puiden lehdet, neulaset ja siemenet. Ohuen kankaan läpi puskevat myös juuririkkaruohot. Nämä kivivälit pitäisi käydä säännöllisesti puhaltamassa paineilmalla puhtaaksi, sekä poistaa juuririkat juurineen heti kun niitä havaitsee, muutoin rikat alkavat kasvamaan vauhdilla ja hetken päästä aluetta on melko mahdoton hoitaa ilman kemikaaleja. Mikäli näitä kivialueita pihaan haluaa, on paksu suodatinkangas välttämättömyys kivien alla ja suosittelen laittamaan kivet maakosteaan betoniin, se ei vie ongelmaa kokonaan pois, mutta se helpottaa alueen hoitoa huomattavasti.

Myös terasseja, kiveyksiä ja asfalttia täytyy hoitaa ja huoltaa, mutta toki näiden työmäärä on pienempi kuin elävän pinnan työmäärä on. Lähinnä näissä ongelmia aiheuttaa routiva pohjamaa ja nastakengät sekä -renkaat, jotka rouhivat pintoja.

Voisiko vaikealta tuntuva pihan hoito johtua vääristä välineistä?

Uskoisin, että suurilta osin tunne vaikeasti hoidettavasta pihasta johtuu siitä, että kasvivalinnat ja kasvien istutuspaikat eivät ole osuneet nappiin ja, että kasveja hoidetaan huonokuntoisilla ja pihan tai kasvin kokoon sopimattomilla välineillä. Varmasti työskentelytekniikoissa ja työskentelyajankohdissa voi olla opittavaa ja korjattavaa, mutta lisää tietoa puutarhanhoidosta löytyy helposti esim. kansalaisopistoista, mikäli kiinnostusta oppimiseen vain riittää.

Yritystä perustaessani opin nopeasti tuomaan hoitopihoihin mukanani niin kottikärryt, lapiot, kastelukannut kuin haravatkin, koska niin useasta pihasta ne puuttuivat tai vähintään kottikärryjen rengas oli tyhjä, jolloin työskentely oli huomattavasti vaikeampaa ja raskaanpaa. Siksi totesin, että mielummin pesen välineet jokaisen asiakkaan jälkeen, kuin yritän työskennellä huonokuntoisilla välineillä. Monesti voi myös olla, että puutarhuri on tilattu pihaan juuri sen vuoksi, että jokin pihan hoidon väline kotoa puuttuu. Esim pensasleikkuria ei jokaisesta autotallista löydy ja silloin ymmärtää, että ammattilainen pihaan soitetaan.

Puutarhan suurien pintojen materiaalia miettiessä kannattaa pitää muistissa myös, ettei nurmikkoa ehkä tarvitsekaan olla itse leikkaamassa. Mikäli piha on suurin piirtein yhdessä tasossa ja alueet helposti rajattavissa, voi nurmikon leikkauksen tehdä itselle helpoksi jo pihan rakennusvaiheessa. Nurmikkoalueet rajataan selkeästi ja rajauksen reunaan laitetaan pinnan alle robottileikkuria ohjaava piuha. Nykyään robottileikkurivalmistajat kehittävät leikkureita paremmin tunnistamaan myös pieneläimet, mutta toki siinä on vielä lisäkehittymisen paikka.

Mitä puutarhanhoitovälineitä ja koneita kotiin kannattaa hankkia?

- Teleskooppimallinen, jämäkkä, metallinen pitkä jatkovarsi, jolla ylettää myös niihin omenapuun yläoksiin ja johon saa kiinnitettyä useita erilaisia saksia, sahoja ja muita työvälineitä (kuten esim. oksasakset narulla, oksasaha, omenapoimuri ja ränniputsari). Varsissa on yleensä pitkät takuuajat, ja tässä ei ehkä halvinta kannata ostaa.

Lyhyempi saman valmistajan jatkovarsi, johon sopivat ne samat työvälineet kiinni kuin siihen pitkään varteen. Lisäksi tähän voi hankkia irroitettavan haravan lavan ja heiluriharan (helpottaa kivituhkapintojen läpikäymistä).

Leveälapainen, muovinen harava.

Kapealapainen metalliharava.

Muovinen/ metallinen rautaharava kevyellä varrella.

- Pitkävartinen pistolapio, näitä löytyy sekä alumiini-, että metallivarrella. Alumiininen on kevyempi käyttää. Pitkä varsi tekee työskentelystä ergonomisempaa. Lapion lavan olisi hyvä olla sellaista metallia, että lapion voi terottaa.

- Tasakärkinen, pitkävartinen lapio. esim. lumilapio käy tähän. Käytetään mm. pihan siivouksessa ja haravoinnissa apuna.

- Istutuslapio, voikukkarauta ja sipulikaira sekä puukko.

- Raivaussakset (sekä ohileikkaava, että alasinmalli) teleskooppivarsilla sekä pienet oksasakset/ sekatöörit. Saksia ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että terät voi irroittaa toisistaan helposti. Tällöin saksia pystyy terottamaan ja huoltamaan helpommin.

- Riittävän suuret kottikärryt, jotka huolletaan säännöllisesti.

2 x 10 litran kastelukannut. 2 kastelukannua työergonomian vuoksi, kun molemmilla puolilla kantaa yhtä suurta painoa, pysyy selkä suorassa ja noston voi tehdä jaloilla. Kantaminen on siis huomattavasti helpompaa.

- Letkukärryt+ riittävän suuri ja pitkä paineletku+ kunnossa olevat liittimet ja hanat sekä niihin hanoihin avaimet. Letkuun voi halutessaan hankkia suihkupään tai tihkuletkujärjestelmän. Suihkupäätä on kuitenkin käytettävä harkiten kasvien kastelussa, koska näistä vesi tulee yleensä liian suurella paineella ja valuu kasvin juuristoalueelta helposti pois.

- Lumityövälineet.

- Suojaimet ja visiirit.

Koneet:

Pieneen pihaan riittää kun hankkii hyviä perusakkuja 2-3kpl ja tähän akkusarjaan sopivia työskentelypäitä. Esim. Stihl, Husqvarna ja Makita ovat koneita, joihin löytyy paljon erilaisia vaihtopäitä.

Kotipihassa saatat tarvita seuraavia:

- Siimaleikkuri (siimapää) tai ruohoraivuri (kolmioterä). Bensakoneista löytyy tähän käyttöön myös raivaussaha, johon saa näiden lisäksi myös raivausterän kiinni, jolla voi kaataa myös pieniä puita tai suuria pensaita, akkukoneiden tehot eivät tahdo näihin töihin suurilla aloilla riittää.

- Pensasleikkuri.

- Lehtipuhallin.

- Oksasaha tai moottorisaha.

- Ruuvinväännin.

- Kiveysten putsari.

- Ruohonleikkuri.

Auringonkukkapelto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puutarha, pihasuunnittelu, puutarhatyövälineet, helppohoitoinen piha, kasvivalinnat

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Tiistai 5.4.2022 - Sirkku

Hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella.

Varmasti monen ensimmäinen ajatus termistä hulevesi on: talon perustukset ja niiden kuivatuksen tärkeys, ettei tule hometaloa. 90-luvulla herättiin siihen, mitä 70-luvun talorakentaminen oli aiheuttanut. Taloissa oli matalat sokkelit ja sokkeleiden ympärillä vain harvoin salaojitusta ja huoneissa ylipäätään oli heikko ilmanvaihto. Savimaalla asuttaessa, se käytännössä tarkoitti, että talojen perustukset olivat homeessa ja ihmiset jatkuvasti antibioottikuurilla. Tultiin tulokseen, että talojen ympärystät on syytä rakentaa kuiviksi ja ohjata vesi sokkelista pois. Siihen tietenkin tarvittiin salaojitusta.

Kun talojen ympärystät oli kuivatettu, siirrettiin katseet pihapiiriin. Kylläpä olisi mukava, kun tuo pihatie ei joka talvena routisi, samalla saatettiin pihoihin rakentaa enemmän myös muita kiinteitä rakenteita kuten grilli- ja oleskelumajoja, kasvihuoneita, pihasaunoja, muureja ja kiveyksiä, joiden pohjat tuli myös kuivattaa, ettei routa liikuttele. Lopputuloksena oli se, että pihoja alettiin kauttaaltaan tehokuivattaa. Toki savimaalle rakennettaessa routimaton pohja raskaalle rakenteelle onkin tarpeen, mutta onneksi nykyään kuivatuksessa käytetään enemmän pohdintaa vaihtoehdoista. Muurien alle on nykyäänkin syytä laittaa salaojat varsinkin, jos muurin taakse tulee routivaa maamassaa, mutta voiko salaojitusta käyttää hyödyksi pihan kastelussa, kun se ostovesi on niin pirun kallista? Ilman sitä salaojaa muuri voi kaatua heti ensimmäisen talven jälkeen. Se vesi mikä muurin alle kulkevaan salaojaan tulee, on jo ravinnepitoista ja pehmeää, voisiko sitä kerätä johonkin, ennen kuin se ohjataan pihasta eteenpäin? Nykyään on myös herätty siihen, että veden liian nopea liikkuminen pihasta pois aiheuttaa ongelmia maailmanlaajuisesti ja ihan yksittäisellekin ihmiselle liika pihan kuivattaminen vähintään suurentaa kasvien kasteluvesilaskua ja lannoitelaskua, jos rutikuivaksi kuivatetussa pihassa haluaa jotain kasvattaa. Enenevässä määrin minunkin asiakkaani haluavat hyödyntää pihan hulevedet kierrättämällä samaa vettä pihassa useaan kertaan.

Hulevedellä tarkoitetaan kaikkea pihaan sateina, kasteluna ja lumien sulamisvesinä tulevaa vettä.  Kuten aiemmin mainitsin, pitkään oli vallalla se ajatus, että pihat pyrittiin kuivattamaan nopeassa tahdissa rutikuiviksi, koska pelättiin talojen kosteusvaurioita. Siitä seurasi se, että vesi alkoi liikkua pihan pinnasta ojiin liian nopeasti, irrottaen pihojen istutusalueilta sinne levitettyjä ravinteita ja varsinkin typpeä ja fosforia. Kun myös ojia perattiin tehokkaasti, ei typpi ja fosfori ehtinyt imeytyä maahan ojissakaan, vaan päätyi suurempiin vesistöihin ja Suomenlahteen rehevöittäen niitä. Minua on monesti häirinnyt se mediassa todettu asia, että maatilat ovat niitä kenen syytä rehevöityminen on. Toki, maatilojen neliömäärät ja sitä kautta lannoitemäärät/ koko viljelyala ovat suuret ja varsinkin entisaikaan lannoitteita ja muitakin aineita on sinne levitetty ajatuksella ”mitä enemmän, sen paremmin kasvaa”. En vähättele tätä menneisyyden ravinnetaakkaa mitä maanviljely on aiheuttanut, mutta haluaisin todeta, ettei tilanne viljelyssä ole enää tämä. Maatalous on nykyään Suomessa ja EU:ssa niin tarkasti säänneltyä ja valvottua. Lannoitteet (ja ne muut aineet) maksavat niin paljon, ettei kenelläkään ole ylilannoittamiseen enää varaa, lisäksi sanktiot virheistä ovat suuret. Monesti unohdetaan, että Suomalaisen lempiasumismuoto on omakotitalo, kaupunki- tai esikaupunkialueella ja mieluiten vesistön rannassa. Kun tähän yhtälöön yhdistetään liian nopeasti liikkuva hulevesi ja mututuntumalla tehty pihalannoitus (kuinka moni teistä on lukenut lannoitepussin ohjeet ja noudattanut niitä?), tulee pihan yksittäisestä istutusalueneliöstä moninkertainen lannoitehuuhtouma lähiojaan. Yhden omakotitalon hulevesistä tuleva ravinnehuuhtouma on toki maailman mittakaavassa pieni, mutta mitä jos sillä yksittäistä omakotitaloa ympäröivällä asuinalueella sama tapahtuu muissakin pihoissa ja joka kevät ja tämä taasen toistuu asuinalueesta toiseen? Mikäli salaojat puretaan avo-ojiin (jota ei saisi taajama-alueilla tehdä) ja avo-ojat laskevat kokoojaojiin, jotka kuljettavat vedet jokien kautta läheiseen järveen tai mereen, kertyy ravinnehuuhtoumaa paljon. Onneksi sitä nykyään pyritään vähentämään rakentamalla suurien vesistöjen ja laskuojien/jokien väliin kosteikkoalueita, joiden työ on suodattaa vettä puhtaammaksi ennen kuin se päätyy vesistöön.

Millä ravinnehuuhtoumaa saadaan estettyä yksittäisillä pihoilla?

  • Yksi parhaista keinoista sitoa ravinteet piha-alueelle, on estää veden liian nopea liikkuminen maaperässä.

Perusajatus: Toki perustukset on edelleen pidettävä kuivina ja routimattomina ja muurit suorina myös talven jälkeen, mutta miksi muun pihan tarvitsisi olla kuiva?

Hulevedet voidaan ohjata maanpinnan kallistusten avulla istutusalueille ja istuttaa sinne kasveja, jotka imevät itseensä paljon vettä ja sen mukana tulevia ravinteita. Nämä kasvit ovat yleensä myös ns. mesikasveja, joista pölyttäjät saavat mettä. Näitä ovat mm. pajut, vadelmat, mesiangervot, rantakukka, kullero, töyhtöangervo, nauhukset, irikset (kurjenmiekka), kurjenpolvet, lemmikit ja kuunliljat muutaman mainitakseni. Ne toimivat myös siis yleispölyttäjinä piha-alueilla ja hyödyttävät myös satokasveja. Luonnossa lehtomaiset alueet ovat metsien ojituksien myötä vähentyneet ja moni ns. lehdon kasvi onkin nykyään harvinainen. Näitä pihojen kosteikkoalueille istuttaessa saisimme suojeltua monia harvinaiseksi käyneitä kasveja kuten tervaleppää.

  • Mikäli pihassasi kasvaa suurempi puu, ohjaa hulevedet sen juuristoalueelle. Suuri puu vetää kuumana kesäpäivänä maasta vettä runsaasti, sitoo kasvaessaan ilmakehästä hiilidioksidia ja vapauttaa ilmaan puhdasta happea. Hyvinvoiva puu tuo pihaan varjoa ja leppoisia oleskelupaikkoja myös kuumana kesäpäivänä. Istuttamalla puun saat tehtyä myös ilmastoteon. Yksittäinen puukin toimii hiilinieluna. Hyvin vettä sitovia puita ovat mm. salavat, lepät, koivut, tammet, pihlajat, saarnet, tuijat ja kuuset.
  • Osa kiveyksistä voidaan rakentaa vettäläpäiseviksi hulevesikiveyksiksi, jotka imeyttävät aina osan vedestä maaperään ja ohjaavat hulevesiviemäröinteihin vain ylijäämäveden. Näiden kivien välit voidaan myös istuttaa esim. nurmikolle, joka vaatii kasvaakseen paljon typpeä ja sitoo näin ollen veden mukana kulkevia ravinteita tehokkaasti.
  • Kun hulevedet on ensin kuljetettu hulevesikiveykseltä istutusalueelle, ohjataan ylijäämävesi imeytysalueelle ja siitä hulevesiviemäriin. Mikäli mahdollista, rakenna hulevesiviemärin kokoojakaivo niin, että sen poistoputki on vähän korkeammalla. Tällöin kaivon pohjalle jää vesitila, johon voit kuivalla kaudella laittaa uppopumpun, jolla kierrättää salaojissa olevaa vettä useaan kertaan piha-alueella ja käyttää näin samaa vettä hyödyksi kastelussa useaan kertaan. Tämä vesitila on kuitenkin muistettava käydä tyhjentämässä talvea vasten, ettei kaivossa oleva vesi jäädy.
  • Myös istutusalueiden alla kulkevia salaojia voi käyttää samaan tapaan hyödyksi alueiden kastelussa. Toinen keino on se, että pitkän hellejakson ja kuivan kauden lähestyessä, kokoojakaivon poistoputken päähän laitetaan poistoputken sulkeva läppä, jolloin istutusalueella kasvava kasvi voi vetää omalla juuri-imupaineellaan salaojassa olevan veden juuristoalueelleen. Tällöin salaoja ja kokoojakaivo toimivat kuten altakasteluruukun vesitila. Poistoputken päässä oleva läppä täytyy muistaa poistaa sadekauden alettua ja viimeistään ainakin syksyllä, jolloin on luontaisesti kosteampaa ja esim. ne muurin perustukset täytyy saada talven ajaksi kuiviksi.

Huom! Talon salaojiin (ränni- ja kattovedet ja sokkelin kuivatus) ei saa mennä tekemään muutoksia ja niihin ei saa ohjata pihan kuivatusvesiä! Selvitä siis LVI-ammattilaiselta ennen muutostöiden tekoa mikä salaoja on kyseessä ja voiko sitä käyttää hyödyksi kastelussa. Hulevesiä ja lumia ei saa ohjata ja varastoida toisen tontille vaan niiden säilytys ja maahan imeytys on tapahduttava oman tontin puolella.

Hulevesiä hyödyntävä esimerkki-istutus:

 Puuvartisten kasvien menestymisvyöhyke: II-III.

  • Pohjamaa: savi, uusi istutusalusta hiekansekainen lannoitettu ja kalkittu multa. Istutusalueen syvyys 60-80cm, pohjalle ei ole laitettu kankaita, joten juuret pääsevät kasvamaan pohjamaahan.
  • Istutusalueella on puolivarjoinen kasvupaikka. Istutusalueen koko n. 12 x 4m.

 Kasvilista:

Puut ja pensaat:                                                     

Thuja occidentalis ´smaragd´ timanttituija 1kpl.

Alnus glutinosa ´Sakari´ pilaritervaleppä 1kpl.

Philadelphus lemonei pikkujasmike 2kpl.     

Syringa x josiflexa ´Veera´ Kaarisyreeni Veera 1kpl.

Ribes nigrum vartettu mustaherukka 1kpl.  

Ribes rubrum vartettu punaherukka 1 kpl    

Cornus alba ´gouchaultii´ keltakirjokanukka 3kpl.

Dasiphora fruticosa ´abbotswood´ pensashanhikki 3kpl.

Picea abies ´echiniformis´ siilikuusi 1kpl.       

                         

Perennat:

                        

Aruncus dioicus isotöyhtöangervo 12kpl.

Lythrum salicaria rantakukka 14kpl

Eupatorium purpureum purppurapunalatva 16kpl.

Iris pseudacorus keltakurjenmiekka 20kpl.

Trollius europaeus (niitty)kullero 18kpl.

Ligularia dentata ´desdemoda´ kallionauhus 16kpl.

Hemerocallis hybrida ´Royal fire´ päivänlilja 12kpl.

Hosta aureomarginata keltareunakuunlilja 32kpl

Galium odoratum tuoksumatara 40kpl.

Kostean_paikan_istutusalue.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Hulevesi, hulevedet, kostean paikan istutusalue, kasvivalinnat, puut, pensaat, perennat, lehtomainen kasvupaikka

Perustetaan niitty.

Tiistai 31.8.2021 - Sirkku

Perustetaan niitty puutarhurin pihaan.

Siinä se on. Minun keväällä kasaamani lahopuuaita.

Lahopuuta_ja_niittypohjaaHyvin ryhtinsä pitäneenä, mutta jo hieman madaltuneena.

Olen koko kesän aikonut kylvää aidan ympärille monivuotisensä kukkaniityn. Kuivan ja kuuman kesän vuoksi siirsin kukkaniityn kylvöä aina niihin seuraaviin sateisiin, joita ei koskaan kuulunut.Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska parhaat ajat monivuotisen niityn kylvöön ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy. Molemmat ajankohdat ovat luontaisesti kosteita, eikä kylvön jälkeistä maaperän kastelua välttämättä tarvita. Viime viikolla saimme Etelä-Suomeenkin vettä runsaasti ja nyt pienen poutajakson tultua ajattelin vihdoin kylvää siemenet maahan.

Valitsin niittysiemenseoksen joka sisälsi sekä 

Siemenseoksetyksivuotisia, että monivuotisia kasveja. Johtuen kesästä, yksivuotiset eivät nyt ehdi sieltä tulla, mutta monivuotisille kasveille kylvöaika on mitä parhain. Maassa siemenet saavat talven aikana kylmäkäsittelyn ja lähtevät sitten keväällä kasvuun. Yksivuotisista kasveista ei kasvuunlähtö takeita ole ja siksi kylvänkin ruisunikon vasta ensi keväänä. Valitsin kasvit jotka pärjäävät puolivarjoisessa maaperässä, jossa pohjamaa-aines on pääsääntöisesti savea. Paikka on melko pintakuiva, koska vieressä on havupuumetsä jossa isot kuuset imevät vettä maaperästä.

Aloitin niityn kylvön rikkomalla pohjamaan pinnan. Pohjamaa oli murustuvaa savea, johon vanhat maatilan perunannostotyövälineet ottivat helposti. Minun kylvöperiaatteena on ns. laikutus. Koska tältä alueelta on jouduttu kaatamaan vanhaa puustoa myrskytuhojen vuoksi pois, on kuusien oksistojen alueelta löytynyt sopivaa rikkaruohotonta maaperään johon niittykasvit voidaan kylvää.

Laikutus

Oma kokemukseni on, että niittykasvit harvoin jaksavat taistella kasvutilasta heinän kanssa, joten jos sinulta ei metsämaaperää löydy valmiina, voit laikuttaa myös nurmikkoalaan niittykasveille tilaa. Silloin kuitenkin heinä kannattaa poistaa kylvöalalta kokonaan. 

Tässä kohteessa rikkaruohoton maaperä kertoo myös varmasti muutakin. Maaperä on kuusista tippuneista neulasista happamoitunut ja niittykasveille se saattaa olla liian hapan. Päädyinkin siihen, että maaperän pH:ta on syytä muuttaa kylvön yhteydessä.

Niittykukkien siemenet ovat niin pieniä, että kylvö helpottuu huomattavasti kun siemenet sekoitetaan hienoon hiekkaan. Tämän hienompaa hiekkaa ei meiltä löytynyt, mutta hyvin kylvö onnistui tälläkin hiekalla.

kylvohiekkaHiekka oli myös kosteaa jolloin pienet siemenet tarttuivat hiekanjyvien pintaan. Näin hiekka toimii myös siementen katteena, eikä siemeniä tarvitse erikseen peittää kylvön jälkeen. Peittämistä siemenille ei yleensäkään suositella.

Luonnonkasvien maaperää ei yleensä kannata lannoittaa kylvön yhteydessä. Niittykasveja ei myöskään kannata kylvää uuteen lannoitettuun ja kalkittuun multaan, se on monesti liian vahvaa luonnonkasveille ja niiden talvensietokyky heikentyy liiasta typestä maaperässä. 

Niittykasvit pitävät happamasta maaperästä joka Suomen metsissä vallitsee, siksi niitty kannattaakin kylvää paikkaan mihin ei ole tuotu parin viime vuoden aikana uutta multaa. Myös kompostit kannattaa käyttää mielummin puutarhakasveille.

Tällä kertaa maaperä oli liian hapan niittykasveillekin ja siksi päätin muuttaa maaperän pH:ta. Kylvön jälkeen levitin kylvöksen pintaan puhdasta puun tuhkaa, jota meiltä tulee saunan uunista. 

tuhka
Tuhka on kalkkiraetta voimakkaampi emäs ja sitä voidaan levittää kalkin sijasta maaperään, huomioiden kuitenkin kyseisen kasvin vaatimukset maaperän pH:n osalta. Esim marjapensaan tuhkamääräksi/ kasvukausi riittää n. 2dl puhdasta puun tuhkaa. Tämän ämpärillisen levitin nyt noin 100m2 metsänpohjaa ja sammaloitunutta nurmikkoa. Tämän jälkeen aluetta ei enää kalkita ennen kuin parin vuoden kuluttua ylläpito kalkituksella.
levitetty_tuhka 
kehakukkien_siemenet

Keräsin sisälle kuivumaan kehäkukkien siemeniä, jotka kylvän alueelle ensi keväänä nyt kylvöä odottamaan jääneiden ruisunikkojen kanssa. Aion lisätä kevään kylvökseen myös niitä yksivuotisia kasveja jotka nyt jäivät myöhäisen kylvön vuoksi alueelle tulematta.

Niittykukat

Tavoitteena minulla olisi saada pihaani koko kesän pölyttäjiä houkutteleva kukkaniitty,  jonka hoidoksi jatkossa riittää se, että syksyllä kukintoajan jälkeen, käyn niittämässä sen alas poutajakson aikana. Annan niittojätteen ensin kuivua muutaman päivän ja sitten ravistelen siemenet maaperään. Tämän jälkeen kasvin varret ja lehdet haravoidaan kompostiin. Niittojätettä ei kannata jättää maaperään, se tukahduttaa alleen uudet kukat jotka niitylle tulevat taas seuraavana vuonna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, niitty, niittykasvit, metsäniitty, pihan monimuotoisuus, lahopuu, hyönteishotellit, pölytys

Pölyttäjiä pihaan.

Perjantai 30.4.2021 - Sirkku

Omenapuun_latvuksen_lomastaHei!

Kevät tuntuu junnaavan tänä vuonna paikoillaan ja ulkona on vallinnut perinteinen vappu- tai juhannussää, räntää ja vettä siis tiedossa. Puutarha-alan ammattilaiselle viileä kevät on antanut aikaa hoitaa kaikki lumikinoksen alta paljastuneet pensasvauriot ilman, että päivä on venynyt ympäripyöreäksi, mutta pikkuhiljaa olisi kiva päästä siirtämään katsetta puutarhan kesätöihin kevättöiden sijasta. Tomaatin taimet alkavat olla sen korkuisia, että mieluusti veisin ne jo kasvihuoneeseen, mutta vielä en ole muuttoa uskaltanut tehdä. Pakkasöitä on ollut täällä etelä-Suomessakin koko viime viikon, joten muuttoa kannattaa vielä odotella, vaikka kasvihuoneessa olisikin lämmitys. Hedelmäpuut ovat lähes talvitilassa ja uskon, että vaatii vähintään viikon lämpimän ilman jakson, ennen kuin kasvu- ja kukinta lähtee käyntiin.

Vedin menneenä talvena useampia puutarhakursseja ja lähes kaikissa kursseissa minulle tuli kysymyksiä sadon lisäämisestä omalla piha-alueella ja siitä voisiko pölyttäjiä jotenkin houkutella satokasvien luokse ja samalla toimia omalla pihallaan niin, että tulisi suojelleeksi hyönteisiä. Pölyttäjien luontainen elintila on kaventunut luonnon niittyjen ja niissä kasvavien kasvien vähennyttyä ja rakennetun ympäristön lisäännyttyä. Ojan- ja teiden pientaria niitetään kesäisin ja samalla vähenevät ne kostean paikan kasvit, joista pölyttäjät saisivat runsaimmin mettä myös kuivina kesinä. Kevään hitaasti edetessä onkin ehkä hyvää aikaa miettiä hetki pölyttäjiä? Viime blogikirjoituksessani keskityin pölyttäjien hyvinvointiin lahopuun lisäämisen näkökannalta, nyt on ehkä syytä miettiä muita kasvivalintoja ja pihan hoitotapoja millä pölyttäjien elinolosuhteita voitaisiin lisätä yksityispihoissa.

Pihan istutusalueiden monimuotoistuminen lisää pölyttäjien hyvinvointia:

Hotelli_pihatimpuri_hyonteishotelli.png

Kuva oikealla: www.pihatimpuri.fi , hyönteishotelli.

Pölyttäjien hyvinvointi piha-alueella on useamman osatekijän summa. Tässä muutama esimerkki, millä jokainen meistä pystyy auttamaan pölyttäjiä omalla piha-alueellaan:

  • Huolehdi, ettei hulevedet liiku pihassasi liian nopeasti, vaan imeytä sade- ja sulamisvedet piha-alueelle tekemällä pihaasi kostean kasvupaikan istutusalue johon hulevedet ohjataan pintakallistuksilla. Vedet imeytetään ensisijaisesti tälle alueelle ja vasta ylijäämävesi ohjataan joko hulevesiviemäreihin tai ojiin. Tällä vähennetään hukkalannoitusta eli kontrolloidaan typpi- ja fosforivalumia ja vähennetään näin ollen myös vesistöjen rehevöitymistä. Meistä jokainen voi vesistöjen hyvinvointiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen tällä tavoin vaikuttaa. Aina sen muutoksen ei tarvitse lähteä isosta toimijasta kuten maatilasta.
  • Huolehdi, että pölyttäjille riittää ruokaa koko kasvukauden ajaksi. Alkaen kevättalvesta ja jatkuen ensimmäisiin syyspakkasiin. Istuta kasveja, jotka tuottavat mettä ja antavat pölyttäjille sopivasti lepopaikkoja ja suojaa. Pölyttäjiä houkuttelevat myös kasvien voimakkaat värit ja kukintojen tuoksut. Kasvivalinnoilla on siis merkitystä.
  • Pölyttäjät pitävät boheemimmasta puutarhanhoidosta. Ole siis luvan kanssa hieman laiska puutarhuri ja jätä piha-alueelle paikkoja, joita et siivoa ja hoida niin usein. Tällä saat pihastasi myös helppohoitoisemman. Puiden alla ei tarvitse olla nurmikkoa (eikä puut siitä nurmikosta juuristollaan myöskään pidä), vaan kylvä sinne niittykasveja tai istuta perennoja.
  • Kaikki kasvit hyötyvät ristipölytyksestä, mieti kasvien paikkoja ja sitä mitä kautta tuuli useimmin käy pihaasi. Satokasveja ja pölyttäjien houkutuskasveja kannattaa laittaa sekaisin ja tehdä tärkeimmästä pölytysalueesta kohtuullisesti tuulensuojainen paikka, jotta pölyttäjät jaksavat pölyttää mahdollisimman monta kukkaa yhdellä lentokerralla.
  • Voit myös tuoda pihaasi pölyttäjille lepopaikkoja eli ns hyönteishotelleja. Näitä voit ostaa valmiina kaupasta tai nikkaroida itse mieleisesi. Hyönteishotelli kannattaa kiinnittää kiinteään rakenteeseen kuten esim. autotallin varjoisalle seinustalle kiinni. Muista vain jättää hotellin ja seinän väliin ilmarako. Elävään puuhun hotellin voi laittaa vain jos se roikkuu oksasta, mikään puu ei kestä runkoon naulattua hyönteishotellia. Mikäli kiinnität hyönteishotellin runkoon kiinni muulla tavoin, muista tarkastaa kiinnitykset säännöllisesti, etteivät ne vahingoita puun runkoa millään tavalla.
  • Tuo pihaan pistiäisten pesän tekoon tarvitsemaa lahopuuta ja jätä kaadettujen puiden ja pensaiden kantoja piha-alueelle. Esim. kaadetun koivun kannosta saa hyönteisille keväällä mahlabaarin jossa levähtää.
  • Pölytystä voi myös lisätä tuomalla piha-alueelle esim. mehiläispesän. Huomioithan kuitenkin että mehiläinen suojelee pesäänsä aloittamalla pölytyksen muutaman sadan metrin päähän pesästään. Pölytystehokin tuolloin menee sinne. Lisätietoja mehiläistarhauksesta saat Suomen Mehiläistarhaajien Liitosta www.mehilaishoitajat.fi. 
  • Vältä hyönteisruiskutustoimia. Ruiskuta tuholaisia vain pitkän harkinnan jälkeen ja kaikkia varo-ohjeita noudattaen. Muista että kasvi pystyy taistelemaan itse tuholaisia vastaan mikäli lannoitus ja vesitalous on kohdillaan, maaperän pH on kasvin kasvulle sopiva, istutusalue ja kasvin oksisto on riittävän ilmava ja leikkaus- sekä muut hoitotoimenpiteen on tehty oikea-aikaisesti, oikealla tekniikalla ja säännöllisesti.

Pölyttäjiä houkuttelevia kasveja:

Keväällä kukkivat:

Tarhakylmankukka_sininen
  • Pajut (tärkein kevättalvella kukkiva), leppä, vaahtera, hedelmäpuut, orapihlaja, isotuomipihlaja, hevoskastanja, aronia, pähkinäpensas ja marjapensaat. 
  • Leskenlehti, voikukka, mansikka, mustikka, vuokot, metsätähti, kevättähti, lumikellot, helmihyasintit (helmililja), krookus, kevättaskuruoho ja narsissi.
  • Mätäsleimut, rönsyleimut ja tarhakylmänkukat. 

Kesällä kukkivat: 

  • Lehmus, vadelma, karhunvatukka, puolukka, juolukka, ruusut, hanhikit, humala, jasmike, hunajamarja, köynnöshortensia ja köynnöskuusama.
  • Maitohorsma, ajuruoho (timjami), mäkimeirami, laukat, unikot, salvia, valkomesikkä, tähkälaventeli, tädykkeet, apilat, koiranputket ja muut putkikasvUnikotit, mesiangervo, perhoangervo, huiskuangervo, virnat, kurjenpolvet, ampiaisyrtit, voikukat, kellokukat, päivänkakkarat, kärsämöt ja liljat.
  • Herneet, pavut, hunajakukka ja iisopit. 

Syksyllä kukkivat: 

  • Kehäkukat, auringonkukat, yrtit kuten sitruunamelissa, minttu ja basilika, malvat, malvikit, reseda ja siniviuhka.
  • Pensasangervot, ruusut, hortensiat ja kanervat.
  • Tarhasalkoruusu, rantakukka, ohdakkeet, kultapiisku, punatähkä, punahattu, punalatva, asterit, nauhukset, syysmaksaruohot, syysmaitiainen ja kultapallo.

Minun pihassani: 

Omassa pihassani on luontainen kosteikko alue, jossa notkon pohjalla kosteus tulee osittain valumavesinä, kahteen suuntaan tulevista jyrkistä rinteistä. Todennäköisesti alueella on myös lähteitä, josta nousee pohjavettä ylös. Tänne alueelle tuli myös myrskytuhoja vanhaan puustoon, joka vaikutti veden liikkumiseen. Vesi seisoo tuolla myös kuivana kesänä ja sinne onkin istutettu ensihätään hopeasalavia ja verivaahteroita valmiiksi hieman isompina kasveina, jotka viihtyvät tuolla harjuun istutettuna ja alkavat sitoa vettä ja ravinteita luonnostaan itseensä. Myöhemmin istutimme myös koivuja ja metsäkuusia. Tavoitteena olisi saada alueelle monimuotoinen ja eri-ikäisistä puista koostuva pihametsä, jonka juuristolle voisi kylvää metsäkukkaniityn. Monia metsäpohjan niittykukkia sieltä jo löytyykin, mutta suuntaan blogin kirjoituksen jälkeen www.niittysiemen.fi sivustolle etsimään mieleistäni niittykukkaseosta. Haluan alueelle varsinkin maitohorsmaa, lemmikkiä ja muita pölyttäjiä houkuttavia mesi- sekä lehdon kasveja, joita alueella ei tällä hetkellä löydy vanhan, kaatuneen havukasvuston vuoksi. Havut toki tuovat piha-alueelle suojaa ja ovat ikivihreitä, mutta niistä tippuvat neulaset myös happamoittavat maaperää. Onneksi kuitenkin perinteiset Suomen metsäkasvit kestävät happaman maaperän, eikä pihametsän maaperän pH:ta tarvitse lähteä muuttamaan. Lisääntynyt valo auttaa näiden kasvuun lähdössä.

Kuvat: Viherpalvelu Maununkarhu ja pihatimpuri.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pölyttäjät, kasvivalinnat, hyönteishotellit, perennat, pihasuunnittelu, puutarhanhoito

Kylvöt

Maanantai 8.3.2021 - Sirkku

Tomaatit multaan. 
Tekstiä kirjoittaessa ollaan jo maaliskuun kahdeksannessa päivässä ja minulle on ensimmäistäKasvusammal kertaa vuosiin päässyt käymään niin, etten ole ehtinyt kylvää vielä mitään. Itse asiassa ainoa siemenpussi jonka olen tähän mennessä ostanut on chili, jonka esikasvatus olisi hyvä aloittaa jo viimeistään tammikuussa, joten olen selkeästi hommissa myöhässä. Onneksi chiliä voi ruukussa kasvatella vaikka ympärivuotisesti ikkunalaudalla, joten en ota asiasta paniikkia. Yrittäjän aika on mennyt koronakevään töiden organisointiin ja varasuunnitelmien tekoon. Mitä sitten tehdään jos minä yrittäjänä vaikka sairastun? Näitä pohtiessa kylvöt ovat jääneet taka-alalle, mutta nyt ajattelin tehdä ns. rästityöt ajantasalle ja laittaa chilit ja tomaatit multaan tulemaan.
Perinteisesti kylvöt on tehty meillä vähätyppiseen kasvuturpeeseen, eli joko turvelevyihin, turvenappeihin tai kylvömultaan, mutta viime vuonna tutustuin tähän uuteen kasvualustatuotteeseen, eli kasvusammaleeseen. Ikinä ei ole minulla kylvöt onnistuneet niin hyvin kuin viime vuonna, taimet tulivat pintaan nopeasti ja pysyivät terveinä, joten ajattelin myös tänä vuonna hankkia tätä tuotetta. tänä keväänä en sattunut sitä kuitenkaan myymälästä löytämään, joten ostin perinteistä kylvömultaa ja turvenappeja. Monen vuoden käyttökokemus on myös niistä joten eiköhän ne taimet onnistu niihinkin kylvettynä.
Avainsanana kylvettäville siemenille on, että käytä mieluiten tutkittuja ja siemenpussissa ostettavia siemeniä ja puhdasta vähätyppistä kasvualustaa. Kaupan tomaateista, paprikoista, chileistä yms.
Taimiruukut
otettuja siemeniä otetaan käyttöön vain jos tiedät varmasti tuotteet Suomessa tuotetuiksi ja terveiksi, ettet saa kasvihuoneeseesi hankalaa kasvitautia siementen mukana. Lajeja ja lajikkeita on valtavasti, niiden tutkailuun kannattaa käyttää hieman aikaa ja miettiä mikä on se sinun tarpeisiin sopivin lajike. Kannattaa myös miettiä hieman minkä tyyliset lajikkeet ovat edellisinä vuosina tuottaneet parhaimman sadon sillä kasvupaikalla.
Valitset  nyt yksittäiskylvön taimipotteihin tai hajakylvön (kuten kuvasta näkee, vaihtoehtoja on). Täytä potit/ruukut puhtaalla kasvualustalla n. 3/4 korkeuteen. Voit laittaa kylvösten alle altakastelumattoa joka tasaa kosteutta ja ravinteiden saantia, mutta muista myös huolehtia, että liika vesi pääsee valumaan kylvöastiasta pois. Pyri välttämään paljain käsin astioiden sisäpintojen koskettelua ja käytä aina puhdistettuja ja tarvittaessa desinfioituja astioita. Näin vältellään mm. taimipoltetta joka tuhoaa pieniä taimia. Tämän jälkeen pohjakasvualusta kastellaan, kylvetään siemenet (vilkaise pussin ohjeita lajikkeen vaatimasta kylvösyvyydestä) ja tarvittaessa peitä siemenet puhtaalla kasvualustalla. Kylvös sumutetaan viimeiseksi kosteaksi. Omat siemenlajikkeeni, myös se tomaatti jota en ole vielä ostanut, kylvetään n. 0,5cm:n syvyyteen ja olisin peittänyt siemenet hiekalla jos sitä olisi juuri nyt ollut. Koska hiekkaa ei juuri nyt ollut, peitin siemenet kylvömullalla ja sumutin kylvöksen. Omaan kasvatusastiaani kuuluu ns. kasvihuonekansi, mutta jos käytät muovipussia tai kelmua, muista jättää kylvöksen ja muovin väliin ilmarako ja tee muoviin muutama reikä jottei kylvös ole liian märkä. Kasvihuonekannen ja kylvöastian väliin itse teippailen tulitikun, jotta ilma vaihtuu edes vähän kannen alla.
Tämän jälkeen kylvöastia olisi hyvä laittaa joko lämpömaton tai vaikka kylpyhuoneen lattialämmityksen tai lämminvesivaraajan päälle siksi aikaa kunnes taimi nousee kasvualustasta pintaan. Minä olen kasvattamassa chiliä ja tomaattia ja nämä pitävät lämpimästä kylvön jälkeen. Oma kokemukseni on, että näille saisi olla tasaisesti +22- +25 astetta lämmintä kylvön jälkeisinä päivinä. Silloin taimet tulevat nopeahkosti pintaan, mutta mikäli siemenpussin kasvatusohjeissa ei ole lämpötilaa mainittu, pidä kylvös huoneenlämmössä. Taimien itämisnopeus vaihtelee hyvissäkin olosuhteissa paljon, on siis täysin normaalia vaikka esim. chilin taimien pintaan nousua joutuu odottelemaan 15-30vrk ja tomaatilla taimettuminen voi kestää 2vrk tai 3 viikkoa. Jos sinulla on vanhoja, edellisvuotisia tai sitä vanhempia siemeniä, testaa niiden itävyys kylvämällä siemenet paria viikkoa aiemmin kun normaalisti kylväisit. Näin ehdit hankkimaan uudet siemenet huonojen siementen tilalle, mikäli ensimmäinen kylvös ei onnistu.
Taimien tultua pintaan, tuodaan ne kylppäristä lattialämmityksen päältä pois, huoneen lämpöön ja ikkunan eteen. Valoa pienet taimet tarvitsevat paljon. Ikkunat kannattaa siis pyyhkäistä kasvien edestä puhtaiksi ja lisätä taimille kasvivalot. Punainen kasvivalo olisi tähän alkuvuoteen paras mahdollinen valaistus. Punainen kasvivalo parantaa taimien itämistä ja juurtumista ja saa taimet kasvattamaan uutta kasvua lehtiin ja tekemään kukka-aiheita. Se on siis pääsääntöisesti alkukesän tärkein valon väri. Sininen valo taasen saa kasvin tukevoittamaan vartta ja auttaa valmistamaan sadon, se on siis pääsääntöisesti syksyn tärkein valon väri, mutta sitä tarvitaan pieninä annoksina myös keväällä. Perus kasvivaloissa on näitä molempia. Led-valonauhassa näytti mainintana olevan auringonvalon väri tai päivänvalon väri. Näistä minulla ei ole omaa käyttökokemusta, mutta aion ottaa ne tulevaisuudessa testiin. Mikäli sinulla käyttökokemusta on, laita vaikka viestiä, mielelläni kuulen kokemuksia siitä miten nämä kasvivalot ovat toimineen pienten taimien kanssa.
Mistä tietää, että kasvi saa riittävästi valoa? Uusi kasvu on terhakkaa ja kasvin varsi on tukeva eikä kasvi lähde kilpailemaan vähästä valosta kasvattamalla pitkää ja honteloa vartta. Tämän hetken led-kasvivalot voi tuoda melko lähelle kasvin lehtiä, se ei tee polttovaurioita lehtiin samalla tavalla kuin vanhat valot tekivät. Valaistus kannattaa muutenkin tuoda melko lähelle sen vuoksi että valon määrä tippuu nopeasti valolähteestä etäännyttäessä. 2m:n päässä olevan valaisimen valokeila on jo niin hajaantunut, että kasvivalo vastaa käytännössä vanhan ajan hehkulamppua.
Kastelulannokset
Taimettumisen jälkeen taimia kastellaan parin viikon ajan pelkällä vedellä kunnes sitten siirrytään laimeaan lannoitekasteluun. Tuotteita nestemäisiksi lannoitteiksi kyllä riittää, mutta minä valitsin ihan perinteisen viherkasvien kukkalannoksen. Alkuun laimeampana versiona ja sitten vähän tuhdinpana.
Tomaatit ja chilit koulitaan isompiin istutusastioihin sirkkalehtien ja ensimmäisten oikeiden lehtien ilmestyttyä näkyviin ja avauduttua kunnolla. Kouliminen on minusta aina vähän kinkkinen juttu. Jos et ole muistanut kylvää siemeniä riittävän pieneen ensimmäiseen astiaan, voi tulla koulimisvaiheessa ongelmia koska riittävän suuria koulintapurkkeja ei tahdo löytyä mistään vaan niitä saa sitten itse askarrella esim. maitopurkeista ja sanomalehdestä (joka ei onneksi ole vaikeaa). Koulimisessa taimi siirretään isompaan astiaan. Uutta multaa tulisi saada taimen alle, sivuille ja päälle. juuret pitäisi saada astiaan levälleen, niitä voidaan koulinnan yhteydessä typistää esim. terävällä veitsellä tai saksilla, mutta älä revi juuria. Taimi tulisi saada uuteen astiaan sirkkalehtiä myöden ja tämä voi olla haastavaa mikäli valoa on ollut liian vähän tarjolla ja kasvi on päässyt kasvamaan kovin pitkäksi. Vartta voi varovasti kiertää ruukkuun spiraalille vaikka sukkapuikon avulla, jos se on liian pitkä ruukkuun muuten. Kouliminen tehdään taas vähätyppiseen kylvö- tai taimimultaan koska koulimisen jälkeen taimen ensimmäinen työ on juurtua uuteen kasvualustaan ja kasvattaa uutta juuristoa varren osalle. 2 viikon lannoitustauko on siis tässä välissä tarpeen. Tomaattia saattaa joutua kevään aikana koulimaan 2-3 kertaa ennen kuin taimen voi viedä kasvihuoneeseen. Sama operaatio on siis edessä vielä ainakin toistamiseen.
Kasvituet
Perinteisesti toukokuussa meillä kotona on joka ainoa vapaa taso täynnä taimiruukkuja ja pikkutaimia, joita on taas tullut reilusti yli omien tarpeiden. Perhe tympääntyy niihin ja he ovat jostain syystä kovin iloisia kun alkaa taimien karaisuvaihe jolloin tomaatintaimet muuttavat päiväksi ulos harsojen alle ja tulevat sitten yöksi sisälle, koska silloin on jo tiedossa että kohta ne muuttavat kasvihuoneeseen harsojen alle.
Kasvihuoneeseen muuttaessaan esim. tomaatin olisi hyvä olla väriltään tumman vihreä ja kasvaa kovaa vauhtia. Siinä olisi hyvä olla ensimmäiset kukat näkyvissä vähintään nuppuina ja voi olla että taimi on ollut pakko latvoa kertaalleen jottei pituuskasvu lähde käsistä ja siihen on saatettu laittaa jo ensimmäiset tuennat.
Tätä kohti aion siis tänäkin keväänä mennä. Aloitan hankkimalla jostain tomaatin siemeniä ja sitten suunnataan perheen nuorimman kanssa kylvöhommiin. Epäilen että muita perheenjäseniä en seuraksi tule saamaan ja nuorimmankin kanssa on puutarhainnostus pyrittävä tartuttamaan parin vuoden sisällä, ennen teini-iän päälle pukkaamista. Iloisia taimikasvatushetkiä kaikille viljelijöille sekä koteihin että ammattilaisillekkin!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kasvihuoneviljely, taimien esikasvatus, taimikasvatus, tomaatti, kasvihuonekurkku, kylvömulta, kasvukausi, avomaan viljely, hyötyviljely, kasvilava, Kodinterra Tuusula

Mummin santut.

Perjantai 12.2.2021 - Sirkku

SaintpauliaSaintpaulia, paavalinkukka, santtu ja pyhä Pave. Näillä kaikilla nimillä olen kuullut tätä kasvia kutsuttavan.

Minulle tämä kasvi on ikuisesti Mummin Santtu. Olen siis aikanaan saanut ihka ensimmäiset omat viherkasvini lahjaksi omalta mummiltani. Olin arviolta n. 12 vuotias ja sain ne lahjaksi uuteen kotiin muuton yhteydessä, silloin kun sain oman huoneen. Lahja annettiin suoraan omalta ikkunalaudalta. Mummilla oli rivi santtuja omassa yksiössään ja käsitin tuolloin, että vaikka mummi ei sitä ääneen sanonut, kasvien antaminen minulle oli sitä mummin tapaa osoittaa rakkautta. Santut olivatkin ainoat mummin asunnon viherkasvit, koska yksiö oli pimeähkö ja viileä. Mummi oli tarkan markan nainen. Sähkövaloja ei poltettu päiväsaikaan ja lämmityksessäkin taidettiin säästää. Kasvivalot olivat turhaa humputusta ja siksi ikkunalla kasvoikin kukkia, jotka varmasti olosuhteet kestivät ja taisipa olla niin, että niistäkin oli osa muovisia. Minulla Mummin santut olivat vaihtelevasta hoidosta huolimatta hengissä yli 10 vuotta. Lopulta ne vei kovalla pakkaskelillä auki jätetystä ikkunasta puhaltanut kylmä viima. Se oli nuorelle ihmiselle niin kova paikka etten 20 vuoteen ostanut uusia. Mummille en kehdannut koskaan kertoa mitä hänen santuilleen tapahtui, uskon kuitenkin että hän olisi ollut pikemminkin yllättynyt siitä, että ne elivät lapsen ja nuoren ihmisen hoidossa yli 10 vuotta ja muuttivat myös siis hänen mukanaan omasta huoneesta ensimmäiseen omaan kotiin.

Koska kuitenkin olen päättänyt että tänä talvena otan haltuun viherkasvien hoidon, suuntasin eilen pihasuunnittelun ja pihaneuvonnan yhteistyöyritykseni Kodin terra Tuusulan myymälään ostamaan viherkasveille uutta multaa, isompia ruukkuja ja kastelulannoksia. Samalla ajattelin tsekata mitä uutuuksia viherkasvirintamalla tuotteiden puolella oli nähtävissä. Kiersin myös puutarhapuolta laajemmin ja tulin kolunneeksi myös Fiskarssin ja Gardenan hyllyt saksien, varsien ja sahojen sekä kastelujärjestelmien osalta.

RuukutViherkasvien_tuet

Sieltä siis itseni löysin, viherkasvitarvikehyllyn viereltä ja heti paikalle tullessani tajusin etten ollut muistanut mitata kasveilla käytössä olleiden ruukkujen kokoja. Oli siis ostettava summamutikassa suurin piirtein oikean kokoisia ruukkuja. Arvatkaapa millä menestyksellä? Riittää varmaan, kun kerron että sain nyt pariksi vuodeksi hienon uuden lankakorin. Onneksi edes jokin uusista ostoksistani osui myös kohdalleen, joten mullanvaihtohommiinkin pian päästään. Ostoslistalla oli mullan ja ruukkusoran lisäksi myös uusi amppeli ja pojan huoneen jukkapalmulle tukiseiväs. 

Multahylly olikin mielenkiintoinen. Löytyy kukkamultaa, viherkasvimultaa, orkideamultaa, 

Ruukkukastelijat

kaktusmultaa, altakastelumultaa, savimineraalia ja taimimultaa. Heittäydyin hurjaksi ja ostin peruskukkamullan lisäksi myös orkideamullan. Kastelu ja lannoitehyllylle päästessäni löysin ihania uutuuksia. Ruukkukastelijoita joissa on keraaminen anturi joka työnnetään mullan sisään. Olen käyttänyt keraamisella anturilla olevaa kastelujärjestelmää kasvihuoneessa jo usean vuoden ajan ja olen kokenut sen käteväksi. Käsittelemättömän savianturin läpi tihkuu vettä sopivalla vauhdilla ja kasvi saa tarvitsemansa veden ja ravinteet pikkuhiljaa. Minulla on käytössä anturit johon saa laitettua tihkujärjestelmän vaikkapa vesisäiliöstä kiinni, mutta kotona olen kiertänyt anturiosaan kiinni vesipullon. Kieltämättä nämä lintuset ovat paljon kauniimpia kuin ylösalaisin käännetty limpparipullo. 

Vielä siis lannoitteet hyllystä mukaan, viherkasveille omansa ja orkideoille omansa ja sitten kohti viherkasvialuetta. Ja mikä sieltä osui ensimmäisenä kasvina silmään? Vanha tuttu Saintpaulia! Ihan täsmälleen en Mummin santun värisiä kasveja löytänyt, mutta ei se haittaa. Mummi ei ole täällä enää santuntaimia antamassa, mutta ehkä se sitten pikkuhiljaa on minun vuoroni alkaa kasvattamaan niitä seuraaville sukupolville? Ehdin ehkä keräämään niiden kasvatuksesta usean vuoden ajan tietoa, mutta sitten jonain päivänä jaan taimet, kasvatusneuvot ja tämän tarinan eteenpäin. Ja siihen ne santut muutti, alkuun nyt tuvan ikkunalaudalle, myöhemmin ehkä keittiön avohyllylle hieman vähemmän valoisaan paikkaan. 20 vuoden jälkeen olemme siis santullinen koti uudestaan.

Tuvan_ikkuna

Saintpaulia- paavalinkukka.

Istutus- ja hoito-ohje:

- Kasvi kasvaa luontaisesti Itä-Afrikassa sademetsän aluskasvina. Saintpaulia pitääkin lämpimästä kasvupaikasta, kostehkosta ilmasta ja puolivarjoisesta valo-olosuhteesta.

- Kasvit kannattaa istuttaa uudelleen parin vuoden välein ravinteikkaaseen kukkamultaan.

- Paavalinkukkaa lannoitetaan maaliskuusta marraskuun alkuun joko kastelulannoksella tai kasvualustaan laitettavilla ravinnepuikoilla. 

-Kastelu kannattaa suorittaa aluslautaselle josta kasvi imee kasteluveden itse. Karvapintaisille lehdille jäävät vesipisarat vahingoittavat lehtiä. Kastelu on oltava tasaista, mutta seisova vesi kannattaa kaataa aluslautaselta pois. Talvikaudella multa saa kuivahtaa. Vanha hyvä keino saada santut kukkimaan on kaataa kuumaa vettä (+60 astetta) aluslautaselle joka saa kasvin virittymään kukintaan. Muista huolehtia riittävästä ilmankosteudesta sumuttelemalla kasvien ympäristöä.

- Hyvin hoidettu kasvi saattaa kukkia ympäri vuoden. Mikäli kukinta hiipuu talviaikaan, siirrä paavalinkukka aurinkoisemmalle paikalle tai lisää valaistusta kasvivalon avulla.

- Paavalinkukkia on helppoa lisätä pistokkaiden avulla. Tällöin nuori, jo täyteen kokoon kasvanut lehti leikataan ruoteineen emokasvista irti, lyhennetään 3-5cm:n pituiseksi ja pistetään viistosti kasvamaan vähätyppiseen taimimultaan.

Istutus- ja hoito-ohjeiden lähde: www.kekkila.fi/saintpaulia 

1 kommentti . Avainsanat: Saintpaulia, paavalinkukka, vihersisustus, viherkasvit, koti, puutarha, ruukut, lannoitteet, Kodinterra Tuusula,

Mitä tapahtuu pihakonsultoinnissa?

Tiistai 2.2.2021 - Sirkku

Kuvauksia palveluistamme:

Pihakonsultointi

Mitä tarkoitetaan pihakonsultoinnilla? 

Tiivistetysti voisi sanoa, että pihakonsultoinnissa asiantuntija ja asiakas käyvät yhdessä läpi pihan eri osa-alueet ja kunnon.

Vanhoissa pihoissa katsotaan olemassa olevien kasvien ja rakenteiden kunto ja mietitään niitä keinoja millä kuntoa saadaan parannettua ja pihaa ylläpidettyä. Ammattilainen saattaa pihaan tullessaan kiinnittää huomiota asioihin, joita pihaa pitkään käyttänyt asiakas ei ole tullut miettineeksi ollenkaan. Siinä siis annetaan ideoita ja vinkkejä pihan kunnon parantamiseen, uusiin ja jo olemassa oleviin toimintoihin, helppohoitoisuuteen, valaistukseen, käyttöturvallisuuteen ja kasvivalintoihin, joskus myös pohditaan pihan ongelmakohtiin ratkaisuja. 

Uudisrakennuspihoissa ammattilainen pyydetään yleensä siinä vaiheessa pihaan kun talo on joko suunnitteilla tai jo rakenteilla. Silloin keskitytään pihan tuleviin toimintoihin, kulkuteihin, valaistukseen ja käytäviin, piharakentamisen lainsäädäntöihin, pintakallistuksiin, rakenteiden pohjaratkaisuihin ja myös kasvivalintoihin.

Kenelle pihakonsultointi-tuote on suunnattu? 

Pihakonsultointia tilaavat niin uudisrakentajat, jotka tarvitsevat apua uuden pihan rakentamisen ratkaisuihin ja kasvivalintoihin, kuin pihan peruskunnostajatkin. Peruskunnostusasiakkailla syyt ovat varmasti moninaisemmat puutarhurin pihaan tilaamiselle kuin uudisrakennusasiakkailla. Silloin pihassa on yleensä selkeästi jokin ongelmakohta jota monesti on yritetty ratkaista itse,  jolloin kaivataan lisätietoja rakentamiseen tai hoitoon ja on huomattu ettei omat tiedot asiasta riitä. Joskus kasvien kunto mietityttää ja halutaan ohjeita siihen millä ne saisi kukoistamaan parhaiten. On mahdollisesti huomattu, ettei piha tunnu perheen tarpeisiin sopivalta ja toimivalta ja sen hoitoon kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa. Pihan ulkonäköä voidaan haluta piristää tuomalla sinne jotain uutta tai rakentamalla sitä paremmin puutarhatrendeihin sopivaksi. Myös perheen uudet harrastukset saattavat vaikuttaa pihan käyttötarpeeseen ja tilavarauksiin. 

Pihakonsultointi on tuote jossa asiakkaalle saatetaan antaa neuvo tilata jokin toinenkin palvelu pihaan. Silloin yleensä puhutaan joko pihasuunnittelusta, valaistussuunnittelusta tai hulevesi-/LVI suunnittelusta tai puiden kunnon tarkastuksesta ja mahdollisesta kaadosta tai suuremmista viherrakennus- tai viheralueiden hoito- urakoista. 

Velvoittaako pihakonsultointi jatkotilauksiin? 

Ei velvoita. Pihakonsultoinnissa annetaan ideoita, rakennus- ja hoito-ohjeita ja peruskunnostusohjeita joiden perusteella asiakas voi itse päättää haluaako hän tilata lisäpalvelua ja asiakas voi niiden perusteella miettiä keneltä hän palvelut tilaa.

Monesti saatan myös omista taidoistaan epävarmalle asiakkaalle sanoa, että hei. Kyllä sinä tämän osaat näillä ohjeilla tehdä itsekin.

Miksi pihakonsultoinnin tuntihinta on kalliimpi kuin vihertöiden tuntihinta on? 

Puutarhurin tullessa pihaan vihertöihin hän tietää ennalta mitä tehdä, millä välineillä, miten se työ tehdään oikein ja turvallisesti ja mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon jotta työ saadaan onnistumaan. Näistä töistä esimerkkinä on mm. istutusalueen rakentaminen, kasvien istutus ja istutuskastelut tai pensasaidan leikkaus, oksien poiskuljetus, lannoitus ja kalkitus. Hänellä on tarvittu ammattitaito ja välineet kyseisen työn tekemiseen ja yleensä työtehtävä rajoittuu muutamaan pihatöihin liittyvään työkohtaan.

Pihakonsultoinnissa ammattilaiselta ulosmitataan parissa tunnissa koko hänen vuosien varrella keräämänsä tietopankki. On osattava antaa asiakkaalle tietoja kasveista ja niiden menestymisestä Suomessa, kaupunkien ja kuntien kaavamääräyksistä ja rakennustapaohjeista, kivirakentamisesta, betonirakentamisesta, asfaltoinnista, maanalaisista rakenteista kullakin maalajilla, valuista ja raudotuksista sekä routasuojauksista, puurakentamisesta, hulevesien kulkemisesta tontilla ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä perustiedot pihan sähkövienneistä lakeineen ja kaikkien näiden töiden tekemiseen tarvittavista koneista ja kuluista. Pihakonsultoinnissa ammattilaisen on pystyttävä katsomaan pihan olemassa olevia toimintoja kriittisestikin ja antamaan nopeasti kehitysehdotuksia ongelmien korjaamiseksi. Pitää olla silmää pihasuunnittelulle ja kokemusta toimivista ja helppohoitoisista kasveista ja rakenteista. Pitää ottaa myös huomioon se mikä asiakkaan lähtötilanne on oman pihansa suhteen. Joskus ohjeistus pitää aloittaa hyvin perusasioista kuten esim. mikä on salaoja ja mikä sen tehtävä on ja miksi sitä muurin alle on syytä laittaa ja jossain tapauksissa riittää kun sanoo että tuohon tulee muuri jonka perustukset on syytä pitää routimattomana. On osattava myös ottaa huomioon pihan toimivuus nyt, viiden vuoden päästä, 10 vuoden päästä ja 20 vuoden päästä. On osattava myös miettiä asiakkaan budjettia. Kaikki ohjeistus on osaltava soveltaa asiakkaan taitoihin, liikuntakykyyn, perhetilanteeseen ja harrastuksiin sopiviksi. Pihakonsultoinnissa asiakas saa huomattavasti laajemman paketin käyttöönsä parin tunnin ajaksi ja siksi se on kalliimpaa tuntihinnaltaan kuin puutarhurin pihassa tekemä vihertyö. 

Mitkä ovat ne asiat joita mietit aina Pihakonsultointia tehdessäsi vaikkei asiakas niitä erikseen muistaisi mainita? 

- Pihan rakenteiden, ylläpitotöiden ja kasvien helppohoitoisuus.

- Rakentamisen budjetti. Yritän miettiä keinoja jolla asiakas saa rakennettua pihan edullisemmin.

- Lainsäädäntö, kaavaohjeistus ja rakennustapamääräykset.

- Oikeat kasvit oikeaan paikkaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pihakonsultointi, puutarha, pihasuunnittelu, puutarhasuunnittelu, pihavalaistus, viherrakentaminen, pihan toiminnot, istutussuunnittelu, hulevesisuunnittelu, hulevesien imeyttäminen tontille, kasvivalinnat, kasvien menestymisvyöhykkeet

Huonekasvit, tämän puistopuutarhurin painajainen.

Tiistai 26.1.2021 - Sirkku

Palmu

Kuulutko niihin ihmisiin jonka koti on täynnä köynnöksiä, viherkasveja ja erilaisia kukkivia orkideoja joita sumutellaan useasti, kastellaan säännöllisesti ja niille jutellaan ja jopa lauletaan jotta ne saavat riittävästi hiilidioksidia. Hienoa jos kuulut, mutta nyt on kyllä rehellisesti myönnettävä että minä en kuulu. Minä kuulun niihin joka aina äitienpäiväksi ja syntymäpäiväksi saa lahjaksi orkidean. Kolme olen saanut pidettyä miten kuten hengissä, usempi on ehtinyt matkan varrella kuolemaan joko hoidon puutteeseen tai liikaan hoitoon. Limoviikunani alkaa olla tällä hetkellä melko kalju, lehtiä on tippunut joulukuusen sisälle tulosta saakka eikä loppua näy. Minun viherkasvini ovat kaktuksista lähtien altakasteluruukuissa ja silloin harvoin kuin muistan niihin lisätä vettä, alkavat kaktukset hätäpäissään kukkimaan vuodenajasta riippumatta. Luulevat varmasti reppanat, että nyt on paras alkaa tekemään kukkia ja siemeniä koska ei voi tietää milloin kuolo korjaa emokasvin. On siis parempi alkaa lisääntymään heti, vaikka marraskuussa.

Orkidea_ja_jouluvalot

Osa orkideoistani on toiminut ansiokkaasti myös jouluvalotelineenä. Valoja pois ottaessani havahduin sisäkasvieni kuntoon. Suorastaan hävettää kun olen laiminlyönyt niiden hoidon vedoten ruuhkavuosiin ja kiireeseen. Hoitotöiden ongelmana osittain oikeasti on tuo kiire. Varsinkin kesäaikana pihatyöt ja yrityksen pyöritys sekä perheen yhdessäolo vievät kaiken hereilläoloajan, joten missään nimessä en ole mitään vaateliaita kasveja kotiini edes hankkinut, mutta kun nekin voivat selkeäsi huonosti, on tämän puutarhurin syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja selvittää millä poloisten viherkasvieni tila korjataan! Kaivelin kirjahyllystä kaikki kasvikirjani ja yllätyksekseni löysin vain yhden sisäkasvikirjan (puutarhakirjoja on reilusti parin kymmenen päälle). Kyseessä oli Suomalainen kodin kukoistavat kasvit- kirja (WSOY 2001, Visa Lipponen ja Seppo Hilpo). Kirja sopii meille "himoharrastajille", eli tietoa on paljon alkaen niistä perustiedoista ja päätyen kasvien erityistarpeisiin. Kävin myös  https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/ osoitteessa. Mietin tässä mielessäni, että kyllä on hienoa, että meillä täällä Suomessa on järjestö nimeltä Martat. Käsittämättömän paljon näiltä sivustoilta löytyy apua ja neuvoja. Suosittelen tutustumaan jos et ole sivuilla käynyt!

Näiden kahden tahon ohjeilla ja neuvoilla lähden nyt päättämään viherkasvieni näivettymisen päivät ja yritän saada ne komeaan uuteen kukoistukseen. Kirjoitin ylös niin itseäni mietityttäviä kysymyksiä kuin niitä seikkoja joita arvelen myös muiden miettivän ja etsin niihin vastauksia. Toki osa vastauksista tulee myös oman mielenkiintoni ja osaamiseni puolelta, eli puutarha- ja kasvihuoneviljelystä.

Miksi huonekasvit voivat monesti huonosti talvella? 

Oirekuvana on se, että huonekasvit tiputtavat lehtiä ja kasvu käytännössä pysähtyy.

Syy:

  • Kova pakkanen ja kuiva ilma ulkona. Silloin sisällä lämmitetään ja ilma kuivuu entisestään. Mittarina voisi käyttää ihmisen omaa tuntemusta, jos limakalvot ja iho tuntuvat kuivilta ja hiukset ovat jatkuvasti sähköiset, voit olettaa ettei se kasvin olotila ole yhtään sen parempi. Ilma on liian kuivaa ja lämmintä.
  • Ulkona on liian pimeää eikä kasvi saa riittävästi oikean väristä valoa jatkaakseen kasvua ja silloin se menee ns. säästöliekille jolloin kasvu rauhoittuu.
  • Liikakastelu. Kun kasvi on lepotilassa valon puutteen vuoksi, ei sen nesteenkierto toimi samalla tavalla kuin kesällä. Yhteytykseen tarvitaan lisää oikean väristä valoa, jolloin kasvu lähtee käyntiin ja nesteet kasvissa taas liikkuvat paremmin.

Miten tilannetta korjataan? 

  • Lisää huoneilman kosteutta sumuttamalla muita kuin nukkapintaisia kasveja säännöllisesti. Voit myös lisätä ilmankosteutta muilla keinoilla kuten ilmankostuttimella, kuivattamalla pyykkiä huoneessa tai laittamalla patterin päälle laakean vesiastian.
  • Voit myös sijoitella kasveja usean kasvin ryhmiin ja tuoda niiden tyvelle laakean vesiastian josta haihtuva vesi nousee suoraan kasvin lehdistölle.
  • Vähennä kastelua ja laita lannoitus tauolle jo marraskuussa. Kukkivia kasveja lannoitetaan myös talvella kukinnan ylläpitämiseksi. Kastele kasveja vasta kun multa on parin sentin syvyydeltä selvästi kuiva, altakasteluruukuissa vesisäiliö täytetään vasta kun säiliö on ollut usean päivän ajan tyhjillään.
  • Kestätkö viileämpää huonelämpötilaa tai onko kodissasi viileä ja valoisa viherhuone tai autotalli? Siirrä kasvit sinne talviajaksi. Monet kasvit viihtyisivät talvella valoisassa ja viileässä tilassa. Viileys saa ne lepotilaan ja virittäytymään tulevaa kukintaa varten. Talvella viileää vaativia huonekasveja ovat mm. gerbera, huone-esikko, ihmeköynnös, jalopelargonit ja jouluruusu. Viileässä viihtyviä kasveja taasen ovat mm. aasinkorva, anopinkieli, etelänkissus, huonearalia, joulukaktus, kiiltojukka ja kiinanruusu.

Huonekasvit tarvitsevat talvella myös valoa. 

  • Pitkä pimeä talvi tuo Suomeen lähinnä sinisen sävyisiä valoja. Sininen sävy valokartassa saa kasvin valmistamaan sadon, pudottamaan lehdet syksyllä ja vetäytymään talvilepoon eli meillä luonnossa kasvaville kasveille se kertoo että nyt on tulossa talvi ja on syytä varautua siihen.
  • Huonekasvit ovat yleensä niitä kasveja joita ei Suomessa pysty kasvattamaan talvenkestonsa vuoksi ulkona ja niiden valovaatimukset vastaavat sitä paikkaa missä niitä tavataan luonnossa, eli useimmin ne tulevat maista jossa on lämmin ja aurinkoinen päivä ja pimeä yö ympäri vuoden. Vuodenajan siellä yleensä erottaa selvimmin sademääristä. On sadekausi ja kuivakausi, eli kasvukausi ja lepokausi. Valon määrä on siis meillä näille kasveille liian vähäinen ja valon väri on väärä.
  • Suihkutetut_viherkasvit
  • Jos kasvisi siis voivat tähän aikaan yhtä huonosti kuin minulla, ensimmäinen askel on poistaa kasvin kuolleet lehdet ja muut kasvinosat ja saada pöly pois lehdiltä jotta kasvi saa hyödynnettyä valon paremmin. Itse ratkaisin asian viemällä kasvit suihkuun. Liikakastelulle ei meidän perheessä ollut riskiä, joten sinne ne kiikutettiin, maatilan kellariin sumusuihkuun. Samalla tsekkasin lehtien alapinnat ja lehtihangat ettei siellä ollut tuholaisia, niiden munia tai kehitysasteita ja ettei kasvien huono vointi johtunut siitä. Pölyt voi myös pyyhkiä kostealla liinalla tai jos kasvi on nukkapintainen, voi pölyt pyyhkiä vaikka pölyhuiskalla. 
  • Kasvia käsitellessä on hyvä muistaa, että käsistä kulkeutuu lehtiin aina suoloja, rasvoja ja viruksia/bakteereita. Mitä vähemmällä suoralla kosketuksella vihreisiin osiin pääset tässä työssä, sen parempi kasville.
  • Pölyjen poiston jälkeen kasvit kannattaa sijoitella paikkaan missä on mahdollisimman paljon luonnonvaloa tarjolla. Siis verhot auki ja kasvit tarvittaessa pöytien ja jakkaroiden päälle. Muista että valon määrä vähenee nopeasti ikkunasta poispäin edetessä.
  • Viimeisenä mietitään onko lisävalolle tarvetta. Kasvivaloja on monenlaisia ja valoa hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota valon värispektriin (löytyy yleensä lampun paketin kyljestä). Kasville talviaikaan olisi eniten hyötyä punasävyisistä valoista jotka kiihdyttävät uutta kasvua. Led-lamput ovat pitkäikäisiä eivätkä ne lämmitä ilmaa lampun läheltä jolloin lehden polttovaurioriskiä ei ole vaikka lamppu olisi hyvinkin lähellä kasvia. Led-lampuissa ei välttämättä ole samaa värispektriä paketin kyljessä näkyvissä vaan siellä käyttötarkoitus on saatettu mainita toisin. E27- kannalla olevia lamppuja pystyy yleensä laittamaan myös tavallisiin valaisimiin. Kasvivaloa annetaan kasville päiväaikaan lisävalona ja päivää voidaan niiden avulla myös pidentää muutamalla tunnilla, mutta ne sammutetaan yöksi. Lepotilassa oleva kasvi tarvitsee myös pimeän ajan jolloin kasvivalo ei ole päällä.

Kohti uutta kasvua. 

  • Viherkasvien lepotila on keskimäärin marraskuu- helmikuun loppupuoli, jolloin kasveja ei siis lannoiteta. Kasvukausi on taasen maaliskuusta lokakuun loppuun jolloin lannoitetaan. Noin karkeasti arvioiden.
  • Maaliskuun alussa siirrä katse ruukkuun. Onko se riittävän kokoinen, tarvitaanko lisämultaa tai ehkä kokonaan mullan ja ruukun vaihto? Ruukku on vaihdettava suurempaan jos kasvi on lakannut kasvamasta, juuria on näkyvissä pinnalla tai niiden kärjet ovat kasvaneet ruukun pohjasta läpi. 
  • Mieti uutta ruukkua valitessasi kasvin kastelutarve. Kastellaanko kasvi päältä (ei nukkapintaisille), altakastelu tassilta vaiko kokonaan altakasteluruukku tai tarvitseeko juuret pääsääntöisesti valoa ja ilmaa ja kastelu tapahtuu upottamalla ruukku veteen kerran viikossa? Pinnoittamattomia ruukkuja tarvitsee yleensä kastella useammin, mutta ilmankosteuden ollessa korkea ja kasvualustan kuiva, saattavat kasvit vetää kosteutta itseensä ilmasta ja tämä ruukku sopiikin esim. pelargonialle hyvin. Muille viherkasveille sopiva ruukku on yleensä pinnoitettu tai muovinen, kunhan pohjassa on reikä josta liika vesi pääsee valumaan pois.
  • Nopeakasvuiset kasvit ruukutetaan vuosittain n. 1cm:n halkaisijaltaan entistä suurempiin ruukkuihin vuosittain, hitaampikasvuisilla ruukku vaihdetaan n. 2-3 vuoden välein ja silloin uusi ruukku saa olla 2-3cm suurempi halkaisijaltaan kuin vanha. Välivuosina kuoritaan juuriston päältä vanhaa multaa pois ja tuodaan tuoretta kukkamultaa tilalle joka on jo lannoitettua.
  • Valitse oikea multa oikealle kasville niin kasvi voi paremmin. Yleiskukkamulta sopii perus viher- ja kukkiville kasveille. Altakastelumulta sopii niille kasveille joita uudelleen istutetaan harvemmin. Kaktukset pitävät hiekkaisemmasta ja kuivemmasta kasvualustasta jossa vesi liikkuu nopeasti ja niille onkin oma kasvualustaseoksensa. Orkideat taas luonnossa kasvavat puiden rungoilla ja lehdillä ja siksi niille sopivassa kasvualustassa onkin kaarnaa ja hiiltä.
  • Voit tarvittaessa typistää ja leikata puuvartisia kasveja tässä vaiheessa huomioiden kasvin omat leikkaussuositukset.
  • Aloita lannoitus pari viikkoa mullan vaihdon jälkeen niin kasvi on tottunut uuteen kasvualustaan ja juuret pystyvät taas ottamaan ravinteita vastaan. Lannoitetta valittaessa vaihtoehtoja on hurjasti ja mihin vaihtoehtoon päädytkään, noudata purkin/ pakkauksen ohjetta! Itse taidan päätyä kasvualustaan laitettaviin lannoitepuikkoihin ja niiden lisäksi annan tarvittaessa kastelulannosta. Orkideoille annan koko kasvukauden niille tarkoitettua kastelulannosta.

Näillä vinkeillä minä lähden kohti viherkasvien uutta kasvukautta. Nyt siis lähden virittelemään paikalleen kasvivaloja ja varustaudun säännöllisesti kasvien hoitoon myös pölyrätin kanssa. Nyt yritän myös huolehtia ettei minulla ole liian kiire huomatakseni kasvieni ahdinko. Jos en nyt sentään juttele ja laula niin yritän ainakin jumpata kasvien läheisyydessä. Luulisi sitä siitäkin tulevan riittävästi hiiilidioksidia ilmaan tällä kunnolla ;) . Vielä kerran kiitos upeasta Suomalainen Kodin kukoistavat kasvit- kirjasta tekijöille ja yhtä iso kiitos myös Martoille kaikista niistä vinkeistä, ohjeista ja neuvoista.

Onko sinulla hyviä kokemuksia ja vinkkejä viherkasvien hoidosta? Jaa kommenttikentässä omat kokemuksesi ja vinkkisi, saa kertoa myös ne huonot kokemukset ja epäonnistumiset. pohditaan yhdessä mikä meni pieleen :) .

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huonekasvi, viherkasvi, orkidea, kasvivalo, lannoitus, kastelu

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Liila_GeraniumHei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.Orapihlaja-aita

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

1 kommentti . Avainsanat: Puutarha, Piha, Pihasuunnittelu, Hyötyviljely, Kasvihuone, puutarhakurssit

« Uudemmat kirjoitukset