Puutarhurin kalenteri

Torstai 2.2.2023 - Sirkku

Ajankohtaiset puutarhatyöt. 

Pidetään pieni paussi kasvisuunnittelusta ja siirretään katseet hetkeksi jo tulevaan kesään. Oletko sinä aikonut kasvattaa kasveja, jotka vaativat esikasvatusta? Nyt alkaa viimeistään olla oikea hetki tilata siemenet tai suunnata kohti puutahamyymälää katsomaan valikoimia. Osa siemenistä on syytä pistää jo kasvuunkin. Samalla kannattaa tehdä inventaario kotona oleville siemenpusseille, irtosiemenille, työvälineille, kylvökipoille, lämpöalustoille ja kasvivaloille. Onko niitä tarpeeksi ja onko kaikki kunnossa alkavaa kasvukautta varten.

Viime vuonna hankin kylvösten alle pienen lämpömaton, joka minusta oli hyvä hankinta. Se takasi tasaiset lämpöolosuhteet ja vähensi näin omalta osaltaan itämisen aikana näkyviä kasvitauteja, kuten esim. taimipoltetta. Taimipolte on maalevintäinen sienitauti, joka iskee juuri itäneisiin taimiin ja kuihduttaa ne. Se voi tarttua taimiin saastuneesta maa-aineksesta, kasvupurkista tai työvälineestä tai sitten sitä voi olla jo itse siemenessä. Paras ehkäisy taimipoltteeseen on käyttää terveeksi tutkittuja siemeniä, puhdasta ja uutta kasvualustaa, sekä hyvin desinfioituja tai uusia taimipurkkeja/potteja. Taimipoltteen iskiessä, kannattaa kylvöksen pinta pitää kuivana esim. hiekkaisen maa-aineksen avulla ja pitää kylvös muuten tasaisen kosteana, mutta ei märkänä. Lämpömatto sinällään ei taimipoltetta estä, mutta se mahdollistaa taimelle stressittömämmän kasvuunlähdön ja sitä kautta auttaa taimea kestämään paremmin ulkoiset kasvuun vaikuttavat tekijät. Kasvi jaksaa siis paremmin taistella itse kasvitauteja vastaan. Lämpömaton ja kasvualustan väliin jos vielä laittaa altakastelumattoa niin kylvöksen pinta pysyy kuivana ja kasvualusta siltikin kosteana. edellyttäen tietenkin, että muistat kastella sen kastelumaton joskus. Muistathan kuitenkin tarkastaa kylvöpussin kyljestä sopivan idätyslämpötilan? On olemassa myös kasveja jotka pitävät viileässä itämisestä, esim. salaatti itää paremmin viileässä kuin lämpömaton tai lattialämmityksen päällä.

Kylvömullasta olen kirjoittanut aikaisempina vuosina täällä blogissa jo useampaan kertaan, mutta oma kokemukseni on, että tällä hetkellä myytävistä valmismultaseoksista se sammal-kasvualusta oli paras. Kylvömullan tulee olla kasvitaudeista ja tuholaisista puhdasta, mielellään hiekka- ja turve sisältöistä multaa, jossa ei ole paljon typpeä. Siihen ovi lisätä vermikuliittia kosteutta tasaamaan. Kotimaisia turvetuotteita on ollut tietystä syystä melko vähän saatavilla, joten tuo sammaltuote tuli sen tilalle. Minullakin oli melko suuria epäluuloja sitä kohtaan, mutta silloin taimikasvatus onnistuikin hyvin. Tiedä sitten johtuiko kasvatuksen onnistuminen nimenomaan kasvualustasta vai oliko silloin muuten vain kaikki taivaankappaleiden paikat kohdilleen?

Oikea kylvöaika on laji- ja lajikekohtaisesti sanottuna ensisijaisesti siemenpussin kyljessä. Huomioithan, että jopa saman kasvilajin eri lajikkeilla saattaa olla eri pituiset kasvuajat. Esimerkkinä nyt tulee mieleen ensin maanviljelyn puolelta viljat. On olemassa pitkän kasvukauden vehnää ja lyhyemmän kasvukauden vaativaa vehnää. Kasvien kohdalla kun yksi jalostusperusteista on kasvukausi- ja lämpösummatarve sadon tuottoon. Kasvukautta halutaan lyhyemmäksi ja lämpösummatarvetta matalammaksi, jotta ruokaa voidaan tuottaa myös pohjoisempana. Tarkista siis aina pussin kylki! Esimerkkejä kylvöaikaan löydät listattuna kuitenkin myös alta:

Tammikuu- helmikuu:

Chilit, munakoiso, latva-artisokka, ruotiselleri, mukulaselleri, jotkin kasvihuonekurkut, rosmariini,  jättiverbena, heliotrooppi, Dianat, karjalanneito, orvokit, hentohöyhenheinä, suklaakosmos, kelloköynnös, keijunmekko, laventeli ja kultatesma.

Helmi- maaliskuun kylvöt:

Tomaatit, paprikat, ananaskirsikka, pinaatti, lehtiselleri, basilika, yrtti-iiso, sitruuna-ajuruoho, iisoppi, ryytisalvia, timjami, mäkimeirami, mintut, talvisipuli, jättisipuli, purjo ja keräsalaatti. Kesäkukista: ahkeraliisa, lobelia, petunia, kesäneilikka, isosamettikukka, koristetupakka, hopeavillakko ja daalia.

Huhtikuun kylvöt:

Kaalit, salaattifenkoli, kyntelit, venäjänrakuuna, avomaantomaatti, meloni ja vesimelonikrassit, herneet ja pavut (ei välttämättä tarvitse esikasvattaa, jolloin kylvetään vasta myöhemmin). kesäkukista: auringonkukka, kesämalvikki, silkkikukat, kääpiösamettikukka, kesäsypressi, palsamit, koristekaali, italianpantaheinä, jänönhäntä, jättiolkikukka ja lyhtykoiso. Muista myös idättää perunat!

Toukokuu:

Avomaankurkku, kesäkurpitsa, sokerimaissi, kurpitsat, kirjorevonhäntä ja tuoksuampiaisyrtti.

Askelmerkit onnistuneeseen taimikasvatukseen:

•  Hanki tarkastetut, terveet siemenet, taimimultaa ja puhtaat kylvöastiat.
• Täytä astiat kuohkealla kasvualustalla, kostuta se ja kylvä taimet pussin ohjeen mukaan. Kannattaa vähän nähdä vaivaa siihen, että kasvupurkit täytetään suurinpiirtein samalle korkeudelle, niin siemenetkin tulee kylvettyä samaan korkeuteen ja ne itävät suurin piirtein samaan aikaan silloin, joka taasen helpottaa taimikasvatusta.
• Kylvä siemenet ohjeen mukaan. Pieniä siemeniä on helpompi levittää jos ne on sekoitettu hiekkaan.
• Peitä siemenet tarvittaessa ja tiivistä multa kevyesti. Peitä kylvös muovilla, jossa on pari ilmareikää. Muovi poistetaan kun taimet ovat kasvussa.
• Tarvittaessa tee kylmäkäsittely.
• Laita purkit tasaisen lämpölähteen päälle, tarkasta sopiva idätyslämpötila siemenpussista. Pidä kasvualusta kosteana, mutta ei liian märkänä.
• Lisää kasvivaloa heti kun itu tulee näkyviin. Tuo kasvi ikkunalle ja anna tarvittaessa lisävaloa. Luonnonvalo, aurinkoisella eteläikkunalla riittää aikaisintaan maaliskuussa, sitä ennen taimikasvatuksessa on käytettävä kasvivaloja. Punainen valosävy lisää yhteyttämistä, itämistä ja kasvua, sininen väri vahvistaa kasvin vartta ja saa kasvin tuottamaan sadon valmiiksi. Molempia valosävyjä tarvitaan hyvään taimikasvatukseen ja tukevan kasvin kasvatukseen. Muista tuoda lisävalo riittävän lähelle kasvia, ettei valonsäde hajoa liikaa ja valomäärä riittää kasville. Tarkista kasvivalon pakkauksesta kuinka lähelle kasvia valaisin on tarkoitettu.
• Aloita mieto lannoitekastelu 2 viikkoa itämisen jälkeen.
• Kouli taimet isompaan kasvatusastiaan n. 4-5 viikon välein, voit myös tarvittaessa latvoa taimia jos valoa on ollut liian vähän ja taimi on kasvanut honteloksi ja pitkäksi. Koulimisen yhteydessä pidetään kahden viikon paussi lannoituksessa, jolloin kasvin annetaan keskittyä juurtumiseen. 
• Lisää kastelua asteittain taimen kasvaessa.
• Tarvittaessa voit tukea hyvin kasvavat taimet koulinnan yhteydessä. Kasvihuoneeseen tai ulos vietäessä taimessa tulisi olla tukeva varsi ja tumman vihreä väritys ja esim. tomaatissa tulisi olla ensimmäiset kukat jo aukeamassa.
• Totuta taimet tuulensuojaisessa, lämpimässä ja puolivarjoisessa paikassa lisääntyneeseen luonnonvaloon, tuuleen ja ulkolämpötilaan ennen kasvihuoneeseen, avomaalle tai ruukkuihin istutusta. Silloin taimet muuttavat päiväksi ulos ja yöksi sisään 1-2 viikon ajan. 

Muita ajankohtaisia puutarhatöitä:

• Toivottavasti muistit tammikuussa laittaa havujen ja ikivihreiden kasvien päälle varjostuskankaat?
• Maalis-huhtikuussa leikataan havuja, havuaitoja, pensaita ja omena- sekä päärynäpuita. Työjärjestys on: aloita havuista ja lopeta hedelmäpuihin. Hedelmäpuiden leikkuun kanssa kannattaa odottaa siihen kun lumet ovat vajuneet alas, mutta kasvu ei ole lähtenyt vielä käyntiin, eli silmut eivät ole vielä turvonneet.
• Muutoin näin talviaikaan, pudotellaan toisilta kasveilta lumia pois päältä ja toisille niitä lisätään. Tykkylumi siis puiden ja aitojen päältä pois ja kasaa lunta talvenarkojen kasvien päälle.

Huonekasvit, tämän puistopuutarhurin painajainen.

Tiistai 26.1.2021 - Sirkku

Kuulutko niihin ihmisiin jonka koti on täynnä köynnöksiä, viherkasveja ja erilaisia kukkivia orkideoja joita sumutellaan useasti, kastellaan säännöllisesti ja niille jutellaan ja jopa lauletaan jotta ne saavat riittävästi hiilidioksidia. Hienoa jos kuulut, mutta nyt on kyllä rehellisesti myönnettävä että minä en kuulu. Minä kuulun niihin joka aina äitienpäiväksi ja syntymäpäiväksi saa lahjaksi orkidean. Kolme olen saanut pidettyä miten kuten hengissä, usempi on ehtinyt matkan varrella kuolemaan joko hoidon puutteeseen tai liikaan hoitoon. Limoviikunani alkaa olla tällä hetkellä melko kalju, lehtiä on tippunut joulukuusen sisälle tulosta saakka eikä loppua näy. Minun viherkasvini ovat kaktuksista lähtien altakasteluruukuissa ja silloin harvoin kuin muistan niihin lisätä vettä, alkavat kaktukset hätäpäissään kukkimaan vuodenajasta riippumatta. Luulevat varmasti reppanat, että nyt on paras alkaa tekemään kukkia ja siemeniä koska ei voi tietää milloin kuolo korjaa emokasvin. On siis parempi alkaa lisääntymään heti, vaikka marraskuussa.

Osa orkideoistani on toiminut ansiokkaasti myös jouluvalotelineenä. Valoja pois ottaessani havahduin sisäkasvieni kuntoon. Suorastaan hävettää kun olen laiminlyönyt niiden hoidon vedoten ruuhkavuosiin ja kiireeseen. Hoitotöiden ongelmana osittain oikeasti on tuo kiire. Varsinkin kesäaikana pihatyöt ja yrityksen pyöritys sekä perheen yhdessäolo vievät kaiken hereilläoloajan, joten missään nimessä en ole mitään vaateliaita kasveja kotiini edes hankkinut, mutta kun nekin voivat selkeäsi huonosti, on tämän puutarhurin syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja selvittää millä poloisten viherkasvieni tila korjataan! Kaivelin kirjahyllystä kaikki kasvikirjani ja yllätyksekseni löysin vain yhden sisäkasvikirjan (puutarhakirjoja on reilusti parin kymmenen päälle). Kyseessä oli Suomalainen kodin kukoistavat kasvit- kirja (WSOY 2001, Visa Lipponen ja Seppo Hilpo). Kirja sopii meille "himoharrastajille", eli tietoa on paljon alkaen niistä perustiedoista ja päätyen kasvien erityistarpeisiin. Kävin myös  https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/ osoitteessa. Mietin tässä mielessäni, että kyllä on hienoa, että meillä täällä Suomessa on järjestö nimeltä Martat. Käsittämättömän paljon näiltä sivustoilta löytyy apua ja neuvoja. Suosittelen tutustumaan jos et ole sivuilla käynyt!

Näiden kahden tahon ohjeilla ja neuvoilla lähden nyt päättämään viherkasvieni näivettymisen päivät ja yritän saada ne komeaan uuteen kukoistukseen. Kirjoitin ylös niin itseäni mietityttäviä kysymyksiä kuin niitä seikkoja joita arvelen myös muiden miettivän ja etsin niihin vastauksia. Toki osa vastauksista tulee myös oman mielenkiintoni ja osaamiseni puolelta, eli puutarha- ja kasvihuoneviljelystä.

Miksi huonekasvit voivat monesti huonosti talvella? 

Oirekuvana on se, että huonekasvit tiputtavat lehtiä ja kasvu käytännössä pysähtyy.

Syy:

• Kova pakkanen ja kuiva ilma ulkona. Silloin sisällä lämmitetään ja ilma kuivuu entisestään. Mittarina voisi käyttää ihmisen omaa tuntemusta, jos limakalvot ja iho tuntuvat kuivilta ja hiukset ovat jatkuvasti sähköiset, voit olettaa ettei se kasvin olotila ole yhtään sen parempi. Ilma on liian kuivaa ja lämmintä.
• Ulkona on liian pimeää eikä kasvi saa riittävästi oikean väristä valoa jatkaakseen kasvua ja silloin se menee ns. säästöliekille jolloin kasvu rauhoittuu.
• Liikakastelu. Kun kasvi on lepotilassa valon puutteen vuoksi, ei sen nesteenkierto toimi samalla tavalla kuin kesällä. Yhteytykseen tarvitaan lisää oikean väristä valoa, jolloin kasvu lähtee käyntiin ja nesteet kasvissa taas liikkuvat paremmin.

Miten tilannetta korjataan? 

• Lisää huoneilman kosteutta sumuttamalla muita kuin nukkapintaisia kasveja säännöllisesti. Voit myös lisätä ilmankosteutta muilla keinoilla kuten ilmankostuttimella, kuivattamalla pyykkiä huoneessa tai laittamalla patterin päälle laakean vesiastian.
• Voit myös sijoitella kasveja usean kasvin ryhmiin ja tuoda niiden tyvelle laakean vesiastian josta haihtuva vesi nousee suoraan kasvin lehdistölle.
• Vähennä kastelua ja laita lannoitus tauolle jo marraskuussa. Kukkivia kasveja lannoitetaan myös talvella kukinnan ylläpitämiseksi. Kastele kasveja vasta kun multa on parin sentin syvyydeltä selvästi kuiva, altakasteluruukuissa vesisäiliö täytetään vasta kun säiliö on ollut usean päivän ajan tyhjillään.
• Kestätkö viileämpää huonelämpötilaa tai onko kodissasi viileä ja valoisa viherhuone tai autotalli? Siirrä kasvit sinne talviajaksi. Monet kasvit viihtyisivät talvella valoisassa ja viileässä tilassa. Viileys saa ne lepotilaan ja virittäytymään tulevaa kukintaa varten. Talvella viileää vaativia huonekasveja ovat mm. gerbera, huone-esikko, ihmeköynnös, jalopelargonit ja jouluruusu. Viileässä viihtyviä kasveja taasen ovat mm. aasinkorva, anopinkieli, etelänkissus, huonearalia, joulukaktus, kiiltojukka ja kiinanruusu.

Huonekasvit tarvitsevat talvella myös valoa. 

• Pitkä pimeä talvi tuo Suomeen lähinnä sinisen sävyisiä valoja. Sininen sävy valokartassa saa kasvin valmistamaan sadon, pudottamaan lehdet syksyllä ja vetäytymään talvilepoon eli meillä luonnossa kasvaville kasveille se kertoo että nyt on tulossa talvi ja on syytä varautua siihen.
• Huonekasvit ovat yleensä niitä kasveja joita ei Suomessa pysty kasvattamaan talvenkestonsa vuoksi ulkona ja niiden valovaatimukset vastaavat sitä paikkaa missä niitä tavataan luonnossa, eli useimmin ne tulevat maista jossa on lämmin ja aurinkoinen päivä ja pimeä yö ympäri vuoden. Vuodenajan siellä yleensä erottaa selvimmin sademääristä. On sadekausi ja kuivakausi, eli kasvukausi ja lepokausi. Valon määrä on siis meillä näille kasveille liian vähäinen ja valon väri on väärä.
• 
• Jos kasvisi siis voivat tähän aikaan yhtä huonosti kuin minulla, ensimmäinen askel on poistaa kasvin kuolleet lehdet ja muut kasvinosat ja saada pöly pois lehdiltä jotta kasvi saa hyödynnettyä valon paremmin. Itse ratkaisin asian viemällä kasvit suihkuun. Liikakastelulle ei meidän perheessä ollut riskiä, joten sinne ne kiikutettiin, maatilan kellariin sumusuihkuun. Samalla tsekkasin lehtien alapinnat ja lehtihangat ettei siellä ollut tuholaisia, niiden munia tai kehitysasteita ja ettei kasvien huono vointi johtunut siitä. Pölyt voi myös pyyhkiä kostealla liinalla tai jos kasvi on nukkapintainen, voi pölyt pyyhkiä vaikka pölyhuiskalla. 
• Kasvia käsitellessä on hyvä muistaa, että käsistä kulkeutuu lehtiin aina suoloja, rasvoja ja viruksia/bakteereita. Mitä vähemmällä suoralla kosketuksella vihreisiin osiin pääset tässä työssä, sen parempi kasville.
• Pölyjen poiston jälkeen kasvit kannattaa sijoitella paikkaan missä on mahdollisimman paljon luonnonvaloa tarjolla. Siis verhot auki ja kasvit tarvittaessa pöytien ja jakkaroiden päälle. Muista että valon määrä vähenee nopeasti ikkunasta poispäin edetessä.
• Viimeisenä mietitään onko lisävalolle tarvetta. Kasvivaloja on monenlaisia ja valoa hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota valon värispektriin (löytyy yleensä lampun paketin kyljestä). Kasville talviaikaan olisi eniten hyötyä punasävyisistä valoista jotka kiihdyttävät uutta kasvua. Led-lamput ovat pitkäikäisiä eivätkä ne lämmitä ilmaa lampun läheltä jolloin lehden polttovaurioriskiä ei ole vaikka lamppu olisi hyvinkin lähellä kasvia. Led-lampuissa ei välttämättä ole samaa värispektriä paketin kyljessä näkyvissä vaan siellä käyttötarkoitus on saatettu mainita toisin. E27- kannalla olevia lamppuja pystyy yleensä laittamaan myös tavallisiin valaisimiin. Kasvivaloa annetaan kasville päiväaikaan lisävalona ja päivää voidaan niiden avulla myös pidentää muutamalla tunnilla, mutta ne sammutetaan yöksi. Lepotilassa oleva kasvi tarvitsee myös pimeän ajan jolloin kasvivalo ei ole päällä.

Kohti uutta kasvua. 

• Viherkasvien lepotila on keskimäärin marraskuu- helmikuun loppupuoli, jolloin kasveja ei siis lannoiteta. Kasvukausi on taasen maaliskuusta lokakuun loppuun jolloin lannoitetaan. Noin karkeasti arvioiden.
• Maaliskuun alussa siirrä katse ruukkuun. Onko se riittävän kokoinen, tarvitaanko lisämultaa tai ehkä kokonaan mullan ja ruukun vaihto? Ruukku on vaihdettava suurempaan jos kasvi on lakannut kasvamasta, juuria on näkyvissä pinnalla tai niiden kärjet ovat kasvaneet ruukun pohjasta läpi. 
• Mieti uutta ruukkua valitessasi kasvin kastelutarve. Kastellaanko kasvi päältä (ei nukkapintaisille), altakastelu tassilta vaiko kokonaan altakasteluruukku tai tarvitseeko juuret pääsääntöisesti valoa ja ilmaa ja kastelu tapahtuu upottamalla ruukku veteen kerran viikossa? Pinnoittamattomia ruukkuja tarvitsee yleensä kastella useammin, mutta ilmankosteuden ollessa korkea ja kasvualustan kuiva, saattavat kasvit vetää kosteutta itseensä ilmasta ja tämä ruukku sopiikin esim. pelargonialle hyvin. Muille viherkasveille sopiva ruukku on yleensä pinnoitettu tai muovinen, kunhan pohjassa on reikä josta liika vesi pääsee valumaan pois.
• Nopeakasvuiset kasvit ruukutetaan vuosittain n. 1cm:n halkaisijaltaan entistä suurempiin ruukkuihin vuosittain, hitaampikasvuisilla ruukku vaihdetaan n. 2-3 vuoden välein ja silloin uusi ruukku saa olla 2-3cm suurempi halkaisijaltaan kuin vanha. Välivuosina kuoritaan juuriston päältä vanhaa multaa pois ja tuodaan tuoretta kukkamultaa tilalle joka on jo lannoitettua.
• Valitse oikea multa oikealle kasville niin kasvi voi paremmin. Yleiskukkamulta sopii perus viher- ja kukkiville kasveille. Altakastelumulta sopii niille kasveille joita uudelleen istutetaan harvemmin. Kaktukset pitävät hiekkaisemmasta ja kuivemmasta kasvualustasta jossa vesi liikkuu nopeasti ja niille onkin oma kasvualustaseoksensa. Orkideat taas luonnossa kasvavat puiden rungoilla ja lehdillä ja siksi niille sopivassa kasvualustassa onkin kaarnaa ja hiiltä.
• Voit tarvittaessa typistää ja leikata puuvartisia kasveja tässä vaiheessa huomioiden kasvin omat leikkaussuositukset.
• Aloita lannoitus pari viikkoa mullan vaihdon jälkeen niin kasvi on tottunut uuteen kasvualustaan ja juuret pystyvät taas ottamaan ravinteita vastaan. Lannoitetta valittaessa vaihtoehtoja on hurjasti ja mihin vaihtoehtoon päädytkään, noudata purkin/ pakkauksen ohjetta! Itse taidan päätyä kasvualustaan laitettaviin lannoitepuikkoihin ja niiden lisäksi annan tarvittaessa kastelulannosta. Orkideoille annan koko kasvukauden niille tarkoitettua kastelulannosta.

Näillä vinkeillä minä lähden kohti viherkasvien uutta kasvukautta. Nyt siis lähden virittelemään paikalleen kasvivaloja ja varustaudun säännöllisesti kasvien hoitoon myös pölyrätin kanssa. Nyt yritän myös huolehtia ettei minulla ole liian kiire huomatakseni kasvieni ahdinko. Jos en nyt sentään juttele ja laula niin yritän ainakin jumpata kasvien läheisyydessä. Luulisi sitä siitäkin tulevan riittävästi hiiilidioksidia ilmaan tällä kunnolla ;) . Vielä kerran kiitos upeasta Suomalainen Kodin kukoistavat kasvit- kirjasta tekijöille ja yhtä iso kiitos myös Martoille kaikista niistä vinkeistä, ohjeista ja neuvoista.

Onko sinulla hyviä kokemuksia ja vinkkejä viherkasvien hoidosta? Jaa kommenttikentässä omat kokemuksesi ja vinkkisi, saa kertoa myös ne huonot kokemukset ja epäonnistumiset. pohditaan yhdessä mikä meni pieleen :) .