Ideoiden keräystä uutta kasvukautta varten.

Maanantai 19.1.2026 - Sirkku

Se aika vuodesta.

 

Ai mikäkö? No se aika, jolloin postia hakee poikkeuksellisen mielellään, koska sieltä tulevat puutarhalehdet ja siemenkuvastot. Minulla on tuttuja kollegoita, joiden tekstejä saan lukea useammastakin puutarhajulkaisusta. Jo pelkästään heidän vuokseen tulee seurattua puutarhamediaa, mutta muutoinkin aihe kiinnostaa. Ja saahan siinä samalla tarkastettua alan trendejä ja suuntauksia, päivitettyä osaamista, sekä tutkittua innovaatioita.

Omasta puutarhalehtiarsenaalistani kuvasta puuttuvat vielä Viherpiha, Meillä kotona, Maatilan Pellervo, sekä Viherympäristöliiton julkaisut, nämä kaikki luetaan varsinkin näin talviaikana tarkasti. Kesäaikanakin yritän löytää lehtien luvulle aikaa. Myönnettävä kuitenkin on, että kiireen keskellä se helposti jää.

Uuden kasvukauden haaveilua puutarhalehtien ja siemenkuvastojen avulla.

 

Minun unelmapuutarhani olisi sellainen, jossa hyötykasvit sulautuisivat koristekasvien joukkoon, tai koristekasvi-istutukset tehtäisiin pääsääntöisesti hyötykasveilla. Tätä kohti olen omassa puutarhassani menossa. Hitaasti, mutta varmasti. Ainoa ongelma tämän toteuttamisessa on se, ettei minulla tahdo riittää kesäkaudella aikaa oman pihan laittamiselle, ja ne kaikki hienot ideat eivät pääse täyteen kukoistukseensa sen vuoksi. Luonnonkasvit (lue: rikat) valtaavat alaa liikaa, kun en ehdi kitkemään. Kuitenkin, tähän aikaan vuodesta, off sesongilla, aikaa riittää ja varsinkin Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo tulee luettua hyvin tarkasti. Ja tarpeeksi monta kertaa kun sen lukee, tulee yleensä jossain vaiheessa tehtyä myös tilaus.

Hyötykasviyhdistys on yhdistys, josta voit ostaa siemeniä niin yksi-, kuin monivuotisista hyötykasveista, sekä koristekasveista. Hyötykasviyhdistys myös kouluttaa ja kurssittaa ja pitää puotia ja verkkokauppaa Annalassa. Siemenluettelo ja vuoden yhdistysjulkaisut (Pähkylä- lehti) lähetetään niille, jotka maksavat yhdistyksen vuosimaksun. Pidän tästä siemenluettelosta sen vuoksi, että täältä löytyy myös harvinaisempien kasvien siemeniä ja luettelosta löytyy myös kasvin historiaa, sekä ohjeet kasvin viljelyyn, korjuuseen ja sadon käyttöön. Aloittelijapuutarhurina aikanaan tilasin täältä mm. köynnöspinaatin siemenet ja tutustuin sen viljelyyn. Vielä nykyäänkin minulla tämä ruohovartinen perenna kasvaa, jonka silloin n. 20 vuotta sitten siemenistä kylvin. Satoa käytän silloin tällöin. Sen sato on parhaimmillaan nuorien lehtien korjuuaikaan. Minulla tuo aika taasen on sitä kauden kiireisintä aikaa, ja sen vuoksi sadon hyötykäyttö saattaa toisinaan jäädä vähemmälle.

 

Nyt siemenkuvastoa selatessani, silmiini osui niin itselle uudehkoja tomaattilajikkeita, kuin vanhoja tuttavuuksiakin, jotka kiinnostavat. Herukkatomaatti ”Rote Murmel”, joka on Perusta ja Equadorista kotoisin oleva tomaatin villi muoto. Kuvauksen perusteella sen kasvutapa on rehevä ja sen sato on pieniä, pyöreitä ja marjamaisia tomaatteja. Maku pitäisi olla makeahko ja voimakas. Toinen minua kiinnostava tomaattilajike on runkotomaatti ”Goldene Königin”. Se on Saksalainen perinnelajike 1800- luvulta. Sitä voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä paikalla avomaallakin. Tomaatit ovat kellertäviä ja suurehkoja. Kolmas, jo usempana vuonna etsimäni tomaattilajike on päärynän mallinen kirsikkatomaatti. Nyt se päärynätomaatti täältä löytyi. ”Pearshaped yellow” on keltainen ja makea kirsikkatomaatti, jota voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä kasvupaikalla aurinkoisella talon seinustalla.

Olen yrittänyt etsiä niitä vanhan ajan voimakkaan makuisia tomaattilajikkeita. Nykyään tuntuu, että tomaateista niin kaupoissa kuin kotiin tarjottavista lajikkeista, on tullut liian makeita ja pliisuja. Oletko huomannut saman? Missä on ne lajikkeet, jotka saivat lähes irvistämään kun niitä haukkasi? Mikäli sinulla on tällaisesta lajikkeesta ja sen ostopaikasta tietoa, laitathan viestiä? Toki kasvuolosuhteet myös aina vaikuttavat tomaatin makuun. Kasvualusta, lannoitus, veden määrä ja valo+ yhteytys vaikuttavat makuaineiden ja sokerin määrään sadossa, mutta lajikkeita on selkeästi jalostettu vähemmän happamiksi ja ainakin minä kaipaan tomaattiin lisää makua.

Missä kaikkialla voit kasvattaa paljon lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia, paprikaa, chiliä tai kurpitsoja, jos kasvihuonetta ei ole?

 

Vastaus on: etsi pihasi lämpimin ja vähätuulisin paikka, katso, että vesipiste on lähettyvillä ja rakenna siihen kasveille sopiva kasvupaikka ruukuilla tai esim. kasvilavojen avulla. Myös parvekkeet ja terassit voidaan ottaa hyötyviljelykäyttöön. Huom! Myös kaupungeissa! Mikäli mikään näistä ei ole mahdollinen, on viljely siirrettävä mahdollisimman aurinkoiselle ikkunalaudalle, ja silloin kannattaa miettiä tähän viljelyyn sopivia lajikkeita hieman tarkemmin. Ikkunalaudoille voisivat sopia pienempinä pysyvät lajikkeet, kuten pensastomaatit. Silloin kannattaa myös miettiä kasvatushuoneen sopivaa lämpötilaa ja sitä saako tilaa helposti tuuletettua. Viljelykasvien sadon tuottoa parantaa pieni tuulenviri kasvin ympärillä. Se myös vähentää sienitautien riskiä, kun kasvin haihduttama vesi ei jää kasvin lehdistölle kosteudeksi. Talorakenteiden läheisyydessä on muutoinkin muistettava huolehtia siitä, että kasvin ja rakenteiden väliin jää kunnollinen ilmarako, jossa tuuli pääsee kulkemaan, ettei rakenteeseen tule homeongelmia. Myös kasteluvesien kanssa on oltava tarkkana, ruukkujen ja kasvusäkkien alle on laitettava vedet keräävä astia, tai kasvit kannattaa suosiolla istuttaa altakasteluruukkuun, jolloin kasvi käyttää kaiken sen veden mitä astiaan kaadatte. Rakenteisiin kasteluvesi ei saa päästä. Parvekkeille kasveja istuttaessasi kannattaa pitää mielessään myös parvekkeen painorajat. Yksittäinen, suuri kasvi, esim.  7 m:n pituiseksi kasvava kurkkuköynnös painaa täyden sadon aikaan paljon, ja vaatii satoa tuottaakseen paljon vettä, jolloin yhteispaino voi olla jopa yli 100 kg. Jos näitä kasveja on parvekkeella paljon, muun kalustuksen ja ihmisten lisäksi, voi painorajat tulla vastaan. Muita viljelypaikkoja paljon lämpöä vaativille kasveille voisivat olla esim. puoliksi maatunut, aurinkoisella paikalla oleva lehtikomposti tai vaikkapa pienehkö olkipaali, joihin tehdään istutukselle ja mullalle tila. Käytännössä vain mielikuvitus istutuspaikalle on vain rajana. Satokasvit voivat olla myös amppeleissa yms.

 

Minullakaan ei ole enää kasvihuonetta ja viime kesäksi hankin ensimmäisen kasvilavan, johon istutin kesäkurpitsoja, avomaan kurkkua, sekä paprikaa ja chiliä. Oma pihamme on melko kylmä jatkuvan tuulen vuoksi. Jouduinkin etsimään sopivaa kohtaa useampana kesänä. Terassiruukuissa tuli satoa tomaatista ja yrteistä, mutta määrällisesti ei päästy kovin korkealle, koska taimia oli liian vähän. Koen ongelmaksi näiden valmiiden lavakaulusten kanssa myös kasvien tukemisen vaikeuden, jos alla on vain lava ja kasvatat kasvisi kasvusäkissä. Esim. runkotomaatti kaipaisi kiinteät ja jämerät tuet, joita on vaikea kiinnittää mihinkään. Ostin viime kesäksi lavan päälle harsotunnelin, joka toimi juuri niin kauan, kunnes tuli ensimmäinen kovempi sade ja tuuli yhdistelmä. Tässä tapauksessa harso oli liian ohutta ja sen tuet olivat liian heppoiset. Harso oli riekaleina ja sen kehikko nurin. Onneksi loppukesä oli täällä Etelä-Suomessa lämmin ja harsoja ei enää tarvittu. Minun on siis rakennettava parempi kehikko harsoja varten, sekä mietittävä samalla myös miten saan tomaatit tuettua, jos haluan ensi kesänä lavoissa tomaatteja kasvattaa. Kovasta sähkö- tai vesiputkesta tehty kehikko voisi toimia yhdessä harjaterästankopätkien kanssa. Miksei myös ohut harjateräsverkko taivutettuna puolikaaren muotoon? Mielelläni kuulisin teidän omista ideoistanne, miten te olette ratkaisseet lavojen kattamisen silloin jos ”katon” ja lavakauluksen väliin halutaan jättää reilusti kasvelle tilaa ja harsoa halutaan päiväaikaan rullata ylös ja avata lavaa pölyttäjiä ja tuuletusta varten.

Ulkotöissä ollaan jo.

 

Näillä pohdinnoilla aloitan katseen siirtämistä pikkuhiljaa uutta kasvukautta kohden. Vielä toistaiseksi parin kuukauden ajan tehdään kuitenkin talvitöitä. Viime viikolla kävin kaatamassa yhden asiakkaan pihasta vanhat ja edellisinä talvina lumivaurioita kärsineet saarnivaahterat pois. Tai no yksi kaadettiin ja toisista leikattiin niitä pahimmin vaurioituneita oksia. Se miksi työtä tehtiin tähän aikaan jo tammikuussa, johtuu siitä, että vaahteran ovat mahlavuotopuita. Niitä ei siis voi leikata keväällä maalis-huhtikuussa, koska ne alkavat vuotaa silloin mahlaa. Nytkin vuotoa varmasti tulee, mutta se on vähäisempää kun leikkuupinnat ovat toivon mukaan ehtineet jo hieman kuivua. Kesällä taasen suurien puiden kaadosta ja isojen oksien poistosta tulee pihaan pahempia vaurioita, siksi päädyimme yhdessä asiakkaan kanssa siihen, että työ tehdään tammikuussa. Odottelin ensin sen pahimman pakkasjakson loppumista. Liian kova pakkanen leikkaamisaikana, tai heti sen jälkeen, voi vaurioittaa leikattuja puita. Nyt lauhempi jakso taitaa jäädä aika lyhyeksi, mutta tämä riski tiedostettiin ja siitä keskusteltiin asiakkaan kanssa ennen töistä sopimista. Vaihtoehdoista tämä oli nyt kuitenkin vähiten huono, vauriot puiden oksistoissa olivat niin pahat, että puista oli tullut osittain jo myrskyriskejä. Muita hoitotoimenpiteitä oli tehty jo aiemmin, mutta ne eivät olleet riittäviä, siksi rajumpaan leikkaukseen ja jopa kaatoon päädyttiin.

 

Saarnivaahtera on tavalliseen metsävaahteraan verrattuna pieni puu, mutta kieltämättä auton vierelle oksia kerätessäni tuli mieleen Jopen laulu: ”kuinka paljon mahtuu pieneen hiaceen, pieneen hiaceen”… vaahteran oksia? No mahtui pilkottuna sen verran, että kahdella oksien viemisreissulla selvittiin.

 

Maalis- ja huhtikuun työt.

Pikkuhiljaa alan varaamaan aikoja maaliskuulle hedelmäpuiden, pensaiden sekä havupuiden ja aitojen leikkauksiin. Aikoja Etelä-Suomeen on tänä vuonna rajoitetummin saatavilla ja jos puunleikkausaikaa tarvitset, niin olethan ajoissa varaamassa aikaa?

Huhtikuussa viikot 15 ja 16 olen töissä Itä-Suomessa Outokummun ja Polvijärven alueella ja pystyn ottamaan sinne muutaman puunleikkauskohteen. Itä-Suomeen palveluista on tarjolla vain käsivälineillä maasta käsin tehtävät hedelmäpuiden leikkaukset (yllän välineilläni n. 4 m:n korkeuteen), sekä pensaiden harvennukset. Minulla ei tuolloin ole mahdollisuutta viedä oksia pois, joten asiakkaan on huolehdittava niistä itse. Myös pihakonsultoinnit esim. pihasuunnittelua varten onnistuu, jos lumitilanne sen mahdollistaa.

Syysistutukset ja talvi.

Torstai 13.11.2025 - Sirkku

Syysistutukset ja talvi.

Säätiedotusta kun katsoo, alkaa tämä viikko olemaan eteläisemmässäkin Suomessa  viimeinen viikko syysistutusten ihasteluun, ennen pakkasen ja lumen tuloa. Pohjoisessa on ollut jo ensimmäiset pakkas- ja lumikelit. Hurjimmat ennusteet lupasivat Lappiin n. 30 cm lunta tälle viikolle. Toivottavasti sitä tuli, monen yrittäjän leipä on siellä lumesta kiinni. Näin koiran omistajana toivon kyllä jo pakkaskelejä myös tänne Etelä- Suomeen. Sisään kantautuvan hiekan määrä on käsittämätön, vaikka kuinka koiraa yrittää huuhtoa lenkin jäljiltä. Meillä onkin lenkkeilty pääasiassa metsässä, samalla on tullut kerättyä viimeisiä suppilovahveroita kuivatukseen.

Töiden osalta mennään nyt kahden sesongin vaihdetta. Osaltaan on vielä puhallettu lehtiä ja siivottu kesän perennapenkkejä ja samalla on jo aloitettu havujen leikkaukset. Vielä löytyy muutamia havujen leikkausaikoja tälle syksylle, jos tarvetta kuusiaidan tai tuija-aidan leikkaukselle on. Muistathan kuitenkin, että toimintasäteemme näissä töissä on karkeasti rajattuna Uusimaa – Lahti?

Syystöihin kuuluu myös se, että tehdään asiakkaille syysistutuksia niin kaupunkeihin,  kuntiin, koteihin, kuin läheisten haudoille ja tarvittaessa näitä istutuksia käydään myös hoitamassa kauden aikana. Hoitoa tehdään myös syksyisin niin pitkään kuin kautta riittää. Kaikista istutuksista tuntuu tulevan paljon iloa tilaajille ja yhteisiin tiloihin tehdyistä myös ohikulkijoille. Palautteen määrä on ollut joka vuosi suuri. Minut viheralan yrittäjänä on kuitenkin päässyt yllättämään se, kuinka suuria tunteita läheisten hautojen kukkiin ja niihin tehtyihin istutuksiin liittyy. Joskus elämä vain heittää eteen sellaisia tilanteita, että omassa hoidossa olevaa hautaa ei päästäkään istuttamaan ja hoitamaan esim. yllättävästä sairastumisesta johtuen, ja varsinkin vanhusten suru näissä tilanteissa on saanut myös puutarhurin silmäkulmat kostumaan. Kaikilla ei ole läheisiä, joilta näissä tilanteissa voi pyytää apua. Ensisijaisesti toki suosittelen aina tilaamaan seurakunnalta haudan istutuksen ja hoidon tällaisissa tilanteissa, mutta kun on ollut tiedossa, että apua tällaiseen tarvitaan vain tilapäisesti, olen käynyt kasveja haudalle myös pyydettäessä istuttamassa ja hoitamassa. Yhdessä asiakkaan kanssa olemme valinneet istutettavat kasvit. Minä Porvoon Hankkijalla käydessäni olen joko soittanut asiakkaalle videopuhelun, tai laittanut kuvaviestejä, jotta valinta on saatu tehtyä. Olen ostanut taimet ja mullat ja istuttanut ne haudalle. Tarvittaessa olen tuonut myös patterikynttilät hautalyhtyyn. Tämän jälkeen istutus on kuvattu ja kuvat lähetetty tilaajalle. Kun palvelun toimittajana huomaa kuinka paljon näin pienellä työllä on merkitystä tilaajalle, se vetää aika nöyräksi. Kiitokset tästä työstä tuntuvat tulevan aina niin sydämen pohjasta, olen työlläni tuolloin saanut vähennettyä asiakkaan arkihuolia ja murheita. Istutuksen jälkeen olen käynyt myös kasveja kastelemassa, jotta kasvit säilyisivät talven yli. Jos sinullakin on Uudenmaan alueella sellainen tilanne, ettet yllättäen pääsekään hoitamaan läheisen hautaa ja haudan hoitotarve on lyhytaikainen, voit ottaa meihin yhteyttä. Meiltä voit tilata tämän palvelun. Muista kuitenkin, että seurakunnilla saattaa olla erilaisia käytäntöjä siitä saako yksityisyrittäjä tulla tämän hautausmaalle tekemään, ja hautakukkien istutus ja niiden kastelu onkin aina selvitettävä tapauskohtaisesti etukäteen.

Sopiiko kaikki syyskasvit koko talven ulkona oleviin istutuksiin?

Vastaus on ei. Käytännössä koko talven katsottavia istutuksia ovat monivuotisia, puuvartisia  kasveja sisältävät istutukset tai sellaiset istutukset, joiden osat saavat kuivua paikalleen. Nämäkin yleensä joko poistetaan ja kompostoidaan keväällä, tai istutetaan silloin puutarhaan. Monivuotisilla ruukuissa kasvatetuilla kasveilla, juuriston kasvutila tulee loppumaan jossain vaiheessa. Puuvartisia kasveja ovat erilaiset havut, pensaat ja varvut. Havuista esim.: erimalliset katajat, tuijat ja kuuset. Kauniita ruukuissa ovat myös monet puuvartiset pensaat: kuten hortensiat, paikalleen jätettyine, kuivine kukintoineen ja kanukat värikkäine oksistoineen. ruukuissa kasvatettuja kanukoita kannattaa leikata säännöllisesti, jotta koko pysyy pienenä ja tiiviinä. Varvuista käytetyimpiä ovat: kanervat, callunat, ericat, mustikka, puolukka ja variksenmarja. Mustikka ja puolukka tiputtavat lehtensä, mutta varvusto näyttää kauniilta myös talvella. Muistathan kuitenkin, että toisen maalta ei havuja, varpuja, käpyjä, oksia, sammalia eikä jäkäliä saa mennä ottamaan ilman lupaa?

Monivuotisia perennoja ja heiniä voidaan käyttää myös talvi-istutuksissa, jos niiden siemeniä täynnä olevat kukinnot jäävät paikoilleen ja ne ovat kauniita pystyyn kuivuneina. Lehdistöt niissä talvella yleensä eivät näytä kauniilta ja ne joutuu monesti poistamaan. Myös yksivuotiset heinät sopivat tähän käyttöön, ne vain kompostoidaan syksyn sijasta keväällä. Perennat ja heinät istutetaan ruukkuihin yleensä jo keväällä, jolloin niiden kukinta ja lehdistö toimii jo kesäistutuksissa. Monivuotiset perennat ja heinät eroavat kesäkukista hoitonsa vuoksi. Kesäkukkia lannoitetaan typpilannoituksella koko kesän ajan, monivuotisia ruohovartisia kasveja lannoitetaan miedosti vain keväällä. Syksyistutuksissakin käytettäviä perennoja ovat keijunkukat, asterit, syysvuokot, salviat, jaloangervot ja komeamaksaruohot.

Syksyisin puutarhamyymälöissä näkee myös syklaameja, värinokkosta, koristekaaleja, revonhäntiä ja  erilaisia köynnöksiä. Näistä kasveista suurin osa ovat niitä, jotka eivät kestä koko talvea. Värinokkonen on yksivuotinen ruohovartinen kasvi ja se ei pakkasta kestä. Sitä voitkin istuttaa syysistutuksiin vain lasitetulle parvekkeelle tai istutuksiin, joita suojaat ensimmäisiltä syyshalloilta. Varaudu kuitenkin siihen, että joudut laittamaan ne kompostiin talvilämpötilojen tultua. Koristekaali kestää kyllä pakkasen, mutta ei sen jälkeen tulevaa sulamista. Koristekaali onkin ensimmäisten pakkasten jälkeen yleensä laitettava kompostiin. Syklaami olisi monivuotinen kasvi pelargonian tapaan, jos sinulla on paikka missä voit talvettaa sen talven ajan. Jos siis voit siirtää ruukun talvella tilaan, joka pysyy plussan puolella (max. +10 astetta) ja joka on valoisa, syklaami on monivuotinen, muutoin se ei Suomen talviolosuhteita kestä. Köynnösten kohdalla hopeaputouksen joutuu yleensä myös kompostoimaan ensimmäisten pakkasten jälkeen. Lankaköynnös taas yleensä kuivuu kauniin hentoiseksi vihreänrusehtavaksi köynnökseksi, joka kompostoidaan keväällä. Se ei siis selviä talven yli, mutta näyttää talven kivalta ruukussa. Muratti kestää hyvin hallaa, mutta pakkasta sekään ei suojaamatta tai talvettamatta kestä. Jossain tapauksissa muratti on kestänyt talven yli maahan laskettuna, jos se on suojattu havuilla ja lunta on tullut sen päälle runsaasti.

Millä kanervat ja ericat saa selviämään parhaiten talven yli?

Mikäli haluat, että kanervat ja ericat säilyttävät kukintonsa kauniina talven yli, on niiden kastelusta huolehdittava talven tuloon saakka. Lannoitusta ei tarvita, mutta kuivumaan niitä ei saa päästää. Kannattaakin jo puutarhamyymälässä kiinnittää huomiota siihen, että juuristo tuntuu painavalta ja kostealta. Syksykastelu on siinä mielessä taiten tehtävää, että ruukkuihin ei saa jäädä vettä liikaa talven tullessa. Muutoin ne jäätyessään halkeavat. Kun siis teet ruukkuistutuksia, muista huolehtia ruukun riittävästä salaojituksesta ja siitä, että vesi pääsee valumaan ruukusta pohjamaahan. 

Jotkut ovat myös kertoneet, että suihkauttavat juuri ennen pakkasten tuloa kanervien kukintoihin hiuslakkaa, jotta kukinnot säilyisivät paremmin. En tiedä pitääkö tämä paikkansa, itse en ole kokenut tätä tarpeelliseksi, kanervat ovat säilyneet kauniina talven yli ilman hiuslakkaakin.

Loppuun vielä kuva Pornaisten hautausmaalta, muualle haudattujen muistopaikalta muutaman vuoden takaisena pyhäinpäivänä. Kaikki blogitekstin kuvat ovat Viherpalvelu Maununkarhun omaisuutta ja niitä ei saa käyttää ilman lupaa muissa yhteyksissä.

Suunnittelutapa nimeltä Japandi.

Torstai 11.9.2025 - Sirkku

Mitä on japandi?

• Japandi on suunnittelusuuntaus ja sisustustyyli, jossa yhdistyvät Japanilainen ja Skandinaavinen desing.
• Siinä sekoitetaan Skandinaavista, luonnonläheistä minimalismia Japanilaiseen harmoniseen suuntaukseen.
• Varsinkin sisustuksessa Japandi on tämän hetken trendi ja sisustusmyymälöissä vieraillessa törmää väkisinkin minimalistiseen, vaaleita sävyjä ja tummia luonnonmateriaaleja yhdistävään desingniin.
• Sävyinä yhdistellään tosiaan vaaleaa tummaan ja joskus sisustuksessa voi olla jopa yksittäisiä mustia elementtejä. Tilaan voidaan tuoda myös muita luonnonvärejä kuten puuta tai metsän vihreää. Tärkeää kuitenkin on, että värit valitaan luonnosta ja niistä käytetään luonnollisia ja murrettuja sävyjä.

 

Skandinavinen puutarha. 

 

Tämä olikin vaikea rasti. Japandin määritelmä sisustuksessa on toki selvä, mutta  millainen  on Skandinaavinen puutarha? Onko se todella minimalistinen? Luonnonläheinen se kyllä on, mutta jos olet vieraillut kaupunkipuistoissa Ruotsissa tai Tanskassa, kuvailisitko näitä puistoja minimalistisiksi? Minä en. Olen itse päässyt vierailemaan vain Tukholman ja Kööpenhaminan puistoissa, mutta molemmissa puistoalueet muistuttivat voimakkaasti Englantilaisia puutarhoja ja olivat todella rönsyileviä, värikylläisiä ja runsaita. Minimalismi niissä oli näkyvissä lähinnä vain betonialtaissa, joissa kasvit kasvoivat. Ikävä kyllä, Kööpenhaminassa käydessäni, kuuluisa Tivoli puistoalueineen oli suljettu vaalien vuoksi. Kuvia alueesta olen nähnyt, ja sitäkään puistoa en minimalistiseksi sanoisi.

 

Ruotsalainen puutarha on monesti monimuotoinen ja siellä pyritään ekologisuuteen ja biodynaamisuuteen. Biodynaamisuudella tarkoitetaan luonnonmukaista viljelyä, joka tähtää ekologiseen tasapainoon. Ruotsissa kaupunkipuutarhojen on tarkoitus toimia asukkaiden vehreinä huilipaikkoina, joissa on tilaa rentoutua, ulkoilla ja pitää piknikkejä ja nauttia lähiluonnosta. Puutarhoissa tuotetaan myös ruokaa. Hedelmäpuut, vihannekset ja yrtit yhdessä värikköiden kukintojen kanssa, houkuttelevat pölyttäjiä ja näissä saatetaan jopa tuottaa hunajaa. Esimerkkeinä Ruotsalaisesta kaupunkipuutarhasta ovat mm. Rosendals trädgård ja Skanssen Tukholmassa ja Skånen upeat linnapuutarhat, kuten esim. Fredriksdalin museo ja puutarhat sekä Sofieron linnan puutarha.

 

Tanskalainen puutarha on luonnonläheinen ja paikasta riippuen, esim. merimaisemaan  soveltuva. Kööpenhaminassa kaupungin keskustassa on useita kanavia ja järviä, jotka tuovat luonnon lähelle kaupunkikeskustaa. Näiden lisäksi keskustassa on suuria puistoja, joissa voi viettää aikaa ja nauttia kesäpäivistä. Puistoissa viihtyvät ihmisten lisäksi myös kalat ja linnut, niihin on rakennettu grillipaikkoja ja yhdestä löytyy jopa kaupungin suurin pulkkämäki. Tanskalaisessa puutarhassa kasvatetaan myös näyttäviä kasveja ruukkupuutarhassa ja ruukkupuutarhoja voitkin nähdä yksityisillä pihoilla ympäri Kööpenhaminaa. Kööpenhaminan ulkopuolelta varmasti kuuluisin puutarha on Mønin saarella oleva Liselund, jota sanotaan rakkauden puutarhaksi. Liselundissa on lampia, polkuja, ja istutuksia, jotka kutsuvat rentoutumaan. Puistossa kasvaa mm. sypressejä, tammia, pähkinöitä ja kastanjoja, joiden lomassa näkyvät rakennukset.

 

Onko siis mentävä enemmän ihmisten mielikuviin Skandinaavisista kodeista ja luonnosta, jos lähtee pohtimaan Japandiin sopivaa puutarhaa? Ja onko silloin jopa Suomalainen nykypuutarha, metsineen, luonnonkasveineen ja kunttineen jopa enemmän ”Skandinaavista” ja Japandiin sopivaa puutarhasuuntausta kuin itse Skandinaavinen puutarha naapurimaissamme on? tämä on siis minun pohdintaani, varmasti joku viisaampi tähän osaisi varman vastauksen antaa. Norjassa en ole itse koskaan käynyt, niin heidän puutarhoistaan en pysty mitään sanomaan.

 

Japandi puutarhassa.

 

• Pohjautuu luonnollisuuteen ja luonnon jäljittelyyn sekä minimalismiin.
• Japandi- puutarhassa käytetään kiviä, bambua tai muuta luonnon puuta, kalusteissa saa näkyä rottinki ja kalusteiden tekstiileissä pellavan sävyt. Pohja-ajatuksena on vaaleaa, ei valkoista.
• Eloa esim. kivi- ja terassipintoihin tuodaan havuilla, sammaleilla, lehtimuodoilla ja lehtien murretuilla luonnonsävyillä sekä kiveysladonnoilla.
• Puutarhan tunnelmavalaistukseen voidaan käyttää tarvittaessa vaikka paperilyhtyjä tai kivilyhtyjä.
• Minimalismi puutarhassa voi olla vaikeaa toteuttaa luonnon ollessa niin monipuolinen. Ehkä helpoiten sen voi toteuttaa karsimalla liiat värit ja monet eri kasvilajikkeet pois. Mieti puutarhan yksityiskohdat tarkasti. Pohdi ne kohdat, joihin katse hakeutuu luonnollisesti ja mieti mitä haluat siellä nähdä. Onko se Japanilaisen puutarhan lainattu maisema, sammaleinen kivi, bambusta tehty yksityiskohta, kivilyhty, lahoava puun osa, kelopuu, tai puun kaunis runko, yksittäinen kukkiva kasvi vai vihreän eri sävyt. Mikäli ympärillä on jo paljon vihreää, voidaan puutarhaan rakentaa ryhtiä tuomaan mustaksi maalatusta puusta tehty pergola tai kehys. Korosta näitä katseenvangitsijakohtia ja pelkistä muita.
• Japandissa puutarhan katseenvangitsijat, kalusteet ja yksityiskohdat ovat mieluiten uniikkeja kuin massatuotettuja. Kun ympäristössä on näitä vähemmän, yksittäinen tuotekin voi olla hieman hinnakkaampi, eikä puutarhan hinta silti nouse liian korkeaksi. Yksityiskohdissa saa näkyä särmää, ajan patinaa ja puutarhan omistajan persoonallisuus. Kaikkia ei tarvitse miellyttää, kunhan se sopii sinun silmääsi.
• Koska Japandiin kuuluu slkeät linjat ja luonnolliset muodot, yksityiskohtien särmikkyyttä ei tarvitse pelätä. Hyvin ja väljästi suunniteltu piha myös soljuu luontevasti ja piha toimii, koska toiminnot, istutukset ja polut sijoitellaan niin että niiden välillä on tilaa. Silloin myös maksimoidaan luonnonvalon kulku pihassa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö pihassa olisi varjoisia kohtia, vaan ennen kaikkea valon ja varjon vaihtelua kasvien, istutusalueiden ja oleskelutilan ympäristössä. Pihaan tehdään tavallaan istutusten ja valon avulla avoimen tilan illuusio.
• Koska puutarhassa voi harvoin pitää Skandinaavisen vaaleita ja valoisia tekstiilejä, on vaaleus tuotava puutarhaan muuten. Tässä voi toimia vaaleat kivipintamateriaalit, vaaleat betonilaatat ja kalusteet. Myös harmaata betonia käytetään jonkin verran, kunhan se yhdistetään luonnon väreihin. Japanilaisesta puutarhasta tuodaan taas symmetrisyys ja luonnon matkiminen, harmonisuus luonnon sävyissä sekä materiaaleissa ja yllätyksellisyys yksityiskohdissa.
• Onko koko puutarha rakennettava Japandin mukaan vai riittääkö pienet ripaukset sitä? Vain sinä voit sen pihan omistajana ja käyttäjänä tietää mikä on tarpeeksi. Moneenkin puutarhasuuntaukseen kuuluvat erilaiset puutarhan huoneet ja tilat, miksei yksi tällainen tila voisi olla Japandi- huone? Sehän toki voi sijaita myös parvekkeella tai terassilla. Runsaassa ja rönsyilevässä pihassa rauhoittava Japandi-nurkkaus voi olla tarpeenkin. On hyvä olla tila mietiskelylle ja rentoutumiselle, siksihän mökkipihoissakin yksi parhaista rentoutumispaikoista ovat riippukeinu ja laiturinnokka. Mikäli puutarhasi on pelkistetty, terävöitä sitä oikein sijoitetuilla yksityiskohdilla, jonka värit ovat kontrastissa olemassa olevaan puutarhaan ja ympäristöön.

 

Pikavinkit rakentamiseen:

 

• Rajaa alueet ja polut selkeästi. Rajatut alueet tekevät puutarhasta rauhallisemman ja  siistin katsoa. Siisti puutarha- rauhallinen mieli.
• Käytä rohkeasti pyöreitä muotoja. Muista, että itämaisessa puutarhassa polkujen tulee olla kuin elämän, mutkittelevia.
• Puutarhaa ei ole tarkoitus nähdä täälläkään kerralla vaikka tilailluusiota luodaankin.
• Käytä luonnonmateriaaleja, kuten esim. kuivia oksia, luonnonkiviä, havuja ja sammalta. Voit kuitenkin tuoda kivipintaan eloa erilaisilla ladonnoilla ja yhdistämällä luonnonkiviaskelmia eriväriseen sepeliin tai singeliin kiviväleissä.
• Pidä kasvilaji ja- lajikemäärä hallinnassa. Voit ”monistaa” samaa lajiketta eri puolille pihaa, se luo harmonisuutta ja rauhoittaa katsojan silmää. Se yhdistää pihan eri osa-alueet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
• Kivipolkujen ja oleskelualueen ympärille käytetään luonnonmateriaaleista tehtyjä aitoja, penkkejä ja pergoloita. Täällä yksityiskohdissa voitaisiin käyttää myös bambua, jos sitä on saatavissa, mutta kotimainen puu käy myös. Liikaa koristeellisuutta vältetään ja Skandinaaviseen tyylin mukaan pihaan laitetaan vain tarpeellisia tilan rajaajia. Aidallakin on siis oltava Japandipihassa tarkoitus ja syy siihen miksi se pihaan tarvitaan. Esim. Näkösuoja tai tilanjako siis.
• Käytä voimakasta väriä kuten punaista tai oranssia vain hyvin vähän ja harkitusti. Japanilaisessa puutarhassa punaista väriä ei suosita ja sitä laitetaankin vain shokkiväriksi ja yksittäiseksi väriläiskäksi ja vain harvoin.
• Muista myös malliin leikatut kasvit. Bonsait kuuluvat myös Japandiin ja onkin ehkä helposti yhdistettävissä Skandinaaviseen ruukkupuutarhaan?
• Muista, että kaiken ei tarvitse sijaita sinun puutarhassasi. Lainattu maisema ja puutarhassa oleva näkymäaukko sopivat myös Japandiin, jos maisema on rauhoittava ja luonnollinen.
• Voit luoda Japandin myös pieneen tilaan kuten terassille tai parvekkeelle. Tuo tilaan tummia askellaattoja, joita asettelet muutoin kuin suoraan jonoon. Tuo vaikkapa heiniä ruukuissa ja anna niiden kuivua niihin syksyisin, joilloin myös talvelle riittää katsottavaa tuulessa huojuvissa kukinnoissa. Kuivatut kasvien kukinnot ovat myös maljakoissa kauniita, esim. alliumien kuivuneet kukat ja hortensioiden kuivuneet kukat sopivat Japandiin mainiosti. Tuo ruukkuihin minipuutarhoja sammaleisine kivineen ja bambuaiheineen. Myös viherkasvit ja jopa viherseinät luovat luonnollista tunnelmaa myös pieneen tilaan. Pieniä vesimaljoja ja ruukuissa solisevia vesiaiheita käytetään myös pienissä puutarhoissa paljon.