Puiden ja pensaiden leikkausta

Torstai 19.3.2026 - Sirkku

Hedelmäpuiden ja pensaiden leikkausta.

 

Kyllä on ollut kummallinen talvi. Ensin oli pitkään lämmintä ja sateista. Joulun allakin jännitettiin, tuleeko joulusta valkoinen vai harmaa. Sitten ne alkoivat, valtavan kovat ja pitkät pakkaset. Olin buukannut itseni töihin toiselle puolen Suomea huhtikuun aluksi, koska parina edellisenä vuonna Etelä-Suomessa oli ollut sesonki silloin seis. Ajattelin, että silloin kun omiin töihin tulee väkisinkin pieni tauko täällä etelässä, joudan lähtemään hyvin opetushommiin Itä-Suomeen. Siellä sesonki on silloin vielä parhaimmillaan ja puunleikkaus sesonkia pääsee siellä vielä jatkamaan. Nyt nuo pakkasjaksot kuitenkin aiheuttivat sydämentykytyksiä, kovalla pakkasella kun puita ei saa leikata. Ehtiikö sää lauhtumaan maaliskuuksi ja ehdinkö tehdä sesongin työt kotona valmiiksi ennen lähtöä?

 

Onneksi sää lauhtui juuri sopivasti ennen leikkuiden aloitusta. Lunta oli toki vielä, mutta sekin suli kovaa vauhtia pihoista pois. Kuun puolivälissä lunta ei oikeastaan ole enää kuin ojissa ja niissä pihoissa, jotka tuntuvat säilövän kaikkina vuosina lunta todella paljon pidempään kuin muut pihat. Lumen sulamisesta on seurannut se ongelma, että goretex- kengät kastuvat litisevän läpimäriksi ja ensimmäisen päivän jälkeen opinkin pitämään mukanani 2-3 paria kenkiä ja kuivia sukkia. Yleensä mukana kulkee vain varatakki ja varahanskat, tämä kuivilla kengillä varustautuminen tuntuukin perin kummalliselta. Mutta minkäs teet? Jalat on pysyttävä kuivina ja lämpiminä pitkänäkin päivänä ja koska alla on pakko olla nastakengät ei kumisaappaat ole oikea vaihtoehto.

 

Tällä hetkellä leikataan lähinnä omena- ja päärynäpuita sekä erilaisia pensaita. Minulla on monia kohteita, joissa on havuaitoja, mutta jostain syystä moni havuaidan omistaja on sanonut, ettei aita ole kasvanut talven aikana. Nämäkin aidat on leikattu syksyllä ja mietinkin, että onkohan kova pakkanen rajoittanut kasvua? Voi toki olla, että koska monta talvea on menty lauhissa ja sateisissa säissä, aidat ovat silloin kasvaneet poikkeuksellisen paljon. Nyt kun talvi oli kova, ja havukasvit olivat selkeästi lepotilassa, ja maa roudassa havujen talvikasvu onkin palannut siihen normaaliin. Silloin tuntuu, ettei havut ole kasvaneet talven aikana yhtään, kun vertailukohtana on ne sateiset ja lämpimät talvet. Toki syyt työn lykkäämiseen voivat olla myös taloudelliset. Kun on tiukkaa, puutarhan hoitotöistä tingitään tai niissä säästetään tekemällä itse. Yhden leikkuukerran varmasti kärsii jättää välistä pois, mutta säännöllisesti leikattua aitaa ei voi jättää hoitamatta moneksi vuodeksi. Havuaitakin näyttää kauniilta silloin kun se hoidetaan säännöllisesti ja leikataan malliin kaksi kertaa vuodessa.

 

Kovasta talvesta huolimatta omena- ja päärynäpuut ovat tuntuneet voivan hyvin ja kasvattavan uutta kasvua. Kaikki suoraan ylöspäin kasvavat, liian jyrkässä oksakulmassa olevat ja latvuksen sisäänpäin kasvavat oksat tulisi poistaa ja ohjata kasvua niin, että sato olisi myös mukava kerätä. Hoitopihojeni puissa en nähnyt jänisten aiheuttamia vaurioita rungoissa, joten verkotus on toiminut hyvin. Se että jänikset napsivat oksien latvoja ei niinkään haittaa, elleivät ne tule haukanneeksi perheomenapuusta jotain lajiketta irti, mutta rungon on säilyttävä ehjänä, jotta vesi ja ravinteet kulkevat juuresta latvaan saakka ja yhteytys toimii.

 

Pensaista olen päässyt leikkaamaan vasta syreeneitä, marjapensaita ja hortensioita. Muut ovat toistaiseksi olleet vielä lumen alla. Kovin pahoja lumivaurioita ei täällä Etelä-Suomessa oksiin ole tänä talvena tullut, koska meille ei missään vaiheessa satanut märkää lunta. Kaikki satanut lumi oli pakkaslunta ja siten paljon kevyempää. Aurauksista toki on vähän vaurioita tullut ja ne istutusalueet täytyy vielä käydä myöhemmin keväällä läpi. Parissa kohteessa pensaat on leikattava alas, muualla mennään vain harvennusleikkauksilla ja malliin leikkauksilla. Alasleikkuuta pyritään aina välttämään jos se vain on mahdollista. Kuitenkin nyt parissa kohteessa pensasaidanteet ovat olleet niin pitkään hoitamatta, että pensaiden sisäosissa on todella paljon kuollutta oksaa kasassa. Näiden harvennusleikkuu olisi hyvin hankalaa ja hidasta, siksi niiden kohdalla on päädytty tekemään alasleikkuu, vaikka se raju toimenpide kasville aina onkin. Kaikkia kasveja ei voi alasleikata. Mikäli kasvi on jalonnettu, eli vartettu, näitä kasveja ei saa koskaan alasleikata. Mikäli alasleikkaat jalonnetun pensaan, tulet vahingossa leikanneesi koko lajikkeen pois ja kasvi alkaa kasvattamaan juuristostaan villiversoja, eli juuriston omaa latvusta, joka voi olla täysin erilainen ja erivärinen lajike kuin minkä olet istuttanut. Jos olet epävarma siitä onko kasvi omajuurinen vai jalonnettu, leikkaa silloin pensasta aina harventamalla. Näin et ainakaan leikkaa pensasta väärin.

 

Moni kysyy minulta, että leikkaatko oikeasti myös marjapensaat keväällä? Eikö sato kärsi kevätleikkuusta. Kaikki marjapensaat kestävät kevätleikkauksen ja silloin on myös vähiten lahottajasienten itiöitä ja taudinaiheuttajia ilmassa. Kasvin terveenä säilymisen kannalta ajateltuna kevät on siis paras aika leikata myös marjapensaita. Sato tosiaan silloin myös kappalemääräisesti vähenee kun pensas leikataan keväällä. Marjapensaat kukkivat keväällä ja keväällä kukkivat pensaat tekevät kukkansa edellisen vuoden versoihin. Marjat taasen tulevat pölyttyneisiin kukkiin. Keväällä leikattaessa leikkaat juuri näitä toukokuussa kukkivia oksia pois ja näin ollen vähennät pensaasta marjovia oksia. Sadon kappalemäärä siis vähenee, mutta kilomäärä pysyy kuitenkin yleensä silloin melko samana. Pensaaseen jäljelle jäävät kukat kehittyvät raakileiksi paremmin ja yksittäisestä marjasta tulee suurempi, kun pensas voi keskittää vettä ja ravinteita vähempään marjamäärään.

 

Sitten vielä vastaus hortensioiden leikkaukseen. Hortensiat ovat siitä kummallisia kasveja, että mitä enemmän niitä leikkaat, sitä paremmin ja runsaammin ne kukkivat. Tämä koskee varsinkin pallohortensiaa ja syyshortensiaa. Syyshortensialta leikataan kaikki vuosiversot sentti toisen silmuparin yläpuolelta poikki. Pallohortensia taasen yleensä palelluttaa kaikki lumen päälle jäävät oksansa. Se leikataankin n. 15 cm:n tapille kauttaaltaan. Siis kaikki oksat poikki n. 2-4 silmuparin yläpuolelta. Sielläkin ylimpään jätettävään silmuun olisi hyvä jättää n.  1 cm, jottei ylin silmupari kuivu. Mustilanhortensiaa leikataan harventamalla tarvittaessa. Jalohortensioiden kohdalla kannattaa noudattaa taimimyymälän leikkausohjeita kasviin liittyen.

Blogitekstin kuvat ovat Viherpalvelu Maununkarhun omaisuutta, eikä niitä saa käyttää muissa yhteyksissä ilman erillistä lupaa. Kuvien käyttöoikeuksia saa ostaa Viherpalvelu Maununkarhulta. 

Ideoiden keräystä uutta kasvukautta varten.

Maanantai 19.1.2026 - Sirkku

Se aika vuodesta.

 

Ai mikäkö? No se aika, jolloin postia hakee poikkeuksellisen mielellään, koska sieltä tulevat puutarhalehdet ja siemenkuvastot. Minulla on tuttuja kollegoita, joiden tekstejä saan lukea useammastakin puutarhajulkaisusta. Jo pelkästään heidän vuokseen tulee seurattua puutarhamediaa, mutta muutoinkin aihe kiinnostaa. Ja saahan siinä samalla tarkastettua alan trendejä ja suuntauksia, päivitettyä osaamista, sekä tutkittua innovaatioita.

Omasta puutarhalehtiarsenaalistani kuvasta puuttuvat vielä Viherpiha, Meillä kotona, Maatilan Pellervo, sekä Viherympäristöliiton julkaisut, nämä kaikki luetaan varsinkin näin talviaikana tarkasti. Kesäaikanakin yritän löytää lehtien luvulle aikaa. Myönnettävä kuitenkin on, että kiireen keskellä se helposti jää.

Uuden kasvukauden haaveilua puutarhalehtien ja siemenkuvastojen avulla.

 

Minun unelmapuutarhani olisi sellainen, jossa hyötykasvit sulautuisivat koristekasvien joukkoon, tai koristekasvi-istutukset tehtäisiin pääsääntöisesti hyötykasveilla. Tätä kohti olen omassa puutarhassani menossa. Hitaasti, mutta varmasti. Ainoa ongelma tämän toteuttamisessa on se, ettei minulla tahdo riittää kesäkaudella aikaa oman pihan laittamiselle, ja ne kaikki hienot ideat eivät pääse täyteen kukoistukseensa sen vuoksi. Luonnonkasvit (lue: rikat) valtaavat alaa liikaa, kun en ehdi kitkemään. Kuitenkin, tähän aikaan vuodesta, off sesongilla, aikaa riittää ja varsinkin Hyötykasviyhdistyksen siemenluettelo tulee luettua hyvin tarkasti. Ja tarpeeksi monta kertaa kun sen lukee, tulee yleensä jossain vaiheessa tehtyä myös tilaus.

Hyötykasviyhdistys on yhdistys, josta voit ostaa siemeniä niin yksi-, kuin monivuotisista hyötykasveista, sekä koristekasveista. Hyötykasviyhdistys myös kouluttaa ja kurssittaa ja pitää puotia ja verkkokauppaa Annalassa. Siemenluettelo ja vuoden yhdistysjulkaisut (Pähkylä- lehti) lähetetään niille, jotka maksavat yhdistyksen vuosimaksun. Pidän tästä siemenluettelosta sen vuoksi, että täältä löytyy myös harvinaisempien kasvien siemeniä ja luettelosta löytyy myös kasvin historiaa, sekä ohjeet kasvin viljelyyn, korjuuseen ja sadon käyttöön. Aloittelijapuutarhurina aikanaan tilasin täältä mm. köynnöspinaatin siemenet ja tutustuin sen viljelyyn. Vielä nykyäänkin minulla tämä ruohovartinen perenna kasvaa, jonka silloin n. 20 vuotta sitten siemenistä kylvin. Satoa käytän silloin tällöin. Sen sato on parhaimmillaan nuorien lehtien korjuuaikaan. Minulla tuo aika taasen on sitä kauden kiireisintä aikaa, ja sen vuoksi sadon hyötykäyttö saattaa toisinaan jäädä vähemmälle.

 

Nyt siemenkuvastoa selatessani, silmiini osui niin itselle uudehkoja tomaattilajikkeita, kuin vanhoja tuttavuuksiakin, jotka kiinnostavat. Herukkatomaatti ”Rote Murmel”, joka on Perusta ja Equadorista kotoisin oleva tomaatin villi muoto. Kuvauksen perusteella sen kasvutapa on rehevä ja sen sato on pieniä, pyöreitä ja marjamaisia tomaatteja. Maku pitäisi olla makeahko ja voimakas. Toinen minua kiinnostava tomaattilajike on runkotomaatti ”Goldene Königin”. Se on Saksalainen perinnelajike 1800- luvulta. Sitä voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä paikalla avomaallakin. Tomaatit ovat kellertäviä ja suurehkoja. Kolmas, jo usempana vuonna etsimäni tomaattilajike on päärynän mallinen kirsikkatomaatti. Nyt se päärynätomaatti täältä löytyi. ”Pearshaped yellow” on keltainen ja makea kirsikkatomaatti, jota voi kasvattaa niin kasvihuoneessa kuin lämpimällä kasvupaikalla aurinkoisella talon seinustalla.

Olen yrittänyt etsiä niitä vanhan ajan voimakkaan makuisia tomaattilajikkeita. Nykyään tuntuu, että tomaateista niin kaupoissa kuin kotiin tarjottavista lajikkeista, on tullut liian makeita ja pliisuja. Oletko huomannut saman? Missä on ne lajikkeet, jotka saivat lähes irvistämään kun niitä haukkasi? Mikäli sinulla on tällaisesta lajikkeesta ja sen ostopaikasta tietoa, laitathan viestiä? Toki kasvuolosuhteet myös aina vaikuttavat tomaatin makuun. Kasvualusta, lannoitus, veden määrä ja valo+ yhteytys vaikuttavat makuaineiden ja sokerin määrään sadossa, mutta lajikkeita on selkeästi jalostettu vähemmän happamiksi ja ainakin minä kaipaan tomaattiin lisää makua.

Missä kaikkialla voit kasvattaa paljon lämpöä vaativia kasveja, kuten tomaattia, paprikaa, chiliä tai kurpitsoja, jos kasvihuonetta ei ole?

 

Vastaus on: etsi pihasi lämpimin ja vähätuulisin paikka, katso, että vesipiste on lähettyvillä ja rakenna siihen kasveille sopiva kasvupaikka ruukuilla tai esim. kasvilavojen avulla. Myös parvekkeet ja terassit voidaan ottaa hyötyviljelykäyttöön. Huom! Myös kaupungeissa! Mikäli mikään näistä ei ole mahdollinen, on viljely siirrettävä mahdollisimman aurinkoiselle ikkunalaudalle, ja silloin kannattaa miettiä tähän viljelyyn sopivia lajikkeita hieman tarkemmin. Ikkunalaudoille voisivat sopia pienempinä pysyvät lajikkeet, kuten pensastomaatit. Silloin kannattaa myös miettiä kasvatushuoneen sopivaa lämpötilaa ja sitä saako tilaa helposti tuuletettua. Viljelykasvien sadon tuottoa parantaa pieni tuulenviri kasvin ympärillä. Se myös vähentää sienitautien riskiä, kun kasvin haihduttama vesi ei jää kasvin lehdistölle kosteudeksi. Talorakenteiden läheisyydessä on muutoinkin muistettava huolehtia siitä, että kasvin ja rakenteiden väliin jää kunnollinen ilmarako, jossa tuuli pääsee kulkemaan, ettei rakenteeseen tule homeongelmia. Myös kasteluvesien kanssa on oltava tarkkana, ruukkujen ja kasvusäkkien alle on laitettava vedet keräävä astia, tai kasvit kannattaa suosiolla istuttaa altakasteluruukkuun, jolloin kasvi käyttää kaiken sen veden mitä astiaan kaadatte. Rakenteisiin kasteluvesi ei saa päästä. Parvekkeille kasveja istuttaessasi kannattaa pitää mielessään myös parvekkeen painorajat. Yksittäinen, suuri kasvi, esim.  7 m:n pituiseksi kasvava kurkkuköynnös painaa täyden sadon aikaan paljon, ja vaatii satoa tuottaakseen paljon vettä, jolloin yhteispaino voi olla jopa yli 100 kg. Jos näitä kasveja on parvekkeella paljon, muun kalustuksen ja ihmisten lisäksi, voi painorajat tulla vastaan. Muita viljelypaikkoja paljon lämpöä vaativille kasveille voisivat olla esim. puoliksi maatunut, aurinkoisella paikalla oleva lehtikomposti tai vaikkapa pienehkö olkipaali, joihin tehdään istutukselle ja mullalle tila. Käytännössä vain mielikuvitus istutuspaikalle on vain rajana. Satokasvit voivat olla myös amppeleissa yms.

 

Minullakaan ei ole enää kasvihuonetta ja viime kesäksi hankin ensimmäisen kasvilavan, johon istutin kesäkurpitsoja, avomaan kurkkua, sekä paprikaa ja chiliä. Oma pihamme on melko kylmä jatkuvan tuulen vuoksi. Jouduinkin etsimään sopivaa kohtaa useampana kesänä. Terassiruukuissa tuli satoa tomaatista ja yrteistä, mutta määrällisesti ei päästy kovin korkealle, koska taimia oli liian vähän. Koen ongelmaksi näiden valmiiden lavakaulusten kanssa myös kasvien tukemisen vaikeuden, jos alla on vain lava ja kasvatat kasvisi kasvusäkissä. Esim. runkotomaatti kaipaisi kiinteät ja jämerät tuet, joita on vaikea kiinnittää mihinkään. Ostin viime kesäksi lavan päälle harsotunnelin, joka toimi juuri niin kauan, kunnes tuli ensimmäinen kovempi sade ja tuuli yhdistelmä. Tässä tapauksessa harso oli liian ohutta ja sen tuet olivat liian heppoiset. Harso oli riekaleina ja sen kehikko nurin. Onneksi loppukesä oli täällä Etelä-Suomessa lämmin ja harsoja ei enää tarvittu. Minun on siis rakennettava parempi kehikko harsoja varten, sekä mietittävä samalla myös miten saan tomaatit tuettua, jos haluan ensi kesänä lavoissa tomaatteja kasvattaa. Kovasta sähkö- tai vesiputkesta tehty kehikko voisi toimia yhdessä harjaterästankopätkien kanssa. Miksei myös ohut harjateräsverkko taivutettuna puolikaaren muotoon? Mielelläni kuulisin teidän omista ideoistanne, miten te olette ratkaisseet lavojen kattamisen silloin jos ”katon” ja lavakauluksen väliin halutaan jättää reilusti kasvelle tilaa ja harsoa halutaan päiväaikaan rullata ylös ja avata lavaa pölyttäjiä ja tuuletusta varten.

Ulkotöissä ollaan jo.

 

Näillä pohdinnoilla aloitan katseen siirtämistä pikkuhiljaa uutta kasvukautta kohden. Vielä toistaiseksi parin kuukauden ajan tehdään kuitenkin talvitöitä. Viime viikolla kävin kaatamassa yhden asiakkaan pihasta vanhat ja edellisinä talvina lumivaurioita kärsineet saarnivaahterat pois. Tai no yksi kaadettiin ja toisista leikattiin niitä pahimmin vaurioituneita oksia. Se miksi työtä tehtiin tähän aikaan jo tammikuussa, johtuu siitä, että vaahteran ovat mahlavuotopuita. Niitä ei siis voi leikata keväällä maalis-huhtikuussa, koska ne alkavat vuotaa silloin mahlaa. Nytkin vuotoa varmasti tulee, mutta se on vähäisempää kun leikkuupinnat ovat toivon mukaan ehtineet jo hieman kuivua. Kesällä taasen suurien puiden kaadosta ja isojen oksien poistosta tulee pihaan pahempia vaurioita, siksi päädyimme yhdessä asiakkaan kanssa siihen, että työ tehdään tammikuussa. Odottelin ensin sen pahimman pakkasjakson loppumista. Liian kova pakkanen leikkaamisaikana, tai heti sen jälkeen, voi vaurioittaa leikattuja puita. Nyt lauhempi jakso taitaa jäädä aika lyhyeksi, mutta tämä riski tiedostettiin ja siitä keskusteltiin asiakkaan kanssa ennen töistä sopimista. Vaihtoehdoista tämä oli nyt kuitenkin vähiten huono, vauriot puiden oksistoissa olivat niin pahat, että puista oli tullut osittain jo myrskyriskejä. Muita hoitotoimenpiteitä oli tehty jo aiemmin, mutta ne eivät olleet riittäviä, siksi rajumpaan leikkaukseen ja jopa kaatoon päädyttiin.

 

Saarnivaahtera on tavalliseen metsävaahteraan verrattuna pieni puu, mutta kieltämättä auton vierelle oksia kerätessäni tuli mieleen Jopen laulu: ”kuinka paljon mahtuu pieneen hiaceen, pieneen hiaceen”… vaahteran oksia? No mahtui pilkottuna sen verran, että kahdella oksien viemisreissulla selvittiin.

 

Maalis- ja huhtikuun työt.

Pikkuhiljaa alan varaamaan aikoja maaliskuulle hedelmäpuiden, pensaiden sekä havupuiden ja aitojen leikkauksiin. Aikoja Etelä-Suomeen on tänä vuonna rajoitetummin saatavilla ja jos puunleikkausaikaa tarvitset, niin olethan ajoissa varaamassa aikaa?

Huhtikuussa viikot 15 ja 16 olen töissä Itä-Suomessa Outokummun ja Polvijärven alueella ja pystyn ottamaan sinne muutaman puunleikkauskohteen. Itä-Suomeen palveluista on tarjolla vain käsivälineillä maasta käsin tehtävät hedelmäpuiden leikkaukset (yllän välineilläni n. 4 m:n korkeuteen), sekä pensaiden harvennukset. Minulla ei tuolloin ole mahdollisuutta viedä oksia pois, joten asiakkaan on huolehdittava niistä itse. Myös pihakonsultoinnit esim. pihasuunnittelua varten onnistuu, jos lumitilanne sen mahdollistaa.