Kasvukausi on käynnissä

Lauantai 2.5.2026 - Sirkku

Kasvukausi on käynnissä.

 

Näinhän siinä kävi, että aikainen kevät on pitänyt puutarhurinRusokirsikan_kukkanuput todella kiireisenä Itä-Suomesta kotiinpaluun jälkeen. Kausi lähti ryminällä täällä etelässä käyntiin, ja ikävä kyllä olen joutunut viimeisille omenapuun leikkausta kyselleille jo sanomaan, että leikkuut jatkuvat vasta juhannuksen jälkeen hedelmäpuiden valoleikkauksien merkeissä. Silmut olivat jo osin auenneet leikattavista kasveista, ja silloin on kyllä liian myöhäistä leikata niitä. Silmujen pullistuminen kertoo jo siitä, että kasvi valmistautuu avaamaan kohta lehdet ja puussa on silloin nesteenkierrot käynnissä. Puu tarvitsee silloin rauhaa ja aikaa valmistautua kesään ja satoaikaan. Leikkuut menevät siis tauolle ja seuraava leikkuuaika on juhannuksesta eteenpäin, jolloin puu on täydessä lehdessä ja kovimmassa kasvuvauhdissa. Silloin latvuksen keskelle leikataan tilaa ja valoa. Tämä vähentää hieman sadon kappalemäärää, mutta kilomäärä pysyy yleensä samana, kun jäljelle jääville raakileille riittää paremmin vettä, ravinteita ja valoa. Kesän valoleikkaus pitää yleensä sadon mys parempilaatuisena, kun satoa hakkaavia oksia leikataan latvuksesta pois.

 

Tällä viikolla olen hoitanut vielä muutamia angervoaidanteiden leikkauksia. Näitä olen uskaltanut tehdä, vaikka niissäkin vihreää näkyy. Angervot, tai tässä tapauksessa rinneangervo on niin voimakaskasvuinen kasvi, että se kestää hieman myöhempääkin tehdyn kukintojen poisto leikkauksen, ja se ehtii vielä tekemään uudet kukkivat oksat ennen kukinnan alkamista.

 

Pornaisten kunnalla on yksi ylikasvanut kuusama-aidanne,Kuusama-aidanteen_alasleikkaus joka on tänä keväänä leikattava alas. Sen leikkuun ehdin jo eilen aloittaa, mutta siitä on sanottava, että pensas pistää tosissaan hanttiin leikkuuta vastaan. Ko pensas on ollut hoitamatta varmasti istutuksesta lähtien, ja sen sisällä on paljon kuivaa ja kuollutta oksaa. Oksat ovat kasvaneet limittäin ja kietoutuneet toisiinsa, ja on melkoinen urakka yrittää päästä edes pensaan tyviosan lähelle, kun on yksin leikkaamassa pensasta. Sain yhden iltapäivän aikana leikattua n. 1/3 koko aidanteesta, eikä aidanne ole pitkä! Yksi puutarhuri, yksi pitkävartinen pensasleikkuri ja yksi akkusaha (keskikokoisen moottorisahan kokoinen), vastaan kuusamapensaat, ja nyt kyllä kävi niin, että puutarhurilta loppui kunto ja sahasta akku n. Neljän tunnin taistelun jälkeen. Onpa todella hankala leikata suurta pensasta alas yksinään, kyllä olisi ollut työkaverille eilen käyttöä. Itse sahaaminenhan olisi ollut sinällään helppoa, jos olisi vain nähnyt mitä sahaa. Työ oli hidasta sen vuoksi, kun parin sahatun oksan jälkeen oli pakko pysähtyä vetämään leikatut oksat irti, jotta näki sahata taas seuraavat. Uskon kuitenkin, että tästäkin pensaasta tulee taas hyvä, kunhan se leikkuun jälkeen lannoitetaan ja kalkitaan huolella ja hoidetaan jatkossa kuten sitä kuuluu hoitaa. Siis säännöllisesti harvennus leikaten, jottei se pääse jatkossa kasvattamaan sisäosaansa kuivia oksia täyteen. Lannoitteeksi aion laittaa sille Biolanin luonnonlannosta, ja siihen lisäksi vielä kunnollisen kalkituksen raemaisella kalkilla.

 

Viime viikolla poistin kausikasvi-istutuksista talvikasvit ja kyllä aikainen kevät aiheuttaa ohikulkijoilta myös kysymyksiä. Miksi et ole hakenut kanervia aikaisemmin pois kunnantalon edustalta? Mukavaa oli, kun se tultiin kysymään suoraan minulta, eikä palautetta vain kirjoitettu nimettömänä someen. Tästä sukeutui keskustelu, joka varmasti jätti hyvän mielen meille molemmille. Niin palautteen antajalle kuin minullekin. Ymmärrän todellakin, että aikaisena keväänä kuivuneet kanervat häiritsevät silmää. Muistettava kuitenkin on, että työt aikataulutetaan kalenteriin yhdessä tilaajan kanssa jo syksyllä. Siihen kyllä jätetään pari viikkoa säätövaraa puoleen ja toiseen, mutta koska talvikasvien poisto tehdään yleensä silloin kun uudet kasvit, eli orvokit istutetaan, oltiin nyt jo pari viikkoa normaalista ajasta etuajassa. Monena keväänä nyt on ollut vielä maa jäässä ja kanervatkin näin ollen vielä tiuasti mullassa kiinni. Nyt kuitenkin oli aikainen kevät. Keskustelu oli mukava ja siinä yhdessä pohdimme kevään aikaista etenemistä, ja sitä pärjääkö hautausmaalle viedyt orvokit, kun viikonlopuksi lupaili takatalvea. Kiittelin vielä palautteesta ja keskustelusta. Tuli hyvä mieli, kun huomasin, että kyllä sillä minun työlläni taitaa olla väliä ohikulkijoille ja kuntalaisille.

 

Orvokkien istutusta ja uusia ruukkuja.

 

Tänään sitten istutettiin orvokit. Kunnan puolelta tuli tuossaUudet_ruukut_liikenneympyrassa huhtikuun puolivälissä toive, että hankitko liikenneympyrään isot ruukut, jotka ovat samaa sarjaa, kun kunnantalon edessä olevat ruukut. Totta kai hankin! Nythän on kuitenkin niin, että nämä ruukut valmistetaan Ranskassa, ja niiden toimitusaika on kuudesta kahdeksaan viikkoa. Onneksi Schetelicin kasvitukulta löytyi edes yksi toivomistamme ruukkukoosta haluamassamme värissä, ja sen saimme kolmen päivän varoitusajalle, mutta muita ruukkuja joudumme odottamaan juhannukselle. Näinpä siirsimme väliaikaisesti osan kunnantalon ruukuista liikenneympyrään, ne muuttavat sitten juhannuksen korvilla takaisin omalle paikalleen, kunhan uudet ruukut tulevat. Kieltämättä minua jännittää uusien ruukkujen väreistä tuleva palaute. Värit tässä ruukkusarjassa ovat voimakkaat ja erilaiset kuin mihin Suomessa ehkä on totuttu. Tarkoituksenahan on, että voimakkaat värit ruukuissa mahdollistavat myös ikivihreät, ja monivuotiset istutukset ilman, että istutuksista tulee karut ja tylsät. Nämä ruukut ovat myös kokoluokkaan nähden hinta-laatu suhteeltaan erinomaiset. Ruukut ovat suhteellisen edullisia ja ovat kestäneet hyvin kulutusta. Esim. Helsingissä näitä on ollut jo reilusti yli 10 vuoden ajan paikassa, jossa merellinen ilmasto ja suolavesi tuo vielä lisähaasteet kestävyydelle. Tätä ruukkusarjaa löytyy myös ympäri Uuttamaata eri kaupungeista. Niitä on mm. Tuusulassa ollut jo usean vuoden ajan ne ovat näyttäneet upeilta. Pelkään kuitenkin, että meille Pornaislaisille tuo liikenneympyrä saattaa olla liian tärkeä paikka ja voimakkaan väriset ruukut tulevat aiheuttamaan runsasta somekuohuntaa. Toivoisin vain, että annettaisiin ruukuille aikaa, ja katsottaisiin ensin rauhassa miltä ne näyttävät eri vuodenaikoina. Ymmärrän, että nyt kun saatavilla tällä aikataululla ei ollut kuin orvokkeja, kukat näyttävät pieniltä ruukun kokoon nähden, tilanne kuitenkin muuttuu kesän aikana, kun kesäkukat voidaan istuttaa kesäkuun kymmenennen päivän jälkeen. Itse mietin niin, että kasvien ollessa kyseessä, ei meidän tarvitsisi ottaa ihan kaikkia niin vakavasti. Julkisissa tiloissa saa myös olla väriä, tunnetta ja leikkisyyttä, olkoon se nyt vaikka sitten ruukussa.

 

Uusi yhteistyö käyntiin.

 

Tähän kevääseen olen aloittanut uuden, mielenkiintoisen Inno-_onni_lampaanvillarouhe yhteistyön Innopelletin kanssa. Olen lupautunut testaamaan heidän Inno-Onni lampaanvillarouhetta, katevillaa sekä Järviruokorouhetta Pornaisten kesäkukkaistutuksissa. Tavoitteena on katsoa auttaako villatuotteiden lisääminen kasvualustan sekaan kesän tuholaistorjunnassa, sekä vähentääkö se kastelu- ja lannoitetarvetta. Hain säkit Outokummusta suoraan valmistajalta Itä-Suomessa ollessani ja kotiin tultuani, huomasin, että koira oli poikkeuksellisen kiinnostunut lampaanvillasäkistä. Teinkin siitä sen johtopäätöksen, että laitan villaa kesäkukkaistutusruukkuihin vain alimpaan kolmannekseen. Jos koiraa kiehtoo lampaanvillan tuoksu, voisin kuvitella, että se kiehtoo muitakin eläimiä. Lampaanvilla kasvualustan seassa eristää juuria kylmältä ja kuumalta,  ja sitoo kosteutta ja ravinteita itseensä, ja luovuttaa niitä hitaasti takaisin kasvualustaan. Se myös sisältää ravinteita ja toimii luonnonmukaisena maanparannusaineena jo itsessään. Ajan kanssa se maatuu kasvualustasta, joten on kyseessä hyvin luonnonmukainen tuote. Tämä villa tulee myös lampaankasvatuksen ns. sivuvirroista, se olisi siis ns. hukkaan menevää villaa muutoin. Hyvä, että se tulee käyttöön. Innopelletillä on myös verkkokauppa, josta tuotteita voi ostaa suoraan kotiin. Käykääpä katsomassa tarkempia kuvauksia tuotteista!

 

Nyt siis laitoin katevillaa alimpaan kolmannekseen niihinLampaanvilla_kasvualustan_seassa ruukkuihin, jotka jäivät Pornaisten kirjaston ja kunnantalon läheisyyteen. Katevilla oli aika suurta kooltaan ja revin sitä pienemmäksi, ennen kasvualustan lisäämistä. Mylläsin sen hyvin kasvualustan sekaan ja täytin sitten ruukut täyteen. Nyt huhtikuun lopulla istutusvuorossa olivat Puutarha Bergtrömiltä Paippisista haetut orvokin taimet. Kyllä ne ovat aina yhtä ihania tähän aikaan vuodesta. Siinä moni ohikulkijakin kävi toteamassa, että ”Jaha! Se on kevät tullut taas Pornaisiin”. Nyt mielenkiinnolla seurataan tämän kesän ajan, miten lampaanvilla toimii kasvualustan seassa. Toiveena olisi, että meillä on hyvin voivat ja upeasti kukkivat kesäkukat, joissa ei olisi tuholaisia ja kasvitauteja ja lisätoive olisi, ettei multaa tarvitsisi kokonaan vaihtaa kasvukauden loputtua vaan se olisi kestänyt hieman paremmin kuin edellisinä vuosina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pelsaiden leikkaus, pensaiden alasleikkaus, kuusama, angervo, orvokit, ruukku, ruukut, kesäkukkaistutus, villaroouhe, järviruokorouhe, Innopelletti, Inno-Onni

Kesäkukkien hoitoa

Torstai 19.6.2025 - Sirkku

Kesäkukkien hoitoa.

Oletko koskaan miettinyt mikä kasvi lasketaan kesäkukaksi ja mikä perennaksi tai Mustasilmasusanna.jpg pensaaksi, ja onko kesäkukan oltava aina nimenomaan ruohovartinen kasvi?

Kesäkukathan ovat niitä kasveja, jotka Suomen olosuhteissa eivät selviä talvesta ulkona, tai joiden kukittamiseen ei Suomen lämpösumma kesän aikana riitä, ja ne siksi esikasvatetaan ja myydään myymälöissä täydessä kukassa olevina. Niiden työ on siis kukkia koko kesän ajan aina istutushetkestä kesän loppuun ja syksyllä nämä kasvit siirretään kompostiin. Joissain tapauksissa tiettyjä kasveja voidaan yrittää talvettaa sisätiloissa ja ottaa niistä pistokkaita seuraavana keväänä, josta kasvatetaan taas uudet kasvit seuraavaa kesää varten. Nämä kasvit ja niiden lajikkeet ovat yleensä kotoisin lämpimimmistä maista, joiden talvi yleensä tarkoittaa heille kylmää, mutta meille lämmintä ja sateista ilmanalaa. Niiden versostot ja juuristot eivät kestä kuivaa ja kylmää Suomen talvea ja routaa. Omassa maassaan nämä kasvit ovat kuitenkin monivuotisia, joko ruohovartisia tai puuvartisia kasveja. Eli nekin ovat perennoja, puita, pensaita tai köynnöksiä.  Vain pohjoisessa niitä kasvatetaan yksivuotisina kukkijoina.

Jokaisella meistä on varmasti omia suosikkejamme mitä kesäkukkiin tulee, niin myös minulla. Kesäisin kärsin kroonisesta ajanpuutteesta omassa puutarhassani ja kasvivalinnat osuvatkin täällä todella helppohoitoisiin kesäkukkiin. Myös kaikki se muu tilpehööri mitä kasvien ympärille tulee, täytyy olla helppohoitoista. Ruukut ovat isolla multa- ja vesisäiliötilalla varustettuja, lannoitteet pitkävaikutteisia. Käytän kastelu- ja lannoiteraetta mullan seassa, joka vähentää kastelutarvetta. Esim. kesäkukkamullassa sitä on seassa, sitä saa myös ostettua erikseen, mm. lannoitekävyt, joita mullan sekaan voi laittaa, toimivat tässä hyvin. Pihaan istutettavien kesäkukkien on oltava sellaisia, joita ei tarvitsisi nyppiä kovin paljon, niiden on myös kestettävä hyvin tuulta ja ajoittaista kuivahtamista. Jostain syystä kastelu kotona unohtuu jossain vaiheessa kesää aina.

Minulla kasvaa omassa pihassani tällä hetkellä kolmessa isossa termoruukussa suurehkot timanttituijat, kahdessa vähän pienemmässä on pilarimalliset kiinankatajat ja perennaa (kurjenpolvia, kieloja ja puolukkaa), yhdessä amppelissa on vaaleanpunakukintainen mansikka ja näiden lisäksi olen laittanut ruukkujen aukkokohtiin krassien siemeniä, jotka näyttävät lähteneen hyvin kasvuun. Jossain vaiheessa kukintaakin pitäisi siis olla runsaasti. Nyt on melko vihreää. Havahduin eilen siihen, että lisäkukintaa olisi kiva saada oleskelualueen läheisyyteen, mutta ongelmana on, että jäljellä olevat ruukut ovat kovin matalia, enkä haluaisi ostaa enää uusia. Mitä näihin siis laittaisi? Yksi ruukku on aurinkoisella paikalla kannon nokassa, joten mikä on se riippuva kasvi, joka tuon paikan ja vähäisen hoidon kestää? Kyllä se taitaa olla riippapelargoni. Rautayrtti olisi myös hieno, mutta se kestää huonommin tuulta, joten taidan suunnata pelargoniostoksille.

Pelargonille paras istutusastia olisi perinteinen pinnoittamaton terrakottaruukku. Pelargoni Pelargonin_kukinto.jpg kun pitää siitä, että se saisi syksyisin ottaa tarvitsemansa kosteuden ruukun läpi ilmasta. Liiasta märkyydestä pelargoni ei pidä. Jos sinulla on ollut ongelmia pelargonin kasvatuksessa, yleisin syy huonosti kasvavaan kasviin on se, että kasvia on kasteltu liikaa. Sijoita pelargoni nimenomaan sinne kaikkein kuumimpaan kasvupaikkaan ja istuta se mieluiten liian pieneen ruukkuun, jolloin juuristo pysyy sopivan kokoisena ja kasvi keskittää voimansa kukintoihin.

Millä kesäkukat saadaan kukkimaan koko kesä? 

Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin siitä, kuinka säännöllisesti vastailen kysymykseen miksi orvokit pitää poistaa kesäkuun alussa julkisen tahon istutuksista. Monesti olen kuullut kysyjiltä siitä, kuinka heillä kotipihassa orvokit kyllä kukkivat myös myöhään syksyllä. Kun kysyn kuinka usein he nyppivät kukat, tai tekevätkö he orvokeille jotain muuta saadakseen kukinnan jatkumaan koko kesän, on vastaus aina sama. Kasvien annetaan kukkia kerran ja sitten ne leikataan puolesta välistä poikki. Tuolloin kasvi pitää muutaman viikon tauon kukinnassa, kasvattaa uudet kukka-aiheet ja kukkii toisen kerran. Kukintaa voidaan pidentää myös säännöllisesti nyppimällä kukkineet kukat pois ja tämä tarkoittaa että kukat on poistettava useita kertoja viikossa. Julkisissa istutuksissa monen viikon tauko kukinnassa ei ole vaihtoehto ja siellä ei myöskään voi käyttää jatkuvasti työaikaa kukkien nyppimiseen, siksi orvokit vaihdetaan kesäkuun alkupuolella toisiin kesäkukkiin.

Nämä kesäkukat saadaan kukkimaan pitkään jatkuvalla kevätlannoituksella, eli Kesakukat.jpg typpipitoisella lannoituksella. Myös näistä kukista poistetaan kukkineita kukkia pois, mutta niille riittää harvempi nyppiminen. Kesäkukkamullan sekaan voidaan laittaa hidasliukoista raemaista lannoitetta, joka liukenee multaan hitaasti juurtumisen aikana, tämän jälkeen kasveille annetaan kastelun yhteydessä kastelulannosta, jonka sisältämä typpi saa kasvit tekemään jatkuvasti uutta kasvua ja kukkimaan runsaasti. Kastelulannosta annetaan n. kerran viikossa purkin ohjeen mukaan, muut kastelut suoritetaan pelkällä vedellä.

Kasvin väritystä ja kasvua kannattaa vähän seurailla. Hyvin kasvava kesäkukka on lehtiväriltään tumman vihreä ja siinä on koko ajan uutta kasvua näkyvissä. Vaaleanvihreä lehti kertoo joko typen vähyydestä kasvualustassa tai siitä, ettei kasvi syystä tai toisesta saa kasvualustassa olevia ravinteita käytetyksi. Silloin kannattaa tarkastaa kasvualustan pH ja miettiä onko kasvin juuristo oikein kehittynyt. pH testejä myyvät apteekit ja puutarhamyymälät ja ne on helppo tehdä itsekin. Lehtien värin keltaisuus johtuu yleensä jostain tuholaisesta tai kuivahtamaan pääsystä. Myös lehtihome voi alkuun näkyä lehdissä keltaisuutena. Jos keltaisuutta näkyy, kannattaa suunnata katse lehtien alapinnoille ja lehtihankoihin, näkyykö siellä ylimääräistä elämää? Lehtihometta voit ehkäistä istuttamalla kasvit väljästi niin, että niiden ympärillä pääsee ilma kiertämään ja että kondensoituva vesi pääsee hyvin haihtumaan kasvin lehdiltä. Lehtihome ei talvehdi Suomessa vaan leviää maahamme aina eteläisten ilmavirtausten mukana. On vuosia, jolloin sitä on paljon ja toisina vuosina sitä on vain vähän. Täysin sen esiintymistä ei voida välttää. Lehtihomeen tunnistat myös siitä, että lehtien alapintaan kehittyy tummia sienirihmastoja, muutoin lehdet kellastuvat ja lehden kasvu pysähtyy. Poista saastuneet lehdet kasvista aina kun niitä havaitset.

Typpeä voi olla kasvualustassa myös liikaa. Mikäli kasvin väri on voimakkaan tumman vihreä ja kasvi kasvattaa hirvittävästi vain lehteä eikä kukintoja muodostu, pidä lannoituksessa viikon- kahden tauko. Lannoitustauon pitäisi saada kukkanuput aukeamaan.

Kaikista kasveista ei ole koko kesän kukkijoiksi, vaan niiden kukinta kestää vain muutaman viikon. Siksi monivuotisia perennoja ja pensaita käytetään harvemmin pelkkänä kesäkukkana. Esim. patiohortensiat, joita äitienpäiväksi myydään, kukkivat harvoin Suomen olosuhteissa enää toistamiseen. Näiden hortensioiden lajikkeet ovat sellaisia, jotka tarvitsevat pitkän kesän ja suuren lämpösumman muodostaakseen kukinnon. Itse pensaat saattavat selvitä talven yli kukkapenkkiin istutettunakin, mutta ne kukkivat tämän jälkeen enää harvoin. Myös Suomen pitkä kesäpäivä ja lyhyt pimeän aika öisin saattaa olla yksi syy miksi ne eivät enää kuki. Jotkin kasvit vaativat pimeän yön virittyäkseen kukkaan uudestaan.

Minun pihani.

Omassa pihassani kaipaan jatkuvaa ruukussa olevaa kukintaa vain vähän. Omakotitalopihassa kukintaa on aina jossain nurkassa ja minulle kasveilla on paljon muita kauneusarvoja. Arvostan tuulensuojaa, näkösuojaa, pölysuojaa, lehtimuotoja, lehtivärejä ja tuoksuja yhtä paljon kuin pelkkää kukintaa. Haluan, että pihani tuottaa ruokaa niin minulle kuin eläimille ja eliöille. Tykkään tarkkailla pihan elämää ja kukinta on vain osa sitä. Kuitenkin aion lähteä vielä puutarhamyymäläkäynnille. Kannonnokka kaipaa kukintaa ja toivottavasti siihen löytyisi oikein kirkkaan punainen riippapelargoni.

Puutarhablogi pitää julkaisuissa hieman taukoa juhannuksesta eteenpäin. Paluu on Puutarhuri_riippukeinussa.jpg viimeistään elokuussa, infoan uusista julkaisuista facebookissa. Jatkossakin julkaisupäivä on pyritään pitämään aina torstaina. Nyt toivotan teille oikein hyvää Juhannusta ja nauttikaa kesästä! Terv. Sirkku.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesäkukat, kukkien lannoitus, kesäkukkalannos, kasvitaudit, kasvitauti, tuholaiset, pelargoni, lumihiutale, siniviuhka, rautayrtti, kesäkukkien kastelu, kastelulannos

Kesäkukkien aika

Torstai 12.6.2025 - Sirkku

Kesä tuli Pornaisiin.

Yksi varmimmista kesän merkeistä on se, kun ihmiset tulevat puutarhamyymälästä ulos Paivanliljojen_kukintaa_2025.jpg multasatsin ja kesäkukka-amppeleiden ja värikkäiden kukkavuorien kanssa. Me puutarhahulluthan olemme niitä, joilla on aina liian pienet autot kasvimäärään nähden, vaikka auto olisi automerkin suurin tila-auto isolla tavaratilalla. Isokin tavaratila muuttuu pieneksi jos sinne pitää saada mahtumaan 10 kpl 50 litran multasäkkejä, muutama amppeli, yrttien, kurkkujen ja tomaattien taimet ja kesäkukat. Näiden lisäksi tarvitaan tietysti myös lannoitteita ja kalkkia… vaatii kyllä keskimäärin useamman käyntikerran, että saa kevään ostokset hoidettua!

Puutarhureille viime viikot ovat olleet jo kiireisiä monellakin eri tavalla, mutta viime päivät on istutettu kesäkukkia. Miksi vasta nyt, saattaa moni ihmetellä? Pitkän ajan sääkeskiarvoja kun katsotaan, keskimääräisesti 10.6. mennessä, Etelä-Suomessa on hallayöt ohi ja kesäkukat selviävät yöt ulkona ilman lisäsuojausta. Jos siis et aio suojata kesäkukkia hallaharsoilla, tai nostaa niitä yöksi sisälle, kannattaa kesäkukat istuttaa ulos vasta tuon päivämäärän jälkeen. Mitä pohjoisemmas istutat, sitä myöhäisemmäksi hallayöpäivämäärä menee. Tuo 10.6 siis on Etelä-Suomen päivämäärä.

Kotipihassa ei ole niin tarkkaa jos kesäkukat laitetaan ulos jo aiemmin ja pakkanen pääsee Orvokit_2025.jpg niitä puraisemaan. Tuolloin kasvit vaihdetaan ja harmitellaan pientä rahanmenoa, mutta menetys ei ole euromääräisesti kovinkaan suuri. Päivämäärällä on väliä heti jos istutat kasveja toisten laskuun. Isoilla toimijoilla, kuten kaupungeilla, kunnilla ja seurakunnilla päivämäärästä pyritään pitämään melko tarkasti kiinni ja kasvit tilataan mahdollisimman lähelle tuota päivämäärää. Siellä taimia istutetaan satoja ja niiden arvo kohoaa jo vähintään useisiin satasiin, usein puhutaan jopa tuhansista euroista. Tuolloin riskiä paleltumisesta ei halua kasveista vastuussa oleva ottaa. Olen itsekin ollut töissä sekä niin seurakunnalla kuin kunnallakin ja olen päässyt keskustelemaan monen asiakkaan kanssa, joka on ihmetellyt miksi hautojen kesäkukkia ei ole laitettu kuntoon äitienpäiväksi tai miksi kunta istuttaa paraatipaikalle ensin orvokin ja vasta sitten myöhemmin oikeat kesäkukat.

Suurin syy siihen miksi hautojen istutukset tehdään vasta kesäkuussa, on tuo hallaöiden mahdollisuus ja kesäkukkia halutaan suojella kylmiltä öiltä. Lisäksi keväisin luonnossa ei välttämättä ole vielä kovin paljon esim. jäniksille syötävää ja tuolloin kesäkukat maistuvat heille muun vihreän puutteessa. Kolmantena syynä on se, että monesti toukokuussa hautapaikoille saatetaan joutua tekemään myös peruskunnostustöitä, kuten esim. kiven suoristamista, jos routa on päässyt sitä liikuttelemaan. Tuolloin kesäkukat saattaisivat kärsiä kunnostustöistä. Hautausmailla orvokki-, ja sipulikukkaistutuksiakin toki on, mutta ne ovat yleensä keskitetty muistomerkkien ja oleskelutilojen yhteyteen. Orvokkeja ei seurakunnan ylläpitämille hoitohaudoille yleensä laiteta, koska ne nostavat haudan hoidon hintaa liikaa. Puutarhamyymäläkäynneillä olen kuitenkin orvokkeja monelle suositellut kevään kukkijaksi haudalle. Orvokki on vähään veteen tyytyväinen, kaunis ja kiitollinen kukkija. Se kestää muutaman pakkasasteen ja kasvun ränsistyessä sen voi vaihtaa koko kesän kukkivaan kesäkukkaan. Orvokkikin kyllä kukkii tarvittaessa koko kesän, mutta silloin sitä täytyy muistaa nyppiä ja lannoittaa koko kesän ajan, tai se täytyy leikata n. puolivälistä kasvua kesäkuun alkupuolella, jolloin kukintaan tulee muutaman viikon tauko. Tämän tauon vuoksi orvokki yleensä julkisista istutuksista poistetaan kesäkuun alkupuolella. Julkisissa istutuksissa kesäkukkien on kukittava koko kesän ajan.

Kuntien ja kaupunkien julkiset istutukset taasen vaihtelevat sen mukaan mihin kohtaan  istutukset ovat tulossa. Ns. paraatipaikat eli esim. kunnan-/kaupungintalon ympärystät, monumentit, patsaiden ympärystät, nähtävyydet ja tärkeät puistoalueet ovat niitä missä kesäkukkaistutuksia on. Myös katualueille missä ihmiset kaikkein eniten liikkuvat, tuodaan istutuksia pehmentämään rakennettua ympäristöä ja ilahduttamaan ihmisiä. Myös pölyttäjät ja lähiluonto kaupunkialueella kaipaavat ja hyötyvät näistä pienistä kukkaistutuksista. Istutuksista kaikkein tärkeimmät ovat niitä mihin saatetaan istuttaa ensin orvokit ja sipulikukat ja myöhemmin koko kesän kukkivat kesäkukat. Pornaisten kunnassa olemme päätyneet siihen, että kirjaston edustalle ja kunnantalon ympäristöön istutetaan sekä orvokit, kesäkukat, että talvi-istutukset, koska se on kunnan keskeisin paikka, jossa kaikki kuntalaiset liikkuvat jossain vaiheessa vuotta.

Olen saanut istuttaa ja hoitaa näitä Pornaisten kunnassa jo usean vuoden ajan ja aina se vähän jännittää miten kesäkukat tänä vuonna onnistuvat ja olenko osannut miettiä suurinta osaa miellyttävät kasvivalinnat ja värit. Kaikkiahan ei voi aina miellyttää, mutta positiivista palautetta on tullut todella paljon vuosien varrella. On tullut myös kasviehdotuksia, jotka on laitettu mieleen talteen ja varmasti otetaan myös käyttöön, jos sopivat ympäryskasvit ja lajikkeet löytyvät. Paljon on tullut myös uusia tuttavia, jotka tervehtivät ”puutarhurileidiä” aina töiden lomassa. Saan jutella kuntalaisten kanssa kukkia hoitaessani, säännöllisesti tuosta ohi lenkkeilevät kun tietävät minun työaikatauluni näiden kesäkukkien kanssa. Jos olenkin syystä tai toisesta mennyt ”väärään aikaan” saan seuraavalla viikolla vastailla ihmettelyyn siitä missä edellisellä viikolla olen luuhannut ja olenko ollut lomalla.

Viime viikon perjantaina istutin Pornaisten kesäkukat kesälle 2025. Viime kesänä kasvatetut Kesakukkien_istutusta_2025.jpg heinät kasvoivat vanhoista puuruukuista läpi ja ne hajosivat pieneksi silpuksi. Puuruukkuja oli jo korjattu moneen kertaan ja ne olivat ns. jatkoajalla. Nyt ne hajosivat niin totaalisesti, ettei niitä enää voinut korjata ja alkoi uusien ruukkujen etsintä. Koko kesän 2024 olin ihaillut Kellokoskella, Tuusulassa ja Jokelassa liikkuessani Tuusulan kunnan ihania ja värikkäitä istutusruukkuja ja miettinyt mielessäni, että voi kun saisimme Pornaisiinkin yhtä upeat ja värikylläiset istutusruukut. Syksyllä puuruukkujen hajotessa, otin yhteyttä Tuusulan puutarhuriin ja kyselin ruukuista tarkemmin. Selvisi, että ruukkuja toi maahan suuri puutarhatukku Schetelig. Ruukku on Extravase traffic red ja sitä tilattiin kahdessa eri koossa. Ruukut ovat nyt olleet esillä viikon ajan ja palautteen määrästä päätellen minun lisäkseni niistä ovat tykänneet suurin osa ohikulkijoista. Ruukuissa oli sekin hyvä puoli, että pitkäikäisistä ruukuista, nämä olivat edullisimmat. Näin näyttävissä ruukuissa kasvitkin saavat halutun tunnelman mukaan olla joko näyttäviä ja värikkäitä, tai sitten kasvit voivat olla rauhoittavia. Viime vuonna istutuksissa oli heiniä rauhoittavana elementtinä. Tänä vuonna ei menty sinne suuntaan vaan tausta-ajatuksena oli ennemminkin: Väriä elämään! Nyt enää odotetaan että kasvit pääset kunnolla kasvuun ja kasvavat täyteen mittaansa.

Valitut kasvit:

Aurinkoisen paikan istutukset: Kirjaston_edustan_kesakukat_2025.jpg

-          Canna x hybrida ´sun rosita´ punalehtinen kanna, oranssi kukinto.

-          Emilia coccinea ´irish poet´ Emilia, oranssi kukinto.

-          Pelargonium peltatum temprano maxime, riippapelargoni punainen.

-          Cosmos bipinnatus punakosmoskukka, monivärinen.

-          Dichondra argentea ´silver falls´ hopeaputous/ hopeavitja.

Varjon istutus:

-          Fuchsia balcony queen verenpisara.

-          Begonia eliator- ryhmä pauliinabegonia/ ruusubegonia, valkoinen.

-          Hopeaputous.

Amppeleihin:

-          Pelargonium peltatum corriente amethyst riippapelargoni violetinpunainen.

-          Scaevola aemula indico touch, siniviuhka.

-          Hopeaputous.

Varjon_kesakukat_2025.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesäkukka, pelargoni, riippapelargoni, verenpisara, begonia, ruusubegonia, pauliinabegonia, kanna, siniviuhka, punakosmoskukka, hopeaputous, hopeavitja, Emilia, kesäkukka-amppeli, kesäkukkamulta, Pornainen

Papujen kasvatusta

Torstai 22.5.2025 - Sirkku

Yksivuotiset satoköynnökset, pavut.

Monesti pihoissa käydessäni tulen miettineeksi, että miksi Suomalaisessa puutarhakulttuurissa elää niin voimakkaasti se perusajatus, että hyötykasvit pitää kasvattaa muusta puutarhakasvillisuudesta erillään? Tämä pohjautuu varmastikin Englantilaisen puutarhan potageri-ajatteluun, mutta olisiko tätä syytä jo hieman pehmentää? Ymmärrän toki tuholaisia välttelevän näkökannan. Monesti kauniisti kukkivat perennat saattavat houkutella hyötykasveihin pölyttäjien lisäksi myös tuholaisia, mutta jos sadon määrä ei ole se kaikkein tärkein asia, voisi hyötykasveja sekoittaa enemmän ihan normaaliin perennapenkkiin. Monilla hyötykasveilla on kauniit lehdistöt ja kukat, miksei niitä voisi käyttää enemmän kukkivien kasvien lomassa?

Syy miksi otan tämän asian taas kerran tässä blogikirjoituksessa esiin, on se, että pavut ovat aika näyttävä osa perennapenkkiä. Ne tuovat sinne lehtevyyttä, vihreää ja kolmiulotteisuutta näyttävine tukineen. Kukinnot ovat kauniita, pölyttäjät pitävät niistä, ja ne lannoittavat kasvullaan maaperää ja tuottavat syötävää satoa. Jos siis kukkapenkkiin jää sipulikukan jäljiltä aukko, mitä jos laittaisitkin siihen kasvamaan nopeasti kasvavan, yksivuotisen hyötyköynnöksen, jonka voit joko esikasvattaa tai kylvää suoraan kasvupaikalle sipulikukan lakastuttua?

Salkopapu (Phaseolus vulgaris var. vulgaris). 

Salkopapu kasvaa n. 2–3 m korkeaksi lämpimällä ja suojaisella kasvupaikalla. Salkopapu Salkopapu.jpg vaatii kasvaakseen melko paljon lämpöä, joten jos kasvupaikka on kovin viileä ja tuulinen, kannattaa sinne harkita mielummin pensaspapua tai härkäpapua kasvatukseen. Salkopapua voi kasvattaa myös lasitetulla parvekkeella ruukussa.

Kasvatus:

  • Lämpimällä kasvupaikalla salkopavun voi kylvää suoraan kasvupaikalleen, kun maaperän lämpötila on noussut +15 asteeseen. Liian kylmässä maaperässä kylvös mädäntyy, joten odottele riittävän kauan ennen kuin kylvät pavut. Kasvuunlähtö on varmempaa jos kylvö tehdään sisällä purkkeihin ja taimet esikasvatetaan ja istutetaan ulos yöhallojen mentyä ohi.
  • Liota siemeniä muutaman tunnin ajan ennen kylvöä. Tämä pehmittää siemenen ulkokuorta ja helpottaa itämistä. Kylvä muutama siemen samaan taimipottiin. Kolmen viikon esikasvatusaika riittää, voit siis hyvin kylvää siemenet esikasvatuksessakin vasta toukokuussa, kun keskimäärin yöhallojen pitäisi olla ohi 10 kesäkuuta mennessä.
  • Koska pavut ovat typensitojakasveja, ei kasvatusmulta saa olla liian voimakasta. Liian typpipitoinen multa voi haitata typensitojakasvin nesteenkiertoa, jolloin kasvi voi huonosti. Mullan olisi hyvä olla hiekkapitoista salkopavulle, koska hiekkaa sisältävä kasvualusta on aina juuristoille lämpimämpää.
  • Tuennat kannattaa laittaa paikoilleen jo hyvissä ajoin, koska salkopapu kietoutuu tuentaan kiinni napakasti. Kasvi alkaa tekemään satoa sivuversoihin ja yksittäiset palot ovat pitkiä, jopa 30 cm:n pituisia. Papuja löytyy monessa eri värissä, väri määräytyy lajikkeen mukaan. Salkopapuja on vihreitä, violetteja, keltaisia ja monivärisiä. Korjaa satoa sitä mukaa kun papu kasvaa täyteen mittaansa, kuitenkin niin, että siemenet palon sisällä ovat vielä pieniä. Liian kypsäksi kasvaneet palot ovat puisevia. Katkaise salkopavun varsi sen ollessa n.  2 m:n mittainen, tämä saa sivuversot tuottamaan enemmän satoa.

Sadon hyötykäyttö:

Salkopavun palot käytetään kokonaan ruoanvalmistuksessa. Papuja kypsennetään keittämällä tuoreita palkoja n. 5–10 min. Palon on muututtava pehmeäksi keiton aikana. Voit myös kuivata palot ja kypsentää ne kuivattuna. tuolloin keittoaika on pidempi, n. 30–45 min. Papuja voi myös säilöä.

Pensaspavut ( Phaseolus vulgaris).

Pensaspapuja ja niiden alalajikkeita on runsaasti. Löydät kaupasta vahapapuja, taitepapuja, leikkopapuja ja silpo- eli keittopapuja ja kaikki nämä ovat pensaspapuja.

Pensaspavut kasvavat maksimissaan 60 cm:n korkuisiksi.

Vahapavut:

Vahapavuilla on litteät tai pyöreät, keltaiset palot. Näihin siemeniin törmää varmasti Vahapapu.jpg useimmin siemenkaupoilla, koska vahapavut ovat kestävimpiä pensaspapuja.

Taitepavut:

Yleensä vihreäpalkoisia papuja, joiden palot ovat pyöreät ja pitkät. Taitepavuista löytyy myös violetteja tai monivärisiä papuja.

Leikkopavut:

Leikkopapujen palot ovat yleensä vihreitä, litteitä ja leveitä.

Silpo- ja keittopavut:

Silpo- ja keittopavuista käytetään hyödyksi yleensä vain siemenet. Nämä varmasti hyötyvät esikasvatuksesta eniten, koska Suomen lyhyessä kesässä ne eivät välttämättä ehdi tekemään satoaan valmiiksi saakka. Mikäli palko ei ehdi valmistua, voi keskenkasvuisia palkoja syödä. Täältä varmasti yleisimmin tunnettu lajike on mustavalkosiemeninen `Ying Yang`lajike.

Kasvatus:

  • Liota siemeniä em. ohjeen mukaan ja kylvä siemenet taimimultaan tai vähätyppiseen puutarhamultaan suoraan kasvupaikalleen, n. 3–5 cm:n syvyyteen. Kylväessäsi suoraan kasvupaikalle, huolehdi, että kasvualusta on riittävän lämmintä. Kylvöaika on n. kesäkuun alkupuolella. Esikasvatus hyödyttää ja silloin siemenet kylvetään n. toukokuun puolivälissä.
  • Koska kasvutapa on pensastava, muista tarkistaa kasvutilatarve kylvöpussista. Eli taimivälin on oltava riittävän suuri, jotta jokaiselle taimelle ja pavulle riittää valoa, vettä ja tilaa. Keskimääräisesti taimiväli on n.  10 cm ja riviväli on n.  25 cm.
  • Käytä kasteluun mielummin käteen haalealta tuntuvaa vettä kuin kylmää hanavettä. Pavut pitävät lämpimästä.
  • Multaa taimia, eli lisää kasvualustaa juurien päälle taimen tyvelle, taimien ollessa n. 10 cm:n mittaisia. Multaaminen auttaa taimea pysymään pystyssä. Voit myös tarjota taimelle lisätukea laittamalla sen ympärille muovitetun harvan, isosilmäisen ja matalan puutarhaverkon. Laitan verkkokieppi taimen ympärille ja anna taimen kasvattaa vartensa verkosta läpi. Näin taimi tukeutuu verkkoon ja sato pysyy ilmassa, jolloin se pysyy terveempänä.
  • Sato valmistuu n. 2 kk:n kuluttua kylvöstä. Palko on korjuukypsä kun palko on pitkä, mutta siemenet ovat vielä pieniä. Korjaa satoa sitä mukaa kun se valmistuu. Satoaika jatkuu syyshalloihin saakka.

Sadon hyötykäyttö:

Pensaspavut käytetään ruoanvalmistuksessa palkoineen kaikkineen. Palot keitetään pehmeiksi, keittoaika tuoreilla paloilla on n. 5–10 min. Kuivattuja papuja keitetään n. 30–45 min. Palkoja voi säilöä pakastamalla.

Härkäpapu (Vicia faba).

Kuuluu papu- nimestään huolimatta virnojen kasvisukuun. Se on yksi vanhimpia viljelyssä Harkapapu.jpg käytettyjä palkokasveja ja nykyäänkin sitä käytetään typensitoja- ja valkuiaiskasvina peltoviljelyssä. Sitä on perinteisesti kasvatettu perunan kanssa sekaviljelynä avomaaviljelyssä. Perinteikkyydestä kertovat myös sen lempinimet: sitä kutsutaan mm. talonpoikaispavuksi.

Peltoviljelyyn härkäpapu tuli, koska se on helppoa kasvattaa, eikä se ole yhtä herkkä kylmälle kuin muut pavut. se kestää jopa muutamia pakkasasteita ja sen siemenet voi, ja kannattaa kylvää ulos jo toukokuussa, heti kun kylvöhommiin vain pääsee. Härkäpavun kasvuaika on melko pitkä ja siksi se kannattaakin kylvää ulos aikaisin.

Kasvatus:

  • Voit kasvattaa härkäpapua ruukussa, viljelylaatikossa, perennapenkissä, avomaalla tai pellolla. Kasvatuksessa on kuitenkin huomioitava, että härkäpapu on syväjuurinen ja se vaatii kasvualustatilaltaan syvyyttä.
  • Liota siemeniä em. ohjeen mukaan ja kylvä ne n. 5 cm:n syvyyteen. Sopiva taimiväli on 15–20 cm ja riviväli 40–50 cm.
  • Multaa taimet n. 10 cm: n mittaisina.
  • Kasvi pysyy yleensä hyvin ns. omilla jaloillaan, eikä kaipaa tukemista.
  • Lajikkeita on useita ja maksimissaan härkäpapu voi kasvaa 100 cm:n korkuiseksi.

Sadon hyötykäyttö:

Nuoret palot voi syödä palkoineen. Täysikokoisista paloista käytetään vain palon sisällä olevat vihreät siemenet, eli pavut. Pavut kypsennetään ennen käyttöä. Keitä palkoja miedossa suolavedessä muutaman minuutin ajan ja poista sen jälkeen pavuista ulommainen, läpikuultavaksi muuttunut kalvo. Pavut voi säilöä pakastamalla.

Tuleentuneet, kypsät härkäpavut voidaan kuivata ja säilyttää paperipussissa. Ennen käyttöä niitä on liotettava vähintään 12 tuntia, jonka jälkeen ne huuhdellaan ja keitetään 45–60 min.

Ruusupapu (Phaseolus coccineus).

Ruusupapu on kaunis, yksivuotinen, nopea- ja reheväkasvuinen hyötyköynnös. Sitä voidaan käyttää niin koriste- kuin hyötykasvinakin ja sitä voidaan kasvattaa ruukuissa, viljelylavoissa ja perennapenkeissä. Kasvin kukinta on tulipunaista, valkoista tai oranssia ja se alkaa heinäkuussa.

Ruusupapu ei ole yhtä kylmänarka kuin salko- ja pensaspavut, mutta sekin kannattaa pihassa sijoittaa lämpimään ja tuulensuojaiseen paikkaan. Köynnöstävänä ja tukeensa kietoutuvana kasvina sen lähettyville kannattaa jo hyvissä ajoin laittaa napakat tuet, johon se saa kiivetä. Ruusupavusta on olemassa paljon erilaisia lajikkeita, suurimpien kasvaessa jopa 4 m:n mittaisiksi, osa lajikkeista jää vain 50 cm:n korkuisiksi.

Kasvatus:  

  • Esikasvatusta suositellaan, mutta se ei ole välttämätöntä jos kasvupaikka on lämmin.
  • Siemenen kuori on kova ja kuorta voikin pehmentää hankaamalla sitä esim. karkealla keittiösienellä tai jopa hiekkapaperilla ennen liotusta. Näin varmistetaan itämistä.
  • Istutusväli vaihtelee lajikkeen koon mukaan. Tarkasta tarkka etäisyys kylvöpussista. Keskimäärin se on kuitenkin 25–50 cm.
  • Jos kasvatat ruusupapua ruukussa, kannattaa samaan ruukkuun laittaa 2–3 taimea, jolloin kasvit tukevat toisiaan alkumetreillä.

Sadon hyötykäyttö:

Ruusupavun ohuita ja keskenkasvuisia palkoja, joiden siemenet ovat vielä pieniä, voidaan käyttää hyötykäytössä. Tuolloin palot kypsennetään kokonaisuudessaan. Palkojen kasvettua ja muututtua säikeisiksi, käytetään hyödyksi ainoastaan pavut. Tuleentuneita, kypsiä ruusupapuja voi kuivata ja säilyttää paperipussissa. Ennen käyttöä näitä papuja on liotettava vähintään 12 tuntia. Liotuksen jälkeen pavut huuhdellaan ja keitetään n. 1,5 h.

2 kommenttia . Avainsanat: Papu, salkopapu, vahapapu, leikkopapu, taitepapu, pensaspapu, ruusupapu, hyötyköynnös, köynnös, köynnöskasvi, yksivuotinen köynnös, kesäkukkaköynnös

Kesän istutuksien pohdintaa ja tekoa.

Torstai 15.5.2025 - Sirkku

Kesän kukkaistutusten pohdintaa puutarhurin pihaan.

Tämä teksti on kirjoitettu jo ennen äitienpäivää vähän varastoon, se julkaistaan kuitenkin vasta äitienpäivän jälkeen. Siksi tekstissä puhutaan äitienpäivän kukkaistutuksista.

Monellahan on se ajatus, että kun on ammatiltaan pihasuunnittelija, viherrakentaja ja oman_pihan_tulipaikka.jpg viheralueiden hoitaja ja vielä neuvoo muita pihan ongelmakohtien kanssa, on tuon henkilön oma piha varmasti kukkaa täynnä oleva unelmapiha. Näin on myös meidän pihassamme ihan oikeastikin, ainoa vaan, että se koskee vain sitä pihan osa-aluetta, jota hoitaa anoppini. Hänellä on käsittämätön kyky luoda kauniita istutusalueita. Hänellä on myös jaksamista ja aikaa hoitaa pihaa ja hän viettääkin siellä kesäaikana suurimman osan päivästään, joko kitkien, kastellen tai istuttaen kukkapenkkeihin täydennystä.

Siksi kontrasti meidän puoleiseen pihaan on melko suuri. Meidän kesäpäivässämme aikaa pihan hoitoon on hyvin rajallisesti ja myös jaksaminen on oman ulkona vietetyn työpäivän jäljiltä toisinaan melko vähissä. Meillä siis yritetään satsata helppohoitoisuuteen ja osittain melko luonnontilaiseen piha-alueeseen. Onneksi olemme erähenkisiä ihmisiä muutenkin, meille pihassa tärkeää on tulipaikka, grilli ja luonnon ihmeiden seuranta. Pikkulintuja ja tähtitaivasta onkin tullut pihalla ihailtua jokaisena vuoden aikana.

Kasvihuone purettiin viime kesänä ja vain kohopenkit kasvihuoneesta ja sen vieressä  olevasta hyötymaasta jätettiin jäljelle. Hyötymaalle istutettiin jo viime vuonna tyrnejä, raparperi_alkukesa.jpg vadelmia ja yksi metsästä pelastettu herukka. Ennestään siellä kasvoi jo kaksi karviaista, joista tuli viime vuonna ensimmäistä kertaa hyvin satoa. Kasvihuoneen kohopenkkeihin istutin viime vuonna kaksi raparperia. Nyt keväällä olen innoissani käynyt jo moneen kertaan raparperin alkuja tarkkailemassa. Lisäsin kevätlannoituksen ja kastelin ne hyvin. Sieltä ne tulevat ylös ja uskon, että kasvu ryöhähtää käyntiin heti kun vain ilma vähän lämpenisi.

Ystävältä sain useita kukkasiemenpusseja aikaisemmin keväällä ja niitä kylvin tuonne vanhalle hyötymaalle pensaiden väleihin. Tulkoon sinne täksi kesäksi kukkaniitty, jonka suurimpina kasveina ovat auringonkukat. Jos ne siemenet nyt lähtevät itämään sitten joskus kun lämpenee.

Aikanaan kasvihuoneemme ja kasvimaamme yksi hankalimmista ongelmista oli, että ne sijaitsivat aivan liian kaukana vesipisteestä. Tavalliset letkukelan letkut eivät riittäneet ja kastelua varten joutui vetämään paksut ja isot maatilan letkut talolta kasvihuoneelle. Nämä painoivat sen verran, että kasteluun meni aina kohtuuttomasti aikaa ja se oli sen verran vaivalloista, ettei sitä jaksanut montaa kertaa viikossa tehdä. Toki käytössä oli vesisäiliöt ja niihin tihkuletkut, mutta silti kovimpaan sadon valmistumisaikaan kasvit saivat liian vähän vettä. Nyt mietin, että ostan kesäkuun koittaessa pari lavakaulusta, johon laitan kasvusäkit, joihin saan avomaankurkun ja kesäkurpitsan taimia ja nämä lavat tulevat suoraan vesipisteen viereen talomme eteläseinustalle. 

Lähestyvän äitienpäivän vuoksi suuntasin lähellä sijaitsevaan kesäkukka- ja taimimyymälään jo toissa päivänä maanantaina.  Halusin tänä vuonna ilahduttaa äitiäni tuomalla hänelle parvekkeelle suureen ruukkuun tomaatin taimen ja yrttejä ja kukkia, lisäksi amppeliin mansikoita. Näiden lisäksi ostin omaan pihaan helppohoitoisia satokasveja ruukkuihin ja säkkeihin kasvatettavaksi. Tomaatteja ostin omaan pihaan kaksi ja ne tulevat muuttamaan suuriin ruukkuihin terassille. Yhden ison ruukun jo istutin kun löysin Bergströmin Puutarhalta Paippisista niin mielenkiintoisen yrtin taimia. Mukaani lähti sieltä oliiviyrtti, josta en ollut koskaan kuullutkaan aiemmin. Ostin näitä kaksi, joista toisen istutin äidilleni. Hänelle oliiviyrtin lisäksi istutin laventelin ja sen tomaatin ja sitten vielä yllätyssiemenen, joka lähtee kasvuun sitten ilmojen lämmettyä. Näiden lisäksi kotoa löytyi jo pari persiljan taimea ja basilikaa, nämä pääsivät omaan istutukseeni. Ostin lisäksi avomaankurkun taimet, joista ikävä kyllä yksi meni automatkalla poikki. Nyt niitä jäi kolme, mutta eiköhän ne riitä. Kotona kylvin purkkeihin vielä kesäkurpitsan, jotka toivottavasti lähtevät kasvuun, vaikka siemenet olivatkin hieman vanhoja. Ne on kuitenkin säilytetty oikein. Lisäksi hankin kotiinkin pari amppelimansikan taimea, jotka istuttelin uuteen amppeliin samalla kuin tein äitienpäiväistutuksen äidilleni. Omat istutukseni odottelevat lämpimiä kelejä nyt valoisassa tuulikaapissa, vähän kyllä mietityttää miten kurkun taimet ja basilika siellä pärjäävät kun yöllä on meillä menty vielä pakkaselle ja tuulikaapissa ei ole lämmitystä. Viileää, valoa ja vettä kuitenkin riittää, jospa se riittäisi?

Sen verran se oliiviyrtti jäi kiinnostelemaan, että piti etsiä siitä tarkempaa tietoa. Tässä sitä myös teille: 

Oliiviyrtti (viherhopeayrtti). 

  • Oliiviyrtti on vanhojen luostarien kasvi, jonka ulkomuoto on havumainen ja nuorena se minusta muistuttaa jotakin sammalta.
  • Kasvia hipeltäessä (joka ammattipuutarhurin mielestä on hyvinkin tärkeää, varsinkin jos on havu tai tässä tapauksessa havun tapainen kasvi kyseessä), se tuoksuu. Tuoksu on kasvikuvauksen mukaan oliivimainen ja pihkainen. Minun nenääni se tuoksui lihakeitolta ja jopa salmiakkiselta. Tuoksu oli kuitenkin miellyttävä eikä se levittäytynyt kauas, vaikka kasvi onkin nyt suljetussa pienessä tilassa tuulikaapissa.
  • Kasvi maistuu havupuiselta ja oliiviselta. Maku voimistuu lämmitettäessä.
  • Viihtyy hiekansekaisessa, jopa köyhähkössä maassa ja sietää pientä kuivahtamista. Ei pidä liiallisesta märkyydestä juuristoalueellaan. Kannattaa istuttaa aurinkoiselle ja lämpimälle kasvupaikalle.
  • Kasvi kasvaa pieneksi pensaaksi ja saattaa talvehtia leutoina talvina lämpimällä kasvupaikalla.
  • Käytetään mm. tomaatin kanssa esim. leivän päällä, salaateissa ja vaikkapa pastakastikkeissa tai pizzan päällä. Hyviä käyttökohteita ovat myös marinadit ja grilliruoat. Sitä on käytetty myös likööreissä ja kosmetiikassa.
tomaatti_ja_yrtit.jpg

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesäkukkaistutus, tomaatin taimi, pensastomaatti, avomaankurkku, oliiviyrtti, laventeli, basilika, persilja, niitty, kukkaniitty, raparperi, helppohoitoinen piha

Kesäkukkien maailmassa

Torstai 19.12.2024 - Sirkku

Kesäkukkapohdintaa.

 

Oletko ajellut Uudellamaalla kesällä 2024? Missä kaupungissa tai kunnassa oli sinun mielestäsi kaikkein kauneimmat kesäkukkaistutukset? Itse liikun paljon ympäri Uuttamaata ja kiinnitän huomiota kesäkukkaistutuksiin jo ihan työni puolesta, mutta myös siksi, että minulle ne tuovat iloa kaikkinensa. On kiva nähdä mitä kasveja kollegat yhdistelevät, pohtia hoidon helppoutta, miettiä kesän kasvuolosuhteita ja verrata istutuksia omiin, toteutettuihin istutuksiin. Sitä kun pitää silmät auki kulkiessaan, saa aina ideoita ja vinkkejä myös omaan työhön. Minulta erityiskiitokset saa tänä vuonna Tuusulan kunta ( #Tuusulankunta ) upeista, värikkäistä ja näyttävistä kesäkukkaistutuksista, joista annoin jo suoraan sähköpostillakin palautetta. Ne toivat iloa ohikulkijalle todella!

 

Ennen vuoden vaihdetta on aina se hetki, jolloin keskitytään miettimään tulevaa kasvukautta. Se tietenkin pitää sisällään monien tarjousten ja tarjouspyyntöjen laittoa, sekä myös tulevan kasvukauden istutusten suunnittelua. Ensimmäisenä suunnitteluun lähtevät tulevan kasvukauden kesäkukat, joiden siemenet kesäkukkatoimittajan on tilattava pikimmiten ja osa on laitettava jo alkuvuodesta kasvuun. Onneksi olen löytänyt luottokesäkukkatoimittajan lähialueelta. On mahtavaa, kun voi istuttaa lähellä kasvatettuja, hyvälaatuisia taimia ja näin suunnitteluvaiheessa saa apua ja neuvoja valittaviin kasveihin. Pystymme pallottelemaan ideoita, ja itsellä on luotto siihen, että lopputuloksesta tulee hyvä. Kiitos Puutarha Bergström Sipoosta!

 

Kauden 2024 kesäkukkaistutukset Pornaisten kunnalle:

Kesäkauden 2024 kesäkukkien valinta onnistui minusta ihan hyvin. Orvokeista en ole Orvokit_2024.jpg aikoihin saanut niin paljon hyvää palautetta kuin tänä vuonna sain. Värimaailma taisi onnistua hyvin. Tänä vuonna laitettiin keltaista, oranssia ja valkoista, normaalin sini- liila- valkoisen sijaan. Kauniita värejä toki ovat kaikki, mutta vaihtelu näissäkin on toisinaan tarpeen.

 

Orvokit istutetaan toukokuun alussa, heti kun istuttamaan päästään. Ne kun ovat sipulikukkien lisäksi lähes ainoita kesäkukkia, jotka kestävät pakkasasteita, joita toukokuussa saattaa vielä öisin olla. Orvokin hoito on helppoa, kukkineet kukat poistetaan säännöllisesti kantoineen ja kastellaan normaalilla kesäkukkalannos vedellä, n. 1 krt viikossa. Tarvittaessa pelkkää vettä annetaan 1-2 krt viikossa, sään mukaan. Lisäksi kasvualustaan voi laittaa hidasliukoisempaa lannoiteraetta sekaan, ylilannoitusta on kuitenkin vältettävä, muutoin orvokki kasvattaa vain vihreää versoa eikä kuki. Orvokin saa kyllä kukkimaan useamman kerran kesän aikana, jos sen leikkaa pääkukinnan jälkeen. Julkisissa istutuksissa orvokit kuitenkin yleensä poistetaan kesäkuun puoleen väliin mennessä sen vuoksi, että kesän mittaan orvokkikasvustoon yleensä iskevät tuholaiset, jotka leviävät helposti muille kasveille. Julkisissa istutuksissa kesäkukkien idea on myös kukkia koko kesän ajan. Orvokissa kukintaan tulee yleensä tauko leikkauksen yhteydessä.

 

Itse kesäkuussa istutetut kesäkukat olivat myös suurimmalta osalta uusia tuttavuuksia. Auringon_kesakukat_kevat_2024.jpg Keskuskasveiksi istutusastioihin valikoitui tänä vuonna purppuravartiset heinät. Olisiko ollut jokin Carex- suvun heinistä? Muistaakseni taisin tilaukseen laittaa kasvivaihtoehdoksi pantaheinän, mutta minusta tämä ei ollut se. Voi olla tietysti, että muistan väärin. Ja voi pojat ne heinät viihtyivät! Viihtyivät niin hyvin, että kaksi istutusastiaa Pornaisten kunnantalon ympäriltä lähti roskalavalle kauden päätteeksi, koska heinät olivat kasvattaneet juuret niin valtaviksi. Pohja putosi ja seinät pettivät istutusastioista, juuret olivat kasvaneet niistä läpi. Astiat olivat korjauskelvottomia, kun puuaines oli tikkuina maassa. Jos siis haluat itsellesi näitä heiniä kasvamaan ensi kesäksi, varaa niille iso ja painava ruukku, joka kestää pystyssä kasvin kasvaessa myös tuulisella kelillä. Ruukun materiaalin kannattaa olla jotain kestävämpää kuin puu. Betoni-, savi tai muovikin käy, kunhan juuristotilaa on tarpeeksi.

 

Heinät kasvoivat niin valtaviksi, että loppukaudesta ne vähän söivät alleen muut kesäkukat. Alkukaudesta muutkin kukat olivat hyvin nähtävissä. Oli Cappuccino lajiketta kesäpäivänhatusta, valkoista enkelinkukkaa, amppelirusokkia ja vihreävalkoista isokirjopeippiä eli värinokkosta. Loppukesästä heinän lisäksi näkyvissä oli enää käytännössä amppelirusokki ja värinokkonen. Kasvien likistyminen heinän alle ei haitannut, koska amppelirusokki toi kauniisti väriä istutuksiin silloinkin. Tässä onkin kaunis, värikäs, rentovartinen, paljon kukkiva ja helppohoitoinen kesäkukka paahteiselle paikalle, jos sellaista etsit esim., vaikka pelargonian kaveriksi. Tämä kasvi meni minulla kyllä suosikkeihin.

Varjoisan paikan istutusruukkuun valikoitui

Varjon_kesakukat_kevat_2024.jpgtänä vuonna perinteinen vaaleanpunainen  ahkeraliisa. Siitä tuli mielettömän hieno loppukesää kohden ja kukkia tuli tasaisesti koko kesän ajan. Ei tämä kasvi syyttä ole suosiossa esim. hautausmailla. Helppo, ahkerasti nimensä mukaisesti kukkiva ja kaunis kasvi varjoiselle paikalle.

 

Amppelit olivat tänä vuonna hieman haaste. Taimet olivat priimaa, mutta niiden kastelu kohteessa hieman yski. Amppeli on aina haastava kasteltava, koska se kuivuu helposti, vaikka pohjalla onkin vesisäiliö. Nyt näistä kasteluongelmista on otettu oppia ja kasvualusta rakennetaan paremmin vettä pidättäväksi. Toivottavasti samoja haasteita ei enää tule.

 

Kauden 2025 kesäkukat:

 

Miettiessäni kauden 2025 kesäkukkia sain pääni pyörälle ihan tosissani. Voi kun kasvitukut järjestäisivät uutuuksistaan ja vanhoista suosikeistaan joka vuosi webinaareja meille suunnittelijoille (vink, vink Schetelic ym. kasvitukut)! Olisi huomattavasti helpompaa tämä kesäkukkasuunnittelu. Lajeja, lajikkeita, värejä ja kokoja on niin valtavasti, koska kasvukausi ei rajoita mahdollisia kasvivalintoja, että pieni puutarhuriparka menee niissä sekaisin. Kun lähdet miettimään kasvivalintaa mielessäsi kuva halutunlaisesta kauniista istutuksesta, huomaat päätyneesi aivan muihin kasvivaihtoehtoihin, pelkästään sen vuoksi, ettet ole päässyt taimiluettelon etusivua pidemmälle, kun ihania vaihtoehtoja on niin paljon!

 

Itse kasvivalinnoista jätän teidät vielä jännitykseen. Toivottavasti tykkäätte ensi kaudenkin kesäkukkaistutuksista Pornaisten kunnalla!

Amppelit_kevat_2024.jpgKesakukkaistutus_syksy_2024.jpgKesakukkaistutus_elokuu_2024.jpgVarjon_istutus_syksy_2024.jpgTalvihavut_2024.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kesäkukat, kesäkukka, jatkuvaa kukintaa, Pornaisten kunnan kesäkukkaistutukset, kasvivalikoima, kasvitukku, pelargonia, ahkeraliisa, amppelirusokki, värinokkonen, isokirjopeippi, orvokki, sipulikukka