Kesäkukkien hoitoa

Torstai 19.6.2025 - Sirkku

Kesäkukkien hoitoa.

Oletko koskaan miettinyt mikä kasvi lasketaan kesäkukaksi ja mikä perennaksi tai  pensaaksi, ja onko kesäkukan oltava aina nimenomaan ruohovartinen kasvi?

Kesäkukathan ovat niitä kasveja, jotka Suomen olosuhteissa eivät selviä talvesta ulkona, tai joiden kukittamiseen ei Suomen lämpösumma kesän aikana riitä, ja ne siksi esikasvatetaan ja myydään myymälöissä täydessä kukassa olevina. Niiden työ on siis kukkia koko kesän ajan aina istutushetkestä kesän loppuun ja syksyllä nämä kasvit siirretään kompostiin. Joissain tapauksissa tiettyjä kasveja voidaan yrittää talvettaa sisätiloissa ja ottaa niistä pistokkaita seuraavana keväänä, josta kasvatetaan taas uudet kasvit seuraavaa kesää varten. Nämä kasvit ja niiden lajikkeet ovat yleensä kotoisin lämpimimmistä maista, joiden talvi yleensä tarkoittaa heille kylmää, mutta meille lämmintä ja sateista ilmanalaa. Niiden versostot ja juuristot eivät kestä kuivaa ja kylmää Suomen talvea ja routaa. Omassa maassaan nämä kasvit ovat kuitenkin monivuotisia, joko ruohovartisia tai puuvartisia kasveja. Eli nekin ovat perennoja, puita, pensaita tai köynnöksiä.  Vain pohjoisessa niitä kasvatetaan yksivuotisina kukkijoina.

Jokaisella meistä on varmasti omia suosikkejamme mitä kesäkukkiin tulee, niin myös minulla. Kesäisin kärsin kroonisesta ajanpuutteesta omassa puutarhassani ja kasvivalinnat osuvatkin täällä todella helppohoitoisiin kesäkukkiin. Myös kaikki se muu tilpehööri mitä kasvien ympärille tulee, täytyy olla helppohoitoista. Ruukut ovat isolla multa- ja vesisäiliötilalla varustettuja, lannoitteet pitkävaikutteisia. Käytän kastelu- ja lannoiteraetta mullan seassa, joka vähentää kastelutarvetta. Esim. kesäkukkamullassa sitä on seassa, sitä saa myös ostettua erikseen, mm. lannoitekävyt, joita mullan sekaan voi laittaa, toimivat tässä hyvin. Pihaan istutettavien kesäkukkien on oltava sellaisia, joita ei tarvitsisi nyppiä kovin paljon, niiden on myös kestettävä hyvin tuulta ja ajoittaista kuivahtamista. Jostain syystä kastelu kotona unohtuu jossain vaiheessa kesää aina.

Minulla kasvaa omassa pihassani tällä hetkellä kolmessa isossa termoruukussa suurehkot timanttituijat, kahdessa vähän pienemmässä on pilarimalliset kiinankatajat ja perennaa (kurjenpolvia, kieloja ja puolukkaa), yhdessä amppelissa on vaaleanpunakukintainen mansikka ja näiden lisäksi olen laittanut ruukkujen aukkokohtiin krassien siemeniä, jotka näyttävät lähteneen hyvin kasvuun. Jossain vaiheessa kukintaakin pitäisi siis olla runsaasti. Nyt on melko vihreää. Havahduin eilen siihen, että lisäkukintaa olisi kiva saada oleskelualueen läheisyyteen, mutta ongelmana on, että jäljellä olevat ruukut ovat kovin matalia, enkä haluaisi ostaa enää uusia. Mitä näihin siis laittaisi? Yksi ruukku on aurinkoisella paikalla kannon nokassa, joten mikä on se riippuva kasvi, joka tuon paikan ja vähäisen hoidon kestää? Kyllä se taitaa olla riippapelargoni. Rautayrtti olisi myös hieno, mutta se kestää huonommin tuulta, joten taidan suunnata pelargoniostoksille.

Pelargonille paras istutusastia olisi perinteinen pinnoittamaton terrakottaruukku. Pelargoni  kun pitää siitä, että se saisi syksyisin ottaa tarvitsemansa kosteuden ruukun läpi ilmasta. Liiasta märkyydestä pelargoni ei pidä. Jos sinulla on ollut ongelmia pelargonin kasvatuksessa, yleisin syy huonosti kasvavaan kasviin on se, että kasvia on kasteltu liikaa. Sijoita pelargoni nimenomaan sinne kaikkein kuumimpaan kasvupaikkaan ja istuta se mieluiten liian pieneen ruukkuun, jolloin juuristo pysyy sopivan kokoisena ja kasvi keskittää voimansa kukintoihin.

Millä kesäkukat saadaan kukkimaan koko kesä? 

Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin siitä, kuinka säännöllisesti vastailen kysymykseen miksi orvokit pitää poistaa kesäkuun alussa julkisen tahon istutuksista. Monesti olen kuullut kysyjiltä siitä, kuinka heillä kotipihassa orvokit kyllä kukkivat myös myöhään syksyllä. Kun kysyn kuinka usein he nyppivät kukat, tai tekevätkö he orvokeille jotain muuta saadakseen kukinnan jatkumaan koko kesän, on vastaus aina sama. Kasvien annetaan kukkia kerran ja sitten ne leikataan puolesta välistä poikki. Tuolloin kasvi pitää muutaman viikon tauon kukinnassa, kasvattaa uudet kukka-aiheet ja kukkii toisen kerran. Kukintaa voidaan pidentää myös säännöllisesti nyppimällä kukkineet kukat pois ja tämä tarkoittaa että kukat on poistettava useita kertoja viikossa. Julkisissa istutuksissa monen viikon tauko kukinnassa ei ole vaihtoehto ja siellä ei myöskään voi käyttää jatkuvasti työaikaa kukkien nyppimiseen, siksi orvokit vaihdetaan kesäkuun alkupuolella toisiin kesäkukkiin.

Nämä kesäkukat saadaan kukkimaan pitkään jatkuvalla kevätlannoituksella, eli  typpipitoisella lannoituksella. Myös näistä kukista poistetaan kukkineita kukkia pois, mutta niille riittää harvempi nyppiminen. Kesäkukkamullan sekaan voidaan laittaa hidasliukoista raemaista lannoitetta, joka liukenee multaan hitaasti juurtumisen aikana, tämän jälkeen kasveille annetaan kastelun yhteydessä kastelulannosta, jonka sisältämä typpi saa kasvit tekemään jatkuvasti uutta kasvua ja kukkimaan runsaasti. Kastelulannosta annetaan n. kerran viikossa purkin ohjeen mukaan, muut kastelut suoritetaan pelkällä vedellä.

Kasvin väritystä ja kasvua kannattaa vähän seurailla. Hyvin kasvava kesäkukka on lehtiväriltään tumman vihreä ja siinä on koko ajan uutta kasvua näkyvissä. Vaaleanvihreä lehti kertoo joko typen vähyydestä kasvualustassa tai siitä, ettei kasvi syystä tai toisesta saa kasvualustassa olevia ravinteita käytetyksi. Silloin kannattaa tarkastaa kasvualustan pH ja miettiä onko kasvin juuristo oikein kehittynyt. pH testejä myyvät apteekit ja puutarhamyymälät ja ne on helppo tehdä itsekin. Lehtien värin keltaisuus johtuu yleensä jostain tuholaisesta tai kuivahtamaan pääsystä. Myös lehtihome voi alkuun näkyä lehdissä keltaisuutena. Jos keltaisuutta näkyy, kannattaa suunnata katse lehtien alapinnoille ja lehtihankoihin, näkyykö siellä ylimääräistä elämää? Lehtihometta voit ehkäistä istuttamalla kasvit väljästi niin, että niiden ympärillä pääsee ilma kiertämään ja että kondensoituva vesi pääsee hyvin haihtumaan kasvin lehdiltä. Lehtihome ei talvehdi Suomessa vaan leviää maahamme aina eteläisten ilmavirtausten mukana. On vuosia, jolloin sitä on paljon ja toisina vuosina sitä on vain vähän. Täysin sen esiintymistä ei voida välttää. Lehtihomeen tunnistat myös siitä, että lehtien alapintaan kehittyy tummia sienirihmastoja, muutoin lehdet kellastuvat ja lehden kasvu pysähtyy. Poista saastuneet lehdet kasvista aina kun niitä havaitset.

Typpeä voi olla kasvualustassa myös liikaa. Mikäli kasvin väri on voimakkaan tumman vihreä ja kasvi kasvattaa hirvittävästi vain lehteä eikä kukintoja muodostu, pidä lannoituksessa viikon- kahden tauko. Lannoitustauon pitäisi saada kukkanuput aukeamaan.

Kaikista kasveista ei ole koko kesän kukkijoiksi, vaan niiden kukinta kestää vain muutaman viikon. Siksi monivuotisia perennoja ja pensaita käytetään harvemmin pelkkänä kesäkukkana. Esim. patiohortensiat, joita äitienpäiväksi myydään, kukkivat harvoin Suomen olosuhteissa enää toistamiseen. Näiden hortensioiden lajikkeet ovat sellaisia, jotka tarvitsevat pitkän kesän ja suuren lämpösumman muodostaakseen kukinnon. Itse pensaat saattavat selvitä talven yli kukkapenkkiin istutettunakin, mutta ne kukkivat tämän jälkeen enää harvoin. Myös Suomen pitkä kesäpäivä ja lyhyt pimeän aika öisin saattaa olla yksi syy miksi ne eivät enää kuki. Jotkin kasvit vaativat pimeän yön virittyäkseen kukkaan uudestaan.

Minun pihani.

Omassa pihassani kaipaan jatkuvaa ruukussa olevaa kukintaa vain vähän. Omakotitalopihassa kukintaa on aina jossain nurkassa ja minulle kasveilla on paljon muita kauneusarvoja. Arvostan tuulensuojaa, näkösuojaa, pölysuojaa, lehtimuotoja, lehtivärejä ja tuoksuja yhtä paljon kuin pelkkää kukintaa. Haluan, että pihani tuottaa ruokaa niin minulle kuin eläimille ja eliöille. Tykkään tarkkailla pihan elämää ja kukinta on vain osa sitä. Kuitenkin aion lähteä vielä puutarhamyymäläkäynnille. Kannonnokka kaipaa kukintaa ja toivottavasti siihen löytyisi oikein kirkkaan punainen riippapelargoni.

Puutarhablogi pitää julkaisuissa hieman taukoa juhannuksesta eteenpäin. Paluu on  viimeistään elokuussa, infoan uusista julkaisuista facebookissa. Jatkossakin julkaisupäivä on pyritään pitämään aina torstaina. Nyt toivotan teille oikein hyvää Juhannusta ja nauttikaa kesästä! Terv. Sirkku.

Kesäkukkien aika

Torstai 12.6.2025 - Sirkku

Kesä tuli Pornaisiin.

Yksi varmimmista kesän merkeistä on se, kun ihmiset tulevat puutarhamyymälästä ulos  multasatsin ja kesäkukka-amppeleiden ja värikkäiden kukkavuorien kanssa. Me puutarhahulluthan olemme niitä, joilla on aina liian pienet autot kasvimäärään nähden, vaikka auto olisi automerkin suurin tila-auto isolla tavaratilalla. Isokin tavaratila muuttuu pieneksi jos sinne pitää saada mahtumaan 10 kpl 50 litran multasäkkejä, muutama amppeli, yrttien, kurkkujen ja tomaattien taimet ja kesäkukat. Näiden lisäksi tarvitaan tietysti myös lannoitteita ja kalkkia… vaatii kyllä keskimäärin useamman käyntikerran, että saa kevään ostokset hoidettua!

Puutarhureille viime viikot ovat olleet jo kiireisiä monellakin eri tavalla, mutta viime päivät on istutettu kesäkukkia. Miksi vasta nyt, saattaa moni ihmetellä? Pitkän ajan sääkeskiarvoja kun katsotaan, keskimääräisesti 10.6. mennessä, Etelä-Suomessa on hallayöt ohi ja kesäkukat selviävät yöt ulkona ilman lisäsuojausta. Jos siis et aio suojata kesäkukkia hallaharsoilla, tai nostaa niitä yöksi sisälle, kannattaa kesäkukat istuttaa ulos vasta tuon päivämäärän jälkeen. Mitä pohjoisemmas istutat, sitä myöhäisemmäksi hallayöpäivämäärä menee. Tuo 10.6 siis on Etelä-Suomen päivämäärä.

Kotipihassa ei ole niin tarkkaa jos kesäkukat laitetaan ulos jo aiemmin ja pakkanen pääsee  niitä puraisemaan. Tuolloin kasvit vaihdetaan ja harmitellaan pientä rahanmenoa, mutta menetys ei ole euromääräisesti kovinkaan suuri. Päivämäärällä on väliä heti jos istutat kasveja toisten laskuun. Isoilla toimijoilla, kuten kaupungeilla, kunnilla ja seurakunnilla päivämäärästä pyritään pitämään melko tarkasti kiinni ja kasvit tilataan mahdollisimman lähelle tuota päivämäärää. Siellä taimia istutetaan satoja ja niiden arvo kohoaa jo vähintään useisiin satasiin, usein puhutaan jopa tuhansista euroista. Tuolloin riskiä paleltumisesta ei halua kasveista vastuussa oleva ottaa. Olen itsekin ollut töissä sekä niin seurakunnalla kuin kunnallakin ja olen päässyt keskustelemaan monen asiakkaan kanssa, joka on ihmetellyt miksi hautojen kesäkukkia ei ole laitettu kuntoon äitienpäiväksi tai miksi kunta istuttaa paraatipaikalle ensin orvokin ja vasta sitten myöhemmin oikeat kesäkukat.

Suurin syy siihen miksi hautojen istutukset tehdään vasta kesäkuussa, on tuo hallaöiden mahdollisuus ja kesäkukkia halutaan suojella kylmiltä öiltä. Lisäksi keväisin luonnossa ei välttämättä ole vielä kovin paljon esim. jäniksille syötävää ja tuolloin kesäkukat maistuvat heille muun vihreän puutteessa. Kolmantena syynä on se, että monesti toukokuussa hautapaikoille saatetaan joutua tekemään myös peruskunnostustöitä, kuten esim. kiven suoristamista, jos routa on päässyt sitä liikuttelemaan. Tuolloin kesäkukat saattaisivat kärsiä kunnostustöistä. Hautausmailla orvokki-, ja sipulikukkaistutuksiakin toki on, mutta ne ovat yleensä keskitetty muistomerkkien ja oleskelutilojen yhteyteen. Orvokkeja ei seurakunnan ylläpitämille hoitohaudoille yleensä laiteta, koska ne nostavat haudan hoidon hintaa liikaa. Puutarhamyymäläkäynneillä olen kuitenkin orvokkeja monelle suositellut kevään kukkijaksi haudalle. Orvokki on vähään veteen tyytyväinen, kaunis ja kiitollinen kukkija. Se kestää muutaman pakkasasteen ja kasvun ränsistyessä sen voi vaihtaa koko kesän kukkivaan kesäkukkaan. Orvokkikin kyllä kukkii tarvittaessa koko kesän, mutta silloin sitä täytyy muistaa nyppiä ja lannoittaa koko kesän ajan, tai se täytyy leikata n. puolivälistä kasvua kesäkuun alkupuolella, jolloin kukintaan tulee muutaman viikon tauko. Tämän tauon vuoksi orvokki yleensä julkisista istutuksista poistetaan kesäkuun alkupuolella. Julkisissa istutuksissa kesäkukkien on kukittava koko kesän ajan.

Kuntien ja kaupunkien julkiset istutukset taasen vaihtelevat sen mukaan mihin kohtaan  istutukset ovat tulossa. Ns. paraatipaikat eli esim. kunnan-/kaupungintalon ympärystät, monumentit, patsaiden ympärystät, nähtävyydet ja tärkeät puistoalueet ovat niitä missä kesäkukkaistutuksia on. Myös katualueille missä ihmiset kaikkein eniten liikkuvat, tuodaan istutuksia pehmentämään rakennettua ympäristöä ja ilahduttamaan ihmisiä. Myös pölyttäjät ja lähiluonto kaupunkialueella kaipaavat ja hyötyvät näistä pienistä kukkaistutuksista. Istutuksista kaikkein tärkeimmät ovat niitä mihin saatetaan istuttaa ensin orvokit ja sipulikukat ja myöhemmin koko kesän kukkivat kesäkukat. Pornaisten kunnassa olemme päätyneet siihen, että kirjaston edustalle ja kunnantalon ympäristöön istutetaan sekä orvokit, kesäkukat, että talvi-istutukset, koska se on kunnan keskeisin paikka, jossa kaikki kuntalaiset liikkuvat jossain vaiheessa vuotta.

Olen saanut istuttaa ja hoitaa näitä Pornaisten kunnassa jo usean vuoden ajan ja aina se vähän jännittää miten kesäkukat tänä vuonna onnistuvat ja olenko osannut miettiä suurinta osaa miellyttävät kasvivalinnat ja värit. Kaikkiahan ei voi aina miellyttää, mutta positiivista palautetta on tullut todella paljon vuosien varrella. On tullut myös kasviehdotuksia, jotka on laitettu mieleen talteen ja varmasti otetaan myös käyttöön, jos sopivat ympäryskasvit ja lajikkeet löytyvät. Paljon on tullut myös uusia tuttavia, jotka tervehtivät ”puutarhurileidiä” aina töiden lomassa. Saan jutella kuntalaisten kanssa kukkia hoitaessani, säännöllisesti tuosta ohi lenkkeilevät kun tietävät minun työaikatauluni näiden kesäkukkien kanssa. Jos olenkin syystä tai toisesta mennyt ”väärään aikaan” saan seuraavalla viikolla vastailla ihmettelyyn siitä missä edellisellä viikolla olen luuhannut ja olenko ollut lomalla.

Viime viikon perjantaina istutin Pornaisten kesäkukat kesälle 2025. Viime kesänä kasvatetut  heinät kasvoivat vanhoista puuruukuista läpi ja ne hajosivat pieneksi silpuksi. Puuruukkuja oli jo korjattu moneen kertaan ja ne olivat ns. jatkoajalla. Nyt ne hajosivat niin totaalisesti, ettei niitä enää voinut korjata ja alkoi uusien ruukkujen etsintä. Koko kesän 2024 olin ihaillut Kellokoskella, Tuusulassa ja Jokelassa liikkuessani Tuusulan kunnan ihania ja värikkäitä istutusruukkuja ja miettinyt mielessäni, että voi kun saisimme Pornaisiinkin yhtä upeat ja värikylläiset istutusruukut. Syksyllä puuruukkujen hajotessa, otin yhteyttä Tuusulan puutarhuriin ja kyselin ruukuista tarkemmin. Selvisi, että ruukkuja toi maahan suuri puutarhatukku Schetelig. Ruukku on Extravase traffic red ja sitä tilattiin kahdessa eri koossa. Ruukut ovat nyt olleet esillä viikon ajan ja palautteen määrästä päätellen minun lisäkseni niistä ovat tykänneet suurin osa ohikulkijoista. Ruukuissa oli sekin hyvä puoli, että pitkäikäisistä ruukuista, nämä olivat edullisimmat. Näin näyttävissä ruukuissa kasvitkin saavat halutun tunnelman mukaan olla joko näyttäviä ja värikkäitä, tai sitten kasvit voivat olla rauhoittavia. Viime vuonna istutuksissa oli heiniä rauhoittavana elementtinä. Tänä vuonna ei menty sinne suuntaan vaan tausta-ajatuksena oli ennemminkin: Väriä elämään! Nyt enää odotetaan että kasvit pääset kunnolla kasvuun ja kasvavat täyteen mittaansa.

Valitut kasvit:

Aurinkoisen paikan istutukset: 

-          Canna x hybrida ´sun rosita´ punalehtinen kanna, oranssi kukinto.

-          Emilia coccinea ´irish poet´ Emilia, oranssi kukinto.

-          Pelargonium peltatum temprano maxime, riippapelargoni punainen.

-          Cosmos bipinnatus punakosmoskukka, monivärinen.

-          Dichondra argentea ´silver falls´ hopeaputous/ hopeavitja.

Varjon istutus:

-          Fuchsia balcony queen verenpisara.

-          Begonia eliator- ryhmä pauliinabegonia/ ruusubegonia, valkoinen.

-          Hopeaputous.

Amppeleihin:

-          Pelargonium peltatum corriente amethyst riippapelargoni violetinpunainen.

-          Scaevola aemula indico touch, siniviuhka.

-          Hopeaputous.