Dynaaminen kasvi-istutus.

Torstai 5.11.2026 - Sirkku

Dynaaminen istutustapa kasvi-istutusalueessa.

Mikä on dynaaminen kasvi-istutus?

• Dynaamisen kasvi-istutuksen mallina on luonto, sen kasviyhdyskunnat, niiden rakenne ja se miten kasvit toimivat yhdessä ollessaan samassa istutusalueessa.
• ”Oikea kasvi, oikeaan paikkaan”- lause pitää siis edelleen, mutta dynaamisessa kasvi-istutuksessa mietitään lisäksi myös hyvin yhdessä toimivien kasvien kasviyhdyskuntaa.

Mitkä ovat dynaamisen kasvillisuuden pääperiaatteet?

• Monilajinen ja tiheähkö sekaistutus.
• Istutusten kerroksellisuus, jossa latvukset ja kukinnot ovat eri tasoissa, limittäin ja päällekkäin.
• Istutusalueen jatkuva ja luonteva muutos ja se, että kasvit sopeutuvat joustavasti muutokseen. Esimerkiksi sipulikukka tulee aikaisin keväällä lehteen ja kukkaan ja kuihtuu sitten pois. Myöhemmin heräävä monivuotinen naapurikasvi peittää luontaisesti kuihtuneen kukan jättämän aukon, vie sen kasvutilan, eikä aukkoon tule rikkakasveja.
• Istutusalue toimii, vaikka kunnossapito on vain kasvua ohjailevaa, eikä silloin ole tarvetta jatkuvalle kitkennälle tms., kun kasvit ovat jo ehtineet hyvin juurtua ja kasvavat jo kokoa.

Muutama vertailu yksilajiselle istutukselle ja monilajiselle istutukselle:

• Yksilajisissa istutuskuvioissa taimien väliin jää tyhjää tilaa. Tämä tila on täytettävä katteella, tai se alkaa kasvamaan rikkaruohoja. Tämä taasen vaatii jatkuvaa kitkentää, jos katekerrosta ei ole.
• Dynaamisissa istutuksissa kasvit istutetaan jo lähtökohtaisesti tiiviisti ja maaperän pinta peitetään monipuolisesti. Tämä vähentää kitkentätarvetta kasvien juurruttua ja lähdettyä kasvuun. Kitkentää on kuitenkin tehtävä ensimmäisten vuosien ajan, jos katetta ei käytetä.
• Yksilajisissa istutuksissa kuolleen tai kuihtuneen kasvin kasvupaikalle jää aina aukko, joka aiheuttaa kitkentätarvetta.
• Dynaamisissa istutuksissa yhden kasvilajin taantumista tai kuolemaa ei välttämättä näy ollenkaan.

Istutusalueen kerroksellisuus.

 Rakennekerros.

• n. 10-25% istutusalueesta. 
• Puut, korkeat pensaat, -perennat ja – heinät.
• Korkeat kiinteät rakenteet kuten pergolat, köynnöstuet, pergolaseinäkkeet ja korkeat patsaat yms. kiinteät elementit.
• Näiden kasvien työ on sitoa juuristollaan kasvualustaa, jakaa tilaa ja tuoda kolmiulotteisuutta, korkeusvaihtelua ja näyttävyyttä istutusalueeseen.
• Ohjaa kokonaisuuden kasvivalintoja, sekä antaa istutukselle ryhtiä sekä sopivaa rakennetta.
• Kuva Viherpalvelu Maununkarhu.

Kasvusesonkikerros tai teemakerros.

• n. 25-40% istutusalueesta. 
• Keskikorkeat puuvartiset tai ruohovartiset kasvit, kuten esim. kukkivat pensaat, perennat ja monet yksivuotiset kasvit (moni heinä, kanna ja auringonkukka).
• Sesonki ja kasvin kukinta-aika tuo kausittaista vaihtelua monivuotiseen istutusalueeseen. Kukintojen värit, mallit, kasvien syysvärit ja lehdistö vaihtelee kasvukauden eri vaiheissa. Toisten kasvien Wau-hetki on kukinta-aika, toisilla kaunis vihreä, toisilla kasvutapa ja toisilla syysväri. Näitä kaikkia on mietittävä, että istutusalueessa on nähtävää kaikkina vuodenaikoina.
• Teemakerros määrittelee istutusalueen tyylilajin ja yleisilmeen.
• Kuva Viherpalvelu Maununkarhu

Maanpeitekasvikerros.

• n. 50 % istutusalueesta. 
• Matalien kasvien työ on suojata maanpintaa ja tasata kosteutta, jolloin erillisiä katemateriaaleja ei tarvita.
• Näillä kasveilla saadaan yleensä tuotua pihaan kukintaa niihin haastaviin alkukesän kuukausiin, jolloin ei vielä muuta kukintaa pihalla paljon löydy. Matalat sipulikukat ja maanpeiteleimut kukkivat alkukesästä, ja tuovat pölyttäjille pölytettävää heti kesän alkuun.
• Kuva Viherpalvelu Maununkarhu

Miksi dynaamisia kasvillisuusalueita kannattaa tehdä?

Luonnonmukaisuus ja helppohoitoisuus:

• Mitä vähemmän on tilaa rikkaruohoille, sitä vähemmän käytetään torjunta-aineita.
• Pyritään valitsemaan ne kasvit, jotka toimivat hyvin yhdessä, tässä kasvupaikassa, tässä valo-ja vesiolosuhteessa ja tässä maaperässä. -> vähemmän hutiostoja-> vähemmän väärien kasvivalintojen aiheuttamaan kuormitusta luonnolle.
• Yritetään huolehtia myös eläimistä sekä pieneliöistä jäljittelemällä luonnon tapaa toimia.

Kauneusarvot:

• Dynaamisessa istutuksessa on aina katsottavaa. Kukinnot tulevat näkyviin eri aikoina kasvukautta ja peittävät kuihtuneet kasvinosat alleen.
• Silmä vaatii istutusalueelta myös korkeusvaihtelua ja erilaisia kasvutapoja, sekä lehtimalleja. Niitä kaikkia löytyy dynaamisesta istutuksesta, koska tila käytetään paremmin hyödyksi.
• Kasvien ulkonäkö vaihtelee eri olosuhteissa istutusalueessa. Toiset keräävät sadesäällä vesipisaroita lehdillensä, toiset heilimöivät tuulessa, jossain kasveissa lehdistöt humisevat tuulessa. Näiden seikkojen seuraaminen rauhoittaa istutusta katsovaa ihmistä ja laskee stressitasoa.
• Istutus näyttää runsaalta ja kauniilta.

Kestävyys:

• Kun kasvit on jo alun alkaen valittu tarkasti yhteensopiviksi kasvupaikalleen, kestää istutus myös ympäröiviä olosuhteita paremmin.

Työmäärä ja kustannustehokkuus:

• Kitkentä on yksi rankimmista puutarhatöistä ja se vie paljon aikaa. Hyvin kasvussa olevaa dynaamista istutusta kitketään tuntimääräisesti vähemmän kuin yksilajisia istutuksia kitketään. Julkisissa istutuksissa tämä istutustapa säästää työtuntikuluja, toki rakennuskulut ovat hieman suurempia suuremman taimimäärän vuoksi.
• Kastelumäärät vähenevät kun maan pinta peitetään kasvillisuudella. Tämäkin laskee käytettyjen työtuntien määrää varsinkin silloin jos kastelujärjestelmää ei ole käytettävissä. Kotioloissa istutusalueet tulisi aina rakentaa paikkoihin, joihin luontaisesti kertyy pihan hulevedet. istutusalueiden rakenteet tulisi olla myös niin hyvät, ettei monivuotisia istutusalueita tarvitsisi kastella kuin erittäin pitkinä hellejaksoina. istutuskastelut on toki aina huolehdittava niin kuin kuuluu, mutta pitkäaikaisesti perenna-alueita ei tulisi totuttaa jatkuvaan kasteluun.

Onko dynaamisessa kasvi-istutuksessa riskejä?

• Ammattilaisen näkökulmasta on kyllä. Niitä ovat julkisissa istutuksissa ympäröivät olosuhteet (rakennustyöt, lumen kasaus ja auraus, sekä koirien ulkoilutus+ jätökset), yleiset kasvien ja niiden lajikkeiden saatavuushaasteet, sekä työntekijöiden osaaminen esim. kasteluiden säädössä.
• Kotipihalla riskit ovat pienemmät. Toki sielläkin em. pitävät paikkansa, mutta ovat helpommin estettävissä. Kotipihalla voit esim. aidata istutusalueen alkuvuosiksi matalalla aidalla, ettei koira pääse jatkuvasti merkkaamaan havupuun runkoon. Ainoastaan kasvien saatavuushaasteet vaikuttavat hankalasti myös kotipihoihin, joskus jotain tiettyä kasvia tai sen lajiketta voi joutua odottamaan jopa pari vuotta.
• Dynaamista istutusta suunniteltaessa on muistettava miettiä myös istutuspaikan mikroilmasto ja kasvin suojan tarve. Herkemmät ja enemmän suojaa tarvitsevat kasvit on osattava sijoitella istutusalueelle oikeaan paikkaan.
• Huomioitava on myös kasvilajien välinen kilpailu. Aggressiivisesti leviäviä kasveja ei voi istuttaa hitaasti kasvavien läheisyyteen, varsinkaan jos aggressiivisesti kasvava kasvi on kooltaan suurempi. Se tulee tukahduttamaan hitaammin kasvavan alleen.

Suomalaisia puistoja, joissa voit ihailla dynaamisia istutuksia: 

• KUOPIO, Sammakkolammenpuisto (suunnittelu Marja Oittinen ja Teo Rinne, kasvillisuuden suunnittelu: Aino Karilas. Sitowise).
• HELSINKI, Loviseholminpuisto (Monica Elander- Heino, Sitowise.)
• Kalasatamasta Pasilaan- raidevihreä (Elisa Lähde, Olivia Mahlio. WSP).
• KOTKA Sapokka (kuva Viherpalvelu Maununkarhu). Tätä ei ole erikseen mainittu virallisena Viherympäristöliiton dynaamisten istutusalueiden rekisteriin, mutta siellä käytetään hyvin samankaltaisia luonnonmukaisia, monilajisia ja kerroksellisia istutusperiaatteita.

 

Blogikirjoituksen taustatietona on käytetty Sitowisen Aino Karilaksen luentoa Haastavien kohteiden koulutuksessa. Taustatietoa on hankittu lisäksi myös muista lähteistä, sekä valtaosa perustuu myös omaan viheralan kokemukseen.

Blogin kuvia ei saa käyttää ilman lupaa muissa yhteyksissä.

Kausi 2025 on nyt käynnissä.

Torstai 5.6.2025 - Sirkku

Kausi 2025 alkoi täysillä.

Kesäkuun ja kauden 2025 viheralueiden hoitotyöt ovat alkaneet ja puutarhuria viedään nyt  sen verran ”tukka putkella”, että ehdin kirjoittamaan blogiani vähän harvemmin. Nyt on kuitenkin sadeaamupäivä, ja käytän heti tilaisuuden hyväkseni ja istun hetken aikaa kotitoimistossani tietokoneen äärellä. Leijonanosa tästäkin aamupäivästä meni kaikkien tylsien asioiden kuten kirjanpidon ja laskutuksen tekoon, mutta vihdoin on hetki aikaa miettiä mitä kaikkea toukokuussa ehdittiinkään tehdä.

Toukokuuhun mahtui kolme piharakentamista kahden ja puolen viikon sisälle. Osa vähän pienempiä projekteja ja sitten yksi vähän isompi. Ihanaa tässä työssä on se, että saa nähdä asiakkaan riemun kun suunniteltu muutos onnistuu. Kahdessa kohteista en suinkaan ollut töissä yksin. Ensimmäisessä kohteessa Eliittipihat oy oli rakentamassa raskaita rakenteita ja tekemässä maatyöt ja jälkimmäisessä kohteessa Matti Niinikoski tiimeineen teki kaivuut, mullan levitykset ja puutyöt. Kiitos kaikille osapuolille, jälki oli huippua taas kerran ja on ihanaa kun kollegoita, joille voi soittaa kun apua kohteisiin tarvitsee. 

Itse sain keskittyä vain ”siihen mukavaan osaan”, eli piha- ja kasvisuunnitteluun, ja kasvien istutukseen. Kasvit kaikkiin kohteisiin tuli Hankkija Porvoosta. Kiitos myös sinne hyvästä yhteistyöstä. Kasveja tuli useammalta tukulta ja ne olivat hyvälaatuisia ja kovassa kasvussa. Erityisesti mieleen jäi asiakkaalle kuivan ja paahteisen paikan perennaistutukseen tulleet maanpeiteyrttien taimet. Itselle uusia tuttavuuksia olivat sitruunatimjami ja suklaaminttu. Toki timjami (ajuruohot) ja minttu kasvina muutoin ovat tuttuja, mutta nämä lajikkeet olivat nyt minulle uusia. Molemmissa oli aivan huikea tuoksu! 

Toukokuu oli jotenkin siitä outo, että täällä Etelä-Suomessa oli todella pitkään todella kylmiä öitä. Jotenkin tuntui, että siihen normaaliin puutarhurin arkeen päästiin vasta ihan toukokuun loppupuolella, koska esim. nurmikko ei vain kasvanut kylmien öiden vuoksi. Maaperästä routa taasen lähti aikaisin, joka mahdollisti maarakentamisen aloittamisen normaalia aikaisemmin. Siinähän sitten oltiinkin kun pihat oli muutoin rakennettu, mutta siirtonurmea ei vielä saanut mistään. Siirtonurmien toimittajat olivat kyllä valmiita irroittamaan sitä maasta, mutta kuka uskaltaa ostaa ja asentaa nurmea, josta et voi varmuudella sanoa että se on kasvussa ja selvinnyt talvesta?

Moni muukin asia kuin nurmikon leikkuu ja asennus odotti lämpimämpiä kelejä. Kitkemään   kyllä pääsi. Puutarhuriakin jaksaa ihmetyttää miten rikkaruohot kyllä kasvavat, vaikka kaikki muut kasvit jumittavat kasvuaan kylmien öiden vuoksi. Lannoitusta sen sijaan ei kannattanut laittaa, koska kevätlannoksesta on eniten hyötyä silloin, jos se levitetään kevään kovimman kasvun aikaan. Tämä tarkoittaa suurin piirtein sitä hetkeä kun se nurmikko on ensimmäisen kerran yli 10 cm korkuista ja leikataan ensimmäisen kerran. Keskimääräisesti se on ollut Etelä-Suomessa äitienpäivän tienoilla, nyt mentiin viikolla- kahdella siitä yli. Viimeiset kanankakat olen levittänyt tällä viikolla, eli kesäkuun alussa. Tämä kylmien öiden aiheuttama kasvuunlähtö jumitus tuntui koskevan varsinkin matalajuurisia kasveja, syvempijuurisilla kasveilla rytmi tuntuu olevan toiseen suuntaan vinossa aikaisin sulaneen roudan vuoksi. Kuvasin toukokuun lopussa omasta pihastani köynnöshortensian, joka puskee kukkanuppuja jo näkyville. Sen oikea kukinta-aika on vasta heinä-elokuussa. Saa nähdä miten käy, kukkiiko monivuotiset pensaat ja perennat viime kesän tavoin kuukautta etuajassa?

Töiden lomassa on toisinaan hyvä välillä ottaa pieni hetki alkukesän kukinnasta nauttimiselle. Samalla sitä tulee arvioitua omaa työtänsäkin. Tulppaanit ja muut sipulikukat ovat nyt täydessä loistossaan ja moni aikainen perenna kukkii joko nyt tai kukintaa on saanut ihastella jo toukokuun alussa. Muista sinäkin ottaa kahvi- tai teekuppi käteen ja lähteä kiertämään puutarhaa ihailumielessä. Iloitse kukista ja kuuntele linnunlaulua, vedä syvään henkeä ja anna sykkeen laskea. Sitä vartenhan se puutarha on olemassa. Sen ääreen on muistettava pysähtyä ja siitä on muistettava nauttia. 

Pihakasvien valintaa, kasvien kasvatustarve pihassa.

Torstai 26.1.2023 - Sirkku

Kasvien kasvatustarve pihassa, (samalla asiaa myös pihan turvallisuudesta): 

Ensimmäinen ajatus tuosta kasvien kasvatustarpeesta pihassa on varmastikin se, että mihin sitä nyt kasvia pihassa tarvitaan! Kasvamaan ja kukkimaan! Pihaa kiertäessäsi huomaat kuitenkin, että kasvin kasvatustarpeita ja käyttötarkoituksia kasville ja kokonaiselle istutusalueelle on useita. Vain painotusalueet kasvivalikoimassa ja sitä myötä niiden paikoissa ovat kiinni pihan omistajan mieltymyksistä. Suoranaista oikeaa ja väärää kasvivalintaa ja istutuspaikkaa ei ole, on vain paikkoja, jossa kasvi kasvaa paremmin kuin toisessa ja kasvilajikevalintoihin liittyvissä makukysymyksistä ei kannata kiistellä. Pihoissa liikkuessasi kuitenkin huomaat, että monet hyväksi havaitut teemat ja kasvit toistuvat pihasta toiseen, siitä syystä, että ne toimivat ja saavat pihan käyttäjän olon rennoksi ja kotoisaksi.

Erilaiset suojaistutukset. 

Pihojen suojaistutuksia ovat esimerkiksi näkösuoja-, pölysuoja-, melusuoja, tuulensuoja- ja muut suojaistutukset, joihin tärkeinpänä kuuluu pihan turvallisuus. Näillä kaikilla on oma osuutensa toimivassa pihassa.

• Pihaa halutaan jakaa erilaisiin tiloihin ja ohjata kulkua, tämä on yleensä helpointa tehdä kasvien avulla. Tällöin puhutaan pihan tilanjaosta, toiminnoista ja kulkemisesta toimintoihin. Puutarhasuuntauksista varsinkin Englantilaisen puutarhasuuntauksen cottage garden- tyylissä pihan tilanjakoa tehdään paljon.
• Pidämme yleensä yksityisyydestä ja kokonaiset piha-alueet tai sen eri tilat halutaan rajatuksi ulkoreunoilta. Rajaamiseen käytetään monesti kasveja tai mikäli siihen on käytetty rakennettua aitaa, kasveja halutaan pehmentämään rakennettua ympäristöä.
• Jos yhteen pihan kohtaan kertyy jokaisella sateella vesilätäkkö, olisiko olemassa kasveja, jotka imisivät vedet pois ilman, että tarvitsisi teettää kallista kuivatusremonttia koko pihalle? Tähän voisi sijoittaa mm. kosteanpaikan koristekasvi-istutusalueen tai mesikasveja sisältävän ja pölyttäjiä suosivan istutusalueen, jolla saadaan helposti lisättyä pihan monimuotoisuutta varsinkin jos tuot sinne myös vähän lahoavaa puuainesta tai teet hyönteishotellin.
• Omavaraisuus ja hyötyviljely on monelle pihan omistajalle tärkeää. Millä sadontuottoa saisi maksimoitua pienellä vaivalla ja houkuteltua pölyttäjiä pihapiirin kasveja pölyttämään? Tähän liittyy tuulen ja kylmän ilman kulkeminen piha-alueella, pihan valo- ja vesiolosuhteet ja olemassa olevat rakenteet. Hyötyviljelyn kannalta pihassa pitää käydä pieni tuulenviri, mutta pölyttäjät eivät jaksa lentää liian kovassa tuulessa. Istutuspaikka kannattaa valita sen mukaan, että kasveille paistaa aurinko suurimman osan päivästä ja ettei halla jää pyörteilemään hyötykasvien ympärille vaan kylmä ilma pääsee kasvin luota pois. Hyötykasvit tarvitsevat säännöllisesti kosteutta ja vähemmällä kastelulla selvitään, jos kastelussa hyödynnetään hulevesiä. Vesi ei saa kuitenkaan jäädä seisomaan kasvin juuristolle. Kasvihuoneen lähettyville ei kannata laittaa puuvartisia hyötykasveja, koska niistä kasvituholaiset pääsevät kasvihuoneeseen nopeammin kesän aikana. Kompostit kannattaa laittaa toiselle puolelle pihaa missä hyötykasveja kasvatetaan, täsmälleen samasta syystä. Komposti houkuttelee kasvituholaisia ja siellä on niiden lisääntymiseen optimiolot.
• Suurin osa meistä puutarhallisista ihmisistä haluaa, että piha näyttää kauniilta ja siistiltä koko vuoden ajan mahdollisimman pienellä vaivalla. Pihan tulee olla siis helppohoitoinen, sisältää sopivasti kukintaa koko kesän ajaksi ja näyttää kauniilta myös talvella. Istutuksia ihaillaan niin ulkona piha-alueella ollessa, terassilta käsin tai sisältä ikkunasta. Istutuksen paikkaa valitessa kannattaa pyörähtää myös siellä missä eniten viettää aikaa kotona ollessaan. On se siis olohuone, makuuhuone, työhuone tai lasitettu terassi tai kesähuone ja katsoa ikkunasta ulos. Sinä teet sen lähimaiseman mitä sieltä ikkunasta näkyy.