Vähän erilaisia kevätkylvöjä.

Torstai 26.3.2026 - Sirkku

Kevään kylvöksiä.

 

Törmäsin Facebookissa Inspectan mainokseen, jossa mainostettiin Mammuttipetäjän Mammuttipetajan_kylvo_1.jpg (Sequoiadendron giganteum) siemeniä. Tiedättekö sen kasvin? Tämä puu kasvaa esim. Pohjois-Amerikassa. Se on se valtavan kokoinen ja vuosisatoja kasvava mänty. Suuri siis niin tyveltään kuin rungon pituudeltaan. Nyt oli niin harvinainen puunsiemen myynnissä, että oli pakko lukea tarkemmin mistä siemenet tulevat ja mikä on niiden kylvöohje. Inspecta on tunnettu Ruotsalainen siemen- ja puutarhatarvikkeiden toimittaja, jonka tuotteita on monessa Suomalaisessakin puutarhamyymälässä myynnissä. Myös messuilla heidän tuotteitaan näkee usein. Uskalsin siis luottaa siihen, että siemenet olisivat EU:n direktiivien mukaan terveiksi todettuja, ja että niitä saa Suomeen tilata. Ulkomailta kun kasveja, tai niiden osia, ei ihan tuosta vain voikaan tilata ja toimittaa. Tulli valvoo sitä, ettei Suomeen tule vaikeita kasvituholaisia tai kasvitauteja, ja omin päin ei kasveja saa tuoda maahan. Nyt kuitenkin siementoimittaja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä ja tarkastin siemenpussin myös ennen kylvöjä. Siellä oli kaikki sinne EU:n mukaan kuuluvat tiedot valmistusmaasta, siementoimittajasta ja erästä. Uskalsin siis kylvää siemenet. Suomenkielisten ja ymmärrettävien kylvöohjeiden saaminen olikin hieman haastavampaa. Jouduin olemaan yhteydessä heidän asiakaspalveluunsa, koska arvelin, että siemen on kylmäkäsiteltävä ja sitä ei pussissa lukenut. Näin olikin, tai ainakin arvelin ohjeen tarkoittavan sitä. He kun olivat käyttänet googlekääntäjää tekstin käännökseen.

 

Mammuttipetäjän siemenpussi maksoi n. 6 €+ postikuluista osan. Kylvin siemenet Mammuttipetajan_kylvo_2.jpg siemenmulta+ perliittiseokseen vanhaan jäätelöpurkkiin, jonka pohjaan olin tehnyt reikiä ylijäämäveden poistumista varten. Minulla ei ollut altakastelumattoa, mutta laitoin pohjalle palan käyttämätöntä ja puhdasta, rullasta leikattua, keittiörättiä. Sumutin kylvömullan kosteaksi ja hajakylvin siemenet tasaisesti purkin eri puolille. Sumutin päälle hieman vettä ja peitin siemenet ohuella kerroksella multa-perliittiseosta. Tiivistin pinnan sumuttamalla ja painelemalla multaa tiiviimmin siementen kanssa kosketuksiin. Jos nyt ihmettelette jäätelöpurkin eripuolilla olevia pahveja, niin niillä on kaksi käyttötarkoitusta. Pitää päällä oleva muovi irti mullasta, ja taimista, ja jättää pieni rako jäätelöpurkin ja alla olevan suuremman vesisäiliöastian väliin. Jäätelöpurkki kun painui niin tiiviisti kiinni alla olevaan astiaan, ettei ylimääräinen vesi valunut kylvöpurkista pois. Tarvittiin siis jotain, joka nostaa jäätelöpurkkia juuri sopivasti. Päälle laitoin ohuen muovin, johon tökkäsin saksien kärjillä pari pientä reikää. Tämän jälkeen kylvös lähtee jääkaappiin kuudeksi viikoksi. Mammuttipetajan_kylvo_3.jpg Kylmäkäsittelyn periaatteessa voisi tehdä myös pakastimessa tai ulkona, mutta ajattelin, että tällä kertaa noudatan kylvöohjetta kirjaimellisesti. Kylvöhjeessa puhuttiin jääkaapissa tehdystä, pidemmästä kylmäkäsittelystä ja ajattelin, että tällä kertaa noudatan sitä. Mammuttipetäjä on Suomen olosuhteissa varsinkin nuorena hieman kylmänarka. Menestymisvyöhyke taisi olla vain I-II (III) ja sekin vähän kysymysmerkillä. Laskeskelin kuitenkin, että kylvöksen hinnaksi tuli nyt noin 10 € ja jos sieltä lähtisi kasvamaan useampi siemen, saattaisi taimen kylvökustannukseksi tulla n. 2 €. Toki hinta nousee, kun taimi alkaa kasvaa. Sitä on taimikasvatettava ruukuissa ensimmäiset vuodet ja ulosistutettaessa suojattava ja varjeltava kylmiltä talvikeleiltä vähintään ensimmäisten vuosien ajan. Kylvön epäonnistuessa tappiot eivät kuitenkaan ole mitenkään valtavat, harmitus on varmasti suurempi jos kylvön saisi onnistumaan ja taimi kuolisikin sitten ruukkukasvatusvaiheessa tai heti ensimmäisenä talvena ulos istutuksen jälkeen.

 

Nyt siemenet ovat olleet kylmäkäsittelyssä pari viikkoa ja vielä ei näy mitään elämää. Kerran olen käynyt kylvöstä hipeltämässä. En koskenut muoveihin, mutta tsekkasin onko tapahtunut mitään.  Tänään täytyy käydä tarkastamassa kosteus ja kasteltava jos näyttää liian kuivalta. Sisälämpötilaan otan kylvöksen viimeistään huhtikuun puolivälissä. Jännityksellä odotellaan onnistuiko kylvö ja tuleeko sieltä mitään.

 

Mammuttipetäjä tarvitsee jatkossa hyvin vettä läpäisevän, kuohkean, tuoreen ja kevyestiMammuttipetajan_kylvo_4.jpg kalkitun maaperän. Suomen olosuhteissa juuristoaluetta onkin siis kalkittava säännöllisesti. Maaperän neutraloimiseen käy myös tuhka. Kasvi hyötyy metsäpalojen tuhkasta niillä alueilla mistä kasvi on kotoisin. Tuhka kannattaa levittää maaperään vasta syyslannoitusaikaan. Tuhka kun sisältää myös ravinteita kuten fosforia ja kaliumia, jotka ovat siis syyslannoitteen tärkeimpiä ainesosia. Koska kasvi on kylmänarka ja pitää läpäisevästä kasvualustasta, se kannattaa istuttaa lämpimään rinnemaastoon ja moreenipohjaiseen kasvualustaan. Tiukimpaan saveen sitä ei kannata laittaa, tai ainakin silloin maata on syytä parantaa isorakeisella hiekkamaalla. Alkuperäisessä kasvuympäristössään tämä kasvi saattaa kasvaa lähes sata metriä korkeaksi ja voi elää jopa useita tuhansia vuosia. Suomessa, ulkotiloissa tämä on kuitenkin epätodennäköistä kasvin kylmäarkuuden vuoksi. Kasvia voidaan kuitenkin kasvattaa myös ruukussa bonsaikasvina. Kasvupaikka vaatimus kasvilla on aurinkoinen tai puolivarjoinen kasvupaikka.

 

Muut tilatut siemenet.

 

Tulevana kesänä tulen kasvattamaan kasveja edellistä kesää enemmän kasvulavoissa jaTomaatin_kylvo_1.jpg haluan testata niissä tomaatin avomaakasvatusta. Näin ollen tilasin kaksi tomaattilajikepussia, joihin en ole Suomen myymälöissä törmännyt. Kaipaisin Suomeen myyntiin niitä voimakkaan makuisia, vanhan ajan tomaatteja. Tilaamistani tomaateista toisen pitäisi nyt olla tämän tyyppinen, vaikka Ruotsista tuleekin. Toinen taas oli väritykseltään erilainen. Kypsä tomaatti jää vihreän punaiseksi ja halusin myös testata sen. Lisäksi haluan myös jonkun pihvitomaatin, haluan sen sadon grillaukseen. Tämän taimen ostan joltain lähipuutarhalta sitten kesän alussa. Lisäksi ostin avomaan kurkun siemeniä ja kesäkurpitsan siemeniä. Ne menevät multaan sitten huhtikuussa.

 

Tomaatit kylvin kuitenkin nyt. Ostin pari minikasvihuonetta ja levitin niihin kylvömulta-Tomaatin_kylvo_2.jpg perliittiseosta. Kostutin pohjamaan hyvin ja kylvin toiseen punaiset tomaatit ja toiseen vihreät. Alusastian pinnalle, taimipurkkien alle laitoin kaksi soiroa tiskirättirullasta. Se saa taas toimia altakastelumattona ja kosteuden tasaajana. Peitin siemenet ohuella multakerroksella ja sumutin kylvöksen kosteaksi. Päälle astian mukana tullut läpinäkyvä muovikansi. Kylvöksen nostin aurinkoiselle ikkunalle. Kylvöstä on nyt aikaa kaksi viikkoa ja lähes kaikki siemenet ovat itäneet ja sirkkalehdet ovat auki. Nyt kylvöksen päälle tulisi laittaa lisävaloa. Ikävä kyllä, minulla tämä lisävalolamppu hajosi viime vuonna. Tällä kertaa taimet saavat siis kehittyä luonnonvalon alla. Nyt vain toivotaan aurinkoista kevättä, jotta valo taimille riittää. Mahdollisimman vähän niitä harmaita kevätkelejä siis, kiitos. Kylvös lähti siis todella niin nopeasti kasvuun, että normaalista poiketen annoin taimille laihaa lannoitevettä alusastiaan jo eilen.Tomaatin_kylvo_3 Yleensä kylvöksiä ei vielä tässä vaiheessa lannoiteta, vaan annetaan taimille juurtumisrauha. Tällä kertaa kylvin taimet kuitenkin sen verran pieniin turveruukkuihin, että saan koulittua taimet turveruukkuineen isompaan ruukkuun heti ensimmäisten lehtien auettua. Minun ei siis tarvitse välttämättä poistaa turveruukkua vanhan potin ympäriltä. Halusin antaa taimelle hieman lisää kasvupuhtia, kun tiesin, ettei juuriin tarvitse heti koskea. Koulin taimet siis n. viikon päästä ja sitten ollaankin saman ongelman kanssa tekemisissä kuin aina edellisinäkin vuosina. Joka pöytäpinta on täynnä kukkapurkkeja, tällä kertaa itävyys tuntui olevan korkea tomaatin siemenillä.

 

Ostolistalla on myös pieni määrä siemenperunoita ja yrttien taimia. Purkeissa ikkunalaudalla ovat jo nyt tilli (kaupan heviosastolta luomutaimi) ja ruohosipuli. Ei tästä taas tule mitään. Jokakeväinen taimihulluus on taas iskenyt puutarhuriin. On pakko saada kasvattaa ruokakasveja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mammuttipetäjä, tomaatin kylvö, tomaatintaimi, kylvömulta, siementen kylvö, perliitti, kylmäkäsittely, mammuttipetäjän siemen, Mammuttipetäjän kylvö

Puiden ja pensaiden leikkausta

Torstai 19.3.2026 - Sirkku

Hedelmäpuiden ja pensaiden leikkausta.

 

Kyllä on ollut kummallinen talvi. Ensin oli pitkään lämmintä ja sateista. Joulun allakinHortensia_talviasussa_ennen_leikkausta.jpg jännitettiin, tuleeko joulusta valkoinen vai harmaa. Sitten ne alkoivat, valtavan kovat ja pitkät pakkaset. Olin buukannut itseni töihin toiselle puolen Suomea huhtikuun aluksi, koska parina edellisenä vuonna Etelä-Suomessa oli ollut sesonki silloin seis. Ajattelin, että silloin kun omiin töihin tulee väkisinkin pieni tauko täällä etelässä, joudan lähtemään hyvin opetushommiin Itä-Suomeen. Siellä sesonki on silloin vielä parhaimmillaan ja puunleikkaus sesonkia pääsee siellä vielä jatkamaan. Nyt nuo pakkasjaksot kuitenkin aiheuttivat sydämentykytyksiä, kovalla pakkasella kun puita ei saa leikata. Ehtiikö sää lauhtumaan maaliskuuksi ja ehdinkö tehdä sesongin työt kotona valmiiksi ennen lähtöä?

 

Onneksi sää lauhtui juuri sopivasti ennen leikkuiden aloitusta. Lunta oli toki vielä, mutta sekin suli kovaa vauhtia pihoista pois. Kuun puolivälissä lunta ei oikeastaan ole enää kuin ojissa ja niissä pihoissa, jotka tuntuvat säilövän kaikkina vuosina lunta todella paljon pidempään kuin muut pihat. Lumen sulamisesta on seurannut se ongelma, että goretex- kengät kastuvat litisevän läpimäriksi ja ensimmäisen päivän jälkeen opinkin pitämään mukanani 2-3 paria kenkiä ja kuivia sukkia. Yleensä mukana kulkee vain varatakki ja varahanskat, tämä kuivilla kengillä varustautuminen tuntuukin perin kummalliselta. Mutta minkäs teet? Jalat on pysyttävä kuivina ja lämpiminä pitkänäkin päivänä ja koska alla on pakko olla nastakengät ei kumisaappaat ole oikea vaihtoehto.

 

Tällä hetkellä leikataan lähinnä omena- ja päärynäpuita sekä erilaisia pensaita. Minulla onPaarynapuu_ennen_leikkausta.jpg monia kohteita, joissa on havuaitoja, mutta jostain syystä moni havuaidan omistaja on sanonut, ettei aita ole kasvanut talven aikana. Nämäkin aidat on leikattu syksyllä ja mietinkin, että onkohan kova pakkanen rajoittanut kasvua? Voi toki olla, että koska monta talvea on menty lauhissa ja sateisissa säissä, aidat ovat silloin kasvaneet poikkeuksellisen paljon. Nyt kun talvi oli kova, ja havukasvit olivat selkeästi lepotilassa, ja maa roudassa havujen talvikasvu onkin palannut siihen normaaliin. Silloin tuntuu, ettei havut ole kasvaneet talven aikana yhtään, kun vertailukohtana on ne sateiset ja lämpimät talvet. Toki syyt työn lykkäämiseen voivat olla myös taloudelliset. Kun on tiukkaa, puutarhan hoitotöistä tingitään tai niissä säästetään tekemällä itse. Yhden leikkuukerran varmasti kärsii jättää välistä pois, mutta säännöllisesti leikattua aitaa ei voi jättää hoitamatta moneksi vuodeksi. Havuaitakin näyttää kauniilta silloin kun se hoidetaan säännöllisesti ja leikataan malliin kaksi kertaa vuodessa.

 

Kovasta talvesta huolimatta omena- ja päärynäpuut ovat tuntuneet voivan hyvin jaLeikattu_paarynapuu.jpg kasvattavan uutta kasvua. Kaikki suoraan ylöspäin kasvavat, liian jyrkässä oksakulmassa olevat ja latvuksen sisäänpäin kasvavat oksat tulisi poistaa ja ohjata kasvua niin, että sato olisi myös mukava kerätä. Hoitopihojeni puissa en nähnyt jänisten aiheuttamia vaurioita rungoissa, joten verkotus on toiminut hyvin. Se että jänikset napsivat oksien latvoja ei niinkään haittaa, elleivät ne tule haukanneeksi perheomenapuusta jotain lajiketta irti, mutta rungon on säilyttävä ehjänä, jotta vesi ja ravinteet kulkevat juuresta latvaan saakka ja yhteytys toimii.

 

Pensaista olen päässyt leikkaamaan vasta syreeneitä, marjapensaita ja hortensioita. Muut ovat toistaiseksi olleet vielä lumen alla. Kovin pahoja lumivaurioita ei täällä Etelä-Suomessa oksiin ole tänä talvena tullut, koska meille ei missään vaiheessa satanut märkää lunta. Kaikki satanut lumi oli pakkaslunta ja siten paljon kevyempää. Aurauksista toki on vähän vaurioita tullut ja ne istutusalueet täytyy vielä käydä myöhemmin keväällä läpi. Parissa kohteessa pensaat on leikattava alas, muualla mennään vain harvennusleikkauksilla ja malliin leikkauksilla. Alasleikkuuta pyritään aina välttämään jos se vain on mahdollista. Kuitenkin nyt parissa kohteessa pensasaidanteet ovat olleet niin pitkään hoitamatta, että pensaiden sisäosissa on todella paljon kuollutta oksaa kasassa. Näiden harvennusleikkuu olisi hyvin hankalaa ja hidasta, siksi niiden kohdalla on päädytty tekemään alasleikkuu, vaikka se raju toimenpide kasville aina onkin. Kaikkia kasveja ei voi alasleikata. Mikäli kasvi on jalonnettu, eli vartettu, näitä kasveja ei saa koskaan alasleikata. Mikäli alasleikkaat jalonnetun pensaan, tulet vahingossa leikanneesi koko lajikkeen pois ja kasvi alkaa kasvattamaan juuristostaan villiversoja, eli juuriston omaa latvusta, joka voi olla täysin erilainen ja erivärinen lajike kuin minkä olet istuttanut. Jos olet epävarma siitä onko kasvi omajuurinen vai jalonnettu, leikkaa silloin pensasta aina harventamalla. Näin et ainakaan leikkaa pensasta väärin.

 

Moni kysyy minulta, että leikkaatko oikeasti myös marjapensaat keväällä? Eikö sato kärsiLeikattu_marjapensas.jpg kevätleikkuusta. Kaikki marjapensaat kestävät kevätleikkauksen ja silloin on myös vähiten lahottajasienten itiöitä ja taudinaiheuttajia ilmassa. Kasvin terveenä säilymisen kannalta ajateltuna kevät on siis paras aika leikata myös marjapensaita. Sato tosiaan silloin myös kappalemääräisesti vähenee kun pensas leikataan keväällä. Marjapensaat kukkivat keväällä ja keväällä kukkivat pensaat tekevät kukkansa edellisen vuoden versoihin. Marjat taasen tulevat pölyttyneisiin kukkiin. Keväällä leikattaessa leikkaat juuri näitä toukokuussa kukkivia oksia pois ja näin ollen vähennät pensaasta marjovia oksia. Sadon kappalemäärä siis vähenee, mutta kilomäärä pysyy kuitenkin yleensä silloin melko samana. Pensaaseen jäljelle jäävät kukat kehittyvät raakileiksi paremmin ja yksittäisestä marjasta tulee suurempi, kun pensas voi keskittää vettä ja ravinteita vähempään marjamäärään.

 

Sitten vielä vastaus hortensioiden leikkaukseen. Hortensiat ovat siitä kummallisia kasveja,Hortensian_leikkaus.jpg että mitä enemmän niitä leikkaat, sitä paremmin ja runsaammin ne kukkivat. Tämä koskee varsinkin pallohortensiaa ja syyshortensiaa. Syyshortensialta leikataan kaikki vuosiversot sentti toisen silmuparin yläpuolelta poikki. Pallohortensia taasen yleensä palelluttaa kaikki lumen päälle jäävät oksansa. Se leikataankin n. 15 cm:n tapille kauttaaltaan. Siis kaikki oksat poikki n. 2-4 silmuparin yläpuolelta. Sielläkin ylimpään jätettävään silmuun olisi hyvä jättää n.  1 cm, jottei ylin silmupari kuivu. Mustilanhortensiaa leikataan harventamalla tarvittaessa. Jalohortensioiden kohdalla kannattaa noudattaa taimimyymälän leikkausohjeita kasviin liittyen.

Blogitekstin kuvat ovat Viherpalvelu Maununkarhun omaisuutta, eikä niitä saa käyttää muissa yhteyksissä ilman erillistä lupaa. Kuvien käyttöoikeuksia saa ostaa Viherpalvelu Maununkarhulta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omenapuun leikkaus, hedelmäpuun leikkaus, pensaan leikkaus, pensaiden leikkaus, syreenin leikkaus, marjapensaan leikkaus, hortensian leikkaus

Kiinankajista kotipihan bonsaipuita.

Torstai 12.3.2026 - Sirkku

Minun pihani bonsait. 

 

Pitkään olen pihaani halunnut bonsaipuita. Suunnittelin, että hankin vuorimännyn tai Kiinankataja_bonsaiksi2.jpg pensassempran taimen, jonka istutan ruukkuun, ja jota alan hoitamaan kuin bonsaita. Lumitöitä tehdessäni kuitenkin älysin, että hetkinen, minullahan kasvaa jo piharuukuissa kaksi kiinankatajaa. Miksi en harjoittelisi bonsain leikkausta ja taivutusta näillä katajilla?

 

Katajat olen aikanaan pelastanut roskakuormasta. Ne siis poistettiin pikkutaimina eräästä talvi-istutuksesta kesäkukkien tieltä. Toinen katajista on lähtenyt ruukussa hyvin kasvuun, toinen taasen tuntuu jurovan ja oli väriltään jopa hieman kellertävä. Kellertävän taimen juuristolla kasvaa monivuotista tuoksukurjenpolvea ja puolukkaa. Puolukka oli jopa tehnyt satoa yhden puolukan verran, jonka löysin nyt talven jäljiltä oksasta kiinni. Mihinkähän kaiken tuon sadon kanssa joudunkaan? Onneksi on tilaa mihin sadon saa säilöttyä. Katajat kasvavat suurissa ruukuissa, joka ei ole ihanteellista bonsaille. Bonsait tulisi kasvattaa laakeissa ja matalahkoissa ruukuissa. Enpä tullut asiaa miettineeksi silloin kun katajat ruukkuihin laitoin.

 

Hankin jo tammikuussa muovipäällysteistä alumiinilankaa ja bonsaisakset Sunds trädgårdin nettikaupasta Länsi-Suomesta. Toimitus oli ripeä ja tuotteet olivat sellaisia kuin kuuluikin. Kiitos siis hyvästä palvelusta. Liian kovien pakkasten vuoksi siirsin leikkuuta kuitenkin maaliskuulle ja katajalle se onkin oikea leikkausaika. Nyt viikonloppuna vihdoin kaivoin sekä sekatöörit (pienet oksasakset), että bonsainleikkauspakettini esille ja hain terassin vierelle vanhan suihkujakkaran ja sen päälle istuinalustan, jolla pystyin istua ja aloitin leikkuun.

 

Ymmärtääkseni bonsaita leikatessa tulisi olla jo etukäteen mielessä edes kaukainen kuvaIsompi_kiinankataja.jpg siitä, mitä leikkuulla haetaan. Oliko minulla? No ei! Istuin siinä suuremman taimen vieressä ja mieli oli täysin blankko. Aloitin leikkuun katajan alaosasta vain huomatakseni, että olin antanut sen kasvaa vähän liian suureksi ja sen alaoksat olivat jo melko paksuja ja asentoonsa puutuneita. Totesin, että bonsaisakset sain tässä kohtaa hylätä käytöstä ja käyttöön tuli ottaa sekatöörit, eli pienet oksasakset, joiden leikkuuvoima puri katajaan paremmin. Otin katajan runkoa näkyviin. Jälkikäteen ajateltuna, otin sitä ehkä näkyviin vähän liikaakin, mutta uskon, että kataja alkaa kasvattamaan myös uusia oksia runkoonsa. Saan sieltä silloin lisää kasvuoksia, joita saan taivutettua haluamaani suuntaan ja malliin.

 

Minut yllätti se kuinka vaikeaa bonsain leikkaaminen tällaisesta vapaasti kasvaneesta pensaasta on. On vaikeaa alkaa leikkaamaan hillittyä muotoa, jos pensas on saanut kasvattaa oksansa kasville luontaisella tavalla. Leikkasinkin varmasti liikaa näin ensimmäisellä kerralla, rungon alaosasta tuli liian kalju. Vertaan tietysti leikkuun sujuvuutta kaikkeen siihen muuhun leikkuuseen mitä minun työssäni tulee tehtyä. Leikkaan työssäni säännöllisesti lehtipuita, pensaita ja köynnöksiä, sekä erilaisia havuja. Osaan siis leikata kasveja, ja työnjälkeni esim. omenapuun leikkuussa on kaunista ja tarkoituksen mukaista. Suurilla kasveilla puita kuitenkin leikataan malliin, ja niistä tehdään taideteoksia ns, suurella pensselillä. Nyt sama ajattelu pitäisi pystyä laittamaan miniatyyrikokoon ja se tuntui minusta lähes ylitsepääsemättömältä. Huomasin myös kovin nopeasti, että tässä työssä ajatuksen on oltava sataprosenttisesti kiinni itse työnteossa ja halutussa bonsaipuun mallissa. Aloitin työn päivänä, jolloin minulla mielessä oli läheisen kanssa käyty riita. Jouduin jättämään työn ensimmäisenä päivänä kesken ja jatkamaan sitä seuraavana päivänä kun pää oli nollaantunut. Yön jäljiltä mieli oli rauhoittunut riittävästi ja pystyin keskittymään työhön ja sen lopputulokseen paremmin. Onneksi ikävuodet ovat tehneet minunkin mieleeni malttia. Työn kesken jättäminen ei olisi onnistunut varmasti vielä 10 vuotta sitten.

 

Elämäni ensimmäisen bonsain leikkuun lopputulos on nähtävillä tässä. Ette voi uskoa, kuinkaBonsai_1_kuva_3.jpg paljon sen tekoon kului alumiinilankaa ja aikaa! Alumiinilankaa pätkin sivuleikkureilla, nekin siis tulee olla bonsainleikkuun työvälinelistassa, jotta työnteko onnistuu jouhevasti. Sain kulumaan tuohon pieneen pensaaseen kokonaisen paketin alumiinilankaa. Tämän lisäksi jouduin hakemaan paksumpaa ja jämäkämpää rautalankaa, jolla sain alaoksat taivutettua haluamaani suuntaan. Tarvitsin myös vanhan rautahaan painoksi yhdelle oksalle. Näitä ei varmasti olisi tarvinnut, jos olisin älynnyt aloittaa leikkuut jo vuotta aiemmin, eikä oksat olisi niin pahasti paikoilleen puutuneita. Latvan katkaisin tästä katajasta, koska se oli niin jämäkäksi puutunut, ettei taivutus oikein muutoin enää onnistunut.

 

Bonsai numero kaksi oli se pienempi ja vähän kellertävä. Saa nähdä miten se leikkuustaKiinankataja_2.jpg toipuu ja lähteekö väri muuttumaan kohti tummemman ja sinertävän vihreää, mikä tämän kasvin oikea väri on. Tällä katajalla oksat olivat vielä hennommat ja taipuisammat, ja näitä sain taivutettua toivomaani malliin pelkän alumiinilangan avulla. Sitä en tiedä tuleeko tästä sitten joskus yhtään sen kauniimpaa kuin tuosta isommastakaan, mutta nyt sain sentään latvan vielä taivutettua ilman, että sitä tarvitsi leikata.

 

Tulevan vuoden aikana minun on nyt muistettava hoitaa bonsaikatajiani huolellisesti. Aion lannoittaa ne keväällä pitkävaikutteisella, raemaisella lannoitteella (toisin sanoen kanankakalla). Ruukkuja joutuu myös jonkin verran kesän aikana kastelemaan, vaikka ne taivasalla ovatkin. Isommankin katajan juurelle saatan kylvää krassia tai tuoksuhernettä, joka saa tulla putouksen tavoin ruukun reunalta alaspäin. Rauta- ja alumiinilankoja on muistettava tarkastella säännöllisesti. Ne eivät saa pureutua kasvin runkoon, tai aiheuttaa oksistoihin kuorivaurioita. Katajien jatkoleikkuita tehdään kasvin luontaisen leikkausaikataulun rytmissä. Havuja leikataan Suomen oloissa maaliskuussa ja marraskuussa. Toisinaan ylimääräinen leikkaus saatetaan tehdä keskikesällä, jolloin typistellään vuosikasvuja. Tarvittaessa ulkona olevia havuja, myös siis näitä bonsaikatajiani varjostetaan kevätahava-aikaan. Varjostuskankaat laitetaan päälle nyt ja poistetaan kun maaperästä on routa sulanut ja uusi kasvu on käynnissä.

Pienempi_bonsai.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: bonsai, kiinankataja, puun leikkaus, pensaiden leikkaus, malliinleikkaus, havubonsai, kotipihan kasvit