Puiden ja pensaiden leikkausta

Torstai 19.3.2026 - Sirkku

Hedelmäpuiden ja pensaiden leikkausta.

 

Kyllä on ollut kummallinen talvi. Ensin oli pitkään lämmintä ja sateista. Joulun allakin jännitettiin, tuleeko joulusta valkoinen vai harmaa. Sitten ne alkoivat, valtavan kovat ja pitkät pakkaset. Olin buukannut itseni töihin toiselle puolen Suomea huhtikuun aluksi, koska parina edellisenä vuonna Etelä-Suomessa oli ollut sesonki silloin seis. Ajattelin, että silloin kun omiin töihin tulee väkisinkin pieni tauko täällä etelässä, joudan lähtemään hyvin opetushommiin Itä-Suomeen. Siellä sesonki on silloin vielä parhaimmillaan ja puunleikkaus sesonkia pääsee siellä vielä jatkamaan. Nyt nuo pakkasjaksot kuitenkin aiheuttivat sydämentykytyksiä, kovalla pakkasella kun puita ei saa leikata. Ehtiikö sää lauhtumaan maaliskuuksi ja ehdinkö tehdä sesongin työt kotona valmiiksi ennen lähtöä?

 

Onneksi sää lauhtui juuri sopivasti ennen leikkuiden aloitusta. Lunta oli toki vielä, mutta sekin suli kovaa vauhtia pihoista pois. Kuun puolivälissä lunta ei oikeastaan ole enää kuin ojissa ja niissä pihoissa, jotka tuntuvat säilövän kaikkina vuosina lunta todella paljon pidempään kuin muut pihat. Lumen sulamisesta on seurannut se ongelma, että goretex- kengät kastuvat litisevän läpimäriksi ja ensimmäisen päivän jälkeen opinkin pitämään mukanani 2-3 paria kenkiä ja kuivia sukkia. Yleensä mukana kulkee vain varatakki ja varahanskat, tämä kuivilla kengillä varustautuminen tuntuukin perin kummalliselta. Mutta minkäs teet? Jalat on pysyttävä kuivina ja lämpiminä pitkänäkin päivänä ja koska alla on pakko olla nastakengät ei kumisaappaat ole oikea vaihtoehto.

 

Tällä hetkellä leikataan lähinnä omena- ja päärynäpuita sekä erilaisia pensaita. Minulla on monia kohteita, joissa on havuaitoja, mutta jostain syystä moni havuaidan omistaja on sanonut, ettei aita ole kasvanut talven aikana. Nämäkin aidat on leikattu syksyllä ja mietinkin, että onkohan kova pakkanen rajoittanut kasvua? Voi toki olla, että koska monta talvea on menty lauhissa ja sateisissa säissä, aidat ovat silloin kasvaneet poikkeuksellisen paljon. Nyt kun talvi oli kova, ja havukasvit olivat selkeästi lepotilassa, ja maa roudassa havujen talvikasvu onkin palannut siihen normaaliin. Silloin tuntuu, ettei havut ole kasvaneet talven aikana yhtään, kun vertailukohtana on ne sateiset ja lämpimät talvet. Toki syyt työn lykkäämiseen voivat olla myös taloudelliset. Kun on tiukkaa, puutarhan hoitotöistä tingitään tai niissä säästetään tekemällä itse. Yhden leikkuukerran varmasti kärsii jättää välistä pois, mutta säännöllisesti leikattua aitaa ei voi jättää hoitamatta moneksi vuodeksi. Havuaitakin näyttää kauniilta silloin kun se hoidetaan säännöllisesti ja leikataan malliin kaksi kertaa vuodessa.

 

Kovasta talvesta huolimatta omena- ja päärynäpuut ovat tuntuneet voivan hyvin ja kasvattavan uutta kasvua. Kaikki suoraan ylöspäin kasvavat, liian jyrkässä oksakulmassa olevat ja latvuksen sisäänpäin kasvavat oksat tulisi poistaa ja ohjata kasvua niin, että sato olisi myös mukava kerätä. Hoitopihojeni puissa en nähnyt jänisten aiheuttamia vaurioita rungoissa, joten verkotus on toiminut hyvin. Se että jänikset napsivat oksien latvoja ei niinkään haittaa, elleivät ne tule haukanneeksi perheomenapuusta jotain lajiketta irti, mutta rungon on säilyttävä ehjänä, jotta vesi ja ravinteet kulkevat juuresta latvaan saakka ja yhteytys toimii.

 

Pensaista olen päässyt leikkaamaan vasta syreeneitä, marjapensaita ja hortensioita. Muut ovat toistaiseksi olleet vielä lumen alla. Kovin pahoja lumivaurioita ei täällä Etelä-Suomessa oksiin ole tänä talvena tullut, koska meille ei missään vaiheessa satanut märkää lunta. Kaikki satanut lumi oli pakkaslunta ja siten paljon kevyempää. Aurauksista toki on vähän vaurioita tullut ja ne istutusalueet täytyy vielä käydä myöhemmin keväällä läpi. Parissa kohteessa pensaat on leikattava alas, muualla mennään vain harvennusleikkauksilla ja malliin leikkauksilla. Alasleikkuuta pyritään aina välttämään jos se vain on mahdollista. Kuitenkin nyt parissa kohteessa pensasaidanteet ovat olleet niin pitkään hoitamatta, että pensaiden sisäosissa on todella paljon kuollutta oksaa kasassa. Näiden harvennusleikkuu olisi hyvin hankalaa ja hidasta, siksi niiden kohdalla on päädytty tekemään alasleikkuu, vaikka se raju toimenpide kasville aina onkin. Kaikkia kasveja ei voi alasleikata. Mikäli kasvi on jalonnettu, eli vartettu, näitä kasveja ei saa koskaan alasleikata. Mikäli alasleikkaat jalonnetun pensaan, tulet vahingossa leikanneesi koko lajikkeen pois ja kasvi alkaa kasvattamaan juuristostaan villiversoja, eli juuriston omaa latvusta, joka voi olla täysin erilainen ja erivärinen lajike kuin minkä olet istuttanut. Jos olet epävarma siitä onko kasvi omajuurinen vai jalonnettu, leikkaa silloin pensasta aina harventamalla. Näin et ainakaan leikkaa pensasta väärin.

 

Moni kysyy minulta, että leikkaatko oikeasti myös marjapensaat keväällä? Eikö sato kärsi kevätleikkuusta. Kaikki marjapensaat kestävät kevätleikkauksen ja silloin on myös vähiten lahottajasienten itiöitä ja taudinaiheuttajia ilmassa. Kasvin terveenä säilymisen kannalta ajateltuna kevät on siis paras aika leikata myös marjapensaita. Sato tosiaan silloin myös kappalemääräisesti vähenee kun pensas leikataan keväällä. Marjapensaat kukkivat keväällä ja keväällä kukkivat pensaat tekevät kukkansa edellisen vuoden versoihin. Marjat taasen tulevat pölyttyneisiin kukkiin. Keväällä leikattaessa leikkaat juuri näitä toukokuussa kukkivia oksia pois ja näin ollen vähennät pensaasta marjovia oksia. Sadon kappalemäärä siis vähenee, mutta kilomäärä pysyy kuitenkin yleensä silloin melko samana. Pensaaseen jäljelle jäävät kukat kehittyvät raakileiksi paremmin ja yksittäisestä marjasta tulee suurempi, kun pensas voi keskittää vettä ja ravinteita vähempään marjamäärään.

 

Sitten vielä vastaus hortensioiden leikkaukseen. Hortensiat ovat siitä kummallisia kasveja, että mitä enemmän niitä leikkaat, sitä paremmin ja runsaammin ne kukkivat. Tämä koskee varsinkin pallohortensiaa ja syyshortensiaa. Syyshortensialta leikataan kaikki vuosiversot sentti toisen silmuparin yläpuolelta poikki. Pallohortensia taasen yleensä palelluttaa kaikki lumen päälle jäävät oksansa. Se leikataankin n. 15 cm:n tapille kauttaaltaan. Siis kaikki oksat poikki n. 2-4 silmuparin yläpuolelta. Sielläkin ylimpään jätettävään silmuun olisi hyvä jättää n.  1 cm, jottei ylin silmupari kuivu. Mustilanhortensiaa leikataan harventamalla tarvittaessa. Jalohortensioiden kohdalla kannattaa noudattaa taimimyymälän leikkausohjeita kasviin liittyen.

Blogitekstin kuvat ovat Viherpalvelu Maununkarhun omaisuutta, eikä niitä saa käyttää muissa yhteyksissä ilman erillistä lupaa. Kuvien käyttöoikeuksia saa ostaa Viherpalvelu Maununkarhulta.