Viherseinän suunnittelua

Torstai 18.9.2025 - Sirkku

Haluaisin rakentaa viherseinän.

 

Oletteko nähneet kuvia viherseinistä? Näitä käytetään niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Sisälle ne tuovat tekstuuria, toimivat tilanjakajina ja puhdistavat ilmaa ja ulkotiloissa niillä on monta eri käyttötarkoitusta, esim. hulevesien hidastus ja ilman epäpuhtauksien suodatus. Olen jo pidemmän aikaa haaveillut omaan pihaani viherseinää. Mutta mihin sen rakentaisi ja minkälaisen? Mietityttää myös, että mitä on otettava huomioon viherseinää suunniteltaessa ja rakentaessa? Onko viherseinissä riskiä pilata talo? Ajattelin, että kirjoitan nyt parin blogikirjoituksen verran viherseinästä ja siihen liittyvistä asioista, joita kannattaa miettiä ennen viherseinän tekoa.

 

Meidän alan yksi suurimpia haasteita on jo nyt lisääntyvät sademäärät ja hulevesien  mukanaan kuljettamat ravinteet ja epäpuhtaudet. Kaupungit ovat muuttuneet rakennetuiksi ja silloin vedet liikkuvat tontilta pois liian nopeasti. Viheralueet kaupungeissa vähentyvät ja varsinkin suuria lehtipuita kartellaan, niistä tulevan lehtimassan vuoksi. Tämä kaikki taasen vaikuttaa lähiympäristöömme ja terveyteemme monella tavalla. Kaupunkien lämpötila kesäisin nousee rakennetun pinnan imiessä auringon lämpösäteilyä. Pölyä ja ilman epäpuhtauksia nousee enemmän ilmaan kun ei ole riittävästi isolehtisiä kasveja niitä imemässä. Ihmisten allergiat lisääntyvät, kun luontaista bakteerikantaa ja sen mukanaan tuomaa vastustuskykyä ei ole riittävästi. Ravinteet ja epäpuhtaudet taasen aiheuttavat ongelmia vesistöille. Monia keinoja hulevesien hallintaan on jo kehitetty ja monet start up- yritykset innovoivat tuotteita tätä varten koko ajan.

 

Siksi olenkin ollut hämmentynyt kun suuriin puutarhamyymälöihimme ja muihin myymäläketjuihin ei ole otettu laajemmin myyntiin valmiita viherseinäelementtejä. Miksi näin on? Pelätäänkö, että viherseinät aiheuttavat kosteusriskejä vai onko pelkona telineiden päälle kaatuminen? Pelätäänkö siis korvausvelvollisuutta? Viherseinien avulla voidaan hidastaa hulevesien kulkua ja sitoa ravinteita omalle pihalle. Ne hyödyttävät myös pölyttäjiä ja puhdistavat ilmaa ja antavat suojaa mm. auringon paahteelta ja tuulelta. Ritilikköjä ja ruukkuja myymälöistä toki löytyy, mutta valmista pakettia, missä kaikki olisi mietittynä valmiiksi, en löytänyt. Naapurimaan huonekalujätti myy pyörillä kulkevaa metallitelinettä (vaateteline?), johon saa hyllyjä ja tasoja. Hinta koko yhdistelmälle oli mielestäni kova. Muutama muu liikeketju myy seinälle ripustettavaa muovi- ja huopa lokerikkoa, mutta missä on ne kestävämmät ja kauniimmat? Onko tämä siis rakennettava itse? Mihin sen rakentaisi? Suomessa olisi oikeasti tilausta pienemmille, valmiille puuelementtituotteille, jotka valmistettaisiin täällä, joita saisi puutarhamyymäläketjuista samoin kuten esim. Fiskarsia ja jotka kestäisivät Suomen olosuhteita. Minulta löytyisi monta ideaa, joita Suomipihoissa joudutaan tällä hetkellä itse tekemään, kun niitä ei kaupasta valmiina saa. Itse tekeminen on tietysti hyvä juttu, jos vain taitoa, aikaa ja rahaa löytyy. Taito ja aika saattaa kuitenkin olla hukassa ja silloin olet puutarhakauppojen varassa. Soisin, että joku nappaisi tästä ideasta kiinni, eikä vastaus olisi heti, ettei ole kannattavaa valmistaa noin marginaalituotetta. Itse ainakin ostan mielummin Suomalaista kuin Temun vastaavaa.

 

Viherseinän rakenteet.

 

Ensin on mietittävä sen rakenteen lujuus mihin viherseinä kiinnitetään. Ruukut, kasvit, multa ja kasvualustan vesi painavat jo sellaisenaan useita kiloja, ja paino vain lisääntyy, mikäli kasvi tekee satoa. Viherseinässä kasveja myös istutetaan pienelle alalle enemmän kuin normaalisti, yksittäisen istutuksen paino siis kertautuu nopeasti ja pistekuormaa seinäpintaan voi tulla runsaasti. Kannattaakin miettiä, kiinnittääkö viherseinän oikeasti seinään, vai rakentaako sen esim. tilanjakajaksi omilla jaloillaan seisovaan tukeen, tai käyttääkö hyödyksi esim. pergolan yhden tolppavälin. Omilla jaloillaan seisovat viherseinät on kuitenkin kiinnitettävä maahan huolellisesti, etteivät ne pääse kaatumaan kenenkään päälle. Neliönkin kokoinen viherseinä voi toimia melkoisena purjeena tuulella, joten perusta sen tolpat huolellisesti ruuvipaaluilla ja valuilla. Parvekkeen lattiapintaan tulevat viherseinät on rakennettava samasta syystä sellaiseksi, että voit laittaa niiden jalan päälle vaikkapa painavat ruukut. Parvekkeella on myös huomioitava parvekkeen kokonaiskantavuus ja paino, sekä se, mihin ylimääräinen kasteluvesi valuu. Se ei saa valua parvekkeen lattialle.

 

Myös kasvien kastelu saattaa aiheuttaa haittaa kiinteälle seinälle viherseinän takana. Vesi tulisi saada kasvualustoihin niin, ettei vesi roisku ja ettei ylimääräinen vesi valu seinää pitkin. Varminta olisikin että viherseinän ja sen kasviosien ja seinän väliin jää ilmarako, jolloin seinä ei homehdu. Tämä voidaan toteuttaa esim. ritilöillä, jotka sijoitetaan kasvien ja seinän väliin.

 

Mihin voit kasveja istuttaa?

 

Tässä muutamia esimerkkejä mihin viherseinä monesti tehdään:

 

Huopakangaskääre / tasku. 

Käyttäessäsi huopakangaskäärettä, kasvin juuristo kääritään huopakankaaseen, tai muuhun  samantyyppiseen kankaaseen kuten esim. säkkikankaaseen. Kankaan työ on suojata kasvin juuristoa ja kääreen avulla kasvi voidaan kiinnittää osaksi suurempaa seinään kiinnitettyä rakennetta. Viherseinän takaosa on yleensä tehty muovista. Seinän huolto on näin helpompaa, kun yksittäinen huopakääre/ tasku voidaan irroittaa seinästä ja tarvittaessa vaikka vaihtaa siihen kasvit.

 

Vesiviljely.

 

Suomessa tämä on käytännössä vain sisä- ja kesäkasvien viljelyssä mahdollista. Sisäkasveilla tätä käytetään toki ympärivuotisesti. Vesiviljelyyn tarvitaan enemmän laitteistoa ja tietämystä kasveista ja niiden ravinteista. Kasvit voidaan istuttaa tarvittaessa esim. lekasoraan, johon pumpataan ravinnevettä, josta kasvi saa ravinteensa. Jos käytät altakasteluruukkuja, et välttämättä tarvitse erikseen kiertovesijärjestelmää ja pumppua, vaan ravinnevesi voi seistä myös altakasteluruukun pohjalla. Etuna tässä on matalampi kasvualustatarve syvyyssuunnassa, jonka ansiosta viherseinästä tulee luonnollisemman näköinen.

 

Parvekelaatikko, altakastelulaatikko. 

 

Voit koota viherseinän myös kasaamalla monta kerrosta parvekelaatikoita päällekkäin. On omassa harkinnassasi, jätätkö laatikoiden väliin pienen tilan, vai kokoatko laatikot suoraan päällekkäin. Jälkimmäisessä joudut tekemään ylimpien laatikoiden pohjiin reikiä, jotta vesi valuu alaspäin ja tekemään alimpien kerrosten pystyseiniin koloja taimia varten. Näitä käytettäessä itse laatikot kiinnitetään lisäksi esim. aitaan tai ritilikköön. Parvekelaatikoita voidaan hoitaa kuin ruukkupuutarhaa ja siellä saat järjestettyä kastelun siististi. Voit tosiaan tehdä ylempiin laatikoihin reiät pohjiin, jolloin ylijäämävesi valuu niistä aina alempaan laatikkoon, tai voit käyttää laatikoita altakasteluruukkuina, joissa ravinnevesi on pohjassa. Tämä on hyvä tapa lisätä viljelyalaa pienessä pihassa tai parvekkeella. Muista kuitenkin käyttää näissä hiekansekaista kasvualustaa, jossa vesi liikkuu kapillaarisesti myös ylöspäin kasvien juuri-imupaineen nostattamana.

 

Istutustaskut.

 

Tässä toimii esim. jo edellä mainittu huopakangas, mutta tämän voi tehdä myös kierrätysmateriaalista, kuten esim. muovipullojen pohjaosista. Taskuihin laitetaan multaa, johon voidaan kylvää siemenet tai istuttaa pistokkaat. Nämä taskut kuivuvat helposti ja niitä kastellessa onkin huolehdittava, että tasku kastuu kunnolla.

 

Kehysrakenne.

 

Tämä sopii varsinkin pieneen tilaan. Kehysrakenteeseen tehty viherseinä voi olla esim. vanha ikkunakehikko, josta lasi on otettu pois, kauniin muotoinen, reunallinen peili, tai tarjotin. Sisään tehdään muoviset lokerot tai taskut, johon kasvit istutetaan. Kehikko antaa raamit kasveille ja piilottaa lokerikon. Muista huolehtia, että kasteluvesi pääsee kulkemaan ylemmistä tasoista rakenteen alas asti. Joten muovirakenteeseen kannattaa tehdä pieniä reikiä ylimpiin osiin. Kastelu on silti varmasti taiteen laji jos kehys on sisätiloissa. Pieni vesisäiliö kehyksen päällä ja sieltä kasvualustaan tulevat narut, voisi toimia parhaiten. Myös säännöllinen sumuttelu voi olla tarpeen.

 

Valmiit rakenteet.

 

Voit toki käyttää myös valmiita viherseinärakenteita, jos niitä jostain löydät. Netin ihmeellisistä syövereistä löysin putkistolta näyttävän vesiviljelyelementin, mutta muutoin oli hyvin vähän valmiita tuotteita. Uskoisin kyllä, että nämäkin pikkuhiljaa tulevat myös kotitalouksille myyntiin. Maailmalla myynnissä olevat valmiit rakenteet sisältävät yleensä seinään kiinnitettävät kiskot, johon kiinnitetään sitten muut viherseinärakenteet, kuten tasot, ruukut yms.

 

Kuten aluksi mainitsin, valmiita ja minun silmääni miellyttäviä rakenteita en löytänyt suoraan myymälöiden valikoimista ja luulenkin, että tämä meni tuunaushommiksi. Olen pyöritellyt jo pidempään mielessäni ajatusta pergolaseinäkkeestä, jossa puukehyksen ja tolppien sisällä on harjateräsverkko, jonka aukkoihin laitetaan perinteisiä pinnoittamattomia terracottaruukkuja. Tarvittaessa ruukkujen yläpuolelle voidaan laittaa vesisäiliö, josta tulee narut tai tihkuletkut ruukkujen kastelua varten, mutta saviruukku ottaa kosteutta myös ilmasta osmoosin avulla. Mitä näihin ruukkuhin istuttaisin? Pääosin sammalia, maanpeiteperennoja (mätäs- ja sammalleimut), varpuja (mustikka ja puolukka) ja osan jättäisin tyhjäksi odottamaan pelargonioita. Talveksi poistaisin vain kastelun ja tihkuletkut, muutoin tämä saisi jäädä ulos.