Kylvöjä, kalkitusta ja lannoitusta

Torstai 7.5.2026 - Sirkku

Maatilan töitä ja puutarhasesonkia. 

Vauhdikkaasti on alkanut puutarhasesonki täällä Etelä-Suomessa ja tokihan se sesongin avaus osuu monesti juuri kevään peltohommien kanssa päällekkäin. Vaikka meidän tilalla peltohommat hoitavatkin vanhempi ja nuorempi isäntä, on tämä aika yksi vuoden kiireisimmistä ihan meille kaikille. Vähintäänkin siinä on sumplittava autojen käyttöä ja olinpaikkaa, mahdollisia kuljetuksia lasten harrastuksiin ja isännille pelloille, eväitä yms. kaikkea sitä normaalia arkea, jonka pitäisi pyöriä töiden rinnalla. Päivät ovat pitkiä ja luksukselta tuntui eilen se, kun oli hetki aikaa keskittyä oman pihan istutuksiin ja kasvien siirtoon.

Säät ovat hellineet nyt näin vapun aikaan ja täällä Mäntsälän  lähellä taisi olla eilen lauantaina 2.5.2026 Suomen lämpimin mittauspiste. Tuuli oli kyllä kova, joten ihan ei tuntunut, että olisi ollut lähes 24 astetta lämmintä. Kotona siirsin vappuaattona tomaatintaimet sisätilasta lämmittämättömään tuulikaappiin, jossa valoa on runsaasti, mutta lämpötila on viileämpi kuin sisällä. Ajatuksena oli, että taimet eivät venyisi liikaa ja varsi tukevoituisi, jotta se kestäisi sadon painon ulkotilassa paremmin. Minullahan ei siis ole enää kasvihuonetta, vaan tomaatit on tarkoitus kasvattaa etupihalla kuusiaidan nurkassa kasvilavassa ja hyvin tuettuna. Saatan istuttaa taimet suuriin ruukkuihin, jotka laitan sitten lavaan vieriviereen, tai sitten hankin kasvusäkit. Tarkoitus on kuitenkin laittaa ruukkuihin tihkukastelujärjestelmä. Edellisinä vuosina olen kokenut kasvusäkit hieman hankaliksi tomaatin taimille. Säkki on melko matala ja ainakin minulla taimien juurakot on kesäkuussa jo niin suuria, etteivät ne tahdo mahtua säkkiin. Joudun kaivamaan niille tilan melko syvälle ja silloin aina tuntuu, että juuristot joutuvat vahvemman maan kanssa tekemisiin liian nopeasti. Tiesitkö, että kasvusäkit on rakennettu niin, että lannoitteet on sijoitettu säkkiin vähän kauemmas juuristosta, jolloin taimi saa juurtumisrauhan ensimmäisiksi viikoiksi ja lannoitus tulee vastaan sitten vasta taimen juurruttua kunnolla? Tästä syystä kasvusäkkiä ei saisi kauheasti myöskään pyöritellä silloin kun se tuodaan kotiin, vaan se kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman lähellä vaakatasoa. Pienille taimille lannoitettu multa saattaa olla liian voimakasta ja juuristot voivat palaa.

Nyt on kalkituksen ja lannoituksen aika.

Puutarhassa on nyt paljon ajankohtaisia töitä. Nurmikko alkaa olla riittävän kuivaa ilmaustöihin. Nurmikon ilmaamiseen on konevuokraamoissa vuokrattavissa ns. viiltoilmauskoneita, jotka tekevät nurmikkopohjaan viiltoja koko juuristoalueen syvyydelle. Näihin viiltoihin on sen jälkeen haravoitava joko hienojakoista hiekkaa tai hiekka- turve seosta. Tämän jälkeen nurmikko kalkitaan ja lannoitetaan kunnolla. Lannoitukseen voi käyttää joko nurikolle suunniteltua täsmälannoitetta, puutarhan kevätlannosta tai luonnonlannosta. Mikä sopii sinun ajatusmaailmaasi parhaiten. Kuitenkaan kalkitsematta ja lannoittamatta ei kannata jättää. Nurmikko tarvitsee ravinteita ja korkeahkon pH:n, jotta se voi hyvin ja jaksaa taistella sammalta, voikukkaa ja muita rikkakasveja vastaan.

Myös muut puutarhan monivuotiset kasvit tarvitsevat ravinteita. Kasvin pH:n sietokyky on se mikä määrittelee mitä lannoitetta kannattaa käyttää. Suurin osa kemiallisista lannoksista sisältää kalkkia. Niitä ei voi siis laittaa happaman maan kasveille, ellei pussin tai purkin kyljessä lue havu-rhodo lannos. Monesti havu-rhodolannokset ovat kasteluveden mukaan laitettavia lannoksia, ja ovat kovin pienissä paketeissa. Tämä kastelulannos on toki hyvä ikivihreille kasveille, ne hyötyvät keväisin kasteluvedestä muutoinkin. Suuremmille alueille levitettynä se on kuitenkin melko työläs lannoitustapa ja ainakin itse koen sen haastavana. Itse käytän mieluiten luonnonlannosta, vaikka se haiseekin pihassa jonkun aikaa levityksen jälkeen. Lannoitteita on saatavilla rakeena, muruna, jauheena ja nesteenä. Kaikki ovat toimivia vaihtoehtoja, jos vain kasvin perustarpeet ovat tiedossa. Puuvartisia kasveja voi ja kannattaa lannoittaa ohjeen mukaan joka kevät ja syksy, kesäkukkia lannoitetaan kasteluveden mukana keväästä syksyyn ja tarvittaessa niille laitetaan myös hidasliukoinen varastolannoitus mullan sekaan. Perennoja lannoitetaan vain hyvin miedosti ja muutaman vuoden välein. Hyötymaan kasveille käyttäisin viljelykiertoa ja hoitaisin lannoituksen sen mukaisesti. Eloperäisiä lannoitteita kuten keittiöjäte- ja lehtikompostia, tai lantakompostia käytettäessä, on syytä muistaa, että sellaisenaan se on liian raakaa kasveille ja se on syytä laimentaa ennen kasveille levittämistä. Kompostien on oltava myös riittävästi maatuneita. Keittiöjätekomposti jatkokompostoidaan lehtikompostin välikerroksissa. Kompostointiaika on 1-2 vuotta. Lantakomposteja on kompostoitava pidempään 2-3 vuotta, muutoin niissä saattaa olla kolibakteeririski. Ravinnearvo komposteissa on yleensä suurempi kuin lannoitteissa olisi.

Kalkitus on varsinkin Suomessa puutarhakasveille tärkeää.  Suomessa maaperä on luontaisesti hapan runsaan havupuuston, ja tippuvien neulasten vuoksi. Moni puutarhakasveista on kuitenkin niitä, jotka tarvitsevat kalkkia kasvaakseen ja pystyäkseen irroittamaan ravinteita maaperästä juuristollaan. Kalkin tehtävä maaperässä on ottaa ravinneionin paikka maahiukkasen pinnasta. Tällöin ravinneioni irtoaa maahiukkasta ympäröivään veteen ja on helpommin kasvin juuriston saatavissa. Mikäli kalkitun maanperän vaativa kasvi kasvaa liian happamassa maaperässä, sen juuristo ei pysty ilman kalkkia ottamaan maaperästä ravinteita, vaikka niitä siellä olisikin. Siksi maaperää on suurimmalle osalle puutarhakasveista kalkittava.

Kalkkituotteita on myynnissä paljon erilaisia. Kaikki ovat ihan yhtä toimivia, mutta niiden käyttömäärät per neliö on luettava tarkkaan. Jauhemainen kalkki on ihan samaa dolomiittikalkkia kuin raemainenkin, mutta se on vain jauhetussa muodossa. Ostettaessa jauhemainen kalkki on halvempaa/säkki, mutta sitä joutuu levittämään paljon enemmän tuulikulkeutuman vuoksi. Loppuhinta on ihan sama kuin raemaisellakin. Itse ostan mieluiten raemaista kalkkia, koska se on helpointa levittää ja säkkejä ei tarvitse ostaa, eikä nostaa, niin paljon. Kalsiumia on myös mm. kananmunankuorissa. Tästä on valmistettu ihan myynnissäkin oleva kalkkituote, jossa kuoret on murskattu. Voit toki levittää puutarhaan myös kotona tulevat kananmunankuoret, mutta pese kuoret huolella ennen murskausta, muutoin ne houkuttavat jyrsijöitä (ja koiria). Kalkkia voit levittää puutarhaan mihin vuodenaikaan tahansa. Se voidaan levittää tarvittaessa vaikka hangelle, mutta silloin osa kalkista aina valuu suoraan ojiin. Hyötymaat kalkitaan yleensä aina maanmuokkauksen yhteydessä syksyisin, puutarhaan kalkki voidaan levittää aina kun maa on sula. Ihan samaan aikaan kevätlannoksen kanssa sitä ei kannata laittaa. Se saattaa silloin heikentää hieman typen vaikutusta. Kannattaakin levittää kalkki heti kun maa sulaa ja se on luontaisesti kostea. Kevätlannos laitetaan silloin kun nurmikko leikataan ensimmäisen kerran, eli n. äitienpäivän korvilla.