Torstai 20.10.2022 - Sirkku
Mitä tehdä kaikelle lehtimassalle?
Kotipuutarhurin varmasti yksi suurimmista työllistäjistä on syksyisin lehtipuut ja niistä tuleva
lehtimassa. Lehtimassaa tulee toki muualtakin, kuten perennoista ja havuista, ja kyllä, myös havupuiden neulaset rinnastetaan lehtimassaan silloin kun ne maahan tippuvat. Yleensä kuitenkin ihmiset haluavat neulasetkin nurmikoiltaan pois, joten jotain niille on tehtävä. Maahan jätettynä ne happamoittavat maaperää liikaa ja ainakaan sillä kohdalla se nurmikko ei tahdo oikein kasvaa ja vihreän elementin maan pintaan tuolloin tekeekin yleensä sammal.
Itse tartun haravaan vain pakon edessä ja meillä lehdet puhalletaan. Jokainen tekee asian kuitenkin juuri sille itselle sopivalla tavalla.
Mitä niille lehdille voi oikein tehdä kun niitä tulee niin paljon?
Ensisijaisesti pyrkisin syksylläkin leikkaamaan nurmikon suht säännöllisesti ja silppuamaan 
lehdet ruohonleikkurilla nurmikon pinnalle, maata ravitsevaksi katteeksi. Tämä helpottaa myös suurien ja vaikeasti kompostoituvien lehtien maatumista. Vaikka siis haravoisit tai puhaltaisit lehdet pihasta suurelta osin pois, aja niiden yli muutaman kerran ruohonleikkurilla ja silppua ne pienemmiksi ja matojen ja muiden hajottajien helpommin hajotettavaksi massaksi. Tämän massan voit esimerkiksi levittää puiden ja pensaiden juurille ohueksi katekerrokseksi, laittaa kasvimaan pintaan ja muokata sen jälkeen kasvualustan sekaan, tai laittaa näistä ylijäävän osuuden ohuiksi kerroksiksi lehtikompostiin. Muistathan, että pihan pieneliöiden, kasvien ja eläinten kannalta pihaa ei kannata siivota liian puhtaaksi. Pensaat ja puut pitävät lehtikatteesta juuristoalueellaan ja se hyödyttää alueen eläimistöä, eliöstöä ja ihmisiä laajasti, että hajoava massa ja ravinteet pysyvät kasvien lähellä ja mikrobisto ei yksipuolistu. Ehkä silloin myös ihmisiltä jää muutama syysflunssa sairastamatta ja antibioottikuuri syömättä?
Kun lehtimassaa jätetään katteeksi tai muokataan kasvualustan sekaan, massan hajoaminen kuluttaa maaperästä typpeä, joka on muistettava kompensoida kevätlannoituksessa. Kasvualustasta tulee hajoamisprosessin yhteydessä kuitenkin ilmavampi, sadevesi pääsee kulkemaan maaperässä paremmin ja kasvualusta tulee juurikerroksessa lämpimämmäksi kun vesi ei jää seisomaan juurien ympärille vaan valuu alempiin maakerroksiin. Juuristoista tulee yleensä silloin myös terveempiä ja voimakkaampia ja kasvit itsessään kestävät stressitilanteita, kuten kuivuutta paremmin.
Lehtikompostin rakentaminen.
Mikäli et saa hukattua pihan lehtiä ennen mainituilla tavoilla, on syytä harkita lehtikompostin
rakentamista. Ennen kompostikehikon ostoa tai rakentamista, muista tarkistaa kunnan tai kaupungin rakennusjärjestyksestä ja jätehuoltomääräyksistä saako sinun asuinalueellesi rakentaa komposteja. Biojätteen kompostoinnista on nykyään tehtävä aina kiinteistökohtainen kompostointi-ilmoitus, tämä ei kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä koske puutarhajätekompostoreja, joihin ei saa laittaa hajoamatonta biojätettä. Biojäte kompostoidaan aina sille tarkoitetussa lämpökompostorissa, joka on rakennettu ja täytetty niin, ettei se houkuttele rottia ja muita jyrsijöitä. Mikäli biojätettä jatkokompostoidaan lehtikompostissa, on näistäkin tehtävä kompostointi-ilmoitus ja nämäkin kompostit on rakennettava jyrsijäkestäviksi ja huolehdittava, ettei omalla kompostointi-innostuksellaan houkuttele alueelle rottia.
Lehtikompostit voidaan rakentaa esim. harvan lautakehikon sisään, joka mahdollistaa hyvän
ilmanvaihdon kompostimassalle. Kehikon sisäpuolelle ja alle laitetaan jyrsijäverkot, joista kuitenkin madot ja lahottajat pääsevät läpi ja töihin. On olemassa myös muovista tehtyjä kompostikehikoita, jotka ovat kevyempiä käyttää. Pääasia kuitenkin on, että komposti on riittävän suuri ja sen ilmanvaihdosta on huolehdittu.
- Kompostin pohjalle laitetaan 10cm:n kerros oksahaketta tai kompostikuiviketta, joka pitää omalta osaltaan kompostia ilmavana.
- Tämän päälle kasataan 10-20 cm:n paksuinen kerros hajotettavaa lehtimassaa, jonka päälle laitetaan taas rouheamman materiaalin kerros 10cm, kuten oksasilppua tai kompostikuiviketta.
- Mikäli jatkokompostoit lehtikompostissa biokompostorista tulevaa massaa, levitetään sitä massaa väleihin ohuiksi, muutaman senttimetrin paksuisiksi kerroksiksi.
- Lehtikompostiin voidaan laittaa väleihin myös pieneen vesimäärään liotettua kanankakkaa tai urearaetta (kompostiheräte), joka happamoittaa kompostimassaa ja näin ollen antaa hajottajille paremmat elinolosuhteet.
- Kompostia täytetään tekemällä näitä kerroksia säännöllisesti, laittamalla päällimmäiseksi aina kerros kuorikatetta, risusilppua tai kompostikuiviketta.
- Lehtikompostiin ei kannata laittaa mitään emäksistä ainetta kuten tuhkaa, kananmunan kuoria tai kalkkia. Hajottajat pitävät happamasta maaperästä ja siksi pH:ta nostavaa ainesta ei kannata kompostiin laittaa.
- Kompostin päälle voidaan laittaa kansi, jolloin komposti ei tiivisty hapettomaksi syksyn vesisateiden alkaessa. Pieni kosteus kompostissa on ok ja jopa tarpeellinen, mutta se ei saa olla vettävaluvan märkä, koska hajottajat tarvitsevat happea.
- Kompostiin kannattaa laittaa lämpömittari, josta voit seurata, ettei kompostin lämpötila nouse liikaa.
Milloin hajonnut kompostimassa on käyttövalmista?
Syksyllä rakennettua lehtikompostia möyhitään heti kevään tullen ja tarvittaessa herätellään
kompostiherätteen tai kanankakan ja pienen määrän lämpimän veden kanssa. Kompostia möyhitään eli käännellään muutamaan otteeseen kesän aikana. Vieressä, ensimmäisessä kuvassa on yhden kesän lehtikompostitäyttö, jota on juuri möyhennetty.
Hyvin toimiva lehtikomposti on maatunut n. 1-2 vuoden kuluttua kompostoinnin 
aloituksesta, mutta sen on hyvä antaa jatkokompostoitua vielä noin vuoden verran. Jatkokompostointi on tarpeen varsinkin, jos lehtikompostin sekaan on laitettu biokomposorin eli keittiöjätekompostorista tullutta massaa. Kompostista tullut valmis massa on erittäin typpipitoista ja hapanta ja sellaisenaan liian raakaa suoraan kasveille käytettäväksi, se onkin syytä laimentaa ennen kasveille laittoa. Hyvä suhde kasveille olisikin 1/4 kompostia, 1/4 hiekkaa, 1/4 savea ja 1/4 turvetta. Pitkä kompostoitumisaika aiheuttaakin monesti sen, että lehtikompostoreja on syytä olla pihassa useampia, jotta pihan lehdet mahtuvat niihin myös seuraavina vuosina. Alemmassa kuvassa on jatkokompostoinnissa oleva, n. vuoden vanha kompostimassa, joka on melkein valmista.
Kompostoinnin ongelmia:
Valmis massa haisee.
- Komposti on ollut silloin liian tiivis esimerkiksi märkyyden tai liian suurien massakerrosten vuoksi tai sitten kompostiin on laitettu maatumaan jotain sinne kuulumatonta, kuten liian raakaa biojätettä jossa on voinut olla esim. kalaa, lihaa tai maitotuotteita (nämä kaikki houkuttelevat rottia ja muita tuholaisia, ei kannata laittaa kompostiin).
- Korjausliike on ilmata kompostia ja jälkimmäisessä tapauksessa jatkaa kompostointia jyrsijäkestävässä kompostissa.
Lehdet eivät kompostoidu.
- Jotkin lehdet ovat niin suuria, että ne tiivistyvät kompostissa liikaa ja tekevät kompostista hapettoman. Hajottajien on myös vaikea hajottaa suurta, karkeaa ja kovaa lehteä. Niitä kannattaakin kompostiin laittaa vain ruohonleikkurilla silputtuna ja ohuina kerroksina. Tällöin lehti- ja hakekerrosten väliin voi laittaa myös valmista multaa kerroksen ja lehtien päälle kannattaa tuolloin myös lisätä urea- tai kanankakka vettä.
- Tiettyjen kasvien lehdet voivat sisältää myrkyllisiä ainesosia, jolloin niitä ei kannata kompostiin laittaa ainakaan suurta määrää. Hajottajat eivät näitä ainesosia kestä. Tällainen kasvi on esim. raparperi.
- Komposti on saattanut olla liian kuiva. Kuivan kompostin näkee yleensä myös siitä, että siellä viihtyvät muurahaiset. Kansi siis silloin pois ja kompostia kostutellaan pienellä vesimäärällä säännöllisesti. Huom. Ei vettävaluvan märäksi!
Komposti jäätyy talvella.
- Lehtikomposteja harvemmin rakennetaan eristetyiksi, joten nämä jäätyvät lähes aina talven aikana. Keittiöjätekompostorit rakennetaan yleensä eristetyiksi, mutta kovana talvena hyvinkin toimiva ja rakennettu komposti saattaa siltikin jäätyä. Jäätynyt komposti herätellään kuumaan veteen liotetun kompostiherätteen tai kanankakan avulla.
- Rakenna kompostikehikko tummasävyiseksi. Tumma väri varastoi lämpöä, joka pitää kompostin pidempään sulana.
- Sijoita komposti paikkaan, johon aurinko pääsee keväisin paistamaan. Aurinko saa kompostin sulamaan keväällä aiemmin.
- Valmis kompostimassa jäähtyy ja näin ollen myös jäätyy nopeammin.
- Komposti voi olla liian tiivis ja sisältää liikaa vettä. Ilmaa kompostia.
Kompostin hajottajaeliöt kuolevat kesän aikana.
- Tällöin yleensä kompostin lämpötila on noussut liian korkeaksi. Hajottajaeliöt kuolevat mikäli kompostin lämpötila nousee lähelle 70 astetta. Optimilämpötila hyvin toimivassa kompostissa on reilusti alle 50 astetta. Seuraa kompostin lämpötilaa säännöllisesti ja ilmaa kompostia kesän aikana ja huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta, joka viilentää kompostimassaa.
Näillä ohjeilla nyt sitten rakentamaan kompostia ja iskemään niiden lehtimassojen kimppuun. Taitaa tälle viikonlopulle lupailla hyvää haravointikeliäkin :) .
