Huonekasvit, tämän puistopuutarhurin painajainen.

Tiistai 26.1.2021 - Sirkku

Palmu

Kuulutko niihin ihmisiin jonka koti on täynnä köynnöksiä, viherkasveja ja erilaisia kukkivia orkideoja joita sumutellaan useasti, kastellaan säännöllisesti ja niille jutellaan ja jopa lauletaan jotta ne saavat riittävästi hiilidioksidia. Hienoa jos kuulut, mutta nyt on kyllä rehellisesti myönnettävä että minä en kuulu. Minä kuulun niihin joka aina äitienpäiväksi ja syntymäpäiväksi saa lahjaksi orkidean. Kolme olen saanut pidettyä miten kuten hengissä, usempi on ehtinyt matkan varrella kuolemaan joko hoidon puutteeseen tai liikaan hoitoon. Limoviikunani alkaa olla tällä hetkellä melko kalju, lehtiä on tippunut joulukuusen sisälle tulosta saakka eikä loppua näy. Minun viherkasvini ovat kaktuksista lähtien altakasteluruukuissa ja silloin harvoin kuin muistan niihin lisätä vettä, alkavat kaktukset hätäpäissään kukkimaan vuodenajasta riippumatta. Luulevat varmasti reppanat, että nyt on paras alkaa tekemään kukkia ja siemeniä koska ei voi tietää milloin kuolo korjaa emokasvin. On siis parempi alkaa lisääntymään heti, vaikka marraskuussa.

Orkidea_ja_jouluvalot

Osa orkideoistani on toiminut ansiokkaasti myös jouluvalotelineenä. Valoja pois ottaessani havahduin sisäkasvieni kuntoon. Suorastaan hävettää kun olen laiminlyönyt niiden hoidon vedoten ruuhkavuosiin ja kiireeseen. Hoitotöiden ongelmana osittain oikeasti on tuo kiire. Varsinkin kesäaikana pihatyöt ja yrityksen pyöritys sekä perheen yhdessäolo vievät kaiken hereilläoloajan, joten missään nimessä en ole mitään vaateliaita kasveja kotiini edes hankkinut, mutta kun nekin voivat selkeäsi huonosti, on tämän puutarhurin syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja selvittää millä poloisten viherkasvieni tila korjataan! Kaivelin kirjahyllystä kaikki kasvikirjani ja yllätyksekseni löysin vain yhden sisäkasvikirjan (puutarhakirjoja on reilusti parin kymmenen päälle). Kyseessä oli Suomalainen kodin kukoistavat kasvit- kirja (WSOY 2001, Visa Lipponen ja Seppo Hilpo). Kirja sopii meille "himoharrastajille", eli tietoa on paljon alkaen niistä perustiedoista ja päätyen kasvien erityistarpeisiin. Kävin myös  https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/huonekasvit/ osoitteessa. Mietin tässä mielessäni, että kyllä on hienoa, että meillä täällä Suomessa on järjestö nimeltä Martat. Käsittämättömän paljon näiltä sivustoilta löytyy apua ja neuvoja. Suosittelen tutustumaan jos et ole sivuilla käynyt!

Näiden kahden tahon ohjeilla ja neuvoilla lähden nyt päättämään viherkasvieni näivettymisen päivät ja yritän saada ne komeaan uuteen kukoistukseen. Kirjoitin ylös niin itseäni mietityttäviä kysymyksiä kuin niitä seikkoja joita arvelen myös muiden miettivän ja etsin niihin vastauksia. Toki osa vastauksista tulee myös oman mielenkiintoni ja osaamiseni puolelta, eli puutarha- ja kasvihuoneviljelystä.

Miksi huonekasvit voivat monesti huonosti talvella? 

Oirekuvana on se, että huonekasvit tiputtavat lehtiä ja kasvu käytännössä pysähtyy.

Syy:

  • Kova pakkanen ja kuiva ilma ulkona. Silloin sisällä lämmitetään ja ilma kuivuu entisestään. Mittarina voisi käyttää ihmisen omaa tuntemusta, jos limakalvot ja iho tuntuvat kuivilta ja hiukset ovat jatkuvasti sähköiset, voit olettaa ettei se kasvin olotila ole yhtään sen parempi. Ilma on liian kuivaa ja lämmintä.
  • Ulkona on liian pimeää eikä kasvi saa riittävästi oikean väristä valoa jatkaakseen kasvua ja silloin se menee ns. säästöliekille jolloin kasvu rauhoittuu.
  • Liikakastelu. Kun kasvi on lepotilassa valon puutteen vuoksi, ei sen nesteenkierto toimi samalla tavalla kuin kesällä. Yhteytykseen tarvitaan lisää oikean väristä valoa, jolloin kasvu lähtee käyntiin ja nesteet kasvissa taas liikkuvat paremmin.

Miten tilannetta korjataan? 

  • Lisää huoneilman kosteutta sumuttamalla muita kuin nukkapintaisia kasveja säännöllisesti. Voit myös lisätä ilmankosteutta muilla keinoilla kuten ilmankostuttimella, kuivattamalla pyykkiä huoneessa tai laittamalla patterin päälle laakean vesiastian.
  • Voit myös sijoitella kasveja usean kasvin ryhmiin ja tuoda niiden tyvelle laakean vesiastian josta haihtuva vesi nousee suoraan kasvin lehdistölle.
  • Vähennä kastelua ja laita lannoitus tauolle jo marraskuussa. Kukkivia kasveja lannoitetaan myös talvella kukinnan ylläpitämiseksi. Kastele kasveja vasta kun multa on parin sentin syvyydeltä selvästi kuiva, altakasteluruukuissa vesisäiliö täytetään vasta kun säiliö on ollut usean päivän ajan tyhjillään.
  • Kestätkö viileämpää huonelämpötilaa tai onko kodissasi viileä ja valoisa viherhuone tai autotalli? Siirrä kasvit sinne talviajaksi. Monet kasvit viihtyisivät talvella valoisassa ja viileässä tilassa. Viileys saa ne lepotilaan ja virittäytymään tulevaa kukintaa varten. Talvella viileää vaativia huonekasveja ovat mm. gerbera, huone-esikko, ihmeköynnös, jalopelargonit ja jouluruusu. Viileässä viihtyviä kasveja taasen ovat mm. aasinkorva, anopinkieli, etelänkissus, huonearalia, joulukaktus, kiiltojukka ja kiinanruusu.

Huonekasvit tarvitsevat talvella myös valoa. 

  • Pitkä pimeä talvi tuo Suomeen lähinnä sinisen sävyisiä valoja. Sininen sävy valokartassa saa kasvin valmistamaan sadon, pudottamaan lehdet syksyllä ja vetäytymään talvilepoon eli meillä luonnossa kasvaville kasveille se kertoo että nyt on tulossa talvi ja on syytä varautua siihen.
  • Huonekasvit ovat yleensä niitä kasveja joita ei Suomessa pysty kasvattamaan talvenkestonsa vuoksi ulkona ja niiden valovaatimukset vastaavat sitä paikkaa missä niitä tavataan luonnossa, eli useimmin ne tulevat maista jossa on lämmin ja aurinkoinen päivä ja pimeä yö ympäri vuoden. Vuodenajan siellä yleensä erottaa selvimmin sademääristä. On sadekausi ja kuivakausi, eli kasvukausi ja lepokausi. Valon määrä on siis meillä näille kasveille liian vähäinen ja valon väri on väärä.
  • Suihkutetut_viherkasvit
  • Jos kasvisi siis voivat tähän aikaan yhtä huonosti kuin minulla, ensimmäinen askel on poistaa kasvin kuolleet lehdet ja muut kasvinosat ja saada pöly pois lehdiltä jotta kasvi saa hyödynnettyä valon paremmin. Itse ratkaisin asian viemällä kasvit suihkuun. Liikakastelulle ei meidän perheessä ollut riskiä, joten sinne ne kiikutettiin, maatilan kellariin sumusuihkuun. Samalla tsekkasin lehtien alapinnat ja lehtihangat ettei siellä ollut tuholaisia, niiden munia tai kehitysasteita ja ettei kasvien huono vointi johtunut siitä. Pölyt voi myös pyyhkiä kostealla liinalla tai jos kasvi on nukkapintainen, voi pölyt pyyhkiä vaikka pölyhuiskalla. 
  • Kasvia käsitellessä on hyvä muistaa, että käsistä kulkeutuu lehtiin aina suoloja, rasvoja ja viruksia/bakteereita. Mitä vähemmällä suoralla kosketuksella vihreisiin osiin pääset tässä työssä, sen parempi kasville.
  • Pölyjen poiston jälkeen kasvit kannattaa sijoitella paikkaan missä on mahdollisimman paljon luonnonvaloa tarjolla. Siis verhot auki ja kasvit tarvittaessa pöytien ja jakkaroiden päälle. Muista että valon määrä vähenee nopeasti ikkunasta poispäin edetessä.
  • Viimeisenä mietitään onko lisävalolle tarvetta. Kasvivaloja on monenlaisia ja valoa hankkiessa kannattaakin kiinnittää huomiota valon värispektriin (löytyy yleensä lampun paketin kyljestä). Kasville talviaikaan olisi eniten hyötyä punasävyisistä valoista jotka kiihdyttävät uutta kasvua. Led-lamput ovat pitkäikäisiä eivätkä ne lämmitä ilmaa lampun läheltä jolloin lehden polttovaurioriskiä ei ole vaikka lamppu olisi hyvinkin lähellä kasvia. Led-lampuissa ei välttämättä ole samaa värispektriä paketin kyljessä näkyvissä vaan siellä käyttötarkoitus on saatettu mainita toisin. E27- kannalla olevia lamppuja pystyy yleensä laittamaan myös tavallisiin valaisimiin. Kasvivaloa annetaan kasville päiväaikaan lisävalona ja päivää voidaan niiden avulla myös pidentää muutamalla tunnilla, mutta ne sammutetaan yöksi. Lepotilassa oleva kasvi tarvitsee myös pimeän ajan jolloin kasvivalo ei ole päällä.

Kohti uutta kasvua. 

  • Viherkasvien lepotila on keskimäärin marraskuu- helmikuun loppupuoli, jolloin kasveja ei siis lannoiteta. Kasvukausi on taasen maaliskuusta lokakuun loppuun jolloin lannoitetaan. Noin karkeasti arvioiden.
  • Maaliskuun alussa siirrä katse ruukkuun. Onko se riittävän kokoinen, tarvitaanko lisämultaa tai ehkä kokonaan mullan ja ruukun vaihto? Ruukku on vaihdettava suurempaan jos kasvi on lakannut kasvamasta, juuria on näkyvissä pinnalla tai niiden kärjet ovat kasvaneet ruukun pohjasta läpi. 
  • Mieti uutta ruukkua valitessasi kasvin kastelutarve. Kastellaanko kasvi päältä (ei nukkapintaisille), altakastelu tassilta vaiko kokonaan altakasteluruukku tai tarvitseeko juuret pääsääntöisesti valoa ja ilmaa ja kastelu tapahtuu upottamalla ruukku veteen kerran viikossa? Pinnoittamattomia ruukkuja tarvitsee yleensä kastella useammin, mutta ilmankosteuden ollessa korkea ja kasvualustan kuiva, saattavat kasvit vetää kosteutta itseensä ilmasta ja tämä ruukku sopiikin esim. pelargonialle hyvin. Muille viherkasveille sopiva ruukku on yleensä pinnoitettu tai muovinen, kunhan pohjassa on reikä josta liika vesi pääsee valumaan pois.
  • Nopeakasvuiset kasvit ruukutetaan vuosittain n. 1cm:n halkaisijaltaan entistä suurempiin ruukkuihin vuosittain, hitaampikasvuisilla ruukku vaihdetaan n. 2-3 vuoden välein ja silloin uusi ruukku saa olla 2-3cm suurempi halkaisijaltaan kuin vanha. Välivuosina kuoritaan juuriston päältä vanhaa multaa pois ja tuodaan tuoretta kukkamultaa tilalle joka on jo lannoitettua.
  • Valitse oikea multa oikealle kasville niin kasvi voi paremmin. Yleiskukkamulta sopii perus viher- ja kukkiville kasveille. Altakastelumulta sopii niille kasveille joita uudelleen istutetaan harvemmin. Kaktukset pitävät hiekkaisemmasta ja kuivemmasta kasvualustasta jossa vesi liikkuu nopeasti ja niille onkin oma kasvualustaseoksensa. Orkideat taas luonnossa kasvavat puiden rungoilla ja lehdillä ja siksi niille sopivassa kasvualustassa onkin kaarnaa ja hiiltä.
  • Voit tarvittaessa typistää ja leikata puuvartisia kasveja tässä vaiheessa huomioiden kasvin omat leikkaussuositukset.
  • Aloita lannoitus pari viikkoa mullan vaihdon jälkeen niin kasvi on tottunut uuteen kasvualustaan ja juuret pystyvät taas ottamaan ravinteita vastaan. Lannoitetta valittaessa vaihtoehtoja on hurjasti ja mihin vaihtoehtoon päädytkään, noudata purkin/ pakkauksen ohjetta! Itse taidan päätyä kasvualustaan laitettaviin lannoitepuikkoihin ja niiden lisäksi annan tarvittaessa kastelulannosta. Orkideoille annan koko kasvukauden niille tarkoitettua kastelulannosta.

Näillä vinkeillä minä lähden kohti viherkasvien uutta kasvukautta. Nyt siis lähden virittelemään paikalleen kasvivaloja ja varustaudun säännöllisesti kasvien hoitoon myös pölyrätin kanssa. Nyt yritän myös huolehtia ettei minulla ole liian kiire huomatakseni kasvieni ahdinko. Jos en nyt sentään juttele ja laula niin yritän ainakin jumpata kasvien läheisyydessä. Luulisi sitä siitäkin tulevan riittävästi hiiilidioksidia ilmaan tällä kunnolla ;) . Vielä kerran kiitos upeasta Suomalainen Kodin kukoistavat kasvit- kirjasta tekijöille ja yhtä iso kiitos myös Martoille kaikista niistä vinkeistä, ohjeista ja neuvoista.

Onko sinulla hyviä kokemuksia ja vinkkejä viherkasvien hoidosta? Jaa kommenttikentässä omat kokemuksesi ja vinkkisi, saa kertoa myös ne huonot kokemukset ja epäonnistumiset. pohditaan yhdessä mikä meni pieleen :) .

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huonekasvi, viherkasvi, orkidea, kasvivalo, lannoitus, kastelu

Kohti uutta kasvukautta (ja vielä vähän ajatuksia vuodesta 2020).

Perjantai 15.1.2021 - Sirkku

Liila_GeraniumHei!

Tästä se lähtee, uusi vuosi ja uusi kasvukausi. Pakkasten paukkuessa ja lumitöiden keskeltä. Kuten tammikuussa kuuluukin. Vuosi käynnistetään uudella blogikirjoituksella, blogin oltua tauolla n. 6kk.

Vuosi 2020 yllätti monella tapaa. Vuoteen mahtui niin epävarmuutta, pelkoa, omista arkipäivän virheistä oppimista ja stressiäkin kuin onneksi myös uusien asioiden opettelua, innovointia, toivoa, verkostoitumista ja työkiireitä. Jälkimmäisistä asioista saan yrittäjänä olla kiitollinen ja ehkä myös niistä edeltävistäkin, varsinkin kun ja jos se auttoi oivaltamaan omat voimavarat. Yhden ainoan kerran vuoden aikana olen joutunut pistämään yrityksen tauolle odotellessani negatiivisia koronatestituloksia ja tietenkin se 5vrk osui Kodin Terra Tuusulan kevätmessujen ajankohtaan. Pahoittelut vielä kerran etten päässyt paikalle!

Korona pelästytti varmasti kaikki, etenkin yrittäjät ja sai meidät tarkastelemaan omia toimintatapojamme, tuotteitamme ja palvelujamme uusin silmin. Turhia asioita karsittiin ja suurimmaksi osaksi nämä uudet toimintatavat osoittautuivat toimiviksi. Perheessämme on riskiryhmäläinen ja aina kun se vain on ollut mahdollista, työt ja palaverit ovat olleet etänä. Sähköpostit liikkuvat ja tarvittaessa asioita on hoidettu puhelimitse kun fyysistä etäisyyttä on pidetty. Toki puutarhurin työtä on pääsääntöisesti hankala tehdä etänä, mutta kaikki suunnitteluun liittyvät palaverit sentään onnistuu näin. Se näkyy ainakin auton ajetuissa kilometreissä ja polttoainekustannuksissa, lasku on melko paljon pienempi kuin vuonna 2019! Kevään koulujen sulkeminen sai aikaan sen että yrittäjällekin tuli eteen yllättäviä "tuo lapsi mukaan työpaikalle"- päiviä, mutta onneksi asiakkaat ymmärsivät ja joustivat kun kaikillahan meillä tilanne oli sama. Kun rajoitteet sitten helpottivat, alkoi meillä kiire.

Kevät oli ollut viileä ja kausi starttasi viheralueiden hoitotöiden kohdalta paria viikkoa normaalia myöhempään. Koko kevät oli ollut kummallista köyden vetoa melkeintalvi- sään ja kevään välillä. Päätyen siihen, että keväällä puunleikkuuaikaan oli liian lämmintä ja silloin kun kasvukauden piti alkaa niin tuli kylmät ilmat. Varsinkin puuvartiset kasvit tuntuivat olevan rytmissään sekaisin ja se tuntui jatkuvan ihan syksyyn saakka. Lehtipuhallukset venyivät marraskuulle ja siirsivät näin ollen havuaitojen leikkauksia kun lehdet eivät tulleet alas puista.

Korona-aika sai ihmiset viettämään aikaa kotioloissa ja se tiesi mm.viheralalle töitä. Selkeästi näkyi myös halu auttaa pienyrittäjiä ja moni halusi tilata palveluja oman kylän yrittäjiltä. Voin varmasti puhua meistä jokaisen suulla kun haluan teitä kiittää! On tärkeää tilata pieniltä/ Suomalaisilta yrityksiltä ja pitää raha liikkeellä sekä Suomi pyörimässä. Tätä yhteishenkeä tarvitaan edelleen, pienikin ostos voi auttaa mikroyritystä selviämään. Vuosi 2020 toi asiakaskuntaan myös uusia asiakkaita jotka eivät ehkä ole tilanneet viheralan palveluita ennen tätä aikaa. Siinä itsellekin tuli ahaa-elämys siitä, että palvelujen hintoihin vaikuttavia seikkoja kannattaa ehkä avata hieman tarkemmin, vaikka ne meillä onkin melko hyvin esillä nettisivuillamme. Kaikille ei ole selvää pihakonsultoinnin ja pihasuunnittelun ero ja joskus saattaa ihmetyttää se mistä asioista pihasuunnitelman korkeahko hinta koostuu ja miksi pihakonsultoinnin hinta on eri kuin sen että puutarhuri tulee pihaan tekemään puutarhatöitä tunnin ajaksi. Myös verovähennyskelpoisuus monia mietityttää. Mm. näitä asioita olen ajatellut avata täällä blogissa tämän vuoden aikana.Orapihlaja-aita

Tammi-helmikuussa yrittäjän työpäivät täyttyvät kirjanpidosta, markkinoinnista, vuosisuunnittelusta, tarjousten kirjoittamisesta ja kurssimateriaalien kokoamisesta. Päiviin mahtuu myös pihasuunnittelua, yrityksen somen päivitystä, lumitöitä, yrittäjän työkyvyn parantamista ja ylläpitoa sekä toivottavasti myös opettamista/ kurssien vetämistä ja kasvihuoneen ensimmäisiä kylvöjä! Tämän lisäksi pidetään muistissa myös tuo alla oleva lista :) .

Ajankohtaisia puutarhatöitä tammikuussa:

- Huolehdi että kylmänarkojen kasvien juuristoilla ja toivottavasti myös oksistoilla on riittävästi lunta ilmavana kerroksena. Lumi on yksi parhaista eristeistä pakkasta vastaan! Eilen mitattuna ulkoilmassa oli -14 astetta pakkasta, lumikerroksen alla -2 astetta. Mikäli lunta ei ole, käytä juuristojen suojaamiseen muita ilmavia materiaaleja kuten ruukkusoraa, havuja ja pakkaspeittoja.

- Mikäli istutusalustasi on korotettu maanpinnan yläpuolelle, muista suojata kasvien juuristot myös istutusalustan pystysivuilta. lämmittämättömässä kasvihuoneessa talvehtivat kasvit on suojattava pakkaselta erityisen hyvin esim. kasaamalla lunta niiden ympärille.

- Karistele liiat lumet puuvartisten kasvien päältä pois ettei tule lumivaurioita.

- Laita havuille aurinkosuojapeitteet päälle, kohta se aurinko alkaa taas havuista nesteitä haihduttamaan. Suojapeitteet (ne vihreät varjostuspeitot) laitetaan havujen ja muiden ikivihreiden kasvien päälle ilmavasti. Ilman on päästävä kiertämään kasvin ja suojan välissä. Suojia suositellaan käyttämään esim. tuijilla n. 5 ensimmäistä talvea, kovin aurinkoisilla paikoilla voi käyttää pidempäänkin tai jos kasvin valo-olosuhteet ovat yllättäen muuttuneet esim. ympäröivien puiden kaadon myötä.

- Lumen polkeminen hedelmäpuiden suojaverkkojen ympäriltä, ettei jänikset yletä puiden runkoihin lumen päältä.

- Mikäli haluat että routa muokkaa maaperää kasvimaan kohdalta tai osasta kasvimaata, on ilmava lumikerros käytävä lapioimassa sieltä pois tai ainakin se kannattaa tiivistää. Muista jättää osa kasvimaasta lumen peittoonkin jotta pääset tekemään aikaiset kevätkylvöt myös avomaalle.

- Kevättalvella starttaa toivottavasti myös monen kansalaiopiston puutarhakurssit. Ilmoittaudu mukaan! Allekirjoittaneen puutarhakursseja ja luentoja löydät Jokelan kansalaisopistosta, Tuusulan opistosta niin Hyrylästä kuin Kellokoskelta ja Mäntsälän opistosta. Aihealueina tällä kertaa ovat Ihanat ruusut, Kasvihuoneviljely, Puutarhan kalenterivuosi. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: Jokela: https://www.opistopalvelut.fi/jokela/course.php?l=fi&t=2556 , Tuusula: https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6418 , https://opistopalvelut.fi/tuusula/course.php?l=fi&t=6419 ja Mäntsälä ja Pornainen: https://opistopalvelut.fi/mantsalanopisto/search.php?l=fi&search=puutarha .

Kiitos kaikille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, kasvitoimittajille, kollegoille ja sparraajille vuodesta 2020. Tulkoon vuodesta 2021 kaikin puolin paljon parempi kuin edeltävästä. Pysytään kaikki terveinä!

Puutarhuri- Sirkku

1 kommentti . Avainsanat: Puutarha, Piha, Pihasuunnittelu, Hyötyviljely, Kasvihuone, puutarhakurssit