Oikeat kasvit oikeaan paikkaan kasvamaan. 
Siinä se onkin lause, joka näyttää niin helpolta toteuttaa, mutta käytännössä... no, itselleen kannattaa olla armollinen, eikä kannata kehittää morkkista, jos se ei ihan aina niin kohdilleen osu ja asian joutuu miettimään uudestaan. Kasvien valitseminen pihaan on laaja kokonaisuus pihasuunnittelussa ja ajattelinkin tehdä tästä blogikirjoitussarjan, johon liitän aina jatkokirjoituksia, jossa keskitytään yhteen osa-alueeseen kasvivalinnassa. Näitä jatkokirjoituksia pääset lukemaan "Lue lisää" linkistä. Lisäys: blogipohja ei annakkaan tehdä useita lisäsivuja. Yhden jatkosivun jälkeiset kirjoitukset tähän aihekokonaisuuteen tulevat omina blogiteksteinään.
Hutiostot ja teemat.
Hutiostoja saataisiin vähennettyä etukäteen miettimällä kasvilajin valintaa ja sen käyttötarkoitusta pihassasi, istutuspaikan valo- ja vesiolosuhteita, istutuspaikan pohjamaa-ainesta ja sen pH:ta, pihasi sijaintia kartalla, sekä sen arvioimista kuinka paljon haluat käyttää kasvin hoitoon aikaa ja energiaa. Hutiostojen vähentyminen vähentää myös maapallon kuormittamista, koska kasvihävikki vähenee. Kasvien kasvatus vaatii paljon energiaa, ravinteita ja vettä ja siitä voi tulla myös valumia vesistöihin. Lisäksi vaikuttaahan se puutarhurin itsevarmuuteen ja kasvatusintoon myös jos kasvi menestyy ja kasvaa kohisten omassa istutuspaikassaan. Hyvät kasvatuskokemukset ruokkivat myös puutarhainnostusta ja saatat hurahtaa pihahommiin tosissaan.
Mitä puutarhateemoja on syytä miettiä kun valitset oikeita kasveja pihaasi? Pihan kasvit voi valita monella eri teemalla, eikä oikeastaan ole oikeata ja väärää tapaa tehdä pihan kasvi-istutusta. Voit esimerkiksi valita englantilaisen puutarhan cottage garden tyyliset rönsyilevät istutukset, harmonisen itämaisen puutarhan, Suomalaisen metsäpuutarhan, väriteemaisen puutarhan, pölyttäjäystävällisen puutarhan, sadepuutarhan, pelaamista ja leikkiä kestävän puutarhan tai voit sekoittaa näitä kaikkia aineksia omassa pihassasi ja rakentaa pihan eri osat eri teemoilla. Pakko ei ole myöskään käyttää mitään valmista teemaa, vaan voit valita kasvit juuri niin kuin sinun silmää miellyttää.
Ne seikat, jotka kasvien yhdistelemiseen keskenään ja kasvin menestymiseen pihassasi vaikuttavat, ovat muualla kuin ihmisen mieltymyksissä ja mielipiteissä. Näitä ovat:
- Kasvin valovaatimukset. On olemassa varjoisan kasvupaikan kasveja, puolivarjon kasveja, aurinkoisen paikan kasveja ja valoneutraaleja kasveja.
- Kasvin kasvualustavaatimukset. Onko kasvi kalkin suosija, jonka kasvualustan pH:n on oltava emäksinen? Kasvualustaneutraalikasvit taasen kasvavat sekä kalkitussa, että kalkitsemattomassa kasvualustassa. Kalkin karttajakasvit taas kasvavat happamassa ja kalkitsemattomassa kasvualustassa. Lisäksi osa kasveista pitää juuristoalueellaan olevasta savesta, toiset taasen vaativat ravinteikkaamman tai hiekkaisemman ja lämpimämmän kasvualustan. Myös ravinteiden tarvevaatimus vaihtelee, on voimakasravinteisen maan, keskiravinteisen maan ja niukkaravinteisen maan kasveja.
- Kasvin veden tarve. On olemassa vesikasveja, kostean kasvupaikan kasveja, tuoreen kasvupaikan kasveja, kuivan paikan kasveja ja kalliokasveja.
- Kasvin kasvatustarve pihassa. Oletko tekemässä suojaistutusta, hyötykasvi-istutusta, koristekasvi-istutusta vai näiden yhdistelmää? Kasvatustarpeen pohtiminen antaa sinulle vinkkejä siihen mihin kohtaan pihaa istutus kannattaa sijoittaa ja se jo määrittelee paljon sitä millaisia istutusalueen kasvien on oltava valo-, kasvualusta- ja vesivaatimuksiltaan. Vältä useita yksittäisiä istutuksia ja ryhmittele kasvit suurempiin istutuskokonaisuuksiin. Tämä helpottaa pihan hoitoa. Lisäksi kaupunki tai kunta saattaa asettaa vaatimuksia tontin kasvivalikoimalle tai esim. kasviaitojen koolle, jos kasviaidan kooksi sanotaan maksimissaan 120cm, on sille paikalle turha laittaa kasvia joka kasvaa 8m:n korkuiseksi, jollei haluta leikata aitaa säännöllisesti.
- Pihasi sijainti kartalla. Puuvartisille kasveille on Suomeen luotu menestymisvyöhykekartta, jossa Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen. Kun ensin selvität millä vyöhykkeellä pihasi sijaitsee ja tarkistat taimea ostaessasi taimilapusta ne roomalaisin numeroin kirjoitetut tiedot, saat jo vinkkejä siihen, tuleeko kyseinen taimi menestymään sinun pihassasi tai vaatiiko menestyminen erityistoimenpiteitä kuten kasvin talvettamista tai talvisuojausta. Menestymisvyöhykkeet kertovat siis sen, missä pohjoisimmillaan kyseisen kasvilajin ja sen lajikkeen tulisi menestyä myös kovana talvena jos se vain on istutettu ja hoidettu oikein. Perennojen menestymiseen ei ole tehty menestymisvyöhykekarttaa, koska lumi vaikuttaa näiden menestymiseen niin paljon. Menestymisvyöhykekartan löydät esim. osoitteesta www.suomalainentaimi.fi .
- Arvioi hoidon tarve. Kuinka paljon haluat käyttää aikaa istutuksen hoitamiseen? Tykkäätkö kitkemisestä tai havujen malliin leikkaamisesta ja onko sinulla näihin töihin oikeat välineet? Hoitotyövapaata pihaa ei ole olemassakaan, ei edes silloin jos piha on asfaltilla. Mieti ja pohdi se kuinka paljon jaksat ja haluat käyttää kasvin hoitoon vuosittain aikaa ja ota hoidon tarve ja kasvin koko huomioon jo kasvivalintaa tehdessäsi. Toiset kasvit vain tarvitsevat enemmän huoltamista kuin toiset varsinkin jos esim. suureksi kasvavat kasvit on istutettu paikkaan jossa niillä ei ole tilaa tarpeeksi.
- Kasvitoiveet ja teemat. Kun kaikki edelliset kohdat on mietitty, keskitytään tähän. oikein valitut ja rakennetut istutuspaikat mahdollistavat monien toivekasvien kasvatuksen ja sen, että saat nauttia vaikka siitä kaikkein komeimmin kukkivasta pionista terassilla istuessasi. Vuodesta toiseen.
Tässä on pohja, jolla lähdetään kasveja valitsemaan pihaan pihasuunnitelmaa tehdessä. Tämän kirjoituksen jatkosivuilla keskityn osa-alueisiin tarkemmin. Käythän myös lukemassa aiemmin kirjoitettuja blogikirjoituksia, esimerkiksi Helppohoitoinen piha, hulevedet hyötykäyttöön piha-alueella, pölyttäjiä pihaan ja pihasuunnittelua- kirjoitukset sivuavat myös kasvivalintoja ja antavat lisätietoja pihan kasvien valintaan.

Kasvin valovaatimukset:
Varjoisan paikan kasvit:
- Kasvit, joita istutetaan ensisijaisesti sinne pihan varjoisimpaan nurkkaan. Nämä ovat monesti niitä ikivihreitä (siis talvellakin vihreitä kasveja), jotka saattavat menestyä puolivarjoisessa kasvupaikassa vain jos niitä talviaikaan varjostetaan kankailla tai niiden kasvualusta on riittävän kostea. Suora auringonvalo aiheuttaa niiden lehtien palamista. Nämä ovat yleensä myös kasveja, jotka pitävät ensisijaisesti kosteammasta kasvualustasta tai saven sekaisesta maaperästä. Monen kasvin pH- tarve on myös happamahko tai ne ovat pH tarpeeltaan neutraaleja, eli kasvavat niin happamassa kuin kalkitussa kasvualustassa. Tarkista kuitenkin kasvualusta ja vesitarve ennen kasvin ostoa ja istutusta, koska myös poikkeuksia löytyy.
Alta löydät esimerkkejä kasveista ja niiden lajittelusta valovaatimusten osalta:
Varjon puita:
Lehtosaarni (fraxinus excelsior), tuomi (prunus padus), mustakuusi (picea mariana),
serbiankuusi (picea omorika), marjakuuset (taxus), tuijat (thuja) ja hemlokit (tsuga, lumisena nähtävissä viereisessä kuvassa).
Varjon pensaita:
Pensaskanukat (cornus alba), pähkinäpensas (corylus avellana), vuohenkuusamat (diervilla), alppiruusut (rhododendron), hortensiat (hydrangea), mahonia (mahonia aquifolium), heisiangervot (physocarpus opulifolius) ja lumimarja (symphoricarpos albus).
Varjon köynnöksiä:
Piippuköynnös (aristolochia macrophylla, huom. erittäin voimakaskasvuinen, älä laita talorakenteisiin), siperiankärhö (clematis sibirica), humala (humulus lupulus), köynnöshortensia (hydrangea petiolaris), punakoiso ( solanum dulcamara, huom. myrkyllinen).
Varjon perennoja:
Maanpeiteperennat:
Taponlehti (asarum europaeum), kesäpikkusydän (dicentra formosa), tuoksukurjenpolvi
(geranium macrorrhizum), kevätkaihonkukka (omphaloides verna), varjoyrtti (pachysandra terminalis), esikot (primula), imikät (pulmonaria), lemmikit (brunnera) ja rönsytiarella (tiarella cordifolia, kuvassa oikealla).
Keskikokoiset varjon perennat:
Jaloangervo (astible), kuunliljat (hosta), kullerot (trollius), vuohenjuuret (doronicum), varjohiipat (epimedium), sinilatvat (polemonium acutiflorum) ja vuorenkilvet (bergenia).
Suuret varjon perennat:
Isotöyhtöangervo (aruncus dioicus), nauhukset (ligularia, kallionauhus kuvassa), ukonhatut (aconitum), kotkansiipi (matteuchia struthiopteris), valeangervot (rodgersia, tummat lehdet) ja huiskunauhus (sinacalia tangutica)
Puolivarjoisan kasvupaikan kasvit:
Suurin osa kotipuutarhan kasveista kuuluu tähän ryhmään. Puolivarjoisa kasvupaikka tarkoittaa sitä, että yleensä kaikkein kuumimman päivän osuuden kasvi kasvaa varjossa, mutta on osan päivästä suorassa auringossa ja sen kasvupaikalle osuu vaikka aamuaurinko tai ilta-aurinko.
Puolivarjoisan kasvupaikan puut.
Pihlajat (sorbus), omenat (malus), vaahterat (acer), tammet (querqus), haapa (populus), lepät (alnus), jalavat (ulmus), balkaninhevoskastanja (aesculus hippocastanum), jalopähkinät (juglans), katsura (cercidiphyllum japonicum), kirsikat (prunus), lehmukset (tilia), tuijat (thuja) ja mänty (pinus).
Puolivarjoisan kasvupaikan pensaat.
Atsaleat (rhododendron), hanhikit (dasiphora), pallohortensiat (hydrangea arborescens, kuvassa grandiflora), jasmikkeet (philadelphus), pensasangervot (spiraea, todella paljon eri kokoja, malleja ja kukintojen värejä) ja tuivio (mikrobiota decussata).
Puolivarjon köynnökset. 
Villiviinit (partheniqissus), Kiinanlaikkuköynnös (aktinidia kolomikta), alppikärhö (clematis alpina), köynnöshortensia (hydrangea petiolaris, kuvassa).
Puolivarjon perennat.
Lähes kaikki perennat sietävät hetkellistä varjostusta.
Matalat perennat: 
Kurjenpolvet (geranium), poimulehdet (alchemilla), vuorenkilvet (bergenia, kuvassa oikealla), kuunliljat, joissa on lehdissä valkoista (hosta), kilkat (cymbalaria), akankaali (ajuga reptans), vuokot (anemone), ketohanhikki (argentina anserina), varjohiipat (epimedium) ja hiirenporras (athyrium filix- femina).
Keskikokoiset perennat:
Akileijat (aquilegia), jaloangervot (astible), jalokurjenpolvi (geranium orion), preeriamesiangervo (filipendula), tulikellukka (geum coccineum), perhoangervo (gillenia trifoliata), liljat (hemerocallis), kurjenmiekat (iris), röyhyvihvilä (juncus effusus), viiruhelpi (phalaris arundinacea ´picta`), särkynytsydän (lamprocapnos), lapinnauhus (ligularia ´Hietala), kallionauhus (ligularia dentata), syysleimut (phlox) ja palavarakkaus (lychnis chalcedonica).
Suuret perennat: 
Töyhtöangervo (aruncus dioicus kuvassa takana), virginiantädykkeet (veronicastrum virginicum), purppurapunalatva (eupatorium purpureum), valeangervot (rodgersia, vaaleammat lehdet) ja kanadanpiisku (solidago canadensis).
Aurinkoisen kasvupaikan kasvit.
Nämä kasvit kannattaa sijoittaa siihen kaikkein aurinkoisimpaan paikkaan. Osa kasveista sietää myös kuivaa kasvupaikkaa.
Aurinkoisen paikan puut.
Rauduskoivu (betula pendula), helmi- tai ruusuorapihlaja ( crataegus x mord. toba tai Paul`s scarlet), kultasade (Laburnum alpinum), katajat (juniperus communis), kartiovalkokuusi (picea glauca), okakuusi (picea pungens), männyt (pinus).
Aurinkoisen paikan pensaat. 
Happomarjat (berberis, kuvassa), hernepensaat ( caragana), ruusukvitteni (chaenomeles japonica), vuohenkuusamat (diervilla), tyrni (hippophae rhamnoides), pensasangervot ( spiraea), juhannusruusu (rosa pimpinellifolia plena), nukkeruusu (rosa nitida), maanpeitekatajat (juniperus horizontalis), maljakataja (juniperus) ja kiinankataja (juniperus chinensis).
Aurinkoisen paikan köynnökset.
Villiviinit (parthenocissus), jalokärhöt (clematis), köynnösruusut (esim. rosa `pohjantähti`).
Aurinkoisen paikan perennat.
Matalat perennat:
Kellot (campanula), hopeahärkki (cerastium tomentosum), neilikat (dianthus arenarius), jumaltenkukka (dodecatheaon meadia), nadat (festuca), rönsyleimu (phlox stolonifera), sammalleimu (phlox subulata), rikot (saxifraga), hanhikit (potentilla), kylmänkukat (pulsatilla), maksaruohot (sedum), mehitähdet (sempervivum), nukkapähkämö (stachys byzantina) ja ajuruohot (thymus).
Keskikokoiset perennat:
Kärsämöt (achillea), helminukkajäkkärä (anaphalis margaritacea), asterit (aster), pikkukurjenmiekka (iris), päivänkakkara (leucanthemun vulgare), tervakot (lychnis alpina), unikot (papaver), salviat (salvia), kuparisara ( carex buchananii ´firefox`) , timanttikastikka (calamagrostis brachytricha) ja tähkätädyke (veronica spicata).
Suuret perennat. 
Pionit (paeonia), kultapallo (rudbeckia laciniata ´glodball`, kuvassa keskellä kasvussa), syyspäivänhattu (rudbeckia laciniata), elefanttiheinä (miscanthus sinensis `gracillimus` tai `Uppsala`, huom. melko kylmänarka Suomessa), Saksan ja siperiankurjenmiekat (iris), viiruhelpi (phalaris arundinacea `picta`), nurmilauha ( deschampsia cespitosa) ja koristekastikka (calamrostis x agutiflora ´overdam`).
Valoneutraalit kasvit.
Monet kasvit vaativat kylväytymisen tai istutuksen jälkeen varjoa päälleen. Silloin ne keskittyvät juurtumiseen ja pienille juurille suoran auringonpaisteen aiheuttama haihduttaminen voisi olla liikaa ja ne saattaisivat kuolla koska eivät pysty huonosti juurtuneilla juurilla keräämään uutta vettä haihdutetun tilalle. Kuitenkin, mitä suuremmaksi ne kasvavat, sitä paremmin ne sietävät valoa. Siksi moni Suomen luonnonkasvi voi kasvaa aurinkoisesta kasvupaikasta aina syvään varjoon saakka. Tämä koskee eritoten havuja. Metsäkuusta (picea abies) löydät kaikista valo-olosuhteista jos vain maaperässä on riittävästi kosteutta. Sama koskee myös esim. serbiankuusta, lehtikuusta, douglaskuusta ja tuijaakin, jos sen ensimmäisinä talvina aukealla paikalla huolehditaan lehdistön varjostamisesta. Lehtipuista pioneerikasvina metsäaukoille tulee yleensä raudus- ja hieskoivut, jotka jatkavat kasvuaan vaikka ympärille alkaa kasvamaan havuja. Pensaista esim. pajut kasvavat aurinkoiselta paikalta melko syvään varjoon jos vain on riittävästi kosteutta maaperässä.